AVAAJA: Työehtosopimuksen arvo on tuhansia euroja vuodessa

Vuosiloma määräytyy pitkälti lain mukaan, mutta lomarahaa laki ei tunne. Myös sairauslomasta ja arkipyhistä on sovittu työehtosopimuksissa lakia paremmin.

12.5.2021

Miltä tuntuisi, jos joutuisit neuvottelemaan työnantajan kanssa lomarahan saamisesta tai sen suuruudesta? Maksaisiko työnantajasi perhevapaalle jäädessäsi hyväntahtoisesti palkkaa, vaikka lain mukaan hänen ei tarvitsisi?

Työehtosopimuksessa työntekijällä on yleensä paremmat edut kuin pelkkää työsopimuslakia noudatettaessa. Lisäksi työntekijä välttyy neuvottelemasta työnantajan kanssa erikseen jokaisesta lain tason ylittävästä edusta.

– Lain määräämään tasoon verrattuna työehtosopimuksissa sovitut edut saattavat olla arvoltaan tuhansia euroja vuodessa, Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Riitta Koskinen toteaa.

– Pelkästään lomaraha on suuruudeltaan puolet loma-ajan palkasta. Laki ei tunne lomarahaa lainkaan, Koskinen täsmentää.

Loman määräytyminen seuraa useimmiten vuosilomalakia, jossa lomakertymä on 2,5 päivää työssäolokuukautta kohti. Vain harvoilla aloilla, kuten valtion virkaehtosopimuksessa, vuosilomaa kertyy 3 päivää kuukaudessa.

Vuosilomapalkasta ja työsuhteen päättyessä pitämättömistä lomista maksettavasta lomakorvauksesta on säädetty laissa.

ITSENÄISYYSPÄIVÄ AINUT PALKALLINEN ARKIPYHÄ

Lain mukaan ainut palkallinen vapaapäivä on itsenäisyyspäivä, jos se olisi työntekijän normaali työpäivä. Useimmissa työehtosopimuksissa työntekijälle säädetään korvaus tulonmenetyksestä arkipyhän lyhentämästä työviikosta. Riippuu työehtosopimuksesta, mitä päiviä arkipyhiksi luetaan.

Työehtosopimuksissa on sovittu myös työajantasaamispäivistä, eli tuttavallisemmin pekkaspäivistä, ja niiden korvaamisesta.

Opintovapaasta on säädetty opintovapaalaissa. Opintovapaa on palkatonta, mutta siitäkin on voitu sopia eri tavalla työehtosopimuksessa.

SAIRAUSAJALTA KORVAUSTA PIDEMPÄÄN

Työntekijän sairastuessa tai joutuessa tapaturmaan laki oikeuttaa täyteen palkkaan yhdeksän arkipäivän ajan.

Tästäkin on työehtosopimuksissa neuvoteltu paremmin. Esimerkiksi Teollisuusliiton neuvottelemassa Kemian perusteollisuuden työehtosopimuksessa sairausajan palkkaa maksetaan työsuhteen keston mukaan 28 kalenteripäivästä 56 kalenteripäivään. Sairausloman mahdollisesta karenssipäivästä on myös sovittu työehtosopimuksessa.

Suomessa ei ole minimipalkkaa määrittävää lakia.

Lain mukaan työnantajan ei tarvitse maksaa työntekijälle palkkaa äitiys- tai isyysvapaan tai tilapäisen hoitovapaan ajalta sairaan lapsen hoitamiseksi. Monissa työehtosopimuksissa nämäkin vapaat on sovittu palkallisiksi.

PALKKAPÄIVÄNÄ SOPIMUS OSOITTAA ARVONSA

Työehtosopimuksen huomaa rahanarvoiseksi sopimukseksi viimeistään palkkapäivänä. Työehtosopimuksessa on sovittu palkan yleiskorotukset sekä alan vähimmäispalkat, sillä Suomessa ei ole minimipalkkaa määrittävää lakia.

Euroopan unionissa ajetaan minimipalkkalakia kaikkiin jäsenmaihin, mutta suomalaiset palkansaajajärjestöt suhtautuvat siihen penseästi. EU:n laajuinen minimipalkka voi olla heikkojen palkkojen maissa työskenteleville selvä parannus, mutta suomalaisille se voisi merkitä työehtosopimuksissa sovittua huonompaa vähimmäispalkkatasoa.

VUOSILOMALAIN UUDISTUS TULOSSA

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa mainitaan ykskantaan, että vuosilomalaki uudistetaan.

Hallitusohjelma saattaa jäädä tältä osin toteutumatta, sillä palkansaajat sen enempää kuin työnantajatkaan eivät ole tällä hetkellä innokkaita aukaisemaan vuosilomalakia. Työnantajapuoli vetoaa työn mittavuuteen, palkansaajat etujen mahdolliseen menettämiseen.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK tosin pitää laissa epäkohtana, että työsuhteen ensimmäisenä vuonna lomakertymä on vain 2 päivää kuukaudessa. SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto toteaa, että kaiken työn pitäisi kerryttää lomaa saman verran.

Jos vuosilomalakia kuitenkin ryhdyttäisiin avaamaan, työnantajapuoli haluaisi remontoida lain perusteitaan myöten.

Esimerkiksi loman määräytymistä ja lomapalkkaa tarkasteltaisiin kriittisesti. Myös tuntipalkkaisia koskevat lomapalkkakertoimet joutuisivat uudelleen arvioitaviksi, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta kerrotaan.

TEKSTI TIINA TENKANEN
KUVITUS EMILIE UGGLA

TEKNOLOGIASEKTORI: ”Näkemys ja osaaminen ovat laajentuneet”

Teollisuusliiton teknologiasektori ajaa jäsenten etuja neljällä sopimusalalla. Sektorin johtaja Jyrki Virtanen kertoo, että Teknologiateollisuus ry:n irtiotto työehtosopimustoiminnasta loi monta avonaista kysymystä.

29.4.2021

Teollisuusliiton teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen katsoo, että liiton kolme ensimmäistä toimintavuotta ovat olleet opettavaisia.

– Koko ajan opitaan toisiltamme ja pikkuhiljaa hitsaudutaan yhtenäiseksi joukkueeksi, Virtanen sanoo.

Metalliliiton, TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton ja Puuliiton fuusiosta vuonna 2018 syntyneessä Teollisuusliitossa on laaja katselukulma kotimaan teollisuuteen.

– Jokaisen näkemys ja osaaminen ovat laajentuneet, Virtanen pohtii.

Teollisuusliitossa edunvalvonta- ja työehtotoimintaa hoidetaan neljällä eri sektorilla, jotka ovat teknologiasektori, kemian sektori, puutuotesektori ja erityisalojen sektori.

NELJÄ SOPIMUSTA, KOLME NEUVOTTELUKUMPPANIA

Teknologiasektorin neljä sopimusalaa ovat malmikaivokset, pelti- ja teollisuuseristysala, puolustusministeriön työpaikat sekä teknologiateollisuus.

– Meillä toiminta jatkui Metalliliiton pohjalta, Virtanen kertoo.

Teknologiateollisuuden sopimusalalla työskentelee noin 71 400 Teollisuusliiton jäsentä. Työehtosopimus on solmittu Teknologiateollisuus ry:n kanssa.

Malmikaivosten sopimusalalla työehtosopimus on solmittu myös Teknologiateollisuus ry:n kanssa. Teollisuusliiton jäsenistä noin 1 600 työskentelee sopimusalalla.

Pelti- ja teollisuuseristysalalla työehtosopimus on tehty Metalliteollisuuden harjoittajain liiton – MTHL:n Työnantajat ry:n kanssa. Sopimusalalla työskentelee reilu 1 200 Teollisuusliiton jäsentä.

Puolustusministeriön työpaikkojen sopimusalalla työskentelee noin kymmenen Teollisuusliiton jäsentä. Alalla noudatetaan Teollisuusliiton ja puolustusministeriön välistä työehtosopimusta ja sen osana valtion yleisiä työehtoja.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDESSA MONI ASIA AUKI

Teknologiasektorin toimintaympäristö on ollut viime vuosina vakaa. Tähän tuli muutos 25. maaliskuuta, kun Teknologiateollisuus ry ilmoitti lopettavansa työehtosopimuksista neuvottelun ja siirtävänsä valtakunnalliset neuvottelut uuteen Teknologiateollisuuden työnantajat ry -yhdistykseen.

– Neuvottelukulttuuri oli pysynyt ennallaan ilmoitukseen saakka, Virtanen sanoo.

Tällä hetkellä ilmassa on monta avonaista kysymystä. Teknologiateollisuuden työehtosopimus päättyy marraskuun lopussa.

– Tuntuu siltä, että aika paljon on auki kysymyksiä työantajapuolellakin, Virtanen toteaa.

Tulevan valtakunnallisen neuvottelukumppanin jäsenyritysten määrä ja sitä kautta sopimuksen yleissitovuus on kysymyksistä keskeinen. Elokuussa varsinaisen toimintansa aloittavassa uudessa työantajayhdistyksessä oli perustettaessa kolme jäsenyritystä.

– Ennen syksyä ei tiedetä, millaisen porukan kanssa neuvotellaan, Virtanen sanoo.

Ei ole vanhoja tulkintoja, kun on aivan uusi neuvotteluosapuoli.

Jos syksyllä päädytään laajasti yrityskohtaisiin neuvotteluihin, vaativat neuvottelut runsaasti resursseja kaikilta osapuolilta.

– Arvioni on, että tulee pitkät neuvottelut, kun käydään pykälä pykälältä läpi, Virtanen sanoo.

Perinteisesti neuvotteluissa on voitu luottaa aiemmissa neuvotteluissa tehtyihin tulkintoihin.

– Ei ole vanhoja tulkintoja, kun on aivan uusi neuvotteluosapuoli, Virtanen toteaa.

Tulevien neuvottelujen teemojen Virtanen uskoo pysyvän pääosin totutun kaltaisina. Vuosi vuodelta työnantajapuoli on tuonut pöytään kovempia kysymyksiä, jotka liittyvät perusarvoihin.

– Keskeisenä kysymyksenä on luottamusmiesjärjestelmä. Sitä työnantaja on koettanut murentaa joka kierroksella, Virtanen kertoo.

RAUHATON NEUVOTTELUKIERROS

Paikallisen sopimisen lisääminen on Teknologiateollisuuden keskeinen perustelu irtiotolleen.

– Paikallinen sopiminen on ollut mahdollista, eikä se muutu jatkossakaan, Virtanen toteaa.

Hän tulkitsee, että paikallisen sopimisen lisääminen tarkoittaa eri asioita eri osapuolille.

– Työnantajapuolen tavoitetila on saada avattua paikallista sopimista siten, että ohitettaisiin liiton edustaja mahdollisimman monessa paikassa, Virtanen sanoo.

Yleissitovat työehtosopimukset ovat perinteisesti luoneet sopimusaloille vakautta ja ennustettavuutta. Syksyllä alkavissa neuvotteluissa tämä ei ole enää oletus.

– Siltä se tässä vaiheessa näyttää, että syksy on rauhaton. Katsotaan nyt, millä mallilla saadaan vietyä neuvottelut läpi, Virtanen sanoo.

Teknologiasektorilla tehdään suunnitelmat sekä yleissitovan sopimuksen neuvotteluun että tilanteeseen, jossa yleissitovuutta ei ole, Virtanen kertoo

AJANKOHTA YLLÄTTI, SUUNTA EI

Teknologiateollisuuden irtiotto ei ollut yllätys Virtaselle, sillä työnantajajärjestössä on ajettu paikallisuutta pitkään. Aikataulu kuitenkin muotoutui yllättävän nopeaksi.

Metsäteollisuus ry ilmoitti lokakuussa 2020 irtautuvansa työehtosopimustoiminnasta. Teollisuusliiton kanssa solmitut metsäteollisuuden työehtosopimukset päättyvät vuoden 2021 lopussa ja helmikuun 2022 lopussa.

– Vielä ei ole kokemusta, miten metsäteollisuuden malli toimii, Virtanen pohtii.

Teknologiateollisuus teki oman irtiottonsa ilman keskusteluja Teollisuusliiton kanssa.

– Olisin kuvitellut, että päätös olisi tullut vasta sitten, jos neuvotteluissa ei saada kipeitä asioita ratkaistua, Virtanen sanoo.

TEKNOLOGIASEKTORI

Työmarkkinoiden käytössä olevat jäsenet 31.12.2020
● Teknologiateollisuus 71 420
● Malmikaivokset 1 576
● Pelti- ja teollisuuseristysala 1 247
● Puolustusministeriön työpaikat 9
Yhteensä 74 252

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN

Riku Aalto: Teollisuusliitto neuvottelee jatkossakin jäsentensä työehtosopimukset teknologiateollisuudessa

Puheenjohtaja Riku Aallon mukaan Teknologiateollisuus ry:n ilmoitus perustaa uusi yhdistys neuvottelemaan valtakunnallisista työehtosopimuksista käytännössä romuttaa alan työehtojen yleissitovuuden.

25.3.2021

Työnantajajärjestö Teknologiateollisuus ry ilmoitti 25.3. jakavansa toimintansa kahteen yhdistykseen. Jatkossa vastuu valtakunnallisista työehtosopimuksista on uudella Teknologiateollisuuden työnantajat ry:llä, jolla on kolme yritystä perustajajäseninä.

Vanha Teknologiateollisuus ry keskittyy muun muassa tukemaan uuteen yhdistykseen kuulumattomia yrityksiä yrityskohtaisissa neuvotteluissa. Järjestöllä on noin 1 600 jäsenyritystä.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto otti Teknologiateollisuuden ilmoituksen vastaan surullisella mielellä. Ilmoitus tarkoittaa käytännössä yleissitovuuden poistumista teknologiateollisuudesta, jos uuteen yhdistykseen ei tule kattavaa edustusta alan yrityksistä.

– Alan työehdot tulevat heikkenemään. Työehtosopimus on tarjonnut suojan myös niille alan työntekijöille, joilla ei ole riittävästi omaa neuvotteluvoimaa, Aalto sanoo.

Aalto tulkitsee, että Teknologiateollisuuden ilmoituksessa on pohjimmiltaan kyse samasta asiasta kuin Metsäteollisuus ry:n viime lokakuisessa ilmoituksessa lopettaa työehtosopimusten solmiminen.

– Asia on vain kääritty erilaiseen pakettiin, Aalto sanoo.

SOPIMISEN EDELLYTYKSET HEIKKENEVÄT

Teollisuusliiton hallitus käsitteli Teknologiateollisuuden ilmoitusta 26.3. Kokouksen jälkeen julkaistussa tiedotteessa liitto toteaa, että Teknologiateollisuuden ratkaisu heikentää paikallisen sopimisen edellytyksiä ja lisää epävarmuutta työmarkkinoille.

”Teollisuusliitto kiittää Teknologiateollisuutta vuosikymmeniä kestäneestä hyvästä ja vastuullisesta yhteistyöstä. Teollisuusliitto pitää valitettavana, ettei Teknologiateollisuus arvosta liittojen työehtosopimusten eteen tekemää työtä riittävästi jatkaakseen tätä yhteistyötä myös tulevaisuudessa”, tiedotteessa todetaan.

– Teknologiateollisuuden kanssa emme aloita neuvotteluita, sillä järjestö itse on todennut, ettei se enää sopimuksia neuvottele, Aalto kertoo.

Syyskuussa pystytään arvioimaan, onko uusi työnantajayhdistys varteenotettava neuvottelukumppani.

Teknologiateollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välinen yleissitova työehtosopimus päättyy 30.11.2021. Työnantajapuolen uuden yhdistyksen on määrä aloittaa toimintansa elokuussa, joten neuvotteluille jää lyhyt aika sopimuksen ollessa vielä voimassa.

– Syyskuussa pystytään arvioimaan, onko uusi työnantajayhdistys varteenotettava neuvottelukumppani, Aalto sanoo.

LUOTTAMUSMIESJÄRJESTELMÄ LAINSÄÄDÄNTÖÖN

Valtakunnallisen työehtosopimuksen päättyessä myös kaikki kyseisen sopimuksen piirissä tehdyt paikalliset sopimukset raukeavat. Näillä näkymin kaikki sopimusasiat, kuten luottamusmiesjärjestelmä, tulevat syksyllä neuvottelupöytään.

– Tilanne on toinen, jos uusi yhdistys on kattava. Tulkintamme kuitenkin on se, että kaikki asiat joudutaan neuvottelemaan uudelleen, Aalto toteaa.

Teollisuusliitto linjasi tiedotteessaan, että paikallista sopimista ei voi edistää, jollei luottamusmiesten asemaa turvata lainsäädännöllä.

– Valitettavasti työnantajien toiminta on rapauttanut luottamusta niin paljon, että työehtosopimusten yleissitovuuden ollessa selvästi uhattuna on mielestämme välttämätöntä turvata järjestäytyneiden työntekijöiden asema lainsäädännöllä, Aalto toteaa.

LIITTO NEUVOTTELEE SOPIMUKSET JATKOSSAKIN

Teollisuusliittolaisille puheenjohtajan viesti on selkeä.

– Teollisuusliitto neuvottelee jatkossakin jäsentensä sopimukset valtakunnallisesti tai työpaikkakohtaisesti, Aalto sanoo.

Teollisuusliiton jäsenistä noin 71 400 työskentelee teknologiateollisuuden sopimusalalla.

Jäsenet työskentelevät erilaisissa ammateissa metallituoteteollisuudessa, elektroniikka- ja sähköteollisuudessa, metallien jalostuksessa sekä kone- ja kulkuneuvoteollisuudessa. Ammattinimikkeitä on useita satoja.

KOHTI RAUHATTOMAMPIA TYÖMARKKINOITA

Teknologiateollisuus perustelee ratkaisuaan paikallisen sopimisen lisäämisellä ja sitä kautta yritysten vientikilpailukyvyn parantamisella.

– Nykyinen työehtosopimus olisi mahdollistanut sen hyvän, mitä Teknologiateollisuus lupaa, Aalto toteaa.

Puheenjohtaja arvioi, että Teknologiateollisuuden ilmoittama malli voi toimia kilpailukykyä vastaan.

– Työmarkkinat tulevat olemaan tästä eteenpäin paljon rauhattomampia. Sopimuksilla on pystytty takaamaan vakaus ja ennustettavuus, Aalto sanoo.

Kun yhtä kulmaa heilutetaan, heiluu koko korttitalo.

Yleissitovan työehtosopimuksen päättyminen teknologiateollisuudessa tarkoittaa myös suomalaisen vientivetoisen palkkamallinloppumista.

– Jos sopimukset tehdään yrityskohtaisesti, eivät ne anna merkkiä muille aloille. Se ajattelu menee romukoppaan, Aalto toteaa.

Aalto muistuttaa, että työehtosopimusjärjestelmä on osa kokonaisuutta, johon kuuluvat myös työeläkejärjestelmä ja ansiosidonnainen työttömyysturva. Aika näyttää, millaisia keskusteluja kokonaisuudesta täytyy käydä.

– Kun yhtä kulmaa heilutetaan, heiluu koko korttitalo, Aalto sanoo.

Teollisuusliiton hallitus käsitteli Teknologiateollisuuden ilmoitusta perjantaina 26.3. Teollisuusliitto on julkaissut aiheesta tiedotteet 25.3 ja 26.3.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA KITI HAILA

Uutista on täydennetty 31.3.2021

TYÖYMPÄRISTÖ: ”Pidetään valtuutetun puolta”

Liiton työympäristöyksikön päällikkö Vesa Kotaviita toivoo, että vastakkainasettelun aika työsuojelussa olisi työpaikoilla ohi. Työsuojeluvaltuutettujen toimintaedellytyksistä ja osaamisesta on pidettävä huolta.

KUVA YLLÄ: Työympäristöpäivänä Someron Kart Oy:ssä vuonna 2017 liiton työympäristöasiantuntija Mika Poikolaisen (toinen vasemmalta) seurassa Sakari Vuorensola, Harri Kurttila, Ville Laaksonen ja Jami Kasurinen.

12.3.2021

– Vastakkainasettelu työnantajan ja työntekijän välillä on ohi. Ainakin niillä työpaikoilla, missä työnantaja haluaa pitää huolta työturvallisuudesta ja työntekijöiden työkyvystä ja terveydestä, Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö Vesa Kotaviita huomauttaa.

Kotaviita on juuri haastattelun alla selvittänyt eräässä metalliyrityksessä kärjistynyttä riitaa työsuosuojeluvaltuutetun asemasta ja oikeuksista. Hänen on vaikea ymmärtää erimielisyyksiä kysymyksissä, joissa pitäisi olla yhteiset tavoitteet ja hyödyt.

– Työsuojeluvaltuutetut tekevät lakiin perustuvaa työsuojelutehtäväänsä suurella sydämellä. Toivoisin, ettei työnantajapuoli enää tänä päivänä kyseenalaistaisi työsuojeluvaltuutetun asemaa.

LAIT KOETELLAAN TYÖPAIKOILLA

– Keskeiset lait ja työehtosopimukset ovat sitovia ja velvoittavia. Niiden toteuttamisen ja valvonnan keskeisiä henkilöitä ovat luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Liitto tukee luottamustehtävissä olevia kaikissa niissä kysymyksissä, joista meille tulee tieto ja joihin kiinni päästään.

Kotaviita vielä alleviivaa, että työympäristöyksikköön kannattaa olla yhteydessä hyvin matalalla kynnyksellä. Yksikön puhelinpäivystys on auki jokaisena arkipäivänä; se tukee, neuvoo, selvittää ja ohjaa.

– Kaikki tieto työpaikan olosuhteista on olennaista työsuojeluvaltuutetulle. Valtuutetuilla on erittäin laajat tiedonsaantioikeudet työpaikan terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä, samoin vuokratyöntekijöiden työstä, työoloista ja työterveydestä.

Liitto tukee luottamustehtävissä olevia kaikissa niissä kysymyksissä, joista meille tulee tieto ja joihin kiinni päästään.

– Pääasiallisen työpaikan valtuutetulle on turvattu oikeudet kaikkien työntekijöiden edustamiseen työsuojelukysymyksissä yhteisellä työpaikalla. Tämä pitäisi huomioida valtuutetun työstä vapauttamisen ajassa. Turvallisuus taataan kaikkien toimijoiden yhdessä harjoittamalla, ajantasaisella tiedottamisella ja riskien kattavalla arvioinnilla.

Vuokratyöntekijöiden työoloista ja sopimuksista kiinnostuminen on Kotaviidan mielestä tärkeää ammattiyhdistystyötä.

– Tämä on tärkeä pointti, sillä tässä voidaan tehdä samalla jäsenhankintaa. Nykyisinhän merkittävä osa työntekijöistä rekrytoidaan vakinaisiksi vuokratyön polkua pitkin.

YHTEISTOIMINNALLA HYVÄÄ KAIKILLE

Kotaviita iloitsee siitä, että Työturvallisuuskeskuksen eli TTK:n työalatoimikunnat ovat vuosikymmeniä koeteltu ja toimivaksi havaittu yhteistoiminnan ”pöytä”. TTK on työmarkkinoiden keskusjärjestöjen hallinnoima yhdistys ja työntekijöiden, toimihenkilöiden ja työnantajien yhteinen foorumi. Päätökset, suunnitelmat ja hankkeet luodaan aina yksimielisesti.

– Tämä on meille ainutlaatuinen näköalapaikka ja iso satsaus. Olemme mukana yhdeksässä eri toimikunnassa, samoin yhteisessä teollisuusryhmässä, ja minä SAK:n edustajana hallituksessa. Yhteensä meitä on liitosta ja liiton työpaikoilta mukana noin 30 henkeä.

Työalatoimikunnat tuottavat tutkimuksia, turvallisuusoppaita ja videoita, ylipäänsä monipuolisia käytännön työkaluja työpaikoille. Kotaviita kertoo, että tämän hetken yhteisten kärkihankkeiden teemat ovat turvallisuuskumppanit (oppilaitokset), sisäilma ja psykososiaalinen kuormitus.

Teollisuusliiton työympäristöyksikön omiin projekteihin kuuluvat muiden muassa kahden turvallisuusoppaan tuottaminen sekä tulevien TES-tavoitteiden kirkastaminen.

Kotaviidalle tärkeää olisi päästä taas koronanjälkeiseen aikaan; Murikan koulutuksiin ja työympäristöpäiville sekä alueiden tilaisuuksiin.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ

ERITYISALOJEN SEKTORI: ”Väki on hitsautunut loistavasti yhteen”

Teollisuusliiton erityisalojen sektori ajaa jäsenten etuja 16 sopimusalalla. Sektorin johtaja Marko Rosqvist kertoo, että liiton kolmen toimintavuoden aikana moni asia on muuttunut ja paljon on opittu.

19.2.2021

– Kolme vuotta on mennyt nopeasti. Väki on hitsautunut loistavasti yhteen töitä tehdessään, sanoo Teollisuusliiton erityisalojen sektorin johtaja Marko Rosqvist.

Teollisuusliitossa edunvalvonta- ja työehtotoimintaa hoidetaan neljällä eri sektorilla, jotka ovat kemian sektori, teknologiasektori, puutuotesektori ja erityisalojen sektori.

Erityisalojen sektori vastaa 16 sopimusalallaan muun muassa edunvalvonnasta, työehtosopimustoiminnasta ja jäsenpalveluista. Sektorille tuli sopimusaloja kaikista kolmesta Teollisuusliiton vuonna 2018 perustaneesta liitosta. Sektorin sopimusalojen ammattikirjo on laaja. Alojen erilaisuus on sekä haaste että rikkaus.

Rosqvist kertoo, että erilaiset neuvottelukulttuurit ovat vaatineet opettelua, mutta niistä on voinut ammentaa uutta osaamista. Erityisesti hän kiittää sektorin sopimusasiantuntijoiden osaamisen kehitystä.

– Jokainen oppi antaa lisää ja pystyy hahmottamaan, mistä narusta kannattaa vetää.

Myös ison organisaation hyödyt ovat tulleet näkyviin erityisalojen sektorilla. Esimerkiksi Teollisuusliiton tutkimusyksikön panosta Rosqvist pitää tärkeänä.

Kaikkiaan hän kuvailee sektorin sopimusalojen neuvottelukulttuuria hyvähenkiseksi. Sopimusalojen työehdoista sovitaan kahdeksan työnantajaosapuolen kanssa.

– On käyttäydytty asianmukaisesti ja puhuttu asiaa toisiamme kunnioittaen, Rosqvist kertoo.

MUUTOKSIA SOPIMUSALOILLA

Teollisuusliiton perustamisvaiheessa erityisalojen sektorilla oli 15 sopimusalaa. Suorajakelun sopimusala on tullut uutena mukaan. Alaan kuuluu osoitteettomien mainosten ja maksuttomien kaupunkilehtien jakelu.

Teknisen huollon ja kunnossapidon alalla puolestaan tehtiin vuonna 2019 yrityskauppa, joka kosketti 95 prosenttia sopimusalan työntekijöistä. Caverion osti Maintpartnerin Suomen, Viron ja Puolan toiminnot.

– Sopimus on edelleen voimassa hieman kapeammalla joukkueella, Rosqvist kertoo.

Turvetuotantoala on muutosten kourissa. Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa on linjattu, että turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Turveala on ilmoittanut tätäkin nopeammasta alasajosta.

Rosqvist pohtii, että turpeen energiakäytön nopea alasajo tarkoittaa myös turvealan muun tuotekehityksen heikentymistä. Turvetta tarvitaan maatiloilla ja puutarhoissa, mutta uusiakin innovaatioita on ollut työn alla.

HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA

Kansainvälisyys on erityisalojen sektorin yksi erityispiirre. Esimerkiksi maaseutuelinkeinojen sopimusalalla on paljon ulkomaalaistaustaisia kausityöntekijöitä.

Sektorin asiantuntijat saavat kuukaudessa 50–70 muun kuin suomenkielistä yhteydenottoa.

Jäsenmäärällä mitattuna erityisalojen sektorin suurimmat sopimusalat ovat media- ja painoala sekä tekstiili- ja muotiala. Molemmilla aloilla on koettu rakennemuutoksia. Digitalisaatio haastaa painotuotealaa ja tekstiiliteollisuutta on viime vuosikymmeninä siirretty ulkomaille. Toisaalta tekstiili- ja muotialalle on viime vuosina syntynyt uusia kotimaisia yrityksiä.

Tulevan kierroksen haasteet kumpuavat Metsäteollisuus ry:n ratkaisusta olla tekemättä työehtosopimuksia.

Sektorin järjestäytymisasteen kehitystä Rosqvist kuvaa vastaavaksi kuin Teollisuusliitossa yleensä. Trendi on ollut laskeva. Kausityöntekijät ovat jäsenhankinnan kannalta sekä mahdollisuus että haaste. Työntekijät lasketaan vuosittain kymmenissä tuhansissa, mutta heidän tavoittamisensa ei ole helppoa.

Monet erityisalojen sektorin työt tehdään muualla kuin tehtaan kaltaisessa kiinteässä työpaikassa. Esimerkiksi lehdenjakajat ovat jakoreiteillään liikkeellä yön ja aamun pikkutunneilla, ja metsureiden työtehtävät ovat luonnossa. Tämäkin asettaa haasteensa jäsenhankinnalle.

SYKSYLLÄ NEUVOTTELUIHIN

Valtaosa erityisalojen työehtosopimuksista on katkolla ensi vuodenvaihteen molemmin puolin noin kolmen kuukauden aikana.

Ensimmäiset neuvottelut käynnistyvät syksyllä.

– Tulevan kierroksen haasteet kumpuavat Metsäteollisuus ry:n ratkaisusta olla tekemättä työehtosopimuksia, Rosqvist ennakoi.

Toisaalta hän toteaa, että muut työnantajajärjestöt eivät toistaiseksi ole lähteneet peesaamaan metsäteollisuutta.

KORONA VAIKUTTAA KAIKILLA ALOILLA

Koronapandemian vaikutukset ovat näkyneet enemmän tai vähemmän kaikilla erityisalojen sektorin sopimusaloilla, Marko Rosqvist kertoo.

Esimerkiksi tekstiilihuoltoalalla pesuloissa työt vähenivät, kun hotelli- ja laivapyykin määrä putosi radikaalisti. Sairaalapyykin kasvanut määrä on vain osittain korvannut pudotusta.

Korona on vauhdittanut media- ja painoalan haasteita, sillä mainostus on vähentynyt ja painettuja lehtiä on supistettu palvelujen siirtyessä digialustoille.

– Printtimedian ongelmat vaikuttavat myös jakeluun ja suorajakeluun, Rosqvist pohtii.

Koronan alkutaipaleella tuli iso tarve kasvomaskeista.

Metsäalan töissä on nähty jonkin verran lomautuksia, mutta metsä- ja metsäkonealan näkymiin korona ei ole puraissut erityisen pahasti.

– Metsänhoitotyötä on tehtävä joka tapauksessa.

Tekstiili- ja muotialalle korona-aika on tuonut myös piristystä.

– Koronan alkutaipaleella tuli iso tarve kasvomaskeista, Rosqvist kertoo.

Korona-ajan väistymistä ja uutta talouskasvua odotetaan innolla, mutta osa pandemian vaikutuksista voi jäädä pitkäaikaisiksi, Rosqvist näkee.

ERITYISALOJEN SEKTORI

Työmarkkinoiden käytössä olevat jäsenet 31.12.2020
● Jakelu 1 014
● Lasitus-, rakennuslasitus- ja lasinjalostusala 284
● Maaseutuelinkeinot 748
● Media- ja painoalan työntekijät 4 283
● Metsäala 1 058
● Metsäkoneala 1 111
● Puutarha-ala 900
● Suorajakelu 20
● Taimitarha-ala 155
● Tekninen huolto ja kunnossapito 488
● Tekstiili- ja muotiala 2 526
● Tekstiilihuoltoala 974
● Turkistuotantoala 81
● Turvetuotantoala 42
● Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry 867
● Viher- ja ympäristörakentamisala 247
Yhteensä 14 798

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN

TYÖYMPÄRISTÖ: Perhevapailla tasa-arvoa työelämään

Molemmille vanhemmille halutaan antaa mahdollisuus tasapuoliseen vanhemmuuteen. Perhevapaiden suunnitellaan joustavan työtilanteen mukaan.

KUVA YLLÄ: Asentaja Jukka Heinonen kertoi Metalliliiton Ahjo-lehdessä 14/2015 pitäneensä kaikki mahdolliset isyysvapaat ja olleensa osittaisella hoitovapaalla. Haastattelun aikaan Pietari oli 1-vuotias ja Pieto 5-vuotias.

Perhevapaauudistusta on suunniteltu jo vuosikausia, mutta näillä näkymin se tulee voimaan kesällä 2022. Uudistus on kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan, ja päävastuussa on sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen.

Uudistuksen tavoitteena on edistää perhevapaiden ja hoitovastuun jakautumista tasaisesti molempien vanhempien kesken sekä edistää tasa-arvoa työelämässä.

– Myös lasten keskinäistä yhdenvertaisuutta halutaan tukea. Perheestä riippumatta jokainen lapsi saisi yhtä paljon vanhemman hoivaa, johtaja Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo.

Uudistus vaikuttaa paitsi sosiaalietuuksiin, myös päivähoitoon ja työmarkkinoihin.

UUDISTUKSET VUONNA 2022

Perhemuotojen moninaistuminen on havahduttanut päättäjät uudistukseen. Tavoitteena on paitsi säädösten sukupuolineutraalius, myös nykyistä joustavammat vapaat.

Tavoitteena on saada naiset vanhempainvapailta entistä nopeammin työelämään, mikä edistäisi tasa-arvoisempaa palkkakehitystä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan pitkät perhevapaat pienentävät äitien palkkaa lähes viidenneksellä.

Parhaillaan on menossa myös Euroopan unionin työelämän tasapaino -direktiivin jalkauttaminen kansalliseen lainsäädäntöön. Direktiivissä on säädetty joustavasta isyysvapaasta, vanhempainvapaasta, omaishoitovapaasta ja joustavista työjärjestelyistä.

Perhevapaauudistus sekä vanhempainpäivärahauudistus pyritään saattamaan voimaan samoihin aikoihin direktiivin kanssa eli elokuussa 2022.

KIINTIÖTKIN JOUSTAVAT

Perhevapaauudistusta pohtinut työryhmä on päätynyt esittämään 1+7+7-mallia. Siinä noin yhden kuukauden vapaa eli ”raskausraha” on tarkoitettu raskaana olevalle ennen synnytystä, ja noin seitsemän kuukautta, eli alustavasti 164 päivärahapäivää, on kiintiöity molemmille vanhemmille erikseen. Vanhempi voisi luovuttaa omista vapaistaan toiselle vanhemmalle 69 päivää. Yksinhuoltaja saa molemmat kiintiöt itselleen.

Uudistuksella perhevapaiden määrä kasvaisi nykyisestä 12,7 kuukaudesta 14 kuukauteen. Vapaat täytyisi pitää siihen mennessä, kun lapsi täyttää kaksi vuotta.

Työehtosopimukset määrittävät edelleen, miten vapaita jaksotetaan.

PÄIVÄHOITOON HAASTEITA

Synnyttävistä äideistä noin puolella on voimassa oleva työsuhde. Työehtosopimuksesta riippuen heillä on oikeus ansiosidonnaiseen äitiyspäivärahaan. Uudistuksessa myös työttömien, opiskelijoiden ja yrittäjien etuuksia nostetaan.

Omaan tahtiin pidettävien vanhempainvapaiden ajatellaan helpottavan työelämän joustoja.

Pätkätyötä tekevät voivat rytmittää vapaat työrupeamiensa mukaisesti.

Päiväkodeille ja varhaiskasvatukselle tämä voi olla haaste.

– On mietittävä, voivatko vanhemmat varata tyhjää päiväkotipaikkaa lapselleen, jos he sijoittavat vapaitaan moneen lyhyeen pätkään. Tässä täytyy huomioida myös lapsen etu, Siika-aho toteaa.

Pohjoismaisessa vertailussa viidennes suomalaisista isistä ei pidä lainkaan perhevapaata. Äidit käyttivät 98 prosenttia vanhempien kesken jaettavissa olevista vanhempainrahapäivistä. Uudistuksella halutaan vaikuttaa isien asenteisiin ja halukkuuteen ottaa vastuuta kotityöstä sekä hoivasta.

RUOTSI JOHTAA

STM:n Siika-aho luonnehtii Suomen perhevapaauudistusta yhdeksi maailman parhaista tasa-arvon suhteen.

Islannin 3+3+3-mallissa vanhemmilla on mahdollisuus pitää yhteensä 9 kuukautta vapaata ansiosidonnaisella päivärahalla. Ennen lapsen kolmatta ikävuotta vanhemmat eivät kuitenkaan saa etuuksia, eivät myöskään varhaiskasvatuspaikkaa.

Viro on nostanut vanhempainvapaiden korvaustasoa sataan prosenttiin, kun meillä se on hieman alle 70 prosenttia ansioista. Viro haluaa paremmilla korvauksilla kannustaa korkeampaan syntyvyyteen.

Länsinaapurimme Ruotsi on Siika-ahon mukaan omassa sarjassaan. Siellä vanhempainvapaita voi pitää joustavasti lapsen kouluikään saakka. Ruotsissa kuitenkin naiset ovat perinteisesti tehneet osa-aikaista työtä, Suomessa kokoaikaista.

TEKSTI TIINA TENKANEN / UP
KUVA JYRKI LUUKKONEN

VIERAILIJA: Lasse Laatunen: Sopimisen ja työrauhan Suomea puolustettava

Työmarkkinasopimisella on pitkä historia. Kirjapainoalalla tehtiin ensimmäinen työehtosopimus jo vuonna 1900. SAK ja työnantajien STK perustettiin vuonna 1907. Yhteiset juoksuhaudat synnyttivät kesken talvisodan SAK:n ja STK:n tammikuun kihlauksen vuonna 1940. Valtakunnallista työehtosopimusjärjestelmää alettiin kehittää tasavertaisuuden pohjalta. Tuloksia ei tarvitse hävetä.

Nyt työmarkkinat ovat murroksessa. Monet työnantajapomot ihan vakavasti uskovat ammattiyhdistysliikkeen haihtuvan tuhkana tuuleen pelkkänä ilmoitusasiana. Sen jälkeen työrauha tipahtaisi taivaasta ilmaiseksi. Näinhän se ei mene.

Maailma on muuttunut ja tarvitaan paikallista sopimista, sanotaan. Markkinat ovat kyllä muuttuneet. Suomen historia ei ole kuitenkaan muuttunut. Yhteiset taustat ja ponnistukset ovat työmarkkinajärjestelmän kivijalka. Ihminen ei ole muuttunut. Neuvottelupsykologia on sama. Turvan tarve työsuhteessa on säilynyt. Työntekijä ei ole yrityksen vihollinen, vaikka hän käyttäisi perustuslain takaamaa järjestäytymisoikeuttaan. Yhteistyön perusta on toisen osapuolen kunnioittaminen.

Monille yrittäjille ja työnantajille paikallinen sopiminen näyttää olevan sama kuin työnjohto-oikeus. Tällainen onnela on kangastus. Paikallisen sopimisen rakentaminen harhakuvien varaan on huteralla pohjalla. Jos paikalliseen sopimiseen halutaan liittää työrauha, sopijapuolena on silloin oltava työntekijöiden rekisteröity yhdistys. Tällaisia ovat ammattiosastot ja työntekijäliitot. Juuri näitä tahoja metsäteollisuus ja yrittäjät pyrkivät karkuun. Pidän itse hyvänä muun muassa teknologiateollisuudessa ja kemianteollisuudessa harjoitettua työehtosopimusten väljentämistä. Työntekijöillä on vähimmäisturva ja työnantajilla työrauha.

Vellova tilanne ei selkiydy, ellei työnantajapiireissä tehdä uudelleenarviota.

EK:n natiseminen liitoksissaan alkoi vuonna 2011. Silloisen raamisopimuksen jälkimainingeissa toimitusjohtaja Mikko Pukkinen ja työmarkkinajohtaja Jukka Ahtela saivat potkut. Keskitettyjen ratkaisujen lopettamisesta EK päätti vuonna 2015. Vuoden 2016 kilpailukykysopimus (kiky) oli EK:lle tuskallinen. Metsäteollisuus erosi EK:sta. Kiky ei ollut helppo ammattiyhdistysliikkeellekään.

Sipilän hallituksen aikana EK:n usko porvarihallitukseen oli vahva. Kolmikanta kelpasi EK:lle vain valikoidusti. Rinteen/Marinin hallitusten aikana kolmikantatoimeksiannot ovat saaneet EK:lta happaman vastaanoton. Viimeinen myrsky vesilasissa oli EK:n uloskävely STM:n tasa-arvoryhmästä marraskuussa 2020. Työnantajien uusi asemointi työmarkkinapolitiikassa on vuosien jatkumo.

Heikentämällä ammattiyhdistysliikkeen asemaa sopijapuolena heikennetään myös sen valtaa. Työnantajien oman vaikutusvallan heikentymisen uskotaan korvautuvan porvarihallituksilla. Rinteen/Marinin hallitus oli työnantajille takaisku. Olen puolueista riippumattoman työmarkkinajärjestelmän kannattaja. Jokaisella saa olla oma poliittinen vakaumuksensa, mutta työmarkkinapolitiikalla ja politiikalla on eri tehtävät.

Työmarkkinajärjestöillä on paljon yhteistä varjeltavaa, esimerkiksi työeläkejärjestelmä. Sen rahoittaminen vaatii hyvän työllisyyden. Työllisyyttä tukemaan on saatava joustavat työehtosopimukset ja pitävä työrauha. Työntekijöillä on oltava kohtuullinen vähimmäisturva. Työmarkkinapolitiikan paras väline kiristyvässä kilpailussa on paikallista sopimista mahdollistava valtakunnallinen sopimusjärjestelmä.

Ammattiyhdistysliike ei ole toistaiseksi provosoitunut työnantajien irtiotoista. Vellova tilanne ei selkiydy, ellei työnantajapiireissä tehdä uudelleenarviota. Nykypolitiikka ei hyödytä ketään, kaikkein vähiten työnantajia itseään. Metsäteollisuus ja SY tuskin kantojaan muuttavat, mutta muiden suhteen on vielä toivoa.

LASSE LAATUNEN
Kirjoittaja on työskennellyt muun muassa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n työmarkkinajohtajana ja lakiasiainjohtajana ja edustanut työnantajia kolmikantaneuvotteluissa neljällä vuosikymmenellä.

AVAAJA: Paikalliset joustot vähenevät, jos työehtosopimuksia ei ole

Toisin kuin luullaan, paikallinen sopiminen vähenee, jos yleissitovat ja normaalisitovat työehtosopimukset heitetään roskakoriin.

AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebookissa tai Twitterissä. Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla.

13.1.2021

Mekaaniseen metsäteollisuuteen ja biotuoteteollisuuteen ei enää solmita työehtosopimuksia, jos Metsäteollisuus ry:n päätös yksin määrittäisi asian.

Kolmen suuren metsäjätin lisäksi metsäteollisuudessa toimii pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Työntekijöistä kolmannes on metsäjättien palveluksessa. Bioteollisuudessa valtaosa työskentelee Vapossa ja Kekkilässä.

– Kartoitamme mahdollisia uusia sopimuskumppaneita toimialan sisältä. Toinen mahdollisuus ovat puhtaat yrityskohtaiset työehtosopimukset, Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen sanoo.

Kilpailukyky ja yritysten toimintamahdollisuudet menisivät hänen mukaansa pelkän pakottavan lainsäädännön pohjalta toimittaessa kovin risaisiksi siksi, että sopimuskenttä ja yritysten kustannusrakenne sirpaloituisivat työehtojen yrityskohtaisen eriytymisen takia.

– En jaksa uskoa siihen, että tätä haluttaisiin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Järki voittaa. Isot yritykset kyllä pärjäävät, mutta pienten mahdollisuus selviytyä sopimustoiminnasta on heikko.

Alapartanen tähdentää, että uusi tilanne vaatii järjestäytyneen luottamusmiesorganisaation ja korkean järjestäytymisasteen.

– Teollisuusliitto huolehtii nykytasoiset työehtosopimukset tavalla tai toisella. Jos yrityskohtaisiin sopimuksiin mennään, meidän toimemme eivät ensivaiheessa kohdistu aivan pieniin yrityksiin, mutta niidenkin aika koittaa.

RIIDAT LISÄÄNTYISIVÄT

Luottamusmiehen asemasta, koulutuksesta, korvauksesta ja tiedonsaantioikeudesta sovitaan työehtosopimuksessa. Jollei työehtosopimusta ole, työntekijöiden edustajaksi voidaan valita luottamusvaltuutettu.

– Luottamusvaltuutetun toimintavaltuudet ovat yleensä selvästi suppeammat kuin luottamusmiehen, työehtosopimuksen määräyksistä riippuen. Lain mukaan luottamusvaltuutetulla on oikeus saada ”tarpeelliset tiedot” ja ”riittävästi vapautusta työstä”, Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön vt. päällikkö Susanna Holmberg kertoo.

Työehtoja koskevat riidat sovitellaan normaalisitovan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti ensin työpaikalla luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Mikäli sopua ei synny, erimielisyys viedään liittojen välillä ratkaistavaksi. Jos liitot eivät pääse yksimielisyyteen, asia viedään oikeuteen.

– Työehtosopimusta koskevat tulkintaerimielisyydet tulevat todennäköisesti lisääntymään siirryttäessä yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin. Riitoja joudutaan ratkomaan aiempaa useammin tuomioistuimessa, Teollisuusliiton puutuotesektorin vastuujuristi Anne Heiskanen arvioi.

Holmberg huomauttaa, että liittojen yhteiset tulkinnat työehtosopimuksen määräyksistä eivät enää pätisi. Jokaiseen yrityskohtaiseen sopimukseen pitäisi sopia omat tulkinnat tai hakea ne työtuomioistuimesta.

JOUSTOT LOPPUISIVAT

Siirtyminen yrityskohtaisiin sopimuksiin tuntuisi etenkin niiden jäsenten elämässä, joiden työehdot tulevat vain yleissitovuuden perusteella. Vuoden 2016 selvityksessä 18 prosenttia suomalaisista työskenteli yrityksessä, joka ei kuulunut työnantajaliittoon, mutta joka oli alan yleissitovuuden piirissä.

Työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä työehtosopimukset eivät Heiskasen mukaan muuttuisi välttämättä paljon, sillä yrityskohtainen sopimus voidaan tehdä vanhan normaalisitovan sopimuksen pohjalle. Joustot ja niitä koskevat paikalliset neuvottelut jäisivät kuitenkin pois.

– Laki rajaa paljon, mistä voidaan sopia paikallisesti, hän painottaa.

– Valtaosasta työntekijöiden lakisääteisiä etuja heikentävistä joustoista voidaan sopia vain valtakunnallisten työmarkkinayhdistysten välillä.

Paikallista sopimista rajoittavat lain määräykset.

Yrityskohtaisten työehtosopimusten myötä päivittäiset tauot, vuorokausilepo ja muun muassa enimmäistyöajan tasoittumisjakso palautuisivat lain sallimalle tasolle.

Vähitellen työehdot todennäköisesti eriytyisivät yritysten välillä. Toiset kilpailisivat hyvällä palkalla ja muilla työehdoilla. Osa yrityksistä polkisi palkkoja ja saisi näin kilpailuetua.

Ongelmana ovat yritykset, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon ja jotka eivät halua neuvotella ammattiliiton kanssa.

– Liiton merkitys luultavasti korostuu jäsenen apuna ja turvana, Heiskanen sanoo.

Holmbergin mukaan pienille ja keskisuurille työnantajille valkenee aika nopeasti, kuinka paljon aikaa menee työehdoista neuvotteluihin sekä oikeudelliseen ja hallinnolliseen työhön. Työehtosopimus kuitenkin tarvitaan työrauhankin takia.

– On kaikkien etu, että työehdot ovat kollektiiviset.

TYÖEHTOSOPIMUKSET

YLEISSITOVA TES Normaalisitova työehtosopimus todetaan yleissitovaksi, jos puolet alan työntekijöistä työskentelee työnantajaliittoon järjestäytyneessä yrityksessä. Yleissitova työehtosopimus koskee alan kaikkia työpaikkoja, myös niin sanottuja villejä työnantajia.
NORMAALISITOVA TES Normaalisitova työehtosopimus koskee vain alalla toimivia, työehtosopimuksen solmineeseen työnantajaliittoon järjestäytyneitä yrityksiä. Työntekijäliiton ja työnantajaliiton kesken solmituissa työehtosopimuksissa voi olla laista poikkeavia kohtia, esimerkiksi vuosilomasta, ylitöiden määräytymisestä ja työajan tasaamisesta, sekä paikallisesti sovittavia kohtia.
YRITYSKOHTAINEN TES Työntekijöitä edustavan liiton ja yrityksen välinen työehtosopimus, joka koskee vain kyseistä yritystä. Sopimuskohdat eivät voi poiketa pakottavan lainsäädännön vähimmäismääräyksistä, vaikka sopijapuolet niin haluaisivat tai paikallisiin joustoihin olisi tarvetta.

TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP
KUVITUS EMILIE UGGLA
KUVAT KITI HAILA

MAAILMA: Työehtosopimusten puuttuminen leikkaa palkkoja

Palkat ovat matalimmat niissä EU-maissa, missä työehtosopimusten peitto on pienin. Näin kertovat EU-komission viralliset tilastot.

KUVA YLLÄ: Romanialaiset mielenosoittajat huusivat hallitusta vastustavia iskulauseita keskusjärjestö Cartel-Alfan kokoon kutsumassa mielenosoituksessa hallituksen rakennuksen edessä Bukarestissa lokakuussa 2017. Tuhannet ihmiset protestoivat hallituksen aikomuksia leikata palkkoja noin 20 prosenttia valtionvelan keventämisen varjolla. KUVA DANIEL MIHAILESCU / AFP PHOTO / LEHTIKUVA

12.12.2020

Työehtosopimukset kattavat vain seitsemästä 30:een prosenttiin työntekijöistä yhdeksässä niistä kymmenestä EU-maasta, joissa sekä keskipalkat että lakisääteiset vähimmäispalkat ovat matalimpia.

Palkkatilaston kärkeen kuuluvissa kymmenessä maassa työehtosopimusten suojaa nauttii keskimäärin 70 prosenttia työntekijöistä. Suomi kuuluu tähän joukkoon. Meillä sopimusten peitto on Euroopan ay-liikkeen tutkimus- ja koulutuskeskus ETUI:n mukaan 91 prosenttia työntekijöistä.

Lisäksi työehtosopimukset määräävät muustakin kuin palkasta. Ne tuovat työntekijöille – maasta riippuen – monenlaisia muitakin etuja, kuten pidemmät lomat, vuosibonukset tai edullisemmat eläkemahdollisuudet.

EU-maiden heikoimmat keskimääräiset tuntipalkat ovat Bulgariassa, Romaniassa, Liettuassa, Latviassa ja Unkarissa. Niistä missään ei sopimusten kattavuus nouse yli 23 prosentin. Kaikissa maissa se on lisäksi vähentynyt vuodesta 2000.

Romaniassa neuvottelu työehdoista on pakollista, mutta ei tulokseen pääseminen. Alle 21 työntekijän yrityksissä ei ole velvollisuutta edes neuvotella.

Rajuin esimerkki on Romania. Toukokuuhun 2011 asti 98 prosenttia työntekijöistä oli työehtosopimusten piirissä. Silloin säädettiin muun muassa EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n vaateesta laki, joka kielsi kansallisen tason työehtosopimukset.

Sopia saa yhä, mutta pääasiallisesti vain yritystasolla. Neuvottelu työehdoista on pakollista, mutta ei tulokseen pääseminen. Alle 21 työntekijän yrityksissä ei ole velvollisuutta edes neuvotella. Aloitteen sopimiseen tekee työnantaja.

Ammattiliitto saa neuvotella, mikäli siihen kuuluu työpaikalla 50 prosenttia plus yksi jäsen. Jäseniä on kuitenkin oltava vähintään 15, mikä sulkee pienet yritykset pois. Arviolta 40 prosenttia työntekijöistä saa vähimmäispalkkaa, josta on tullut palkkojen katto. Se on nyt 466 euroa kuussa.

Nyt sopimusten kattavuus Romaniassa on 23 prosenttia työntekijöistä. Luku on harhaanjohtava, sanoi keskusjärjestö Cartel-Alfan pääsihteeri Petru Dandea Euroopan ammatillisen yhteisjärjestö EAY:n haastattelussa kaksi vuotta sitten.

Maassa oli rekisteröity 9 000 yrityskohtaista sopimusta, mutta vain 2 000 niistä oli ammattiliiton tekemiä. Loput yritys oli ”sopinut” valitsemiensa henkilöstön edustajien kanssa, Dandea sanoi.

Dandea uskoo, että Romania on kokeilukenttä. Työehtosopimusten romuttaminen on tapa rikkoa eurooppalainen yhteiskunnan malli. On erittäin tärkeää, että ammattiliitot EU:ssa vastustavat tätä, hän korosti.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN

Riku Aalto: ”Työehtosopimus syntyy vain vaatimalla”

”Teollisuusliitolla on riittävästi aikaa valmistautua työehtosopimusneuvotteluihin mekaanisessa metsäteollisuudessa ja bioteollisuudessa, vaikka neuvotteluasetelmat muuttuvatkin”, puheenjohtaja Riku Aalto sanoo.

11.11.2020

Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan Metsäteollisuus ry:n päätös lopettaa työehtosopimustoiminta merkitsee vientivetoisen työmarkkinamallin loppua.

– Vientisektorin yhteinen näkemys kustannustasosta ja palkankorotuksista on riittänyt ohjaamaan muidenkin sopimusalojen neuvotteluja. Metsäteollisuus ry:n päätös lopettaa työehtosopimustoiminta tekee systeemiin niin suuren loven, että vientivetoiselta työmarkkinamallilta putoaa pohja pois, Aalto sanoo.

Sen seurauksena työmarkkinoiden vakaus ja kustannuskilpailukyvyn ennustettavuus kärsivät Aallon mukaan kolauksen.

– Ne alkavat murentua, kun työmarkkinaneuvottelut pilkkoutuvat yrityskohtaisiksi palasiksi. Kokonaisuuden koordinaatio heikentyy, ammatillisten keskusjärjestöjen mandaatti ohentuu, ja esimerkiksi valtiovallan mahdollisuus tukea sopimusratkaisuja verotuksen keinoin poistuu. Työnantajienkin mahdollisuus koordinoida keskenään katoaa, jos sopiminen siirtyy yrityksiin.

– Mielenkiintoista tässä asetelmassa on myös se, että työnantajien kaipaamien joustojen mahdollisuudet ovat yrityskohtaisessa sopimisessa paljon vähäisemmät kuin valtakunnallisten sopijajärjestöjen solmimissa työehtosopimuksissa. Tämä on kaikkiaan iso muutos, Aalto sanoo.

”Työnantajat eivät tule tarjoamaan työehtosopimusta ellemme sitä itse vaadi. Siksi tarvitsemme yhteisvoimaa, korkean järjestäytymisasteen ja osaavien luottamushenkilöiden verkoston työpaikoille”, Riku Aalto sanoo.

JATKUVAN TES-NEUVOTTELUN PERIAATE

Edessä saattaa siintää epävakaiden työmarkkinoiden aika. Se voi Aallon mukaan aiheutua jo siitä, että sopimuskaudet hajautuvat paikallisessa yrityskohtaisessa sopimisessa keskenään eri pituisiksi.

– Metsäteollisuuden päätös merkitsee sitä, että alan työehdot voivat tulevaisuudessa olla jatkuvasti joltain nurkalta auki. Jos koko ajan ollaan tilanteessa, jossa alan jossain yrityksessä on neuvottelut käynnissä, on toimialan vakaus ja ennustettavuus kyseenalainen. Sellaisessa asetelmassa perinteistä sopimuskierroksen päänavaajaa, saati yleistä linjaa, ei ole enää olemassa.

– Siinähän oikeastaan siirrytään jatkuvan työehtosopimusneuvottelun periaatteeseen, jossa työrauha ja sen myyminen on edelleen olennainen seikka.

Aalto ei kannata metsäteollisuuden työnantajien esitystä, että alan seuraavat sopimusneuvottelut käydään puhtaalta pöydältä ja tyhjästä paperista alkaen.

– Työnantajat eivät voi yksipuolisesti valita, mistä neuvotellaan. Myös työntekijöillä on oikeus miettiä, kiikutetaanko sopimusneuvotteluihin työnantajalle tyhjä paperi vai sen sijaan voimassa oleva työehtosopimus, että tässä ovat ne raamit ja ehdot, joilla töitä tehdään.

TYÖNANTAJA TAVOITTELEE MÄÄRÄYSVALTANSA LISÄÄMISTÄ

Kun Aallolta kysyy arviota siitä, mitä työnantajat paikallisella ja yrityskohtaisella sopimisella tavoittelevat, tulee vastaus viipymättä.

– Työnantajien tahtotila on direktio-oikeuden lisääminen, eli he haluavat oikeuden määrätä siitä, millä ehdoilla työpaikoilla töitä tehdään. Se ei tarkoita neuvottelua, vaan sanelua.

Aallon mukaan työnantajien tahtotila nähtiin jo edellisissä työehtosopimusneuvotteluissa.

Työnantajat eivät voi yksipuolisesti valita, mistä neuvotellaan.

– Työnantajat käynnistivät neuvottelut vaatimuksilla, jotka olisivat toteutuessaan romauttaneet työntekijöiden ansiotason 20 prosentilla alaspäin. Me torjuimme sen, mutta nyt tähän arvatenkin liittyy myös neuvottelu- ja luottamusmiesjärjestelmän alas ajaminen ja sen myötä ay-liikkeen aseman heikentäminen.

– Jos joku esimerkiksi kuvittelee, että metsäteollisuuden konsernien seuraava tarjous työntekijöille olisi jotain muuta kuin mitä se edellisellä neuvottelukierroksella oli, on väärässä. Ne olivat edellisellä kerralla ja ovat edelleen tosissaan. Tavoitteena on ajaa työvoimakustannuksia alas niin, että työehtojen heikentämisen ja ansiotason pudottamisen kokonaisuuteen voi taktisesti sisältyä työntekijöiden kannalta jokin mukavan tuntuinen, mutta loppujen lopuksi vähäinen täky.

TYÖEHTOSOPIMUS SAAVUTETAAN VAIN YHDESSÄ VAATIMALLA

Aalto kiirehtii työntekijöitä ja luottamushenkilöitä havaitsemaan, minkälaista muutosta työelämään ollaan nyt työnantajien puolelta ajamassa. Tavoitteena on saada työntekijöiden sopimisen voima murennettua.

– Työmarkkina-asioista sopiminen on aina perustunut siihen, että palkansaajilla on voimaa neuvotella ja luoda painetta työnantajien suuntaan tavoitteidensa saavuttamiseksi. Yksin toimivalla ihmisellä ei sellaista voimaa suhteessa työnantajaan ole, että työnantaja olisi valmis maksamaan työehtosopimuksen hinnan.

– Tässä piirtyy terävästi esiin meidän ja Suomen Yrittäjien ja heidän kanssaan samalla tavalla ajattelevien työnantajien ero paikallisessa sopimisessa. Me lähdemme siitä, että työntekijä- ja työnantajapuoli ovat mahdollisimman tasavertaisessa asemassa työpaikan asioista neuvoteltaessa. Heille puolestaan kyllä kelpaavat työehtosopimusten tarjoamat joustot, mutta eivät velvollisuudet.

– Työnantajat eivät tule koskaan tarjoamaan työehtosopimusta ellemme me sitä itse halua ja vaadi. Siksi me tarvitsemme yhteisvoimaa, korkean järjestäytymisasteen ja osaavien luottamushenkilöiden vahvan verkoston työpaikoille, jotta kykymme neuvotella on mahdollisimman suuri.

RIITTÄVÄSTI AIKAA VALMISTELUIHIN

Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimus on voimassa vuoden 2021 loppuun asti. Bioteollisuuden työehtosopimus päättyy vuoden 2022 helmikuun lopussa.

– Jos tilanteesta voi jotain myönteistä löytää, on se siinä, että Metsäteollisuus ry ilmoitti linjanmuutoksestaan nyt eikä vasta vuoden kuluttua. Jälkimmäisessä tapauksessa meillä olisi ollut täysi hässäkkä välittömästi päällä, mutta nyt meillä on aikaa valmistautua.

Tavoitteemme on neuvotella jäsenillemme mahdollisimman hyvät työehtosopimukset myös tulevaisuudessa.

– Teemme tarvittavat juridiset, edunvalvonnalliset ja järjestölliset selvitykset, päätämme tarvittavat toimenpidelinjaukset ja turvaamme resurssit sinne, missä niitä tarvitaan. Ennen muuta vahvistamme yhteyttä jäsenten ja luottamushenkilöiden kanssa, ja koulutamme heidät tulevia neuvotteluja varten. Tämän rinnalla yhteistyö Paperiliiton ja Ammattiliitto Pron kanssa on tärkeä elementti.

– Tavoitteemme on neuvotella jäsenillemme mahdollisimman hyvät työehtosopimukset myös tulevaisuudessa. Annamme työpaikoille kaiken mahdollisen tuen, avun ja osaamisen.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVITUS EMILIE UGGLA
KUVA KITI HAILA