AVAAJA: Paikalliset joustot vähenevät, jos työehtosopimuksia ei ole

Toisin kuin luullaan, paikallinen sopiminen vähenee, jos yleissitovat ja normaalisitovat työehtosopimukset heitetään roskakoriin.

AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebookissa tai Twitterissä. Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla.

13.1.2021

Mekaaniseen metsäteollisuuteen ja biotuoteteollisuuteen ei enää solmita työehtosopimuksia, jos Metsäteollisuus ry:n päätös yksin määrittäisi asian.

Kolmen suuren metsäjätin lisäksi metsäteollisuudessa toimii pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Työntekijöistä kolmannes on metsäjättien palveluksessa. Bioteollisuudessa valtaosa työskentelee Vapossa ja Kekkilässä.

– Kartoitamme mahdollisia uusia sopimuskumppaneita toimialan sisältä. Toinen mahdollisuus ovat puhtaat yrityskohtaiset työehtosopimukset, Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen sanoo.

Jyrki Alapartanen.

Kilpailukyky ja yritysten toimintamahdollisuudet menisivät hänen mukaansa pelkän pakottavan lainsäädännön pohjalta toimittaessa kovin risaisiksi siksi, että sopimuskenttä ja yritysten kustannusrakenne sirpaloituisivat työehtojen yrityskohtaisen eriytymisen takia.

– En jaksa uskoa siihen, että tätä haluttaisiin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Järki voittaa. Isot yritykset kyllä pärjäävät, mutta pienten mahdollisuus selviytyä sopimustoiminnasta on heikko.

Alapartanen tähdentää, että uusi tilanne vaatii järjestäytyneen luottamusmiesorganisaation ja korkean järjestäytymisasteen.

– Teollisuusliitto huolehtii nykytasoiset työehtosopimukset tavalla tai toisella. Jos yrityskohtaisiin sopimuksiin mennään, meidän toimemme eivät ensivaiheessa kohdistu aivan pieniin yrityksiin, mutta niidenkin aika koittaa.

RIIDAT LISÄÄNTYISIVÄT

Luottamusmiehen asemasta, koulutuksesta, korvauksesta ja tiedonsaantioikeudesta sovitaan työehtosopimuksessa. Jollei työehtosopimusta ole, työntekijöiden edustajaksi voidaan valita luottamusvaltuutettu.

– Luottamusvaltuutetun toimintavaltuudet ovat yleensä selvästi suppeammat kuin luottamusmiehen, työehtosopimuksen määräyksistä riippuen. Lain mukaan luottamusvaltuutetulla on oikeus saada ”tarpeelliset tiedot” ja ”riittävästi vapautusta työstä”, Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön vt. päällikkö Susanna Holmberg kertoo.

Susanna Holmberg.

Työehtoja koskevat riidat sovitellaan normaalisitovan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti ensin työpaikalla luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Mikäli sopua ei synny, erimielisyys viedään liittojen välillä ratkaistavaksi. Jos liitot eivät pääse yksimielisyyteen, asia viedään oikeuteen.

– Työehtosopimusta koskevat tulkintaerimielisyydet tulevat todennäköisesti lisääntymään siirryttäessä yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin. Riitoja joudutaan ratkomaan aiempaa useammin tuomioistuimessa, Teollisuusliiton puutuotesektorin vastuujuristi Anne Heiskanen arvioi.

Anne Heiskanen.

Holmberg huomauttaa, että liittojen yhteiset tulkinnat työehtosopimuksen määräyksistä eivät enää pätisi. Jokaiseen yrityskohtaiseen sopimukseen pitäisi sopia omat tulkinnat tai hakea ne työtuomioistuimesta.

JOUSTOT LOPPUISIVAT

Siirtyminen yrityskohtaisiin sopimuksiin tuntuisi etenkin niiden jäsenten elämässä, joiden työehdot tulevat vain yleissitovuuden perusteella. Vuoden 2016 selvityksessä 18 prosenttia suomalaisista työskenteli yrityksessä, joka ei kuulunut työnantajaliittoon, mutta joka oli alan yleissitovuuden piirissä.

Työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä työehtosopimukset eivät Heiskasen mukaan muuttuisi välttämättä paljon, sillä yrityskohtainen sopimus voidaan tehdä vanhan normaalisitovan sopimuksen pohjalle. Joustot ja niitä koskevat paikalliset neuvottelut jäisivät kuitenkin pois.

– Laki rajaa paljon, mistä voidaan sopia paikallisesti, hän painottaa.

– Valtaosasta työntekijöiden lakisääteisiä etuja heikentävistä joustoista voidaan sopia vain valtakunnallisten työmarkkinayhdistysten välillä.

Paikallista sopimista rajoittavat lain määräykset.

Yrityskohtaisten työehtosopimusten myötä päivittäiset tauot, vuorokausilepo ja muun muassa enimmäistyöajan tasoittumisjakso palautuisivat lain sallimalle tasolle.

Vähitellen työehdot todennäköisesti eriytyisivät yritysten välillä. Toiset kilpailisivat hyvällä palkalla ja muilla työehdoilla. Osa yrityksistä polkisi palkkoja ja saisi näin kilpailuetua.

Ongelmana ovat yritykset, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon ja jotka eivät halua neuvotella ammattiliiton kanssa.

– Liiton merkitys luultavasti korostuu jäsenen apuna ja turvana, Heiskanen sanoo.

Holmbergin mukaan pienille ja keskisuurille työnantajille valkenee aika nopeasti, kuinka paljon aikaa menee työehdoista neuvotteluihin sekä oikeudelliseen ja hallinnolliseen työhön. Työehtosopimus kuitenkin tarvitaan työrauhankin takia.

– On kaikkien etu, että työehdot ovat kollektiiviset.

TYÖEHTOSOPIMUKSET

  • YLEISSITOVA TES Normaalisitova työehtosopimus todetaan yleissitovaksi, jos puolet alan työntekijöistä työskentelee työnantajaliittoon järjestäytyneessä yrityksessä. Yleissitova työehtosopimus koskee alan kaikkia työpaikkoja, myös niin sanottuja villejä työnantajia.
  • NORMAALISITOVA TES Normaalisitova työehtosopimus koskee vain alalla toimivia, työehtosopimuksen solmineeseen työnantajaliittoon järjestäytyneitä yrityksiä. Työntekijäliiton ja työnantajaliiton kesken solmituissa työehtosopimuksissa voi olla laista poikkeavia kohtia, esimerkiksi vuosilomasta, ylitöiden määräytymisestä ja työajan tasaamisesta, sekä paikallisesti sovittavia kohtia.
  • YRITYSKOHTAINEN TES Työntekijöitä edustavan liiton ja yrityksen välinen työehtosopimus, joka koskee vain kyseistä yritystä. Sopimuskohdat eivät voi poiketa pakottavan lainsäädännön vähimmäismääräyksistä, vaikka sopijapuolet niin haluaisivat tai paikallisiin joustoihin olisi tarvetta.

TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP
KUVITUS EMILIE UGGLA
KUVAT KITI HAILA

MAAILMA: Työehtosopimusten puuttuminen leikkaa palkkoja

Palkat ovat matalimmat niissä EU-maissa, missä työehtosopimusten peitto on pienin. Näin kertovat EU-komission viralliset tilastot.

KUVA YLLÄ: Romanialaiset mielenosoittajat huusivat hallitusta vastustavia iskulauseita keskusjärjestö Cartel-Alfan kokoon kutsumassa mielenosoituksessa hallituksen rakennuksen edessä Bukarestissa lokakuussa 2017. Tuhannet ihmiset protestoivat hallituksen aikomuksia leikata palkkoja noin 20 prosenttia valtionvelan keventämisen varjolla. KUVA DANIEL MIHAILESCU / AFP PHOTO / LEHTIKUVA

12.12.2020

Työehtosopimukset kattavat vain seitsemästä 30:een prosenttiin työntekijöistä yhdeksässä niistä kymmenestä EU-maasta, joissa sekä keskipalkat että lakisääteiset vähimmäispalkat ovat matalimpia.

Palkkatilaston kärkeen kuuluvissa kymmenessä maassa työehtosopimusten suojaa nauttii keskimäärin 70 prosenttia työntekijöistä. Suomi kuuluu tähän joukkoon. Meillä sopimusten peitto on Euroopan ay-liikkeen tutkimus- ja koulutuskeskus ETUI:n mukaan 91 prosenttia työntekijöistä.

Lisäksi työehtosopimukset määräävät muustakin kuin palkasta. Ne tuovat työntekijöille – maasta riippuen – monenlaisia muitakin etuja, kuten pidemmät lomat, vuosibonukset tai edullisemmat eläkemahdollisuudet.

EU-maiden heikoimmat keskimääräiset tuntipalkat ovat Bulgariassa, Romaniassa, Liettuassa, Latviassa ja Unkarissa. Niistä missään ei sopimusten kattavuus nouse yli 23 prosentin. Kaikissa maissa se on lisäksi vähentynyt vuodesta 2000.

Romaniassa neuvottelu työehdoista on pakollista, mutta ei tulokseen pääseminen. Alle 21 työntekijän yrityksissä ei ole velvollisuutta edes neuvotella.

Rajuin esimerkki on Romania. Toukokuuhun 2011 asti 98 prosenttia työntekijöistä oli työehtosopimusten piirissä. Silloin säädettiin muun muassa EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n vaateesta laki, joka kielsi kansallisen tason työehtosopimukset.

Sopia saa yhä, mutta pääasiallisesti vain yritystasolla. Neuvottelu työehdoista on pakollista, mutta ei tulokseen pääseminen. Alle 21 työntekijän yrityksissä ei ole velvollisuutta edes neuvotella. Aloitteen sopimiseen tekee työnantaja.

Ammattiliitto saa neuvotella, mikäli siihen kuuluu työpaikalla 50 prosenttia plus yksi jäsen. Jäseniä on kuitenkin oltava vähintään 15, mikä sulkee pienet yritykset pois. Arviolta 40 prosenttia työntekijöistä saa vähimmäispalkkaa, josta on tullut palkkojen katto. Se on nyt 466 euroa kuussa.

Nyt sopimusten kattavuus Romaniassa on 23 prosenttia työntekijöistä. Luku on harhaanjohtava, sanoi keskusjärjestö Cartel-Alfan pääsihteeri Petru Dandea Euroopan ammatillisen yhteisjärjestö EAY:n haastattelussa kaksi vuotta sitten.

Maassa oli rekisteröity 9 000 yrityskohtaista sopimusta, mutta vain 2 000 niistä oli ammattiliiton tekemiä. Loput yritys oli ”sopinut” valitsemiensa henkilöstön edustajien kanssa, Dandea sanoi.

Dandea uskoo, että Romania on kokeilukenttä. Työehtosopimusten romuttaminen on tapa rikkoa eurooppalainen yhteiskunnan malli. On erittäin tärkeää, että ammattiliitot EU:ssa vastustavat tätä, hän korosti.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN

Riku Aalto: ”Työehtosopimus syntyy vain vaatimalla”

”Teollisuusliitolla on riittävästi aikaa valmistautua työehtosopimusneuvotteluihin mekaanisessa metsäteollisuudessa ja bioteollisuudessa, vaikka neuvotteluasetelmat muuttuvatkin”, puheenjohtaja Riku Aalto sanoo.

11.11.2020

Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan Metsäteollisuus ry:n päätös lopettaa työehtosopimustoiminta merkitsee vientivetoisen työmarkkinamallin loppua.

– Vientisektorin yhteinen näkemys kustannustasosta ja palkankorotuksista on riittänyt ohjaamaan muidenkin sopimusalojen neuvotteluja. Metsäteollisuus ry:n päätös lopettaa työehtosopimustoiminta tekee systeemiin niin suuren loven, että vientivetoiselta työmarkkinamallilta putoaa pohja pois, Aalto sanoo.

Sen seurauksena työmarkkinoiden vakaus ja kustannuskilpailukyvyn ennustettavuus kärsivät Aallon mukaan kolauksen.

– Ne alkavat murentua, kun työmarkkinaneuvottelut pilkkoutuvat yrityskohtaisiksi palasiksi. Kokonaisuuden koordinaatio heikentyy, ammatillisten keskusjärjestöjen mandaatti ohentuu, ja esimerkiksi valtiovallan mahdollisuus tukea sopimusratkaisuja verotuksen keinoin poistuu. Työnantajienkin mahdollisuus koordinoida keskenään katoaa, jos sopiminen siirtyy yrityksiin.

– Mielenkiintoista tässä asetelmassa on myös se, että työnantajien kaipaamien joustojen mahdollisuudet ovat yrityskohtaisessa sopimisessa paljon vähäisemmät kuin valtakunnallisten sopijajärjestöjen solmimissa työehtosopimuksissa. Tämä on kaikkiaan iso muutos, Aalto sanoo.

”Työnantajat eivät tule tarjoamaan työehtosopimusta ellemme sitä itse vaadi. Siksi tarvitsemme yhteisvoimaa, korkean järjestäytymisasteen ja osaavien luottamushenkilöiden verkoston työpaikoille”, Riku Aalto sanoo.

JATKUVAN TES-NEUVOTTELUN PERIAATE

Edessä saattaa siintää epävakaiden työmarkkinoiden aika. Se voi Aallon mukaan aiheutua jo siitä, että sopimuskaudet hajautuvat paikallisessa yrityskohtaisessa sopimisessa keskenään eri pituisiksi.

– Metsäteollisuuden päätös merkitsee sitä, että alan työehdot voivat tulevaisuudessa olla jatkuvasti joltain nurkalta auki. Jos koko ajan ollaan tilanteessa, jossa alan jossain yrityksessä on neuvottelut käynnissä, on toimialan vakaus ja ennustettavuus kyseenalainen. Sellaisessa asetelmassa perinteistä sopimuskierroksen päänavaajaa, saati yleistä linjaa, ei ole enää olemassa.

– Siinähän oikeastaan siirrytään jatkuvan työehtosopimusneuvottelun periaatteeseen, jossa työrauha ja sen myyminen on edelleen olennainen seikka.

Aalto ei kannata metsäteollisuuden työnantajien esitystä, että alan seuraavat sopimusneuvottelut käydään puhtaalta pöydältä ja tyhjästä paperista alkaen.

– Työnantajat eivät voi yksipuolisesti valita, mistä neuvotellaan. Myös työntekijöillä on oikeus miettiä, kiikutetaanko sopimusneuvotteluihin työnantajalle tyhjä paperi vai sen sijaan voimassa oleva työehtosopimus, että tässä ovat ne raamit ja ehdot, joilla töitä tehdään.

TYÖNANTAJA TAVOITTELEE MÄÄRÄYSVALTANSA LISÄÄMISTÄ

Kun Aallolta kysyy arviota siitä, mitä työnantajat paikallisella ja yrityskohtaisella sopimisella tavoittelevat, tulee vastaus viipymättä.

– Työnantajien tahtotila on direktio-oikeuden lisääminen, eli he haluavat oikeuden määrätä siitä, millä ehdoilla työpaikoilla töitä tehdään. Se ei tarkoita neuvottelua, vaan sanelua.

Aallon mukaan työnantajien tahtotila nähtiin jo edellisissä työehtosopimusneuvotteluissa.

Työnantajat eivät voi yksipuolisesti valita, mistä neuvotellaan.

– Työnantajat käynnistivät neuvottelut vaatimuksilla, jotka olisivat toteutuessaan romauttaneet työntekijöiden ansiotason 20 prosentilla alaspäin. Me torjuimme sen, mutta nyt tähän arvatenkin liittyy myös neuvottelu- ja luottamusmiesjärjestelmän alas ajaminen ja sen myötä ay-liikkeen aseman heikentäminen.

– Jos joku esimerkiksi kuvittelee, että metsäteollisuuden konsernien seuraava tarjous työntekijöille olisi jotain muuta kuin mitä se edellisellä neuvottelukierroksella oli, on väärässä. Ne olivat edellisellä kerralla ja ovat edelleen tosissaan. Tavoitteena on ajaa työvoimakustannuksia alas niin, että työehtojen heikentämisen ja ansiotason pudottamisen kokonaisuuteen voi taktisesti sisältyä työntekijöiden kannalta jokin mukavan tuntuinen, mutta loppujen lopuksi vähäinen täky.

TYÖEHTOSOPIMUS SAAVUTETAAN VAIN YHDESSÄ VAATIMALLA

Aalto kiirehtii työntekijöitä ja luottamushenkilöitä havaitsemaan, minkälaista muutosta työelämään ollaan nyt työnantajien puolelta ajamassa. Tavoitteena on saada työntekijöiden sopimisen voima murennettua.

– Työmarkkina-asioista sopiminen on aina perustunut siihen, että palkansaajilla on voimaa neuvotella ja luoda painetta työnantajien suuntaan tavoitteidensa saavuttamiseksi. Yksin toimivalla ihmisellä ei sellaista voimaa suhteessa työnantajaan ole, että työnantaja olisi valmis maksamaan työehtosopimuksen hinnan.

– Tässä piirtyy terävästi esiin meidän ja Suomen Yrittäjien ja heidän kanssaan samalla tavalla ajattelevien työnantajien ero paikallisessa sopimisessa. Me lähdemme siitä, että työntekijä- ja työnantajapuoli ovat mahdollisimman tasavertaisessa asemassa työpaikan asioista neuvoteltaessa. Heille puolestaan kyllä kelpaavat työehtosopimusten tarjoamat joustot, mutta eivät velvollisuudet.

– Työnantajat eivät tule koskaan tarjoamaan työehtosopimusta ellemme me sitä itse halua ja vaadi. Siksi me tarvitsemme yhteisvoimaa, korkean järjestäytymisasteen ja osaavien luottamushenkilöiden vahvan verkoston työpaikoille, jotta kykymme neuvotella on mahdollisimman suuri.

RIITTÄVÄSTI AIKAA VALMISTELUIHIN

Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimus on voimassa vuoden 2021 loppuun asti. Bioteollisuuden työehtosopimus päättyy vuoden 2022 helmikuun lopussa.

– Jos tilanteesta voi jotain myönteistä löytää, on se siinä, että Metsäteollisuus ry ilmoitti linjanmuutoksestaan nyt eikä vasta vuoden kuluttua. Jälkimmäisessä tapauksessa meillä olisi ollut täysi hässäkkä välittömästi päällä, mutta nyt meillä on aikaa valmistautua.

Tavoitteemme on neuvotella jäsenillemme mahdollisimman hyvät työehtosopimukset myös tulevaisuudessa.

– Teemme tarvittavat juridiset, edunvalvonnalliset ja järjestölliset selvitykset, päätämme tarvittavat toimenpidelinjaukset ja turvaamme resurssit sinne, missä niitä tarvitaan. Ennen muuta vahvistamme yhteyttä jäsenten ja luottamushenkilöiden kanssa, ja koulutamme heidät tulevia neuvotteluja varten. Tämän rinnalla yhteistyö Paperiliiton ja Ammattiliitto Pron kanssa on tärkeä elementti.

– Tavoitteemme on neuvotella jäsenillemme mahdollisimman hyvät työehtosopimukset myös tulevaisuudessa. Annamme työpaikoille kaiken mahdollisen tuen, avun ja osaamisen.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVITUS EMILIE UGGLA
KUVA KITI HAILA

Turja Lehtonen: Työmarkkinavenettä keikutetaan  

Torstaina 1.10.2020 tehtiin työmarkkinahistoriaa. Metsäteollisuus ry ilmoitti irtautuvansa työehtosopimusjärjestelmästä. Työmarkkinakenttää pidempään seuranneille tämä tuskin tuli suurena yllätyksenä. Ilmoituksen ajankohtaa voidaan toki kummastella.

Viimeinen työehtosopimuskierroksemme Metsäteollisuus ry:n kanssa oli erittäin vaikea. Se piti sisällään yli neljän viikon lakon ja viikon työsulun. Lopulta saimme pitkien vääntöjen jälkeen sovun aikaan valtakunnansovittelijan toimistolla. Neuvotteluja varjosti vakava uhka siitä, että työnantajat eivät tee työehtosopimusta lainkaan. Olimme siis osanneet odottaa tätä ilmoitusta. Se, että osasimme odottaa ei tarkoita, että uutinen olisi miellyttävä – ei todellakaan.

Metsäteollisuus ry:n ilmoitus koskee mekaanisen metsäteollisuuden ja bioteollisuuden sopimusaloja, ja luonnollisesti myös Teollisuusliittoa, joka on ollut yhtenä sopijaosapuolena mukana työehtosopimuksia neuvottelemassa.

Vaikka näiden sopimusalojen työehdoista neuvotellaan tulevaisuudessa työpaikoilla paikallisesti, ei syytä paniikkiin ole.

On muistettava, että mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimus on voimassa vuoden 2021 ja bioteollisuuden työehtosopimus vuoden 2022 helmikuun loppuun asti. Tämä antaa meille aikaa rakentaa selkeä suunnitelma sekä tiekartta siihen, miten elää ja toimia uudessa tilanteessa. Syntynyt tilanne vaatii perusteellisen selvityksen tekemistä siitä, mitä kaikkea tämä tarkoittaa. Pitää muistaa, että moni paikallinen ratkaisu edellyttää nykyisen lainsäädännön mukaan valtakunnallista työehtosopimusta.  Olen aika vakuuttunut, että Metsäteollisuus ei ole aivan kaikkia eteen tulevia asioita ehtinyt miettiä päätöstä sorvatessaan.

Otamme haasteen vastaan. Me analysoimme, laadimme toimintamallin ja toimimme uudessa tilanteessa. Uusi asetelma nostaa järjestäytymisen merkityksen arvoon arvaamattomaan.  Näin siksi, että alalta poistuu yleissitova työehtosopimus. Tämän jälkeen ainoa turva on järjestäytyminen ammattiliittoon ja luottamusmiehen valitseminen. Tulevaisuudessa kaikki eivät saa automaattisesti kaikkea, minkä liitot ovat keskenään sopineet. Työntekijäliittojen on otettava uusi tilanne mahdollisuutena ja hyödynnettävä se.

Vanhan loppu on uuden alku. Tulevaisuus näyttää tällä hetkellä sumuiselta, mutta selvää on, että me tulemme ammattiliittona edelleen olemaan neuvotteluosapuoli ja tekemään perustyötämme jäsenistön hyvinvoinnin eteen. Meiltä löytyy varmasti myös tarvittava osaaminen neuvotella uudessa tilanteessa. Samaa toivon hartaasti löytyvän myös työnantajilta, suurista tehtaista pienempiinkin yksiköihin.

TURJA LEHTONEN
Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja

KUVA KITI HAILA

”Paikallinen erä ihan jees, mutta siitä sopiminen kaipaisi viilausta”

”Tes-korotuksen lisäksi paikallinen erä on ihan jees, mutta siitä sopiminen kaipaisi viilausta”, sanoo Kone Hissien pääluottamusmies Tapio Kuhmonen. Valtaosassa työpaikoista tämän vuoden palkankorotus oli yleiskorotuksen verran eli 1,3 prosenttia.

Tapio Kuhmosen työpaikka Kone Hissit Oy kuuluu niihin yrityksiin, joissa on paikallisesti pystytty sopimaan erästä, joka työntekijöille maksetaan työehtosopimuksen yleiskorostuksen lisäksi.

– Me työntekijät pääsimme tänä vuonna työnantajan kanssa paikallisesta erästä sopimukseen ja saimme hieman lisää rahaa, mutta se on pintapölyä siihen nähden, mitä olemme tuottavuutena tuoneet firmaan, Kuhmonen pohtii.

Hän pitää paikallista erää kannatettavana ideana, kun se pystytään sovittamaan yhteen työpaikan tuottavuuden kanssa. Ongelmana on se, että nykypäivän työehtosopimuksessa ei mitenkään määritellä sitä tuottavuuden mittaria, johon paikallinen erä pitäisi sitoa.

– Meillä tulee rahaa ovista ja ikkunoista, ja aina pitäisi saada enemmän. Mutta ei siitä koskaan hirveää siivua jää työntekijöille.

Paikallisten erien ja paikallisen sopimisen sääntöjä tulisi Kuhmosen mielestä kehittää, jotta sopiminen olisi työntekijöiden näkökulmasta tasapuolista.

– Firman tuottavuus pitäisi sitoa työntekijöille maksettavaan osuuteen esimerkiksi niin, että sijoitetun pääoman tuotosta tulisi siivu työntekijöille.

”TYÖNTEKIJÄT SAIVAT PIKKASEN LISÄÄ”

Palkankotusten pohjana olevassa teknologiateollisuuden työehtosopimuksen rakenteessa on Kuhmosen mielestä onnistuneita piirteitä.

– Myönteistä on erityisesti se, että suorituspalkkoihin tuli korotus. Koska teemme urakalla, oli erittäin tärkeää, että suorituspalkkaa nostettiin ja myös taulukkopalkat nousivat.

Paikallinen ratkaisu syntyi hänen mukaansa tänä keväänä aika helposti.

– Olen niin monta vuotta tehnyt näitä sopimuksia, että tiedän missä on tappelun ja missä sopimisen raja. Tänä vuonna en lähtenyt tappelemaan, koska tiesin, että se on turhaa. Vaikka me tuotamme helkutin hyvin, niin silti meille ei jaeta sitä rahaa, mitä olisi jaettavissa, vaan tehdään pintapuolinen silittely, että työnantaja paikallista sopimusta koskevassa kyselyssä voi vastata, että meillä paikallinen sopimus on.

– Työntekijät saivat pikkasen lisää. Mutta työnantaja halusi sitä kohdentaa eikä jakaa tasaisesti kaikille.

Kuhmosen työpaikalla toimihenkilöt päätyivät erilaiseen ratkaisuun kuin työntekijät.

– He eivät halunneet myydä pienellä korotuksella työnantajalle paikallisen sopimisen statusta.

LUOTTAMUSMIEHEN PITÄÄ OLLA TARKKA

Kuhmosen mukaan työntekijät ovat yleensä tyytyväisiä, kun saavat jotain, mutta lopputulos on normaalisti senttejä, ei euroja.

– Palkkakehitys on aika nihkeää. Kun puhutaan ruoasta, palveluista, puhumattakaan sähköjen siirtohinnoista, ne kallistuvat nopeammassa tahdissa kuin palkat parantuvat. Neuvottelun muuttaminen työntekijäpuolta paremmin huomioon ottavaksi on todella vaikeaa.

Kuhmosen mukaan pääluottamusmiehen kannattaa olla tarkkana ja pitää oma päänsä, koska työnantaja vetää usein narua haluamaansa suuntaan.

– Meillä tuottavuus on lisääntynyt niin maailmalla kuin Suomessakin. Työnantaja katsoo aina hieman, mistä narusta vetäisi. Milloin se esittelee, miten menee Suomessa ja välillä, miten menee globaalisti. Oma kantani on, että neuvoteltaessa pitää kuitenkin katsoa vain Suomen menestystä, koska me olemme täällä oma yksikkömme, joka sitä rahaa tekee.

”TÄMÄ VUOSI MENNÄÄN YLEISKOROTUKSELLA”

Teijo Paananen

Mekaanista metsäteollisuutta edustavassa Ha-Sa Oy:ssä toteutettiin pääluottamusmies Teijo Paanasen mukaan se yleiskorotus, mikä työehtosopimuksessa sovittiin.

– Paikallista sopimista ei tehty tällä kertaa ollenkaan. Me teimme esityksen paikalliseksi sopimukseksi, mutta se ei ottanut tuulta purjeisiin. Yksi palaveri oli, missä asia lyötiin lukkoon. Kyllä se aika lyhyt neuvottelu oli, Paananen kertoo.

Aikaisempina vuosina on hänen mukaansa sovittu työtekijöiden näkökulmasta parempia korotuksia.

– Edellinen kierros saatiin neuvoteltua huomattavasti paremmin.

Myönteistä työpaikan tilanteessa on Paanasen mukaan se, että työllisyys on pysynyt hyvänä.

– Korona ei ole vaikuttanut työllisyyteen mitenkään. Meillä on täystyöllisyys, ja näillä näkymin mennään ainakin kesälomiin asti täysillä. Aika näyttää sitten, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

– Pahempaa pelkäsin ennen kevättä. Mutta tuotanto on vähän piristynyt ja markkinat lähteneet käyntiin hieman paremmin. Meillä kaikki laitokset toimivat viime vuoden tasolla.

 

HELPPO PERÄLAUTA

Jukka Saviluoto

Teknologiateollisuudessa on luottamusmieskyselyllä selvitetty, miten palkankorotukset tänä keväänä työpaikoilla sovittiin. Tulosten analyysin ollessa vielä kesken Teollisuusliiton erikoistutkija Jukka Saviluoto arvioi, että valtaosassa työpaikoista palkankorotus oli yleiskorotuksen verran eli 1,3 prosenttia.

– Tänä vuonna se oli helppo perälauta.

Paikallisesti on ollut mahdollista sopia isompi korotus.

– Paremmin on sovittu jonkin verran, mutta niin on tehnyt teknologiateollisuudessa selvä vähemmistö. Silloin kun on ollut nykyisen kaltainen perälauta, perinteisesti paikallisesti sovittujen sopimusten osuus on ollut 10–20 prosenttia.

Edellisellä kierroksella erikseen työpaikoilla sovittavana oli paikallinen erä. Sen jakamisessa viimeinen sana oli työnantajalla. Silloin paikallisen sopimuksen kertoi tehneensä jopa puolet luottamusmiehistä, ilmeisenä päämotiivina se, että työnantaja ei saisi korotuksen jakamisessa yksinoikeutta. Sopimuksen syntyessä korotus jaettiin useimmiten kaikille työntekijöille tasan. Ensi vuonna paikallinen erä on jälleen jaettavana.

 

ILMAN DRAMATIIKKAA

Teollisuusliiton sektorien johtajat arvioivat palkankorotusten sopimisen työpaikoilla sujuneen kuluneena keväänä ilman dramatiikkaa. Vaikka eri työehtosopimukset hieman poikkeavat toisistaan, ylivoimaisesti yleisin käytäntö on ollut 1,3 prosentin yleiskorotus.

Toni Laiho

– Meni ihan nappiin ilman dramatiikkaa. Meillä ei ole mitään paikallisesti sovittavaa ensimmäisenä sopimusvuonna, vasta toisena vuonna. Paikallinen erä 0,8 prosenttia tulee neuvoteltavaksi ensi vuonna, kertoo kemian sektorin johtaja Toni Laiho.

Marko Rosqvist

Erityisalojen sektorin johtajan Marko Rosqvistin mukaan käytännöt hieman poikkesivat sektorin 16 eri sopimuksessa. Sopimuksiin ei kuluvalle vuodelle sisältynyt paikallisia eriä, mutta osaan sen sijaan kaikenlaista muuta paikallisesti sovittavaa, muun muassa sairausajan omailmoituskäytäntöä koskevaa.

– Mistään paikallisista sopimuksista ei ole kuulunut suurempaa moitetta.

Tilanne on koronan takia poikkeuksellinen, eikä mitään ylimääräistä hässäkkää ole tullut. Kun tulee toinen palkankorotusvuosi, tilanne voi olla erilainen.

Jyrki Alapartanen

Puutuotesektorin johtajan Jyrki Alapartasen mukaan mekaanisessa metsäteollisuudessa palkankorotuksia on tehty 1,3 prosentin yleiskorotuksen pohjalta.

– Minulle ei ole tullut kielteistä viestiä. Ensimmäiseen vuoteen ei liity paikallisia eriä, vaan yleiskorotus tulee kaikille. Ensi vuonna tulee paikalliserä, joka on 0,6 prosenttia, ja siellä on erilaisia perälautamalleja. Ongelmat yleensä liittyvät niihin.

 

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT KITI HAILA

Granoa painostetaan lakolla työehtosopimukseen – ”Kyse on oikeudesta, ei vain euroista”

”Kaikkia on kohdeltava oikein, reilusti ja tasapuolisesti. Siitä tässä on kyse”, lähettämötyöntekijä Heli Anttonen Grano Oy:n Koivuhaan toimipisteestä sanoo.

JULKAISTU 9.6.2020 klo 13.00
PÄIVITYS 9.6.2020 klo 19.45: Granon lakkoon aikalisä (Teollisuusliitto)
PÄIVITYS 12.6.2020 klo 15.15: Keskustelut eivät ole tuottaneet tulosta – Granon lakko toteutuu sittenkin (Teollisuusliitto)
PÄIVITYS 26.6.2020 klo 11.15: Teollisuusliiton ja Granon välisessä työehtosopimuskiistassa ratkaisu – työtaistelutoimet perutaan (Teollisuusliitto)

Koivuhaassa kaikki tuotannon työntekijät ja koko yrityksen 500 työntekijästä 427 allekirjoitti vetoomuksen työnantajalle; media- ja painoalan yleissitovaa työehtosopimusta on sovellettava yhdenvertaisesti kaikkiin työntekijöihin ja luottamusmiesjärjestelmä on tunnustettava.

– Istun yt-neuvottelukunnassa työntekijöiden edustajana. Työnantajalla ei ole ollut minkäänlaista halukkuutta neuvotteluun. Ei ole kenenkään edun mukaista, että menemme lakkoon. Mutta ei meille jätetty ihan hirveästi vaihtoehtoja, Anttonen pahoittelee.

– Siinä vaiheessa, kun he näkivät kuinka iso joukko oli allekirjoittanut vetoomuksen, heidän olisi kannattanut ruveta kuuntelemaan meitä.

RIKKOO OMAT EETTISET OHJEENSA

Granon sivuilta löytyy yrityksen eettinen ohjeistus. Sen mukaan yritys noudattaa kansallista lainsäädäntöä ja huomioi kansainvälisen työjärjestön ILO:n ja YK:n perusoikeudet. Perusoikeuksiin kuuluvat oikeudet järjestäytyä ammattiliittoon ja solmia työehtosopimuksia. Suomen lakien mukaan työnantajan on tunnustettava työntekijöiden valitsemat luottamusmiehet neuvottelukumppaneikseen ja noudatettava alan yleissitovaa työehtosopimusta.

Anttonen on hämmästynyt kuullessaan, että Granolla on eettinen ohjeistus.

– Emme olisi tässä tilanteessa, jos yritys noudattaisi omia ohjeitaan.

Anttonen toteaa, että saattaahan olla, että työntekijöille on jossain vaiheessa ohimennen tiedotettu eettisestä ohjeistuksesta.

– Mutta tuttu se ei minulle ole. Täytyy tutustua nyt tarkemmin, ihan vaikka huumorin vuoksi.

Granon kaikkiin offset- ja flexopainamista tekeviin toimipisteisiin oli jo valittu luottamusmiehet heille, joihin yritys soveltaa media- ja painoalan sopimusta.

– Mutta työnantaja on kieltäytynyt tunnustamasta heidän asemaansa, Anttonen kertoo.

Koronan myötä yritys valmistaa nyt lääkinnällisiä suojavarusteita. Suojavarusteiden tuotanto on rajattu lakon ulkopuolelle, mutta vaarana on uuden tuotannon menettäminen. Julkisia hankintoja saa esimerkiksi tehdä vain niistä yrityksistä, jotka noudattavat yleissitovaa työehtosopimusta.

– Tuntuu huolestuttavalta, että asiakkaat voivat kaikota. Menetettäisiin hyvä bisnes, Anttonen murehtii.

LAKKO PITÄÄ!

– Kyllä, kyllä lakko pitää, arvioi Anttonen, joka on haastatteluhetkestä seuraavana aamuna lähdössä lakkovahdiksi Koivuhakaan, vaikka lomalla onkin.

Työnantaja on turvautunut täysin sopimattomiin keinoihin pelotellakseen työntekijät luopumaan lakosta.

– Joissain yksiköissä on kysytty, kuulutko liittoon? Sitten työvuorolistoja on rukattu uusiksi, ja liittoon kuuluvat on siivottu pois loppuviikon vuoroista. Valitettavasti kuulin tästä vasta jälkikäteen. Muuten olisin puuttunut asiaan, sillä työnantajalla ei ole mitään oikeutta kysyä liittoon kuulumisesta, Anttonen toteaa.

Yrityksen intrassa toimitusjohtaja on kutsunut lakkoa laittomaksi pelotellakseen työntekijöitä olemaan ryhtymättä lakkoon. Teollisuusliitto on selkeästi tiedottanut, että lakko on laillinen. Yritys ei kunnioita edes omaa eettistä ohjeistustaan, joka kertoo, että yritys on suvaitsematon ”syrjintää, uhkailua ja häirintää kohtaan”.

Järjestäytymisaste on noin 70 prosenttia ja lisää jäseniä on Anttosen mukaan tullut Teollisuusliittoon vielä viime viikonloppuna.

– Minä sanon kaikille tervetuloa! Hyvä, että ihmiset ymmärtävät tosiasiat. Joukkovoima on se, joka pelittää.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA KITI HAILA

Työntekijät vaativat Granoa noudattamaan työehtosopimusta

Työntekijöiden mitta tuli täyteen työehtojen polkemisesta. Granoa painostetaan lakolla, jotta se ryhtyy noudattamaan media- ja painoalan yleissitovaa työehtosopimusta.

Graafisella alalla toimivan Grano Oy:n kaikki 29 toimipistettä ovat lakossa 10.–14. kesäkuuta. Lakon piirissä on yli 500 työntekijää. Lisäksi toimipisteisiin on asetettu ylityökielto 8.–21. kesäkuuta.

Työtaistelun syynä on se, että Grano on kieltäytynyt soveltamasta media- ja painoalan yleissitovaa työehtosopimusta ja sen mukaista luottamusmiesjärjestelmää kaikkiin työntekijöihinsä. Sen sijaan yritys on käyttänyt suurimpaan osaan työntekijöistään (noin 90 prosenttia) yksipuolisesti itse määrittelemiään työehtoja, jotka ovat Teollisuusliiton ja työnantajia edustavan Medialiiton solmimaa media- ja painoalan yleissitovaa työehtosopimusta huonommat.

Grano on aikaisemmin soveltanut työntekijöihinsä tulostusalan työehtosopimusta. Sitä ei ole viime maaliskuun alun jälkeen kuitenkaan enää ollut olemassa siksi, että Palvelualojen ammattiliitto PAMissa arvioitiin, että samalla toimialalla ei ole järkevää olla kahta toisistaan poikkeavaa työehtosopimusta, vaan työehdot on määriteltävä kattavamman media- ja painoalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen mukaan.

Edellä kuvatun seurauksena Teollisuusliiton ja työnantajia edustavan Medialiiton solmima media- ja painoalan työehtosopimus on graafisen alan ainoa yleissitova työehtosopimus, jota työnantajan on noudatettava.

Teollisuusliitto vaatii yhdessä Granon työntekijöiden kanssa, että:

  1. Grano työnantajana noudattaa media- ja painoalan yleissitovan työehtosopimuksen mukaisia yhtäläisiä työehtoja kaikkiin työntekijöihinsä alkaen takautuvasti 1.3.2020.
  2. Grano työnantajana noudattaa Suomen lainsäädäntöä ja kunnioittaa työntekijöiden perusoikeuksia, kuten järjestäytymis- ja neuvotteluoikeutta.
  3. Grano työnantajana tunnustaa työntekijöiden valitsemat luottamushenkilöt.

MIKSI TILANNE KÄRJISTYI?

Granon työntekijät ja Teollisuusliitto ovat yrittäneet kuluneen kevään aikana vaikuttaa Granoon työnantajana ja yrittäneet hakea ratkaisua keskustelemalla. Viimeisin yritys ratkaista tilanne tapahtui kesäkuun ensimmäisellä viikolla.

Granon työntekijöiden keskuudessa tehdyn kyselyn mukaan 98 prosenttia kannattaa yleissitovan työehtosopimuksen noudattamista. Tämän rinnalla 430 työntekijää jätti 2. kesäkuuta työnantajalle yhteisen vetoomuksen media- ja painoalan yleissitovan työehtosopimuksen noudattamisesta kaikkiin työntekijöihin.

Granosta on koronakriisin aikana tullut julkisen terveydenhuollon suojavälineiden toimittaja. Julkisen sektorin tilauksissa yhtenä ehtona on, että työnantaja noudattaa yleissitovaa työehtosopimusta. Grano kuitenkin yrityksenä polkee työntekijöiden minimityöehtoja, ja hankkii epäreilua kilpailuetua suhteessa lakia ja työehtosopimuksia vastuullisesti noudattaviin yrityksiin. Omien oikeuksiensa puolustamisen rinnalla työntekijät ovat esittäneet huolensa siitä, että Grano vaarantaa toiminnallaan uuden liiketoiminta-alueen tulevaisuuden.

Edellä kuvatusta huolimatta Grano on kieltäytynyt soveltamasta media- ja painoalan yleissitovaa työehtosopimusta kaikkiin työntekijöihinsä. Teollisuusliitolle ei näin ollen jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin turvautua työtaistelutoimenpiteisiin työntekijöiden etujen ajamiseksi.

Teollisuusliiton kannan mukaan media- ja painoalan työehtosopimuksen ja työntekijöiden luottamusmiesorganisaation hyväksyminen on Granolle työnantajana ja yrityksenä järkevää. Työehtosopimus pitää sisällään yli 60 asiakohtaa, joista voidaan tehdä paikallisia sopimuksia. Yhteistoiminnan harjoittaminen ja työntekijöiden osallistaminen turvaavat yrityksen kannattavan liiketoiminnan.

Lakko ja ylityökielto ovat Teollisuusliiton mukaan laillisia toimenpiteitä. Työrauha on voimassa vain yrityksissä, jotka ovat järjestäytyneet kullakin sopimusalalla Teollisuusliiton sopijaosapuolena toimivaan työnantajajärjestöön. Grano ei ole Medialiiton jäsen, jolloin työrauhavelvoite ei koske Granon työntekijöitä. Liiton julistama ylityökielto puolestaan on aina laillinen toimenpide. Työtaistelu on perusoikeus.

Lääkinnällinen suojavarustetuotanto on rajattu lakon ulkopuolelle.

TEKSTI PETTERI RAITO

Katso lisätietoja lakosta: www.teollisuusliitto.fi/tyotaistelu

Sektorijohtaja Rosqvist: ”Toivottavasti kotimainen työvoima löytää maatalousalat”

Maatalouden kausityövoiman saantia on helpotettava, jotta koronakriisi ei pilaisi satokautta ja vaarantaisi ruoan saantia. Teollisuusliitto on vedonnut asiassa hallitukseen yhdessä tuottajajärjestöjen kanssa. Sektorijohtaja Marko Rosqvist kertoo, että liiton päämääränä on saada suomalaisille työntekijöille maatalousaloilta töitä.

KUVA YLLÄ: Mansikanpoimijoita sadesäällä Suonenjoella. KUVA LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

26.5.2020

– Työtä Suomesta ja suomalaisille, tiivistää erityisalojen sektorijohtaja Marko Rosqvist Teollisuusliiton tavoitteet.

Suurin osa ulkomaalaisista maataloustyöntekijöistä ei pääse Suomeen tänä kesänä. Kun koronakriisi on tuottanut lomautusten ja irtisanomisten aallon, suomalaisille työnhakijoille yhtenä vaihtoehtona ovat maa- ja metsätaloustyöt. Niihin hakeutumista pitäisi nyt helpottaa ja varmistaa, että se on työntekijälle kannattavaa. Teollisuusliitto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, ruotsinkielinen tuottajajärjestö SLC ja Maaseudun Työnantajaliitto MTA ovat esittäneet Sanna Marinin (sd) hallitukselle kahdeksan kohdan toimenpidelistaa.

– Jos hallitus näyttää näille toimille vihreää valoa, niin se olisi merkittävä apu. Tämä on niin poikkeuksellinen tilanne, sanoo Rosqvist.

Esityksiä pitäisi viedä eteenpäin kiireellä, jotta niistä ehtisi olla apua tämän kesän töissä. Avainhenkilö asiassa on maatalousministeri Jari Leppä (kesk).

MAATALOUDEN KAUSITÖIHIN MENO HELPOKSI

Teollisuusliitto kuuluu maataloustuottajien ja muiden maaseutuelinkeinoja edustavien järjestöjen kanssa neuvoa-antavaan elimeen eli Advisory boardiin. Koronakriisin myötä perustettu asiantuntijaelin kertoo näkemyksiään hallitukselle.

– Me Teollisuusliitossa haluamme nimenomaan, että kotimainen työvoima löytäisi maatalousalat, ja tätä näkökulmaa olen kokouksissa korostanut, kertoo Teollisuusliiton edustaja Marko Rosqvist.

Työmarkkinajärjestöjen kahdeksan kohdan toimenpidelistassa mainitaan te-toimistojen auttaminen siinä, että ne ohjaisivat lomautettuja työllistymään maaseudun elinkeinoihin. Järjestöt ovat myös perustaneet sivuston Töitäsuomesta.fi, jonka tarkoitus on helpottaa työntekijöiden ja työnantajien kohtaamista.

– Muistutetaan, että tällainenkin vaihtoehto on olemassa, se ei välttämättä aina ole joka paikassa itsestään selvää.

”Aika paljon on kotimaista työvoimaa saatu kylvöihin. Tässä varmaan vaikuttaa, että kesätyöt on monessa paikassa peruttu”, Teollisuusliiton erityisalojen sektorin johtaja Marko Rosqvist sanoo. KUVA KITI HAILA

Yhtenä keinona toimenpidelistassa on, että maatalouden kausitöitä voisi käydä tekemässä ilman, että niistä maksettu ja todennäköisesti niukaksi jäävä palkka vaikuttaisi työttömyysetuuksiin.

– Nyt ansiosidonnaisen päivärahan määrityksessä voi tulla vähän tuskaa, sanoo Rosqvist.

Tällä hetkellä maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksessa alin tuntipalkka on 8,71 euroa. Harjoittelijalla se voi olla vielä 10 prosenttia vähemmän.

Järjestöt esittävät lisäksi muun muassa palkkatuen korottamista alalla 50 prosenttiin niin, että se koskisi myös lomautettuja, opiskelijoita ja varusmiehiä. Siirtymistä työnantajalta toiselle maatalousalan sisällä tulisi helpottaa ja ottaa käyttöön määräaikainen työntekijöiden majoittumiskorvaus, 20 euroa vuorokaudessa.

– Kausityöläisillä ja ulkomaalaisilla on usein se tilanne, että he joutuvat pienistä rahoistaan maksamaan majoituksesta merkittävän summan. Ja juuri maatilojen lähellä ei ole välttämättä majoitusta tarjolla.

VÄLITYSBISNES VÄHENEMÄÄN PÄIN

Vaikka hallitukselta ja eduskunnalta toivotaan lisätoimia tukemaan maa- ja metsätalouden työllistämistä, on melko moni suomalainen työntekijä jo nyt löytänyt alalle.

– Aika paljon on kotimaista työvoimaa saatu kylvöihin. Tässä varmaan vaikuttaa, että kesätyöt on monessa paikassa peruttu, ja eihän kesätöissä yleensä muutenkaan huikeat palkat ole, arvioi Rosqvist.

Tuntipalkkojen tasoa kompensoi maataloudessa osittain se, että töitä tehdään usein urakalla.

– Työehtosopimuksen mukaan urakkapalkalla ansioiden täytyy nousta vähintään 20 prosenttia tuntipalkasta, ja jos tekee rivakammin, niin palkka voi nousta enemmänkin.

Koska palkkataso ulkomaalaisten työntekijöiden kotimaissa on niin paljon suomalaista heikompi ja useimmat maataloustyöt eivät tarjoa elantoa ympäri vuoden, lienee realismia, että ulkomaalaisilla kausityöläisillä on tulevina vuosina yhä keskeinen rooli suomalaisessa maataloustuotannossa.

– Palkat voivat täällä kuitenkin olla kymmenen kertaa sen, mitä ne olisivat peltotöissä esimerkiksi Ukrainassa, muistuttaa Rosqvist.

Kriittisiä ääniä on herättänyt ”välikäsibisnes”: nimenomaan Ukrainassa moni maksaa työvoimaa välittäville toimistoille siitä, että saa työluvan ja pääsee ulkomaille. Suomalaisessa mediassa tilannetta on jopa vieritetty ammattiyhdistysliikkeen vastuulle.

– Meillä ei Ukrainaan asti kynnet yllä, sanoo Rosqvist.

– Toiminta siellä on osin mafiamaistakin. Mutta yhä enemmän mennään siihen, että palkataan ilman välikäsiä.

TEKSTI MIKKO NIKULA

 

ESITYS: TOIMENPITEET TYÖVOIMAN SAANNIN TURVAAMISEKSI

  1. Työttömyysetuutta maksetaan maaseudun kausityöhön työllistyneille työsuhteen alkamisen jälkeen kuukauden ajan ilman, että kyseisellä ajalla maksettu palkka vaikuttaa päivärahaan vähentävästi.
  2. Korotetaan palkkatuki kaikilta 50 prosenttiin ja ulotetaan koskemaan myös lomautettuja.
  3. Otetaan määräaikaisesti käyttöön palkkatuki myös nuorille ja opiskelijoille sekä kotiutuville varusmiehille.
  4. Autetaan te-hallintoa ohjaamaan lomautettuja tai esimerkiksi Lapin hiihtokeskuksista kesken kauden irtisanottuja työllistymään maaseutuelinkeinoihin.
  5. Mahdollistetaan, että Suomessa ”kausityöluvalla” (todistus tai oleskelulupa) olevat matkailun kausityöntekijät voisivat siirtyä maaseudun töihin suoraan, tai ainakin nopeasti hakea jatkolupaa uusille työnantajille.
  6. Poistetaan liikkuvuusavustukselta työsuhteen vähimmäiskesto.
  7. Säädetään elintarvikeketjun alkutuotannon työt määräaikaisesti työkokeilu-nimikkeellä työllistymistä edistäväksi palveluksi.
  8. Maaseudun majoituskuluja varten säädetään määräaikainen majoittumiskorvaus, 20 euroa vuorokaudessa.

MTK ja Teollisuusliitto: Nopeita toimia työvoiman saannin turvaamiseksi (Teollisuusliitto 25.3.2020)

LUE MYÖS:

Kesäduunarit maatalousalalla: ”Tiedon tarve on usein suuri” (26.5.2020)

Kesäduunarit maatalousalalla: ”Tiedon tarve on usein suuri”

Kesä koittaa, maataloustöiden kausi lähenee. Tämä näkyy sopimusasiantuntija Asta Kääriäisen töissä. Varsinkin ensimmäisiin kesätöihinsä meneville nuorille saatetaan ehdottaa kovin erikoisia työsopimuksia.

KUVA YLLÄ: Mansikoita pakataan laatikoihin Koivistoisen mansikkatilalla Vantaalla. KUVA LEHTIKUVA / TOR WENNSTRÖM

26.5.2020

Asta Kääriäinen toimii tällä hetkellä Teollisuusliiton maaseutuelinkeinoista vastaavana sopimusasiantuntijana. Hänen vastattavakseen on tullut paljon kysymyksiä palkansaajien keskusjärjestöjen ylläpitämästä Kesäduunari-infosta.

– Esimerkiksi marjanpoiminnan työehdoista kysytään paljon. Sen huomaa, että tiedon tarve on suuri, usein työntekijöillä ja työnantajilla molemmilla, kertoo Kääriäinen.

Häneltä on muun muassa tiedusteltu, voiko työsopimukseen kirjata, että palkka maksetaan työsuhteen päätyttyä yhdessä osassa ja työsuhteen kestoksi arvioidaan 2,5 kuukautta.

– Työehtosopimuksessa lukee, että palkanmaksu on kahden viikon välein, ellei muuta ole sovittu. Mutta miksi työntekijä suostuisi sopimaan huonommat ehdot?

Kääriäinen kertoi kysyjälle, että yleensä palkka tulee tilille kerran tai kaksi kertaa kuussa. Todennäköisesti tuntuisi pitkältä ajalta odottaa palkkapäivää koko kesän ajan raskasta maataloustyötä tehden.

Yleisempi tapaus on, että työsopimus on tehty ja työsuhde syntynyt, mutta työnteon alku siirtyy. Kysyjä haluaa tietää, kuuluuko hänelle palkkaa.

– Voi olla, että sataa räntää ja pellolle ei päästäkään. Silloinkin työntekijällä on oikeus vaatia palkkaa. Mutta miten moni nuori uskaltaa? Pelkona on, että tulee koeajan purku, ja sitten loppukesästä ei enää saa töitä.

”Työnantajan pitää ottaa huomioon sopimuksia tehdessään, että pelisäännöt, eli työehtosopimuksen ehdot ja lait, koskevat kaikkia työntekijöitä, myös nuoria ja ulkomaalaisia”, muistuttaa Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Asta Kääriäinen. KUVA KITI HAILA

ULKOMAALAISISTA HARVA KUULUU LIITTOON

Kesätöitä tekevien nuorten lisäksi maatalouselinkeinoja on pyöritetty pitkälti ulkomaisen työvoiman varassa. Liittoon kuuluu maatalousaloilla kovin harva, ja tyypillisesti töissä ollaan vain muutama kesäkuukausi. Lisäksi kielimuuri sekä tietämättömyys omista oikeuksista aiheuttavat sen, että ulkomaalaisista yhteyttä ottaa vain pieni joukko.

– Kymmenen työntekijän tilalla on ehkä kolme, jotka haluavat esimerkiksi ylityökorvauksensa ja soittavat siksi liittoon. He tietävät usein hyvin, että töiden saaminen voi sen jälkeen vaikeutua, mutta asia on heille periaatteellinen, selvittää Kääriäinen.

Hän korostaa, että työnantajan vastuulla on olla tarjoamatta sopimuksia, jotka ovat kohtuuttomia tai ristiriidassa lain tai työehtosopimuksen kanssa.

– Työnantajan pitää ottaa huomioon sopimuksia tehdessään, että pelisäännöt, eli työehtosopimuksen ehdot ja lait, koskevat kaikkia työntekijöitä, myös nuoria ja ulkomaalaisia.

Liitto edistää ulkomaalaisten maataloustyöntekijöiden järjestäytymistä, mutta työ on hidasta. Entäpä ne suomalaiset nuoret? Kääriäinen lähettää heidän vanhemmilleen terveisiä:

– Kertokaa nuorille ammattiliitoista ja että niihin kannattaa liittyä. Se tieto ei tunnu kavereilta tai koulusta välittyvän.

TEKSTI MIKKO NIKULA

LUE MYÖS:

Sektorijohtaja Rosqvist: ”Toivottavasti kotimainen työvoima löytää maatalousalat” (26.5.2020)

Työehtosopimuskierros päätökseen – Riku Aalto: Teollisuusliitto onnistui ja vahvistui

Teollisuusliiton ensimmäinen työehtosopimuksista neuvottelemisen kierros päättyi puheenjohtaja Riku Aallon mukaan työntekijöiden kannalta onnistuneeseen lopputulokseen. ”Sama tulos olisi voitu saavuttaa jo viime syksynä, mutta työnantajat ajoivat tilanteen konfliktiksi”, Aalto toteaa.

29.4.2020

TYÖEHTOSOPIMUSNEUVOTTELUT 2019–2020

NÄIN NEUVOTELLAAN

  1. Liiton sopimusaloille on nimetty kyseisten alojen jäsenistä koostuvat TYÖEHTOSOPIMUSNEUVOTTELUKUNNAT. Jos neuvottelukuntien ja liiton työntekijöiden käymät neuvottelut tuottavat tulosta, allekirjoittaa neuvottelukunta neuvottelutuloksen ja esittää sen hyväksymistä oman sektorinsa SEKTORIJOHTOKUNNALLE.
  2. Alan jäsenistä koostuva sektorijohtokunta käsittelee neuvottelutuloksen ja esittää liiton HALLITUKSELLE joko sen hyväksymistä tai hylkäämistä.
  3. Päätöksen neuvottelutuloksen hyväksymisestä sopimusalan uudeksi työehtosopimukseksi tai sen hylkäämisestä tekee hallitus.

Jokainen työehtosopimuskierros on Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan omalla tavallaan vaikea. Viime vuoden elokuussa aloitetun ja tämän vuoden huhtikuun lopulla Teollisuusliiton sopimusaloilla valmiiksi saadun kierroksen koetinkivenä olivat kilpailukykysopimuksen (kiky) mukaiset 24 palkatonta työtuntia.

– Työnantajat tiesivät aivan hyvin, että kiky-tunnit poistuvat. Kerroimme sen Teknologiateollisuudelle jo silloin, kun edellistä työehtosopimusta allekirjoitettiin. Hallinnollemme puolestaan kerroimme, että kikyn erillinen allekirjoituspöytäkirja on kolmen vuoden lappu ja se lähtee pois. Siitä pidimme kiinni.

Teknologiasektorin tes-neuvottelukunnan kokous 9.10.2019. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja selin teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen.
Teollisuusliiton teknologiasektorin johtokunta kokoontui aamulla 8.11.2019. Riku Aalto kertoi työehtosopimusneuvottelujen tilanteesta.

– Työnantajat puolestaan lähtivät siitä, että heille oli tavallaan kunnia-asia pitää kikystä kiinni. Muiden työnantajaliittojen tuki Teknologiateollisuudelle siinä, että kiky pitäisi neuvotella uusiksi, vaikeutti sopimukseen pääsemistä.

– Vientiteollisuuden sopimukseton tila on aina aikaisemmin johtanut neuvottelutahdin tiivistymiseen, mutta tällä kerralla niin ei tapahtunut. Työnantaja oli valmis tietoisesti ottamaan riskin, että syntyy työmarkkinahäiriöitä. Se oli heidän taktiikkansa, Aalto sanoo.

TYÖNANTAJIEN KOVA LINJA YLLÄTTI

Aallon mukaan sopimukset olisi ollut mahdollista saada aikaiseksi jo viime vuoden syksyllä.

– Tarjosimme Teknologiateollisuudelle mahdollisuutta neuvotella kikyn 24 tunnista keskitetysti vientiliittojen kesken. Yritimme saada ongelmakohdan ratkaistua, jotta muissa asioissa päästäisiin eteenpäin. Teknologiateollisuus kieltäytyi ja totesi, että keskitettyä ratkaisua ei tulla tekemään. Heillä ei ollut halua edes aloittaa neuvottelua.

Työnantaja oli valmis tietoisesti ottamaan riskin, että syntyy työmarkkinahäiriöitä. Se oli heidän taktiikkansa.

– Jos työnantajat olisivat tarttuneet esitykseemme ja halunneet ratkaista tämän fiksusti, olisimme pystyneet tekemään lopputulokseksi muodostuneet työehtosopimukset jo viime syksynä. Työnantajien vahva asenne ja konfliktinhakuisuus kuitenkin johtivat siihen, että ne saatiin aikaiseksi vasta tämän vuoden puolella.

– Kuvaavaa on se, että kun vuosi vaihtui ja kikyn 24 talkootyötunnin allekirjoituspöytäkirjan voimassaolo päättyi, oli meillä neuvottelutulos nopeasti sen jälkeen valmis. Se päättyminen vapautti työnantajat ajattelemaan, että sitä ei tarvitse enää huomioida neuvotteluissa. Heillä oli tällainen tekosyy. Olisivat voineet ihan hyvin ajatella saman jo viime elokuussa.

Teollisuusliiton hallituksen kokous 4.1.2020. Kuvassa vasemmalta Jyrki Virtanen, Riku Aalto, Turja Lehtonen, Marilla Hokkanen (selin) ja Mari Tuomaala. Taustalla Sari Kettunen ja Silja Nieminen.
Teollisuusliiton hallituksen kokous 4.1.2020. Kuvassa vasemmalta Petri Sorvali, Lasse Vertanen ja Heidi Koivisto.

Työnantajien kova taktiikka tuli Aallon mukaan Teollisuusliitolle yllätyksenä.

– Emme osanneet varautua siihen, että työnantajapuoli oli valmis ottamaan työtaistelutoimet vastaan niin kuin nyt tapahtui. Elimme vanhassa ajatuksessa, että työnantajat eivät halua päästää meitä lakkoon, koska sen vaikutukset ovat laajat ja kattavat. Toisaalta uskoimme siihen, että maineemme luotettavana sopimuskumppanina kantaisi neuvotteluja eteenpäin. Niin ei tapahtunut.

– Arvioni on, että työnantajat halusivat toisaalta kokeilla meidän kanttiamme ja toisaalta vaikeuttaa maan hallituksen oloa.

TÄRKEIMMÄT TAVOITTEET SAAVUTETTIIN

Teollisuusliitto neuvottelee kaikkiaan 35 työehtosopimusta 17 työnantajaliiton kanssa. Aallon mukaan Teollisuusliitto saavutti käydyllä neuvottelukierroksella keskeiset tavoitteensa.

– Onnistuimme kiky-tuntien poistamisessa. Talkootyöt loppuivat. Tilalle tuli erilaisia työaikaratkaisuja, joita pystyttiin tekemään sopimusalat huomioiden. Joistain sopimuksista kiky lähti ilman uusia kirjauksia. Tässä mielessä onnistuimme hyvin.

Teollisuusliiton kemian sektorijohtokunnan kokous 10.1.2020. Eturivissä auto- ja konealojen edustajat Janne Nieminen, Kari Oikola ja Arto Tolonen.

– Toisena päätavoitteenamme oli saada aikaan palkkaratkaisu, joka nostaa jäsenten reaaliansioita. Esimerkiksi Suomen Pankin mukaan sovitut 3,3 prosentin palkankorotukset noin kahden vuoden aikana nostavat jäsenten ostovoimaa hieman siten, että yritysten kilpailukyky ei heikkene. Tilanne on tietysti muuttunut koronaepidemian takia. Mihin se johtaa? Sitä ei kukaan osaa vielä sanoa.

– Lisäksi saimme uusia kirjauksia sosiaalisista määräyksistä työehtosopimuksiin ja parannettua luottamushenkilöiden asemaa. Hyvin moneen työehtosopimukseen tuli kirjaus muun muassa siitä, että vuokratyöntekijät otetaan huomioon luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttöä määriteltäessä. Tämä parantaa luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä.

Onnistuimme kiky-tuntien poistamisessa. Talkootyöt loppuivat. Tilalle tuli erilaisia työaikaratkaisuja, joita pystyttiin tekemään sopimusalat huomioiden.

Aallon mukaan lopputulokseen liittyy se, että työnantajat ovat pystyneet pitämään kustannustasosta kiinni.

– Sopimuskierroksen päänavaajan suojelu, että sitä sopimusta ei ylitetä, on meidän näkökulmastamme hyvä asia. Se vahvistaa ensimmäisen sopijan asemaa.

PUNTAROITAVIA KYSYMYKSIÄ

Teollisuusliitto sai Aallon mukaan käydystä neuvottelukierroksesta organisaationa uutta oppia niin, että se pohjustaa tulevaa neuvottelutoimintaa. Sen rinnalla myös kehittämisen kohteita ja parantamisen varaa löytyy.

– Yksi asia, joka mietityttää, on neuvottelujärjestys. Alun pitäen pyrimme siihen, että sopimukset päättyisivät mahdollisimman lähellä toisiaan, mutta haitari on edelleen sama kuin ennen sopimuskierrosta. Ehkä emme sisäistäneet riittävästi sitä, että sopimusalojen keskenään hieman eri mittaisten sopimuskausien kanssa käy niin, että palkankorotuksista tulee samoilla prosenteilla hieman eri tasoisia. Sitä meidän pitää arvioida, että mikä sopimusalakohtainen marssijärjestys on neuvotteluissa liiton ja jäsenten näkökulmasta toimivin.

Teollisuusliiton malmikaivosalan työehtoneuvottelukunta kokoontui 15.1.2020. Neuvottelukunta hyväksyi Malmikaivosten työehtosopimuksen neuvottelutuloksen. Sopimusta allekirjoittamassa Teppo Kulo, taustalla vasemmalta Jaakko Miettinen, Juha Karppinen,Terho Ihalainen ja Jani Jesiöjärvi.

Toinen ratkaistava asia Aallon mukaan on, miten liiton sisällä suhtaudutaan sopimusalojen kirjoon.

– Sopimusalat eivät ole yhteneväisiä. Niihin on vuosikymmenten aikana kehitetty toisistaan poikkeavat neuvottelukulttuurit, joissa yhtenä tekijänä mukana ovat myös työnantajat. Liikkuvia osia on niin paljon, että emme pysty täysin yhtenäistämään neuvottelu- ja tiedottamisprosesseja, emmekä niistä edes kaikilta osin yksin päättämään. Kysymys on siitä, pystymmekö organisaationa hyväksymään, että nämä asiat eivät mene samalla tavalla joka paikassa.

– Se ei välttämättä ole helppo harjoitus, mutta valmiutemme tähän keskusteluun on parantunut. Käyty työtaistelu kasvatti yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tiivisti sektoreiden yhteistyötä. Samalla kehittyi ymmärrys sopimusalojemme perusominaisuuksista ja erityispiirteistä.

Teollisuusliiton erityisalojen sektorijohtokunta kokoontui 17.1.2020. Edessä Petri Nurmi (media- ja painoalat), taustalla vasemmalta Tuija Pircklén (Grafinet), Sirkka-Liisa Ojala (puutarha), Jussi Nyman (viherala), Tanja Levaniemi (tekstiilihuolto), Juha Krankkala (media- ja painoala) ja Juha Peippo (jakajat).
Teollisuusliiton erityisalojen sektorin sektorijohtokunnan kokous 5.2.2020. Kuvassa etualalla Eveliina Koivisto (jakajat) ja Tanja Levaniemi (tekstiilihuolto).

Myös avoimuus on Aallon mukaan yksi pohdittava asia.

– Avoimuus on tärkeä periaate. Käytännössä saimme kuitenkin jälleen kokemuksen siitä, kuinka neuvottelutavoitteiden julkistaminen puolin tai toisin ajaa asetelman neuvottelupöydässä jumiin. Osapuolet linnoittautuvat tavoitteidensa taakse, kun eivät halua näyttää siltä, että omissa tavoitteissa jouduttaisiin perääntymään.

– Tätäkin keskustelua joudumme käymään, että miten mennään eteenpäin. Onko se julkisuusnäytös tärkeämpi kuin itse asia?

Aallon mukaan työehtosopimuskierroksesta käydään Teollisuusliiton organisaation läpäisevä arviointikeskustelu.

– Tavoite on se, että parannamme tapaamme tehdä asioita ja pystymme ottamaan erilaisia näkökohtia huomioon paremmin kuin käydyllä kierroksella.

Teollisuusliiton mekaanisen metsäteollisuuden työehtoneuvottelukunnan kokous 13.2.2020.

SEURAAVA KIERROS VUODEN KULUTTUA

Teollisuusliitto kysyy noin vuoden kuluttua ammattiosastoiltaan esityksiä uusiksi työehtosopimuksiksi. Liiton hallitus asettaa aloitteiden pohjalta neuvottelutavoitteet ensi vuoden kesäkuussa. Sen jälkeen vuorossa ovat neuvottelut. Niihin Teollisuusliitto lähtee samalla neuvottelukuntien ja sektorijohtokuntien rakenteella kuin edellisellekin kierrokselle.

Aallon mukaan tavoitteena on saada sopimukset aikaiseksi neuvottelemalla.

Teollisuusliiton puutuoteteollisuuden sektorijohtokunta ja työehtoneuvottelukunnat kokoontuivat 21.2.2020. Vasemmalta Janne Naukkarinen (ao. 744, Metsä Wood Punkaharju) , Risto Marttinen (ao 156, UPM Plywood, Pelloksen vaneritehdas), Osmo Kääriäinen (ao. 888, Metsä Wood Suolahden vaneritehdas) ja Teijo Paananen (ao. 792, Ha-Sa).

– Se oli tavoitteemme tälläkin kierroksella, mutta työnantajat halusivat kokeilla toimintakykyämme. Saimme erinomaisesti selville, että meillä on erittäin laaja kentän tuki. Jäsenemme näyttivät, missä sitä voimaa on. Ilman heitä meillä ei tällaisia sopimuksia olisi. Se on todella suuren kiitoksen arvoinen asia. Lakko on raskain koettelemus nimenomaan jäsenille. Tällä kerralla se paine osui lujimmin mekaaniseen metsäteollisuuteen.

– Työtaistelutoimenpiteemme onnistuivat miltei sataprosenttisesti. Se alustaa seuraavaa kierrosta niin, että koneistomme on tässäkin suhteessa kokemusten kautta oppinut ja vahvistunut.

– Toivon, että myös työnantajat ottavat seuraavalla neuvottelukierroksella taktiikakseen neuvottelemisen. Se on työtaisteluja parempi vaihtoehto. Samalla meidän pitää muistaa, että jäsenemme odottavat, että pystymme hoitamaan neuvottelut fiksulla tavalla. Se on oikea odotus. Sitä varten me täällä olemme, Aalto toteaa.

Teollisuusliiton hallituksen ylimääräinen kokous 22.2.2020.

Täysien mappien kanssa sovittelijalle

– Kun työnantajapuoli ei ollut halukas käymään aitoja neuvotteluja, jouduimme menemään täysien mappien kanssa valtakunnansovittelijan pakeille.

– Tilanne oli poikkeuksellinen. Yleensä sovittelijan luokse mennään jonkin rajatun, yksilöidyn ja konkreettisen ratkaisemattoman ongelman takia. Nyt sovittelija joutui hankalaan tilanteeseen ja hänen oli päätettävä, ryhtyykö tekemään kokonaisia työehtosopimuksia meille vai katsooko, mitä asioita voi soviteltavaksi ottaa, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto luonnehtii.

Teollisuusliiton sopimusaloista ensimmäisenä soviteltavana oli teknologiateollisuus. Sovittelun alkuvaiheessa osapuolten kannat olivat Aallon mukaan lukossa. Prosessi alkoi venyä. Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala teki sovintoesityksen, jonka molemmat neuvotteluosapuolet hylkäsivät.

– Kyllä siitä voi sen johtopäätöksen vetää, että hän teki sovintoesityksen siinä tarkoituksessa, että se kaatuu. Sovittelijan tehtävänä on hakea rajoja, missä puitteissa sovintoesityksiä voidaan tehdä. Se pitää ymmärtää osana prosessia.

– Mitä pidemmälle prosessi eteni, sitä paremmin sovittelija oli kärryillä eri sopimuksiimme liittyvästä problematiikasta. Kyllä hän sitten kykeni tekemään sovintoesityksiä tai pohjustamaan prosessia niin, että neuvottelutulokset saatiin aikaiseksi ilman sovintoesitystä.

Neuvotteleminen on aina parempi vaihtoehto kuin sovittelu.

Teollisuusliiton teknologia- ja kemian sektorilla tulokset saatiin lopulta aikaan ilman sovintoesitystä. Puutuotesektorilla ratkaisu syntyi sovintoesityksen hyväksymisen kautta. Erityisalojen sektorilla sopimukset solmittiin osapuolten välisin neuvotteluin.

– Neuvotteleminen on aina parempi vaihtoehto kuin sovittelu. Kun sovittelijan luo mennään, tarkoittaa se sitä, että osapuolet ovat epäonnistuneet neuvotteluissa. Avaimet eivät enää ole omissa käsissä. Ne ovat sovittelijan käsissä.

Aalto arvelee, että myös valtakunnansovittelija on saanut uutta oppia.

– Se, että hän ennen sopimuskierroksen alkua hyvin vahvasti paalutti päänavaajan tukemisen, oli meidän näkökulmastamme toisaalta hyvä asia. Toisaalta se kuitenkin sitoi muiden sopimusalojen kannalta tiettyjä kysymyksiä etukäteen. Se ei helpota sovintoesitykseen pääsemistä.

– Ehkä hän oppi siinä sen, että kannattaa miettiä, millä tavalla linjaa etukäteen erilaisia asioita suhteessa sovittelussa tarvittavaan liikkumatilaan.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT KITI HAILA

Riku Aalto: Koronakriisistä selviydytään yhdessä

”Koronakriisin kielteiset vaikutukset tulevat olemaan mittavat. Siitä ei päästä mihinkään, mutta ei tämä totaalinen stoppi ole. Me selviydymme tästä yhdessä”, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto pitää työmarkkinajärjestöjen koronaepidemian takia 18. päivä maaliskuuta solmimaa työmarkkinoiden kriisipakettia erinomaisena suorituksena. Etenkin sitä taustaa vasten, että vasta vähän aikaa sitten osapuolet olivat työehtosopimusneuvotteluissa konfliktiasetelmassa.

– Kriisipaketin nopea valmistuminen kertoo siitä, että yhteiskunnallisesti vastuullisessa asemassa olevat ihmiset kantavat vastuunsa silloin, kun tarve on. Ongelmatilannetta lähestytään käytännönläheisesti muut asiat syrjään sysäten ja katsotaan, mitä on syytä tehdä.

Koronakriisin keskellä on tarpeen havaita myös myönteiset asiat. Vain osassa yrityksiä puhutaan lomautuksista. Toisaalta esimerkiksi terveydenhoidon ja siivoustyön arvo on löydetty uudestaan.

Aallon mukaan kriisipaketin nopea valmistuminen rakensi työmarkkinajärjestelmään vakautta ja uskottavuutta.

– Vakaudelle on aina olemassa tarve, mutta vallitsevassa tilanteessa se on tavallistakin tärkeämpää. Emme tiedä, miten nyt tehdyt yritysten asemaa tukevat ja kansalaisten työttömyys- ja sosiaaliturvaa parantavat toimenpiteet vaikuttavat. On hyvä varautua siihen, että työmarkkinaosapuolten toimenpiteitä tarvitaan vielä lisää. Mitä ne sitten ovat tai koska ne ovat esillä? Sitä ei vielä pysty sanomaan.

TIEDON JA TUEN TARVE

Teollisuusliitto on työmarkkinoiden kriisipakettiin nojaten tehnyt sopimusaloilleen lukuisan joukon määräaikaisia soveltavia erillissopimuksia. Niiden tarkoitus on tukea ja selventää toimintaa työpaikoilla poikkeuksellisessa tilanteessa.

– Samalla on hyvä pitää mielessä, että kaikkiin asioihin ei ole vielä vastauksia, ja jotkin kysymykset saattavat olla sellaisia, että niihin haetaan aikanaan oikeuden kautta ratkaisut. Kriisin kenties hankalin piirre on sen aiheuttama epävarmuus. Siihen meidän on nyt tottuminen.

Koronakriisi on asettanut Teollisuusliiton ja ennen muuta Teollisuuden työttömyyskassan kovan paineen alle. Palvelujen kysyntä on noussut nopeasti ja voimakkaasti.

– Liiton puolella tämä on näkynyt luottamushenkilöiden ja jäsenten tiedon tarpeen kasvuna. Toisaalta olemme peruuttaneet kaikki omat tapahtumat ja Murikka-opiston koulutukset kesäkuun loppuun asti. Myös ammattiosastot siirtävät kokouksiaan ja ovat peruneet tilaisuuksiaan.

Kriisistä selviydytään yhdessä tekemällä ja yhdessä huolehtimalla. Tietyllä tavalla se kiire loppuu, kun huomaa kuinka tärkeitä ihmisiä itse kullakin ympärillänsä on.

– Työttömyyskassan palvelutilanne on erittäin vaativa. Siksi on tärkeää, että työttömyysturvajärjestelmä saadaan nyt toimimaan joustavasti niin, että maksatukset saadaan nopeasti ihmisten tileille. Työttömyyskassan talous on hyvässä kunnossa ja työttömyyskassajärjestelmän rahoitus on kestävällä pohjalla. Sen suhteen ei ole huolta.

Aallon mukaan niin kutsuttujen Emu-puskureiden käyttäminen on vallitsevassa tilanteessa järkevää.

– Emu-puskurit perustettiin ja niihin ryhdyttiin kokoamaan varoja ammattiyhdistysliikkeen vaatimuksesta. Se oli aikanaan viisas päätös, jonka seurauksena meillä on Työllisyysrahaston ja eläkejärjestelmän sisällä taloudelliset puskurit olemassa. Niiden varojen käyttämisen aika on nyt.

ETEENPÄIN YHDESSÄ TOIMIMALLA

Koronakriisin vaikutuksia on Aallon mukaan mahdotonta vielä arvioida. Pelkästään yritysten tuotanto- ja hankintaketjut ovat vaikeasti hahmotettava kokonaisuus.

– Se kuitenkin on jo ollut nähtävissä, että tilannekuva ei ole yhteneväinen. Useilla isoilla työpaikoilla on neuvoteltu tai neuvotellaan lomautuksista. Sitten on niitä yrityksiä, jotka vielä viikko sitten ilmoittivat, että tilaukset ovat nousseet. Hankaluus on siinä, että kukaan ei voi sanoa mitään varmaa. Jos tilauskirja on tänään täynnä, voi se huomenna olla tyhjä, tai sitten ei.

– Tilanne on ennen kokematon ja todella vaikea, mutta tämän epidemian jälkeenkin tehdään töitä, ihmisille maksetaan palkkaa ja uusia yrityksiä syntyy.

– Suomalainen yhteiskunta pystyy selviytymään tästä yhdessä tekemällä ja yhdessä huolehtimalla. Se on avain meille jokaiselle omaan jaksamiseen. Se on nyt tärkein asia, Aalto sanoo.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVA KITI HAILA