Kumpi on parempi työeh­to­so­pi­mus vai vähimmäispalkka?

Kasva­van teol­li­suu­den palkat johti­vat kurjuu­teen, joka 1800-luvun lopulla huomat­tiin jo laajem­min­kin. Amster­da­min kaupunki tilasi vuodesta 1894 työtä vain yrityk­siltä, joissa makset­tiin vähim­mäis­palk­kaa. Uusi-Seelanti sääti vähim­mäis­pal­kasta 1896 ja Victo­rian osaval­tio Austra­liassa 1899.

Nyky­ään valtao­sassa maail­man maita säädel­lään aina­kin jolta­kin osin vähim­mäis­palk­kaa. Kansain­vä­li­nen työjär­jestö ILO kirjasi vuoden 2025 alussa, että vain neljässä Afri­kan 54 maasta ei ole vähim­mäis­palk­ka­mää­räyk­siä. ILO:n mukaan 90 prosen­tissa sen jäsen­maista määrät­tiin vähim­mäis­pal­kasta. Säädök­set ja niiden katta­vuus tosin ovat kirjavia.

Ylei­nen pulma on vähim­mäis­pal­kan taso. Yhdys­val­loissa se on vaati­ma­ton 6,95 euroa tunnilta. Moni alue määrää sen isom­maksi, aina pääkau­punki Washing­ton DC:n 16,77 euroon tunnilta.

Suomessa ei laki­sää­teistä vähim­mäis­palk­kaa ole. Syy on työeh­to­jär­jes­tel­män hyvä kattavuus.

Vähim­mäis­pal­kan arvo seuraa poli­tii­kan suhdan­teita. Meksi­kon vasem­mis­topre­si­dentti Andrés Manuel López Obra­dor sai noste­tuksi sitä 135 prosent­tia toimi­kau­te­naan. Hänen seuraa­jansa, puolue­to­veri Clau­dia Shein­baum hankki heti 12 prosen­tin koro­tuk­sen ja lupaa saman koro­tuk­sen joka vuosi.

Suomessa ei laki­sää­teistä vähim­mäis­palk­kaa ole. Syy on työeh­to­jär­jes­tel­män hyvä katta­vuus. Sitä tuke­vat yleis­si­to­vat työehtosopimukset.

Euroo­pan unioni hyväk­syi 2022 vähim­mäis­palk­ka­di­rek­tii­vin. Se edel­lyt­tää jäsen­maalta joko vähim­mäis­pal­kan tai katta­vat työeh­to­so­pi­muk­set. 27 EU-maasta 22 sovel­taa vähim­mäis­palk­kaa. Se yltää Bulga­rian 551 eurosta Luxem­bour­gin 2 638 euroon kuukaudessa.

Ruotsi ja Tanska valit­ti­vat direk­tii­vistä EU-tuomiois­tui­melle. Päätöstä valmis­te­leva julkis­asia­mies esitti, että direk­tiivi on EU-oikeu­den vastai­nen. Tans­kan metal­li­liitto kehuu asia­mie­hen esitystä, Euroo­pan ammat­ti­liit­to­jen katto­jär­jestö ETUC pitää sitä kata­stro­fina. ETUC muis­tut­taa, että direk­tiivi on jo nyt nosta­nut miljoo­nien mata­la­palk­kais­ten tuloja.

Oikeu­den päätös asiasta tulee myöhem­min. Jos direk­tiivi kaatuu, sen mukana katoaa direk­tii­viin kuuluva tavoite nostaa työeh­to­so­pi­mus­ten katta­vuutta 80 prosenttiin.