Hallitukset ja työnantajat loukkaavat koronapandemian varjolla työntekijöiden oikeuksia monessa maassa, tiivistää ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC:n kesällä julkistettu raportti The 2021 Global Rights Index ay-oikeuksien tilasta maailmassa.
8.10.2021
KUVA YLLÄ: Ay-oikeudet maailmankartalla: Mitä punaisempi alue, sitä pahempi tilanne on työntekijöiden näkökulmasta.
Intiassa hallitus rajoitti lakko-oikeutta, Etelä-Afrikassa Volkswagen irtisanoi luottamusmiehiä väittäen heidän kiihottaneen töiden keskeyttämiseen, kun työpaikalla oli paljon koronatartuntoja, ja Brasiliassa Nestlé käytti pandemiaa tekosyynä työehtosopimusten rikkomiseen, ITUC listaa esimerkkejä.
Vuosittainen raportti on jo kahdeksas. ITUC keräsi siihen tietoja jäsenliitoiltaan 149 maasta. Tietoja verrataan 97:ään Kansainvälinen työjärjestö ILO:n yleissopimuksissa taattuun työntekijän oikeuteen. Tulokset pisteytetään ja maat jaetaan viiteen luokkaan.
Pahimpaan luokkaan joutui 35 maata, kuten Afganistan, Kiina ja Kuwait. Niissä oikeuksien toteutumiselle ei ole takeita. Näidenkin alle jäi yhdeksän maata, joissa valtio on käytännössä romahtanut. Ne kärsivät joko sisällissodasta, kuten Syyria, Jemen ja Keski-Afrikan tasavalta, tai raa’asta miehityksestä, kuten Palestiina.
Parhaimpaan luokkaan pääsi 11 maata. Niissä oikeuksien loukkaukset ovat satunnaisia. Joukko koostuu kaikista pohjoismaista, muutamasta muusta Euroopan maasta, kuten Alankomaat, Italia ja Saksa, sekä Uruguaysta.
Lakko-oikeus oli yleisimmin rikottu työntekijöiden oikeus. Sitä rajoitettiin 129 maassa, siis 87 prosentissa maista. Vuonna 2014 lakko-oikeutta rajoitettiin 63 prosentissa maista.
Yleisimmin lakko-oikeuden loukkaus merkitsee joko ay-johtajien asettamista syytteeseen lakoista tai lakkoon osallistuneiden irtisanomista.
Toiseksi loukatuin oikeus on ITUC:n selvityksen mukaan työehtosopimusten neuvotteluoikeuden loukkaaminen. Sitä tapahtui 79 prosentissa selvityksen maista. Tämäkin luku oli 63 prosenttia vuonna 2014.
”Työnantajien vilpittömän neuvotteluhalun puute kertoo särkyneestä yhteiskuntasopimuksesta”, raportti tiivistää. Suomalaisen teollisuuden työnantajat haluavat ilmeisesti osaltaan edistää ajan henkeä.
ITUC kirjaa joka vuosi maailman kymmenen huonointa maata työntekijöille. Jo viime vuodelta niistä tuttuja olivat Bangladesh, Brasilia, Egypti, Filippiinit, Honduras, Kolumbia, Turkki ja Zimbabwe. Uusina joukkoon tulivat Myanmar ja Valko-Venäjä.
Ammattiliittojen aktiiveja murhattiin kuudessa maassa: Brasilia, Filippiinit, Guatemala, Kolumbia, Nigeria ja Myanmar. Ay-väkeä pidätettiin 68 maassa.
TEKSTI HEIKKI JOKINEN KUVA ITUC GLOBAL RIGHT INDEX 2021
Miltä työehdoista sopimisen suunta näyttää maailmalla? Suora vertailu eri maiden välillä on vaikeaa. Kunkin maan työehtosopimusjärjestelmä on kokonaisuus, jota ei voi siirtää paloina maasta toiseen.
27.8.2021
KUVA YLLÄ: Euroopan parlamentti päätti kesäkuussa, että Euroopan sosiaalirahasto ESF+:n budjetista on osoitettava riittävästi rahoitusta työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan valmiuksien kehittämiseen. Rahastosta vastaa työllisyyden ja sosiaalisten oikeuksien komissaari, luxemburgilainen Nicolas Schmit.
Saksan sopimusjärjestelmä on erittäin hajautettu, työehtosopimuksia on 80 000. Jokaisessa osavaltiossa tehdään omat sopimukset ja yritykset liittyvät niihin usein erikseen.
Työehtosopimukset kattavat Saksassa puolet työntekijöistä. Vielä 20 vuotta sitten kattavuus oli kaksi kolmasosaa. Sopimuksia noudattavilla yrityksillä on selkeästi paremmat edut työntekijöilleen.
Suomalainen UPM ilmoitti joulukuussa 2012 irtautuvansa Saksan paperiteollisuuden työehtosopimuksesta. Liitoille se ei käynyt ja työntekijät järjestivät varoituslakkoja. UPM joutui perumaan puheensa ja pysymään työehtosopimuksessa.
Yleissitovat sopimukset ovat vähentyneet liki olemattomiin. Niihin tarvitaan sekä työnantajien että ammattiliittojen puolto, eivätkä työnantajat anna niitä enää juuri koskaan.
Bremenin, Berliinin ja Thüringenin osavaltiot esittivätkin tänä vuonna, että lakia muutettaisiin. Toisenkin osapuolen puolto ja yleinen etu riittäisivät yleissitovuuteen.
Suuri osa työntekijöiden vaikuttamisesta hoituu Saksassa jo sata vuotta toimineiden lakisääteisten yritysneuvostojen kautta. Koska sopimusten kattavuus on vähentynyt, Saksa kohensi toukokuussa yritysneuvostolakiaan.
Neuvostojen perustamista yksinkertaistetaan, edustajien irtisanomissuojaa parannetaan ja neuvostojen vaikutusvaltaa lisätään. Vastaan äänestivät populistinen laitaoikeisto AfD sekä liberaalien FDP.
Meillä vain työehtosopimukset takaavat yritysneuvostoja vastaavat toimintamahdollisuudet. Siksi tes-järjestelmämme horjuminen leikkaisi rajusti työntekijöiden sananvaltaa työoloihinsa.
Muissa pohjoismaissa sopimustoiminta on yhä kattavaa. Korona-aika osoitti toimivan neuvottelujärjestelmän tarpeen. Tanskassa kolmikantaa kehuttiin, koska tilanteen vaatimat sopimukset tehtiin nopeasti ja joustavasti.
Pohjolassa pelkona on sen sijaan mahdollinen EU:n vähimmäispalkkasäädös. Sen pelätään murentavan sopimusvapautta.
Euroopan unioni ymmärtää työehdoista sopimisen tärkeyden. Euroopan parlamentti päätti kesäkuussa, että Euroopan sosiaalirahasto ESF+:n 90 miljardin euron budjetista on osoitettava riittävästi rahoitusta työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan valmiuksien kehittämiseen. Tämä summa on vähintään 0,25 prosenttia maan ESF+-rahoista, mikäli komissio niin maakohtaisesti edellyttää.
Kysymys irtisanomisen perusteista ja niiden mahdollisesta muuttamisesta aiheuttaa ristiriitoja Ruotsissa. Uusin esitys repii jo keskusjärjestö LO:n rivejäkin.
KUVA YLLÄ: Ruotsissa irtisanomislakia koskevissa neuvotteluissa ammattiliittojen keskusjärjestö LO ei hyväksynyt neuvottelutulosta, mutta esimerkiksi teollisuusliitto IF Metall liittyi sopimukseen. Toimihenkilöiden Unionen-ammattiliiton neuvottelupäällikkö Martin Wästfelt ja Ruotsin elinkeinoelämän keskusliiton Svenskt Näringslivin varatoimitusjohtaja Mattias Dahl pitivät tiedotustilaisuutta asiasta 16. lokakuuta Tukholmassa. KUVA TT / LEHTIKUVA
Taustalla on nykyisen pääministerin Stefan Löfvenin sosialidemokraattien ja ympäristöpuolueen vähemmistöhallituksen synty. Tammikuussa 2019 hallituspuolueet solmivat keskustan ja liberaalien kanssa sopimuksen, joka takasi tuen hallitukselle.
Tuen hintana oli 73-kohtainen Januariavtalet-sopimus, joka nosti hallituksen työlistalle porvarillisten puolueiden vaatimuksia. Yksi asioista, joita hallitus sitoutui ajamaan, oli selvittää irtisanomista koskevan Las-lain muuttamista.
Kuten muissakin maissa, Ruotsin porvarilliset puolueet haluavat käytännössä helpottaa irtisanomista.
Tämä taas on vaikeaa sosialidemokraateille, ja vielä vaikeampaa ammattiliitoille. Liberaalit taas ilmoittivat vetävänsä tukensa hallitukselta, ellei asia etene.
Ruotsin työsuhdeturvaa koskeva Las-laki määrittelee irtisanomisjärjestyksen, jos irtisanomisiin työn vähyyden vuoksi joudutaan. Mikäli työntekijällä on riittävä pätevyys, irtisanomiset kohdistuvat ensin lyhyemmän aikaa työssä olleisiin, ja vasta sen jälkeen pidempiin työsuhteisiin. Tähän on tosin erinäisiä poikkeuksia, esimerkiksi ammattiliitto voi sopia toisin yrityksen kanssa.
Työmarkkinaosapuolet neuvottelivat esityksestä, mutta lokakuussa Suomen SAK:ta vastaava LO kertoi, ettei se hyväksy tulosta. Mukaan lähtivät vain työnantajien Svenska Närinsgliv sekä toimihenkilöiden PTK-yhteenliittymä.
Tilanne herätti hämmennystä LO:ssa: Onko sosialidemokraattien vetämä hallitus sopimassa työmarkkinalainsäädännöstä ilman LO:ta?
Pakkaa sekoitti lisää se, että LO:n mahtiliitot IF Metall ja julkisen alan Kommunal ilmoittivat joulukuussa liittyvänsä tehtyyn sopimukseen. Liittojen mukaan ne saivat näin muutaman myönteisen muutoksen sopimukseen.
Osa LO-liitoista kritisoi vahvasti IF Metallin ja Kommunalin päätöstä. Puualan GS sen sijaan tutki uusittua sopimusta, mutta päätti lopulta olla liittymättä mukaan.
Lakimuutos on siis tulossa, kenties jo vuonna 2021. Pääsääntö ”viimeisenä sisään – ensimmäisenä ulos” säilyy, mutta siihen tulee lisää poikkeuksia. Henkilökohtaisin perustein irtisanomista lieventävät seikat vähenevät. Irtisanottujen ja työssä olevien uusia opintoja tuetaan entistä runsaammin, aina 44 viikkoon asti 80 prosentin palkalla.
Joe Bidenin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi herättää ammattiliitoissa toiveita paremmista ajoista. Vaikka Donald Trump keräsi osan työväen äänistä, hänen toimintansa oli vahvasti palkansaajien etujen vastaista.
KUVA YLLÄ: Yhdysvaltain marraskuun presidentinvaalit voittanut Joe Biden keskusteli teollisuusalojen ammattiliiton United Steelworkersin puheenjohtajan Thomas Conwayn kanssa Bidenin kampanjajunassa matkalla Pittsburghiin 30. syyskuuta. Bidenin suhtautuminen ammattiliittoihin on huomattavasti lämpimämpi kuin nykyisellä presidentillä Donald Trumpilla.
Erityisen hanakasti Trump kävi työsuojelumääräysten kimppuun. Niitä kumottiin lyhyessä ajassa yli sata. Yritysten raportointivelvollisuutta työtapaturmista vähennettiin ja työpaikkojen tarkastuksia supistettiin. Uusien kaivosten velvollisuus työsuojelutarkastukseen ennen työn alkua poistettiin.
Trumpin hallinto nosti väliaikaisesti kanafarmeilla kanojen käsittelylinjan sallittua nopeutta 140:stä 175:een lintuun minuutissa. Vielä hävittyjen vaalien jälkeenkin hallinto ilmoitti marraskuussa tekevänsä päätöksestä pysyvän.
Liittovaltion työsuojeluhallinnossa on Trumpin aikaan vähemmän työntekijöitä kuin koskaan sen historian aikana, muistuttaa keskusjärjestö AFL-CIO:n puheenjohtaja Richard Trumka.
Trump vaihtoi työmarkkinaviranomainen NLRB:n johdon sekä linjan työntekijöiden suojelusta yritysten suojeluksi. Yrityksille annettiin oikeus kieltää liittoja käyttämästä työntekijöiden työsähköpostiosoitteita. Työntekijöitä kiellettiin jopa erottamisen uhalla puhumasta liittojen asiaa työpaikalla, mutta työnantaja voi pakottaa kaikki kuulemaan ammattiliittoja vastustavien konsulttien luentoja.
Yhdysvalloissa työehtosopimukset ovat usein paikallisia eli yrityskohtaisia. Laki vaatii, että liiton on sopimuskumppaniksi kelvatakseen todistettava edustavansa yli puolta työntekijöistä. Aiemmin tämä riitti koko sopimuskaudeksi. Nyt sopimus raukeaa, mikäli liitto ei pysty milloin vain todistamaan, että ammattiosastoa tukee yhä yli puolet.
Yli 70 vuotta laki on määrännyt, että työnantaja ei saa yksipuolisesti muuttaa työehtosopimusta ilman ammattiosaston selkeää hyväksymistä. Trump kumosi sen, nyt työnantaja voi osin muuttaa sopimusta yksin. Sopimuksen umpeuduttua työnantaja voi eräin ehdoin toimia samoin.
”Käynnissä on sota järjestäytymistä, työehtosopimuksia, liittoja ja työläisiä vastaan” lukee presidentiksi valitun Joe Bidenin sivuilla. Hän listaakin yksityiskohtaisesti toimet, joihin hän ryhtyy järjestäytymisen ja sopimisen mahdollistamiseksi.
Muutoksen aika näkyy siinäkin, että Bidenin valtaan siirtymistä valmistelevassa ryhmässä on kaksi ammattiliiton puheenjohtajaa, maataloustyöntekijöiden UFW:n Teresa Romero ja sähköliitto IBEW:n Lonnie Stephenson.
Palkat ovat matalimmat niissä EU-maissa, missä työehtosopimusten peitto on pienin. Näin kertovat EU-komission viralliset tilastot.
KUVA YLLÄ: Romanialaiset mielenosoittajat huusivat hallitusta vastustavia iskulauseita keskusjärjestö Cartel-Alfan kokoon kutsumassa mielenosoituksessa hallituksen rakennuksen edessä Bukarestissa lokakuussa 2017. Tuhannet ihmiset protestoivat hallituksen aikomuksia leikata palkkoja noin 20 prosenttia valtionvelan keventämisen varjolla. KUVA DANIEL MIHAILESCU / AFP PHOTO / LEHTIKUVA
12.12.2020
Työehtosopimukset kattavat vain seitsemästä 30:een prosenttiin työntekijöistä yhdeksässä niistä kymmenestä EU-maasta, joissa sekä keskipalkat että lakisääteiset vähimmäispalkat ovat matalimpia.
Palkkatilaston kärkeen kuuluvissa kymmenessä maassa työehtosopimusten suojaa nauttii keskimäärin 70 prosenttia työntekijöistä. Suomi kuuluu tähän joukkoon. Meillä sopimusten peitto on Euroopan ay-liikkeen tutkimus- ja koulutuskeskus ETUI:n mukaan 91 prosenttia työntekijöistä.
Lisäksi työehtosopimukset määräävät muustakin kuin palkasta. Ne tuovat työntekijöille – maasta riippuen – monenlaisia muitakin etuja, kuten pidemmät lomat, vuosibonukset tai edullisemmat eläkemahdollisuudet.
EU-maiden heikoimmat keskimääräiset tuntipalkat ovat Bulgariassa, Romaniassa, Liettuassa, Latviassa ja Unkarissa. Niistä missään ei sopimusten kattavuus nouse yli 23 prosentin. Kaikissa maissa se on lisäksi vähentynyt vuodesta 2000.
Romaniassa neuvottelu työehdoista on pakollista, mutta ei tulokseen pääseminen. Alle 21 työntekijän yrityksissä ei ole velvollisuutta edes neuvotella.
Rajuin esimerkki on Romania. Toukokuuhun 2011 asti 98 prosenttia työntekijöistä oli työehtosopimusten piirissä. Silloin säädettiin muun muassa EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n vaateesta laki, joka kielsi kansallisen tason työehtosopimukset.
Sopia saa yhä, mutta pääasiallisesti vain yritystasolla. Neuvottelu työehdoista on pakollista, mutta ei tulokseen pääseminen. Alle 21 työntekijän yrityksissä ei ole velvollisuutta edes neuvotella. Aloitteen sopimiseen tekee työnantaja.
Ammattiliitto saa neuvotella, mikäli siihen kuuluu työpaikalla 50 prosenttia plus yksi jäsen. Jäseniä on kuitenkin oltava vähintään 15, mikä sulkee pienet yritykset pois. Arviolta 40 prosenttia työntekijöistä saa vähimmäispalkkaa, josta on tullut palkkojen katto. Se on nyt 466 euroa kuussa.
Nyt sopimusten kattavuus Romaniassa on 23 prosenttia työntekijöistä. Luku on harhaanjohtava, sanoi keskusjärjestö Cartel-Alfan pääsihteeri Petru Dandea Euroopan ammatillisen yhteisjärjestö EAY:n haastattelussa kaksi vuotta sitten.
Maassa oli rekisteröity 9 000 yrityskohtaista sopimusta, mutta vain 2 000 niistä oli ammattiliiton tekemiä. Loput yritys oli ”sopinut” valitsemiensa henkilöstön edustajien kanssa, Dandea sanoi.
Dandea uskoo, että Romania on kokeilukenttä. Työehtosopimusten romuttaminen on tapa rikkoa eurooppalainen yhteiskunnan malli. On erittäin tärkeää, että ammattiliitot EU:ssa vastustavat tätä, hän korosti.
Työntekijöiden oikeuksien loukkaukset olivat maailmassa vuonna 2019 yleisempiä kuin kertaakaan seitsemään vuoteen. Tämän kertoo ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC:n raportti ay-oikeuksien tilasta maailmassa.
KUVA YLLÄ: Bangladeshilaiset työläiset vaativat turvallisempia työoloja ja parempia palkkoja vappumarssilla 1. toukokuuta 2019. Bangladesh on yksi maailman heikoimmista maista työntekijöiden oikeuksien toteutumisessa. KUVA MUNIR UZ ZAMAN / AFP / LEHTIKUVA
Vuosittain julkaistava raportti selvittää ay-oikeuksien toteutumista 144 maassa. Niistä 123 loukkasi lakko-oikeutta, 115 työehtosopimusten solmimisen vapautta ja 106 oikeutta perustaa ammattiliitto tai liittyä siihen.
Osassa maita tilanne on vieläkin synkempi. Työntekijöitä pidätettiin tai vangittiin 61 maassa, 51 maassa he kohtasivat väkivaltaa, ja yhdeksässä maassa ay-aktiiveja murhattiin.
Kesäkuussa julkistettu ITUC Global Rights Index 2020-raportti tarkastelee oikeuksien toteutumista 97 eri kriteerin perusteella. Ne pohjautuvat Kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimuksiin.
Kuten aiemminkin, heikoin alue työntekijöille on Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka. Alueen romahtaneissa valtioissa Syyria, Jemen ja Libya mitkään oikeudet eivät toteudu. Israelin miehittämässä Palestiinassa tilanne on myös erittäin huono.
Kaikki alueen 18 maata loukkasivat järjestäytymis- ja lakko-oikeutta, 17 maata oikeutta neuvotella työehtosopimuksista. Kovakourainen oikeuksien polkija Saudi-Arabia uudisti viime vuonna työlakejaan, mutta teon vaikutusta ei vielä voitu arvioida.
Kymmenen maailman huonointa maata työntekijöille ovat Bangladesh, Brasilia, Egypti, Filippiinit, Honduras, Intia, Kazakstan, Kolumbia, Turkki ja Zimbabwe.
Raportti jakaa maat viiteen luokkaan oikeuksien toteutumisen perusteella. Niidenkin alle jää vielä yhdeksän romahtanutta maata, joissa laillinen järjestelmä on rikkoutunut kokonaan.
Maita, joissa ei ole mitään takeita oikeuksien toteutumisesta on 32. Niistä kymmenen maailman huonointa maata työntekijöille ovat jo viime vuonna listalla olleet Bangladesh, Brasilia, Filippiinit, Kazakstan, Kolumbia, Turkki ja Zimbabwe. Uusina joukkoon joutuivat Egypti, Honduras ja Intia.
Honduras on yksi maista, joissa ay-aktiiveja murhataan ja heitä uhkaillaan väkivallalla. Marraskuussa 2019 Chiquita-banaaniplantaasien työntekijöiden ammattiliiton johtaja Jorge Alberto Acosta ammuttiin biljardisalilla.
Liitto oli aiemmin vastustanut 77 päivän lakolla yhtiön järjestämän terveydenhoidon heikentämistä.
Vaikka raportin löydökset ovat järkyttäviä, joissakin maissa mennään vieläkin pidemmälle, sanoo ITUC:n pääsihteeri Sharan Burrow. Koronaviruksen vastaisten toimien tekosyyllä ajetaan työläisten oikeuksien vastaista linjaa.
– Tämä täytyy pysäyttää ja kääntää toiseen suuntaan, hän sanoo.
Saksankielisessä Euroopassa on pitkä oppisopimuskoulutuksen perinne. Moni siirtyy peruskoulusta suoraan työssäoppimiseen, Sveitsissä jopa kaksi kolmasosaa.
KUVA YLLÄ: Automekatroniikka-asennuksen oppisopimusopiskelija Jiyan Kizilboga tutki Volkswagen Touraniin tullutta näädän nakertamaa vauriota VW-korjaamolla Hannoverin lähellä Saksassa heinäkuun lopussa. Ala-Saksin osavaltiossa opiskelijoiden lukukausi alkoi epävarmoissa tunnelmissa, mikä ilmenee vähempinä oppisopimushakijoina, harvempina harjoittelupaikkoja tarjoavina työnantajina ja täyttämättöminä harjoittelupaikkoina. KUVA LEHTIKUVA / DPA / JULIAN STRATENSCHULTE
9.9.2020
Saksalaiset kutsuvat omaa koulutusmalliaan duaalikoulutukseksi eli kahden järjestelmän koulutukseksi. Se tarkoittaa työn ja opintojen limittämistä kiinteästi yhteen. Suomen hiljan uusiksi muokattu oppisopimusjärjestelmä on saanut paljon vaikutteita Saksasta.
Saksassa opiskelijoiden korvauksen taso on ammattiliitoille tärkeä asia. Se määritellään työehtosopimuksissa, ja esimerkiksi IG Metall pyrkii jatkuvasti nostamaan sitä enemmän kuin muita palkkoja.
Laki määrittää koulutettavien vähimmäiskorvaukset 515–620 euron välille kuukaudessa, mutta esimerkiksi terästeollisuuden sopimus takaa 980–1 197 euron korvauksen.
Liitto valvoo muutoinkin tarkasti opiskelijoiden etuja työpaikoilla.
– Pidämme huolta siitä, että opintosuunnitelmaa noudatetaan, eikä opiskelijoilla teetetä mitään opinnoille vieraita tehtäviä, sanoo liiton Volkswagenin Osnabrückin yritysneuvoston jäsen Petra Nolte liiton verkkosivuilla.
Saksassa on työpaikoilla oma lakisääteinen opiskelijoiden ja nuorten etuja valvova elin, Jugend- und Auszubildendenvertretung JAV. Sen toiminta kattaa alle 25-vuotiaat työntekijät ja sille valitaan oma edustaja tai neuvosto.
Laki säätää, että JAV:n luottamushenkilöille on taattava työpaikka opintojen jälkeen. Suoja kestää vuoden opintojen päättymisen jälkeen.
Tanskassa oppisopimusverolla kerätään vuosittain 670 miljoonaa euroa. Tuotolla korvataan yrityksille valtaosa oppisopimuksessa olevien palkkakuluista.
Monessa maassa oppisopimuskoulutuksen kuluja katetaan yrityksiltä perittävällä erillisellä verolla. Tanskassa näin kerätään vuosittain 670 miljoonaa euroa. Tuotolla korvataan yrityksille valtaosa oppisopimuksessa olevien palkkakuluista.
Järjestelmä tasaa oppisopimuksen kuluja eri yritysten kesken ja tuo hyötyjä niille, jotka oppilaspaikkoja tarjoavat. Silti veron tuottoa ei ole pystytty kokonaisuudessaan käyttämään ja tänä vuonna sitä peritään vähemmän.
Ranskassa vastaavaa veroa on eri muodoissaan peritty jo vuodesta 1925. Verosta on voinut vähentää omat oppisopimuskulut. Veron tarkoitus on kannustaa yrityksiä tarjoamaan koulutuspaikkoja.
Britanniassa konservatiivihallitus sääti vuodesta 2017 yli kolmen miljoonan punnan liikevaihdon saavuttaville yrityksille 0,5 prosentin oppisopimusveron niiden koko palkkasummasta. Yrityksillä on kaksi vuotta aikaa käyttää maksamansa vero omaan oppisopimuskoulutukseensa.
Koronakriisi on saanut ammattiliitot kasvamaan monessa maassa. Epävarmoina aikoina kaivataan tukea, ja sen tarjoaminen on liittojen perusasia.
KUVA YLLÄ: Korona-epävarmuus saa ihmiset hakemaan turvaa ammattiliitoista. Esimerkiksi Ruotsin IF Metall sai pelkästään huhtikuun kahtena ensimmäisenä päivänä enemmän uusia jäseniä kuin koko tammikuussa. Kuvassa IF Metallin puheenjohtaja Marie Nilsson lehdistötilaisuudessa kesäkuun alussa. KUVA LEHTIKUVA / TT / JONAS EKSTRÖMER
Ruotsissa ammattiliitot saivat 58 000 uutta jäsentä maalis- ja huhtikuussa. Puualoja ja painoja edustava GS-liitto keräsi maaliskuussa 464 uutta jäsentä. Vuoden 2019 maaliskuussa vastaava luku oli 269.
Teollisuuden IF Metall kasvoi pelkästään huhtikuun kahtena ensimmäisenä päivänä 1 350 jäsenellä, kun koko tammikuussa uusia jäseniä tuli 1 308. Liittojen työttömyyskassoihin liittyi koronakevään aikana 175 000 uutta jäsentä.
Ammattiliitot menettivät 245 000 jäsentä Ruotsissa vuosina 2007 ja 2008. Syy oli pääministeri Reinfeldtin porvarihallituksen, joka ensi töikseen nosti kassojen jäsenmaksua, lyhensi työttömyyskorvauksen kestoa sekä leikkasi rajusti kassojen ja liittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeutta.
Vaikka maksut palautettiin seitsemän vuotta myöhemmin liki aiemmalle tasolle, jäi järjestäytyminen paljon matalammaksi. Nyt suunta saattaa kääntyä.
Porvarihallituksen ideoimat maksukorotukset onnistuivat pudottamaan järjestäytymistä erityisesti työläisammateissa. Ennen muutoksia, vuonna 2006 SAK:ta vastaavan keskusjärjestö LO:n järjestäytymisaste oli 77 prosenttia. Viime vuonna se oli vain 60 prosenttia, toimihenkilöillä yhä 72 prosenttia.
Korona-aika nosti esiin jo osin kadonneen yhteisyyden tunteen: me olemme yhtä ja yhdessä selviämme.
Britanniassa hiljakseen kutistuneet ammattiliitot ovat kasvaneet nyt kolme vuotta peräkkäin, yhteensä yli 200 000 ihmisellä. Ahkerimmin mukaan ovat tulleet naiset ja julkisella sektorilla työskentelevät.
Koronakriisin myötä kasvu on kiihtynyt. Julkisen alan Unison-liitto sai 65 000 uutta jäsentä vuodenvaihteen jälkeen. Siitä nettolisäys on 16 000. Selvä piikki näkyi pääministeri Boris Johnsonin kehotettua 10. toukokuuta ihmisiä palaamaan työpaikoilleen.
Moni britti oli huolissaan: onko töihin turvallista mennä? Liittoon liityttiin, koska sen asiantuntemukseen työympäristöasioissa uskotaan. Kenties jopa enemmän kuin Boris Johnsonin.
Britannian keskusjärjestö TUC:n liity liittoon -verkkosivuilla käytiin toukokuussa 500 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin toukokuussa.
Korona-aika nosti esiin jo osin kadonneen yhteisyyden tunteen: me olemme yhtä ja yhdessä selviämme. Se on vastapainoa pirstoutuneessa työelämässä lisääntyneelle uskomukselle, että jokainen meistä kamppailee yksin.
Me-kokemuksen myötä ihmiset oivaltavat laajemmin, että työelämässäkin etujen puolustaminen käy yhdessä paremmin. Ja liittyvät ammattiliittoon.
Tanskassa teollisuuden tämän kevään työehtosopimus avaa tietä varttuneiden työntekijöiden siirtymiselle nelipäiväiseen työviikkoon. Se tuo viisi vuotta ennen kansaneläkeikää mahdollisuuden 38 vapaapäivään, joilla voi lyhentää työaikaansa.
Eräs kolmivuotisen sopimuksen keskeisistä parannuksista on fritvalgskonto, työntekijän henkilökohtainen tili. Aiemmin sille kertyi vuodessa neljä prosenttia palkasta, uudella sopimuskaudella kertymä nousee seitsemään prosenttiin.
Työnantaja siirtää tämän summan työntekijän tilille palkan päälle. Hän saa itse päättää, mihin raha käytetään. Rahat eivät häviä tililtä, vaikka niitä ei jonakin vuonna käyttäisikään. Tilin saldon tulee näkyä selvästi palkkatositteessa. Sopimuskauden lopulla tilille kertyy keskiverto palkansaajalla hiukan yli 3 000 euroa vuodessa.
Tilinsä voi sijoittaa eläkemaksunsa nostamiseen, alle 14-vuotiaiden lastensa hoitamiseen tarvittaviin vapaapäiviin tai lisäpalkan maksamiseen lomapäivien yhteydessä.
Viisi viimeistä työvuottaan voi siis tehdä lähes kokonaan nelipäiväistä työviikkoa viisipäiväisen viikon palkalla.
Varttuneilla työntekijöillä on lisäksi viisi vuotta ennen kansaneläkeikäänsä mahdollisuus lyhentää työaikaansa. Tällä sopimuskaudella he voivat käyttämällä koko tilinsä saada kaikkiaan 38 vapaapäivää työaikansa lyhentämiseen.
Tähän voi lisätä päälle kuudennen lomaviikon viisi vapaapäivää. Näin ollaan jo melkein vuoden työviikkojen määrässä. Viisi viimeistä työvuottaan voi siis tehdä lähes kokonaan nelipäiväistä työviikkoa viisipäiväisen viikon palkalla.
Vapaansa voi halutessaan ottaa lyhyempänä viikoittaisena työaikana tai pidempinä lomina.
Tanskan teollisuuden ammattiliitot ovat painottaneet pitkään fritvalgskonton kehittämistä. Järjestely alkoi vuonna 2007 ja sen arvoa on kasvatettu alun yhdestä prosentista nykyiseen seitsemään. Samalla on varmistettu, että se tuo joustoja kaiken ikäisille työntekijöille.
Eläkeikää lähestyvien työajan lyhentämisen uskotaan vähentävän varhaiseläkkeitä ja irtisanomisia.
Teollisuuden ammattiliitot neuvottelivat 230 000 työntekijää kattavan teollisuuden sopimuksen maaliskuussa. Huhtikuussa se hyväksyttiin selvin luvuin jäsenäänestyksessä.
Tanskan metalliliitossa 91,6 prosenttia äänestäneistä hyväksyi sopimuksen ja monialaisessa 3F-liitossa 67,9 prosenttia. Kaikkiaan keskusjärjestö FH:n jäsenliittojen äänestäneistä 79,8 prosenttia tuki sopimusta.
Brasilian suurimman keskusammattijärjestön CUTin päämajassa ei säästellä sanoja, kun arvioitavana on presidentti Jair Bolsonaron ensimmäisen virkavuoden saldo. Kymmenien sääntelyä purkavien lakiehdotusten lisäksi hallitus on viestittänyt, että palkatkin pitäisi voida sopia suoraan työntekijän ja työnantajan kesken ilman ammattiliittoa.
4.5.2020
CUTin päämajan seiniä São Paulon alakaupungissa koristavat kuvat menneistä taisteluista ja saavutuksista, joiden voimalla Brasilian ammattiyhdistysliike nousi maanosansa vahvimmaksi. Kolmen vuoden ajan noita saavutuksia on nyt purettu, ja ay-liike on ollut lähinnä iskuja vastaanottava osapuoli.
CUTin kansainvälisten asioiden päällikkö Antonio Lisboa käyttää lähihistoriaa kerratessaan usein sanoja golpe parlamentario, parlamentaarinen vallankaappaus. Se viittaa kiisteltyyn tapaan, jolla työväenpuolue PT:tä edustanut presidentti Dilma Rousseff pantiin kongressin päätöksellä viraltaan ja tilalle nostettiin hänen keskustaoikeistolainen varapresidenttinsä Michel Temer.
Siitä alkoi ”modernisoinnin” nimissä toteutettu radikaalien työreformien sarja, jota Bolsonaron hallinto jatkaa – ja ahdistaa samalla ammattiyhdistysliikettä kehän nurkkaan.
Presidentti Bolsonaro ilmoitti, että brasilialaisten työntekijöiden täytyy tehdä valinta: haluavatko he, että heillä on oikeuksia, vai että heillä on työpaikka – molempia ei brasilialaisilla yrityksillä ole mahdollista tarjota, sanoo Antonio Lisboa, CUT:n kansainvälisten asioiden päällikkö.
PRESIDENTIN TARJOUS: VALITSE TYÖPAIKKA TAI IHMISOIKEUDET
Bolsonaron työmarkkina-ajattelua kuvaa Lisboan mielestä hyvin linjaus, jonka tämä esitti sekä vaalikampanjassaan että pian valituksi tultuaan.
– Hän ilmoitti, että brasilialaisten työntekijöiden täytyy tehdä valinta: haluavatko he, että heillä on oikeuksia, vai että heillä on työpaikka – molempia ei brasilialaisilla yrityksillä ole mahdollista tarjota.
Ensi töikseen Bolsonaron hallinto lakkautti koko työministeriön ja siirsi työelämäasiat talousministerin vastuulle. Kolmikantayhteistyö käytännössä loppui, keskusjärjestöt ja valtakunnalliset ammattiliitot eli konfederaatiot menettivät viralliset vaikutuskanavansa.
– Siinä rikottiin jo kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksia, jotka Brasilia on allekirjoittanut, Lisboa huomauttaa.
Ammattiliitoille palleaisku oli jo Temerin hallituksen toteuttama lakisääteisen ay-veron lakkautus. Verolla valtio keräsi ay-jäsenmaksut suoraan yrityksiltä ja tilitti ne edelleen paikallisille liitoille ja kansallisille järjestöille.
Lakkautus niisti ay-liikkeen tuloista kerralla arviolta 80 prosenttia. Lukuisien liittojen toiminta lamaantui käytännössä kokonaan. Iskulta säästyivät vain eräät São Paulon alueen metalliliitot ja pankkialan järjestöt, jotka olivat jo aiemmin hankkiutuneet riippumattomiksi valtiovetoisesta jäsenmaksuperinnästä.
Brasilian ay-liike on vaikeuksissa, mutta yrittää kerätä voimiaan. Vetoavuksi on saatu myös vankilasta vapautunut entinen työväenpuoluetta edustanut presidentti Luiz Inácio Lula da Silva, jota ay-liike oli tukemassa tämän kahdelle presidenttikaudelle 2003–2011.
Moni myöntää joko julkisesti tai epävirallisesti, että Brasilian ay-liike ottaa nyt kanveesissa lukua. Lisboa vakuuttaa, että seuraavaan erään jo valmistaudutaan, vaikka voimat eivät kenties riitä aiempien vuosien tapaisiin mielenilmauksiin.
Vetoavuksi loppuvuoden kunnallisvaalikampanjaan on kutsuttu myös vankilasta vapautunut entinen presidentti Luiz Inácio Lula da Silva, jota ay-liike oli tukemassa tämän kahdelle presidenttikaudelle.
LISÄÄ ERIARVOISUUTTA TYÖMARKKINOIDEN UUSJAOLLA
Miljoonakaupungin liikenneruuhkassa uusi ja innovatiivinen alustatalous syöksähtelee kuolemaa halveksien paketit moottoripyörien tavaratelineillä. Palkansaajien tutkimuslaitoksen DIEESEn päämajassa tiedetään, että motolähetit ja muut alustatalouden uurastajat ovat nyt Brasilian talouden nopeimmin kasvava alue.
Heitä on ehkä neljä miljoonaa, ehkä enemmän. Arviointi on vaikeaa, koska alustatalous kattaa jo lukemattomia ammatteja rakennustyöläisistä juristeihin ja partureihin.
Monet eivät näy missään rekistereissä ja ovat kaiken työaika- ja työsuojeluvalvonnan ulkopuolella, tutkimuskoordinaattori Fausto Augusto Junior huomauttaa.
Brasilian sadasta miljoonasta työvoimaan kuuluvasta jo yli 40 prosenttia on epävirallisen talouden palveluksessa.
Virallisesti työttöminä on 12 miljoonaa, mutta työssä käyvistäkin peräti 39 miljoonaa on vajaatyöllistettyjä, pätkätöissä tai osa-aikaisia.
Hallitus perustelee rajuja liberalisointitoimiaan tarpeella helpottaa uusien työpaikkojen luomista.
DIEESEn tietokoneissa raksuttavat tilastot kertovat, että pääosa jättivaltion kansantaloudesta rämpii edelleen vuosia jatkuneen nollakasvun tuntumassa.
Brasiliassa on käynnissä mittava tulojen keskittyminen, sanoo brasilialaisen Palkansaajien tutkimuslaitoksen DIEESEn tutkimuskordinaattori Fausto Augusto.
Teollisuuden puolella sellutehtaat höyryävät täysillä, mutta esimerkiksi moottoripyörien, autojen varaosien ja komponenttien sekä kenkien vienti on romahtanut naapurimaa Argentiinan talouskriisin seurauksena.
Augusto Junior ei usko hallituksen talouslääkkeisiin.
– Arviolta 80 prosenttia uusista työpaikoista syntyy nyt epävirallisen talouden alueelle, joka on jo nyt talouden suurin sektori, hän huomauttaa.
– Vaikka talous vähän kasvaisikin, se ei kasva tavalla joka helpottaisi työttömien, alipalkattujen työntekijöiden ja köyhimpien ihmisryhmien elämää.
Noin kahdeksan miljoonaa brasilialaista sinnittelee nyt tuloilla, joista riittää päivää kohti korkeintaan yksi euro.
– Brasiliassa on käynnissä mittava tulojen keskittyminen, DIEESEn tutkija sanoo.
– Epätasa-arvo kasvaa edelleen, rikkaimmat rikastuvat ja köyhyys lisääntyy, ja tämä kehitys on nopeutunut viimeisen viiden vuoden aikana.
MILJOONAT JÄÄVÄT VAILLE TURVAVERKKOA
Köyhimpien kannalta kenties kovin leikkaus on iskenyt perheiden tukihankkeeseen, joka kantaa nimeä Bolsa Familia. Se on Lulan hallinnon maineikas sosiaaliturvahanke, joka nosti kymmenessä vuodessa 30 miljoonaa brasilialaista ylös köyhyydestä.
Bolsa Familia maksaa pieniä kuukausiavustuksia köyhille perheille sillä ehdolla, että nämä pitävät lapsensa koulun penkillä ja huolehtivat säännöllisistä terveystarkastuksista.
Bolsonaron hallitus leikkasi ensimmäisessä budjetissaan hankkeen rahoitusta rajusti niin, että jo miljoona perhettä on jäänyt ilman tukea. Lisää pudokkaita on odotettavissa.
Augusto Juniorin mukaan leikkaus on vain yksi monista toimista, joilla populistihallitus on perunut vasemmistopresidenttien alulle panemia sosiaaliturvahankkeita.
Vastaavalla tavalla eriarvoisuutta kasvattavat hänen mielestään myös hallituksen työmarkkinareformit.
– Brasiliassa sosiaaliturva on vahvasti sidoksissa työsuhteeseen, hän muistuttaa. Kun uusia työtilaisuuksia syntyy lähinnä epäviralliseen talouteen ja määräaikaisiin, huonosti palkattuihin tehtäviin, jää yhä suurempi osa työntekijöistä käytännössä sosiaalisten turvaverkkojen ulkopuolelle.
TEKSTI JA KUVAT JUKKA PÄÄKKÖNEN
UUSLIBERALISMIN LABORATORIO?
Brasiliassa on runsaan kolmen vuoden aikana toteutettu tai pantu vireille muun muassa seuraavat työelämäuudistukset:
Ay-jäsenmaksuperinnän kieltäminen lailla (kongressi torjunut).
Työnantajamaksujen alentaminen nuoria palkkaavilta työnantajilta. Rahoitetaan verottamalla työttömyyskorvauksia. Palkkaukset enintään 2 vuodeksi, palkkataso enintään noin 300 euroa/kk (kesken kongressissa).
Lakisääteisen työaikaseurannan lopettaminen alle 20 hengen yrityksissä.
Aiheettomasta irtisanomisesta tuomittavan rangaistuksen poisto tai lievennys.
