Liittokokous määritti strategisen linjan

Liittokokous määritti Teollisuusliitolle kaksi strategista päälinjaa. Ne ovat mahdollisuuksien ja turvan tuottaminen ja päivitys ammattiyhdistystoimintaan.

Teollisuusliiton strategia on vuoteen 2023 asti ulottuva toimintasuunnitelma. Sen ensimmäisellä päälinjalla eli mahdollisuuksien ja turvan tuottamisella tarkoitetaan parempaa toimeentuloa ja työllisyyttä, laadukkaita ja kehittyviä töitä, osaamiseen perustuvia vahvempia työuria ja tuntuvaa tukea muutostilanteissa.

Parempaa toimeentuloa ja työllisyyttä tavoitellaan esimerkiksi pitämällä huolta sopimusalojen palkkakehityksestä ja ostovoiman kasvusta, edistämällä palkkatasa-arvoa ja vaikuttamalla epätyypillisten työsuhteiden vähentämiseen ja niiden työehtojen parantamiseen. Laadukkaita ja paremmaksi muokattavia töitä tavoitellaan muun muassa edistämällä työntekijöiden osallistumista yritysten kehittämiseen ja hallintoelimiin.

Osaamiseen perustuvia vahvempia työuria puolestaan tavoitellaan esimerkiksi vaikuttamalla siihen, että ammatillista ja aikuiskoulutusta on tarjolla riittävästi oikeissa paikoissa, ja toisaalta vaikuttamalla siihen, että koulutuksen tukijärjestelmä mahdollistaa vaivattomat työelämän siirtymätaipaleet. Tuntuva tuki muutostilanteissa puolestaan tarkoittaa esimerkiksi yhteistoiminnan, työsuhde-, työttömyys ja muutosturvan kehittämistä, työkyvyttömien ja osatyökyvyttömien aseman parantamista, työn ja perheen yhteensovittamista sekä jäsenten kysymysten, erimielisyysasioiden ja oikeusjuttujen nopeaa ja sujuvaa selvittämistä.

PÄIVITYS AY-TOIMINTAAN

Strategian toisella päälinjalla eli päivityksellä ay-toimintaan tarkoitetaan aikaisempaa runsaampaa osallistumista ja osallisuutta sekä sujuvampaa yhteispeliä liitossa.

Osallistumisen ja osallisuuden lisääminen tarkoittaa osallistumistapojen kehittämistä, kaikkien osallistumishaluisten jäsenten toimintaan mukaan ottamista, jäsenten välisten verkostojen kehittämistä ja tukemista, avointa ja monipuolista tiedon jakamista liiton toiminnasta sekä liiton merkityksen lisäämistä alan opiskelijoiden, valmistuneiden ja työelämään siirtyneiden keskuudessa.

Päivitys ammattiyhdistystoimintaan pitää sisällään tavoitteen tulla Suomen tunnetuimmaksi ja luotetuimmaksi ammattiliitoksi valtakunnallisesti. Sen saavuttamiseksi tarvitaan asiantuntevaa ja näkyvää vaikuttamista, kuulumista ja aktiivista keskustelua jäsenten eduista työpaikoilla ja työelämässä sekä jäsenten toiveiden, heidän kokemien uhkien, tarpeiden ja unelmien tuntemista. Teollisuusliitto tukee jäsenten osallistumista yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Liittokokous vahvisti muun muassa järjestämistyön, nuorisotoiminnan, yhteiskuntavaikuttamisen, tiedonkulun sujuvoittamisen ja häirinnän ehkäisemisen asemaa strategian kokonaisuudessa. Järjestämisellä tarkoitetaan tiivistetysti jäsenten ja luottamushenkilöiden tukemista ja auttamista työpaikoilla tapahtuvassa edunvalvonnassa ja jäsenhankinnassa. Tukiresursseina toimivat liitto ja ammattiosastot.

ARVOPOHJA STRATEGIAN TUKENA

Teollisuusliiton strategia nojaa kolmeen arvoon. Ne ovat yhteisvoima, sopiminen ja neuvokkuus. Yhteisvoiman tuottamiseksi asiat tehdään yhdessä niin, että jokaista jäsentä pidetään yhtä tärkeänä. Sopiminen tarkoittaa rehtiä ja aktiivista yhteistyötä sekä hyvän työelämän ja kestävän kehityksen edistämistä. Neuvokkuudella tarkoitetaan uskallusta uudistaa ja uudistua sekä asiantuntemuksen kehittämistä ja jakamista. Neuvokkuuden taustalla jäsenten ja henkilökunnan osaaminen ja luovuus muodostavat Teollisuusliiton keskeisen vahvuuden. Siihen nähden liitto on vain työkalu, joskin tärkeä sellainen, jonka avulla sopimusalojen työntekijät voivat yhdessä parantaa etujaan ja asemaansa työelämässä.

Kun jäsenlähtöinen toimintamalli, tasa-arvo ja heikompien puolustaminen lisätään edellä kuvattuun arvopohjaan, voidaan nykyisten ongelmien taustasyihin eli globalisaatioon ja digitalisaatioon tarttua myös mahdollisina ratkaisujen avaimina. Kehitys voi esimerkiksi tuoda takaisin jo kertaalleen ulkomaille siirtynyttä tuotantoa tai uusi tekniikka voi vaikkapa tehdä työajan lyhentämisen mahdolliseksi. Epävarmuutta, katkoksellisuutta ja huolia aiheuttavien muutosten keskellä liiton tehtävänä on yhdessä jäsenten kanssa toisaalta ennakoivasti ja toisaalta nopeasti reagoiden auttaa kaikkia pärjäämään työelämässä ja ylittämään mahdollisesti vastaan tulevat pulmalliset tilanteet.

Teollisuusliiton valtuustolla on merkittävä rooli tulevien vuosien toiminnan ohjaamisessa.

TEKSTI  PETTERI RAITO   KUVA JYRKI LUUKKONEN

Edustajat pöyhivät strategian

Edustajat kävivät perusteellisen keskustelun liittokokousta varten valmistellusta vuoteen 2023 asti ulottuvasta Teollisuusliiton strategialuonnoksesta. Keskustelussa käytettiin yhteensä 61 puheenvuoroa ja strategiaan tehtiin useita muutosesityksiä.

Eniten keskustelua aiheutti niin kutsuttu järjestämistoiminta, jonka painoarvoa liiton strategisena tavoitteena haluttiin painottaa selvästi enemmän kuin luonnoksessa kirjoitettiin. Järjestämisellä tarkoitetaan tiivistetysti sitä, että luottamushenkilöitä ja jäseniä tuetaan ja autetaan hoitamaan edunvalvonnan ja ammattiosastojen tehtäviä omilla työpaikoillaan ja alueillaan. Kysymys on esimerkiksi uusien jäsenten ja luottamusmiesten hankkimisesta ja työntekijöiden etujen ajamisesta työpaikoilla.

– Järjestäminen ja jäsenhankinta on toimintafilosofia, jonka mukaisesti toimimalla jäsenet luovat liitto-organisaation. Korkea järjestäytymisaste ja aktiivinen jäsenistö kulkevat käsi kädessä, Mari Raikisto Satakunnasta arvioi.

– Teollisuusliiton on osoitettava järjestämistyöhön enemmän resursseja kuin mitä strategialuonnoksen pohjalta on nyt nähtävissä, Jukka Vuorela Hämeestä kommentoi.

Ammattiosastojen rooli pidettiin liiton rinnalla keskustelussa mukana järjestämistä ja muuta toimintaa ajatellen.

– Ammattiosastojen roolia ei pidä väheksyä. Pelkkä liitosta kannettu vesi ei vielä kesää tee, Juha Kapiainen Uudeltamaalta muistutti.

YHTEISKUNTAVAIKUTTAMINEN VAHVUUDEKSI

Järjestäminen rinnalla puheenvuoroissa esiin nousi yhteiskuntavaikuttamisen vahvistaminen.

– Meidän on otettava loikka mediavaikuttamisessa ja viestinnässä. Oma viesti jää kaiken muun metelin alle. Viestintää on toteutettava kaikilla välineillä ja asioita on kommentoitava julkisuudessa esimerkiksi videoilla, jotka ovat helposti saatavissa ja edelleen jaettavissa, Petri Partanen Vaasasta esitti.

– Yhteiskuntavaikuttamista on vahvistettava. Meidän on otettava päänavaajan rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa, Reijo Kontinen Lapista tiivisti.

Laajassa keskustelussa edellisten lisäksi teemana esille nousi esimerkiksi luottamushenkilöiden aseman parantaminen ja tehtävän hoitamiseen käytössä olevan ajan lisääminen, jotta paikallisissa neuvotteluissa menestyminen voi tulevaisuudessa olla mahdollista. Toisaalta myös ilmastonmuutoksen vakavasti ottaminen ja puhtaan teknologian puolesta puhuminen, sukupuolten välisen tasa-arvon parantaminen sekä syrjinnän ja häirinnän ehkäiseminen nostettiin painokkaasti Teollisuusliiton tehtävälistalle mukaan.

Strategialuonnoksen kokoukselle esitteli toinen varapuheenjohtaja Heli Puura. Edustajien tekemät muutosesitykset menivät strategiavaliokunnan käsittelyyn. Valiokunta tekee liittokokoukselle esityksen strategian tekstimuutoksista. Kokous päättää strategian huomenna 30. marraskuuta kello 10 alkaen. Strategia julkaistaan päätösten jälkeen.

TOIMINNAN PAINOPISTEET VUODELLE 2018

Teollisuusliiton liittokokous asetti ensi vuoden toiminnan painopisteiksi yhteiskuntavaikuttamisen vahvistamisen, aluetoiminnan, aluetoimistoverkoston ja ammattiosastojen kehittämisen sekä liiton toiminnan tehokkaan ja laadukkaan käynnistämisen. Käytännössä liiton toiminta käynnistetään koko laajuudessaan edellä mainittuja osa-alueita ensi vuoden työskentelyssä painottaen.

Muut vuoteen 2023 asti ulottuvan liittokokouskauden painopisteet ovat työehtosopimuksien ja neuvottelutoiminnan kehittäminen, järjestäytymisen ja jäsenten aktivoinnin parantaminen, jäsenpalvelun kehittäminen, tiedon ja osaamisen jakaminen sekä henkilöstön osaamisen ja johtamisen kehittäminen.

Teollisuusliiton valtuustolla on suuri rooli tulevien vuosien toiminnan ohjaamisessa. Valtuusto valitsee, määrittelee ja tarvittaessa päivittää painopisteet vuodeksi kerrallaan.

TEKSTI PETTERI RAITO   KUVAT KITI HAILA

Teollisuusliiton ylimääräisen liittokokouksen edustajat Ari-Pekka Jaatinen Hämeestä (vasemmalla) ja Juhani Jara autoalalta (keskellä) pohtivat liiton strategiaa. Sivun ylälaidan kuvassa liittokokousedustaja Veera Hakanperä tekstiili- ja muotialalta (keskellä).

 

Jari Nilosaari: Järjestötoiminnalla rakennetaan liiton perusta

Kun järjestötoiminta on kunnossa, pystymme auttamaan toinen toisiamme alueellisesti ja valtakunnallisesti, Teollisuusliiton kolmas varapuheenjohtaja Jari Nilosaari määrittelee.

Jari Nilosaari vastaa Teollisuusliiton järjestötoiminnan kokonaisuudesta. Sen pääosat ovat ammattiosastojen toiminta, järjestäminen eli luottamushenkilöiden ja uusien jäsenten hankinta sekä siinä työssä tarvittava liiton tarjoama tuki, aluetoimistot, ruotsinkielinen toiminta, nuoriso ja jäsenrekisteri.

– Järjestötoiminta muodostaa liiton toiminnalle alueellisen ja valtakunnallisen perustan. Se pitää saattaa sille tasolle, että pystymme vastaamaan ajassa liikkuviin haasteisiin ja ohjailemaan kehityskulkuja. Ulkoiset paineet ovat kovat, mutta samanaikaisesti alueilla ja maakunnissa vapautuu meneillään olevien koko Suomea koskevien muutoshankkeiden myötä ikään kuin tyhjää tilaa ja vaikuttamisen mahdollisuuksia.

– Tämä pitää käyttää järjestöllisesti hyväksi ja aktiivisesti vaikuttaa jäsentemme näkökulmasta heitä, heidän työpaikkojaan ja perheitään koskettaviin kysymyksiin. Se tarkoittaa toisaalta esimerkiksi lainsäädäntöön ja toisaalta suoraan aluekehitykseen vaikuttamista.

VAHVIN LINJA ON YHDESSÄ TEKEMINEN

Jotta edellä kuvattu voidaan saavuttaa, pitää jäsenet saada mukaan toimintaan. 9 000 luottamusmiestä ja yli 700 ammattiosastoa muodostavat Nilosaaren mukaan erinomaisen lähtökohdan, mutta tulevaisuutta ajatellen kuitenkin vasta ensimmäisen askelman kehittämistyön tikkailla.

– Järjestäminen ja paikallinen vaikuttaminen pitää toteuttaa ennen muuta työpaikoilla jatkuvana prosessina. Siksi liitto tarjoaa työpaikkojen aktiiveille tukea, neuvontaa ja apua esimerkiksi jäsenhankinnassa ja paikallisten neuvottelujen läpiviemisessä. Tämä toteutetaan kohdentamalla alueilla toimitsijaresursseja sekä edunvalvontaan ja järjestötyöhön että järjestämiseen. Edellisen rinnalla tulemme huolehtimaan ruotsinkielisten palvelujen ja nuorisotoiminnan järjestämisestä ja autamme ammattiosastoja toiminnan kehittämisessä.

Nilosaari korostaa yhteistyön merkitystä, jotta jäsenille annetut lupaukset ja liitolle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa.

– Yhdessä tekeminen on se vahvin linja. Alueita ajatellen keskeistä esimerkiksi on, että saamme mukaan kaikkien sopimusalojen työntekijät riippumatta siitä ovatko he tottuneet aluetoimistojen kanssa asioimiseen tai eivät. Siinä on tietysti opettelemista, mutta luotan siihen, että strategiaa noudattamalla ja yhdessä asetettuja tavoitteita takaa ajamalla tulemme onnistumaan.

– Sama pätee myös liiton toimiston työskentelyyn. Kun esimerkiksi ajatellaan, miten sanomat saadaan vietyä eteenpäin, niin siinä ei riitä, että pelkästään viestintä tekee työtä, vaan järjestöpuolellakin on jokaisen kannettava kortensa vuorovaikutuksen kekoon. Toisaalta jäsenrekisteri on viritettävä siihen kuntoon, että kaikki voivat käyttää palveluja hyödykseen.

Tavoitteet korkealle asetettuaan Nilosaari muistuttaa, että niiden saavuttaminen ottaa aikansa.

– Ensimmäinen vuosi menee varmasti siihen, että saadaan porukka toimimaan yhteen. Säilytetään vahvuudet, löydetään uusia toimintatapoja ja mennään eteenpäin niin, että jäsenet saavat parhaan mahdollisen palvelun ja liitosta tulee yhtenäinen, luotettava ja vahva toimija.

TEKSTI PETTERI RAITO   KUVAT JYRKI LUUKKONEN JA KITI HAILA

 

Jari Nilosaari

  • SYNTYNYT 1960
  • PERHE Naimissa, kaksi lasta
  • KOULUTUS Autonasentaja, metsäkoneasentaja, levyalan ammattitutkinto. Lukuisia työelämään ja luottamustehtäviin liittyviä lyhytkursseja.
  • TYÖKOKEMUS Puuliitto: puheenjohtaja 2014–, työehtosihteeri 2009–2014, aluetoimitsija 2005–2009. UPM Kymmene Wood Kaukaan vaneritehdas, päätoiminen luottamusmies 1997–2005, levyprosessin hoitaja 1988–1997. Aikaisemmin asennus- ja korjaamotöitä.

Heli Puura: Pidetään jäsenet ja aktiivit lähellä

Kaikessa toiminnassa olennaista on se, että pidämme jäsenet ja aktiivit lähellä, Teollisuusliiton toinen varapuheenjohtaja Heli Puura tiivistää.

Heli Puura johtaa Teollisuusliitossa laajaa toiminnan kirjoa. Siihen sisältyvät viestintä, työympäristötyö, tutkimus sekä oikeudellinen ja kansainvälinen toiminta. Vaikka ne voivat osin tuntua jäsenten arjesta etäisiltä, tarkastelee Puura niitä samalta pohjalta jäsenten edunvalvonnan näkökulmasta.

– Keskeistä on se, että Teollisuusliittoa rakennetaan paikallisella ja liittotasolla yhteistyössä jäsenten ja aktiivien kanssa. Jäsenillä on oikeus ja velvollisuus vaikuttaa siihen, mitä teemme ja tavoittelemme. Se on lähtökohta, johon nojaten pystymme tekemään strategian, hallinnolliset päätökset ja linjaukset, hyödyntämään henkilökunnan osaamista ja saavuttamaan tuloksia.

KIRKAS KOKONAISUUS

Työympäristöasiat, työsuojelu, työhyvinvointi ja jaksaminen ovat työpaikoilla näkyviä ja tuntuvia asioita ja kysymyksiä.

– Ajatuksena on, että pystymme auttamaan työsuojeluvaltuutettuja ja työsuojelutehtävissä toimivia jäseniä entistä paremmin hoitamaan tehtäviään ja edistämään työympäristöasioita työpaikoillaan. Uusi työympäristöasioiden päivystysnumero ja neuvontapalvelu on askel oikeaan suuntaan.

Puura kytkee oikeudellisen, kansainvälisen ja tutkimustoiminnan osaksi edunvalvontaa.

– Tavoitteena on hoitaa oikeusjuttuja entistä enemmän omin voimin. Sen lisäksi oikeudellinen yksikkö auttaa työehtosopimusneuvotteluissa, ja sillä on keskeinen rooli lainsäädäntöön ja direktiiveihin vaikuttamisessa jäsentemme näkökulmasta.

– Samoin kansainvälinen toiminta on osa edunvalvontaa. EU:ssa valmistellaan monia työntekijöitä ja työpaikkojamme koskevia säädöksiä, ja meidän pitää olla ajoissa vaikuttamassa sisältöihin yhteistyössä kansainvälisten ay-järjestöjen kanssa. Toisaalta työpaikoilla on yhä enemmän ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, konsernit toimivat ylikansallisesti ja palkansaajien EWC-yhteistyötä tarvitaan. Näiden rinnalla toteutamme arvopohjaamme perustuvaa solidaarisuustoimintaa SASKin kautta. Siinä on laaja työsarka.

– Tutkimuksen tehtävänä puolestaan on tukea edunvalvontaa ja yhteiskuntavaikuttamista. Tutkimus tuottaa ajantasaista ja laadukasta tietoa jäsenkunnan, yritysten ja toimialojen kehityksestä ja ennakoi tulevaisuutta.

Eikä viestintäkään liiton perustehtävien ulkopuolelle tipahda. Päinvastoin se on ydinprosessi kaikessa toiminnassa, vuorovaikutuksen väylä ja monikasvoisen näkyvyyden tekijä.

– Sähköisen viestinnän kehittäminen on tärkeä tehtävä. Uusi teknologia ja uudet viestinnän kanavat pitää ottaa jo olemassa olevien rinnalla käyttöön niin, että viestiminen ja vuorovaikutus tehdään jäsenille helpoksi. Samalla sosiaalisesta mediasta ja kännyköistä huolimatta pitää muistaa, että kohtaamisen tarve on edelleen olemassa.

YHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN

Puura korostaa kaikessa tekemisessä ja toiminnassa yhteistyön merkitystä, myös liiton sisällä.

– Esimerkiksi viestinnän ja yhteiskuntavaikuttamisen pitää olla kytköksissä toisiinsa. Työympäristöasioita hoidetaan yhteistyössä toimialasektoreiden kanssa ja kansainväliseen toimintaan osallistuu ihmisiä eri puolilta organisaatiota.

– Jäsenet toivovat Teollisuusliitolta suurempaa näkyvyyttä ja aloitteellisuutta työelämäkysymyksissä. Teollisuusliitolta odotetaan myös hyvää palvelua, sujuvaa ja asiantuntevaa apua luottamushenkilöille ja jäsenille työpaikkojen arjessa. Asiantuntemusta ja tietoa on tärkeä jakaa koko organisaatiossa. Tarvitsemme avointa keskustelukulttuuria. Jokainen Teollisuusliiton jäsen, luottamushenkilö tai palkollinen on tärkeä osanen kokonaisuudessa ja jokaisella on vastuuta oman osaamisen ja toiminnan kehittämisestä.

– Toivon, että Teollisuusliitosta tulee meidän yhteinen rohkea, aktiivinen ja kiinnostava ammattiliitto, jossa katsotaan tulevaisuuteen ja jossa näkökulma on jäsenten hyvä työelämä.

TEKSTI PETTERI RAITO   KUVAT JYRKI LUUKKONEN JA KITI HAILA

 

Heli Puura

  • SYNTYNYT 1965
  • PERHE Naimisissa, kolme lasta
  • KOULUTUS Oikeustieteen kandidaatti
  • TYÖKOKEMUS TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto, puheenjohtaja 2015–. STTK, lakimies 2005–2013, sosiaaliasioiden päällikkö 2013–2015. SDP, eduskuntasihteeri 1999–2005. Aikaisemmin lakimiestehtävissä Kemianliitossa, SAK:ssa ja Puuliitossa 1990–1999.

Turja Lehtonen: Osaava henkilöstö ja koulutus tuovat tuloksia

Osaava henkilöstö on edellytys sille, että liitto voi saavuttaa tavoitteensa. Samoin jäsenille tarjottavan koulutuksen pitää olla laadukasta, jotta esimerkiksi luottamushenkilöt voivat menestyä tehtävissään, Teollisuusliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen arvioi.

Turja Lehtonen vastaa Teollisuusliitossa henkilöstöstä, koulutuksesta ja ATK-asioista. Hänen mukaansa henkilöstöpolitiikan keskeinen funktio on huolehtia siitä, että liiton kaikki yksiköt pystyvät hoitamaan tehtävänsä kuten esimerkiksi työehtosopimukset ja järjestötoiminnan.

– Tuemme kokonaisuutta niin, että meillä on riittävät henkilöstöresurssit, osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö. Työkalujen ja laitteiston pitää olla ajanmukaisia, mutta vielä tärkeämpää on, että niitä osataan käyttää. Elämme jatkuvan muutoksen mukana. On huolehdittava siitä, että pysymme ajan tasalla, että emme jää missään jälkeen.

Kun Teollisuusliitto aloittaa toimintansa ensi vuoden vaihteessa, on sillä 231 työntekijää. Lehtonen alleviivaa henkilöstön kotiutumisen, sopeutumisen ja yhteen pelaamisen merkitystä.

– Aluksi suurin haaste on siinä, että kaikki tuntevat, että on kiva tulla töihin Teollisuusliittoon, ei siis Metalliin, TEAMiin tai Puuliittoon. Tässä suhteessa avainasemassa on entisen Metalliliiton henkilökunta, mutta toisaalta kaikkien pitää ryhtyä heti rohkeasti keskustelemaan kaikkien kanssa itsensä Teollisuusliiton työntekijöiksi mieltäen. Vuosi 2018 on vielä opettelemisen aikaa, mutta sitten yhteiselon pitäisi jo sujua.

LAADUKASTA KOULUTUSTA

Teollisuusliitto tarjoaa jäsenilleen koulutusta Murikka-opistossa ja alueellisesti.

– Koulutuksen pitää olla kautta linjan laadukasta. Meillä pitää olla ammattiyhdistysliikkeen paras koulutustaso ja parhaat kouluttajat Murikassa ja alueilla, että pystymme vastaamaan koulutustarpeen laajentuvaan kirjoon. Esimerkiksi työympäristöasioiden merkitys kasvaa. Nyt kuvaan mukaan tulevat kemikaalit, puupöly ja maatalouteen liittyvät kysymykset.

Oppisisältöjen monipuolistuminen on luonteva asetelma myös koulutuksen laajemmalle tarkastelulle.

– Olemme pohtineet, että pitäisikö antaa koulutusta, jolla voidaan parantaa ihmisten työmarkkinakelpoisuutta. Pieniä askelia on jo otettu esimerkiksi tulityökorttikoulutuksilla ja tietotekniikassa. Ne tukevat ihmisten osaamista ja valmentavat uusiin tehtäviin. Laajennammeko sitten tätä puolta, on erikseen mietittävä haaste ja strateginen valinta.

Teollisuusliitto aikoo Lehtosen mukaan joka tapauksessa ryhtyä toimenpiteisiin toisen asteen koulutuksen puolestapuhujana.

– Laadukas toisen asteen koulutus on tärkeä asia koko Suomelle. Tulemme osoittamaan kokopäivätoimisen resurssin tämän merkityksen ja siihen liittyvien elementtien eteenpäin viemiseksi. Se on kova juttu ja poikkeuksellinen satsaus ay-liikkeessä.

YMMÄRTÄMYS JA HYVÄKSYNTÄ

Kun Lehtonen miettii tulevaisuuden Teollisuusliittoa, nostaa hän tärkeäksi teemaksi erilaisten ajatusten, mielipiteiden ja ihmisten hyväksymisen.

– Se on ainut keino, jolla voimme saada kaikki toimintaan mukaan. Pitää tunnistaa ihmisten taustat ja johtaa asioita ihmisiä ymmärtäen.

– Matka on alussa. Siksi toivon, että kun vuodenvaihde tulee, niin kaikki jäsenten ja henkilökunnan keskuudessa ymmärtäisivät, että juuri mikään ei ole vielä valmista. Eletään ensin pidemmälle ja arvioidaan sitten, oliko tämä hyvä juttu vai ei, ja miten asia voidaan hoitaa paremmin.

TEKSTI PETTERI RAITO   KUVAT JYRKI LUUKKONEN JA KITI HAILA

 

Turja Lehtonen

  • SYNTYNYT 1970
  • PERHE Naimisissa, yksi lapsi
  • KOULUTUS Ilmastointiasentaja, lukuisia lyhytkursseja
  • TYÖKOKEMUS Teollisuusliitto 1. varapuheenjohtaja 2017–. Metallityöväen Liitto: liittosihteeri 2016–2017, sopimusasiantuntija 2009–2016, järjestösihteeri 2006–2009, työehtotoimitsija 2001–2006. Vasemmistonuoret, pääsihteeri 1999–2001. Valmet Pansio, särmääjä 1988–2001.

Riku Aalto: Parempi edunvalvonta aiempaa edullisemmin

Meidän on vastattava huutoomme entistä paremmin ja tuotettava edunvalvonta, järjestötoiminta ja muut palvelut aikaisempaa alhaisemmalla hinnalla, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto linjaa.

Riku Aallon mukaan Teollisuusliiton ensimmäinen tehtävä on rakentaa yhteinen vahva perusta, jonka varaan uusi perinne voi alkaa muodostua.

– Kun fuusiossa puhutaan kolmesta ammattiliitosta ja työttömyyskassasta, on kysymys kuuden työkulttuurin yhteensovittamisesta. Tavoite on päästä mahdollisimman nopeasti tilanteeseen, jossa on yksi liitto ja yksi kassa.

– Se on iso haaste johtamiselle, mutta juuri fuusion ansiosta saavutamme mahdollisuuden tuottaa lupaamamme palvelut. Haluan nähdä Teollisuusliiton Suomen vaikutusvaltaisimpana ammattiliittona, jonka ääni kuuluu yhteiskunnassa sen kokoa suuremmalla painoarvolla.

VAIKUTTAVUUS TUO MUKANAAN VASTUUN

Kasvavaan vaikutusvaltaan liittyy Aallon mukaan lisääntyvän vastuun kantaminen.

– Kun meitä kuunnellaan, pitää näkökulmiemme olla perusteltuja ja laaja-alaisempia kuin mitä teollisuustyöntekijöiden etujen ajaminen yksinomaan tarkoittaa. Siksi otamme kokonaisvastuuta yhteiskunnasta ja edistämme hyvinvointia. Emme vain neuvottele ja solmi työehtosopimuksia, vaan meillä on myös elinkeinopolitiikkaan ja työttömyysturvaan liittyviä tavoitteita. Yhteiskuntavaikuttamisella tulee olemaan toiminnassamme merkittävä rooli.

– Toisaalta nyt kun keskusjärjestöt hakevat toiminnalleen uusia uria ja niiden mandaatti asioiden hoitamisessa pienentyy, niin eivät ne asiat siitä mihinkään poistu. Meidän täytyy hoitaa asioita myös tämä näköala huomioon ottaen ja kantaa vastuumme kokonaisuudessa ja kokonaisuudesta.

TULEVAISUUDEN TEOLLISUUSLIITTO

Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Teollisuusliitto voi menestyä vain, jos ihmiset, jäsenet ja ammattiosastot kokevat sen tärkeäksi ja hyödylliseksi.

– Toiveeni on, että kun rakennamme uutta ammattiliittoa, niin teemme uutta ja uudella tavalla, ja saamme ihmiset motivoitua osallistumaan yhteiseen tekemiseen. Sehän ei ole mitenkään mahdotonta, vaan olennaista on, että ihmisten tahto vaikuttaa saa tilaa. Ihmiset nimittäin haluavat ja keksivät tapoja vaikuttaa. Meidän tehtävämme on tehdä vaikuttaminen mahdolliseksi.

– Liiton vahvuus nousee työpaikoilta ja syntyy toimivista ammattiosastoista. Siksi tarvitsemme tuoreita toimintatapoja uusien jäsenten ja luottamushenkilöiden mukaan saamiseksi. Alueellisesti kannattaa miettiä, miten osastot löytävät yhdessä toimimisen ja yhdistymisen muotoja.

– Ne ovat viime kädessä aika yksinkertaisia asioita. Tapahtumia ja yhdessä tekemistä. Kutsutaan mukaan ja lähdetään mukaan.

Tulevaisuuden Teollisuusliittoa pohtiessaan Aalto pitää ovet auki yhteistyölle ja uusille yhdistymisille.

– Tulevaisuudessa haluan nähdä elinvoimaisen toimintakulttuurin, jossa toimimme yhdessä liitossa ja yhdessä ammattiosastojen ja jäsenten kanssa. Tulokset kuten syvempi ja parempi edunvalvonta eivät synny toimiston tai yksien ihmisten toimesta, vaan koko orkesterin osallistumisella ja myötävaikutuksella. Tarvitaan siinä tietysti määrätietoista johtamistakin, että suunta pysyy selvänä, mutta toisaalta tulevassa prosessissa pitää sallia myös virheitä. Ne ovat kokemusta, minkä perusteella asioita ja toimintaa voi kehittää paremmaksi.

– Samalla pitää miettiä voisiko tässä maassa olla vain yksi Teollisuuden ammattiliitto, vain yksi Teollisuusliitto. Kauanko siihen menee aikaa? Haluan pitää ovet auki. Vaikka fuusio on raskas prosessi, on se ainut tapa, millä näitä kehitysaskelia voi ottaa, Aalto toteaa.

TEKSTI PETTERI RAITO   KUVAT JYRKI LUUKKONEN JA KITI HAILA

 

Riku Aalto

  • SYNTYNYT 1965
  • PERHE Naimisissa, kolme lasta
  • KOULUTUS Hallintotieteiden maisteri, elektroniikka-asentaja
  • TYÖKOKEMUS Teollisuusliitto, puheenjohtaja 2017–. Metallityöväen Liitto: puheenjohtaja 2008–2017, talouspäällikkö 2003–2008, talous- ja jäsenasiain sihteeri 2000–2003, jäsenrekisterivastaava 1995–2000. Talous- ja vakuutusalan töitä eri työnantajilla. Saab–Valmet Uusikaupunki kokoonpano-osasto 1983–1990.

Riku Aalto valdes till Industrifackets ordförande – Turja Lehtonen första vice

Industrifackets extraordinarie kongress har valt Riku Aalto som ordförande för åren 2018-2023. Första vice ordförande blir Turja Lehtonen, andra vice ordförande blir Heli Puura och till tredje vice ordförande valdes Jari Nilosaari.

Riku Aalto, 52, har varit Industrifackets ordförande sedan våren 2017 och innan det ledde han Metallförbundet sedan 2008. Innan det har Aalto bland annat varit ekonomichef på Metall. Riku Aalto har också arbetserfarenhet från bland annat bilfabriken i Nystad. Kongressen som samlades i Tammerfors utsåg Aalto enhälligt till ordförande för Industrifacket. Det var förbundets socialdemokratiska grupp som hade föreslagit Aalto för ordförandeposten.

Aalto har en magisterexamen i förvaltningsvetenskap och är också utbildad elektronikmontör. Han har otaliga förtroende- och styrelseuppdrag i såväl inhemska som utländska samfund.

Turja Lehtonen, 46, som valdes till Industrifackets första vice ordförande har tidigare fungerat som  Industrifackets vice ordförande, Metalls förbundssekreterare  och organisationssekreterare. Lehtonen var Industrifackets vänstergrupps kandidat för posten som första vice ordförande.

Turja Lehtonen är till utbildningen ventilationsmontör och innan han började jobba på Metallförbundet jobbade han på Valmets fabrik i Pansio. Han har också varit ordförande för Vänsterunga.

Till posten som förbundets andra vice ordförande utsågs Heli Puura, 52. Hon har varit industrifacket TEAM:s ordförande sedan 2015. Tidigare har hon bland annat varit chef för sociala frågor på tjänstemannafacket STTK och riksdagssekreterare. Till utbildningen är Puura jurist.

Tredje vice ordförande blir Jari Nilosaari, 57. Han har varit Träfackets ordförande sedan 2014. Nilosaari har också jobbat som bland annat regionombudsman och innan han började på Träfacket var han huvudförtroendeman på fanerfabriken i Villmanstrand.

TEXT JOHAN LUND

Aalto, Lehtonen, Puura ja Nilosaari johtamaan liittoa

Teollisuusliiton liittokokous on valinnut liiton puheenjohtajaksi vuosiksi 2018-2023 Riku Aallon. 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Turja Lehtonen, 2. varapuheenjohtajaksi Heli Puura ja 3. varapuheenjohtajaksi Jari Nilosaari.

Aalto, 52, on toiminut Teollisuusliiton puheenjohtajana keväästä 2017 lähtien, sitä ennen hän johti Metalliliittoa vuodesta 2008, aiemmin hän oli työskennellyt liitossa mm. talouspäällikkönä. Puheenjohtaja Aallolla on työkokemusta myös mm. Uudenkaupungin autotehtaalta. Tampereella koolla oleva liittokokous päätti valinnastaan Teollisuusliiton johtoon yksimielisesti. Hän oli liiton sosialidemokraattisen ryhmän ehdokas tehtävään. Aalto on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri sekä elektroniikka-asentaja. Hänellä on lukuisia luottamustoimia ja hallitusjäsenyyksiä niin koti- kuin ulkomaisissakin yhteisöissä.

Teollisuusliitto valitsi ensimmäiseksi varapuheenjohtajakseen Turja Lehtosen, 46. Hän oli Teollisuusliiton vasemmistoryhmän ehdokas 1. varapuheenjohtajaksi. Lehtonen on toiminut Teollisuusliitossa varapuheenjohtajana, Metalliliitossa mm. liittosihteerinä ja järjestösihteerinä.  Hän on koulutukseltaan ilmastointiasentaja ja työskenteli ennen Metalliliittoon siirtymistään työskennellyt särmääjänä Valmetin Pansion tehtaalla sekä Vasemmistonuorten pääsihteerinä.

Teollisuusliiton 2. varapuheenjohtajaksi liittokokous valitsi Heli Puuran, 52. Hän on toiminut TEAM:in puheenjohtajana vuodesta 2015. Aiempaa työhistoriaa Puuralla on mm. STTK:n sosiaaliasioiden päällikkönä ja SDP:n eduskuntaryhmän pääsihteerinä. Koulutukseltaan hän on juristi.

3. varapuheenjohtajaksi valittiin Jari Nilosaari, 57. Hän on ollut Puuliiton puheenjohtaja vuodesta 2014. Nilosaari on toiminut myös työehtosihteerinä ja aluetoimitsijana, ennen Puuliiton tehtäviin siirtymistä Lappeenrannan vaneritehtaan pääluottamusmiehenä.

TEKSTI TEOLLISUUSLIITTO   KUVA JYRKI LUUKKONEN

Personval och strategidiskussion på kongressens agenda

De mest spännande frågorna som Industrifackets extraordinarie kongress tar i tu med under den andra mötesdagen är personvalen och linjedragningar för förbundets strategi som sträcker sig ända till år 2023.

Ordförandevalen görs enligt tidtabellen från klockan 13. Industrifackets nuvarande ordförande Riku Aalto kandiderar till posten som ordförande för förbundet. Industrifackets vice ordförande Turja Lehtonen är kandidat till posten som första vice ordförande, Industrifacket TEAM:s ordförande Heli Puura är kandidat till posten som andra vice ordförande och Träfackets ordförande Jari Nilosaari kandiderar till posten som tredje vice ordförande.

Efter personvalen sätter sig kongressombuden in i förbundets strategi och dryftandet av tyngdpunkterna i verksamheten för nästa år från klockan 13.45. Som grund till diskussionen presenteras strategiutkastet och ett förslag på tyngdpunkter för verksamheten år kongressen.

TEXT PETTERI RAITO   ÖVERSÄTTNING JOHAN LUND

Henkilövalintojen ja linjakeskustelun päivä

Teollisuusliiton ylimääräisen liittokokouksen toisen päivän kutkuttavimmat kysymykset ovat henkilövalinnat ja strateginen linjakeskustelu, joka tähtää aina vuoteen 2023 asti.

Puheenjohtajien valintaan päästään aikataulun mukaan käsiksi kello 13 alkaen. Teollisuusliiton puheenjohtajaksi on ehdolla Teollisuusliiton nykyinen puheenjohtaja Riku Aalto, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi on ehdolla Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen, toiseksi varapuheenjohtajaksi on ehdolla TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton puheenjohtaja Heli Puura ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi on ehdolla Puuliiton puheenjohtaja Jari Nilosaari.

Henkilövalintojen jälkeen kokousedustajat paneutuvat liiton strategian ja ensi vuoden painopisteiden ruotimiseen kello 13.45 alkaen. Linjakeskustelun pohjaksi kuullaan esitykset kokoukselle valmistellusta strategialuonnoksesta ja ensi vuodelle esitettävistä toiminnan painopisteistä.

Päivän päätteeksi kokousväki kokoontuu kello kahdeksalta Pakkahuoneelle illanviettoon.

TEKSTI PETTERI RAITO