Takaisku liikkuville työntekijöille – EU-jäsenmaat hylkäsivät alustavan sopimuksen

EU-jäsenmaat hylkäsivät sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen uudistamisen vastoin ennakko-odotuksia.

Asetuksen kaatuminen on takaisku liikkuville työntekijöille. Uudistus olisi toteutuessaan selkiyttänyt heidän asemaansa.

Asetuksen uudistamisesta oli saavutettu EU:n puheenjohtajamaan Romanian johdolla alustava sopu Euroopan parlamentin, EU-komission ja jäsenmaiden kesken. Se kuitenkin kaatui suurlähettiläskokouksessa, kun Ruotsi, Tanska, Saksa, Hollanti, Belgia, Luxembourg, Tshekki ja Itävalta vastustivat uudistusta.

Puola, Unkari ja Malta pidättäytyivät äänestämästä. Näin ollen esitys ei saanut tuekseen riittävää enemmistöä.

Esityksen kaataneet pohjoiset jäsenvaltiot kokivat, että uudistus olisi uhannut niiden verrattain anteliaita sosiaaliturvajärjestelmiä, mikäli esimerkiksi Itä-Euroopan maiden työntekijät olisivat saaneet oikeuden sosiaaliturvaan niissä valtioissa, joissa työskentelevät.

ETUC PETTYI RATKAISUUN

Alustavaa sopua seurannut asetuksen kaatuminen on poikkeuksellinen tapaus EU:ssa. Euroopan ammattiyhdistysliikkeiden kattojärjestö ETUC ilmaisi pettymyksensä uudistuksen vesittäneisiin maihin heti päätöksen jälkeen. Liittosihteeri Liina Carrin mukaan uudistus olisi helpottanut sosiaaliturvan väärinkäytösten torjuntaa.

Uudistuksen tarkoituksena oli selkeyttää yhdestä jäsenmaasta toiseen muuttavien työntekijöiden sosiaaliturvan sääntöjä. Uudistetut säännöt olisivat helpottaneet esimerkiksi toisessa jäsenmaassa työttömäksi joutuneiden työntekijöiden asemaa.

Keskiviikkona 17. huhtikuuta ilmestyvässä Tekijä-lehdessä oleva aihetta käsittelevä uutinen edustaa toteutuneen ratkaisun seurauksena vanhentunutta tietoa.

Lue asiasta lisää FinUnionsin verkkosivulla

MAAILMA: Marxilaiset Kiinan hallituksen kauhuna – valveutuneet opiskelijat työläisten tukena

Rutiiniluontoinen järjestäytymisoikeuden epääminen shenzheniläisellä tehtaalla nousi kasvavaksi pulmaksi Kiinan hallinnolle. Marxilaiset opiskelijat ryhtyivät puoltamaan sorrettuja työläisiä, ja tämä kauhistuttaa maata hallitsevaa kommunistista puoluetta.

Viime kesänä työpaikkansa laittomuuksiin kyllästyneet, hitsauslaiteita valmistavan Jasic-tehtaan työläiset pyysivät maan lakien mukaan poliisia ja maan virallista ammattiliittoa estämään laittomuudet.

Apua ei tullut, ja he perustivat tehtaalle ammattiliiton. Työnantaja vastasi erottamalla aktiivit. Työläiset osoittivat päivittäin mieltään tehtaan portilla vaatien erotettuja takaisin töihin. Tehtaan vartijat pieksivät heitä, ja apuun kutsuttu poliisi tuki vartijoita. Noin 30 työläistä pidätettiin.

Kiinassa ammatillinen järjestäytyminen on sallittua vain virallisen ammattiliiton kautta. Se taas ei hyväksy muuta kuin itse ohjaamaansa ja puolueelle uskollista toimintaa.

Tällainen työntekijöiden kohtelu on valitettavan yleistä Kiinassa. Mutta tapaus herättikin laajan solidaarisuusliikkeen. Useiden yliopistojen opiskelijat vaativat pidätettyjen vapauttamista ja aitoa oikeutta järjestäytymiseen.

”Tiedän, että taistelu ammattiliiton puolesta on taistelua työväenluokan puolesta, ja tuen sitä, vaikka minut pidätettäisiin uudelleen ja uudelleen.”

Marxilaisuuden opetusta on viime vuosina lisätty yliopistoilla. Osa opiskelijoista luki kuitenkin tekstit kunnolla ja havaitsi maan politiikan olevan kaikkea muuta kuin marxilaista. Yliopistoille onkin syntynyt marxilaisia ja maolaisia oppositioryhmiä.

Opiskelijoita saapui Shenzheniin tukimielenosoituksiin. He julkaisivat videoita, joissa he pelottomasti kertovat, kuinka työläisiä sorretaan ja hallitus tukee kapitalismia. Mielenosoituksissa laulettiin tietysti Kansainvälistä.

Opiskelijoiden ja työläisten yhteistyö on maan hallinnolle kauhukuva. Tänä vuonna on 30 vuotta siitä, kun eri oppositioryhmät löysivät toisensa Taivaallisen rauhan aukion raa’asti kukistetuissa mielenosoituksissa.

Nyt Kiinan viranomaiset vastasivat heti opiskelija-aktiivien pidätyksillä. Vuodenvaihteessa useita kymmeniä oli yhä pidätettyinä, samoin Jasicin tehtaan työläisiä sekä kaksi heitä auttanutta virallisen ammattiliiton aktiivia.

Vaarallista hallitukselle on sekin, että Jasicin työntekijät asettavat tilanteensa laajempaan yhteyteen. Kuten pidätetty työläinen Lan Zhiwei sanoi joulukuussa julkistetussa videossa:

– Tiedän, että taistelu ammattiliiton puolesta on taistelua työväenluokan puolesta, ja tuen sitä, vaikka minut pidätettäisiin uudelleen ja uudelleen.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN

KUVA YLLÄ: Marxilaiset opiskelijat julkaisivat videon shenzheniläisellä tehtaalla järjestämisoikeutta vaativien työläisten tueksi. Videon julkaisun jälkeen monet opiskelijoista pidätettiin. KATSO VIDEO TÄSTÄ.

MAAILMA: Argentiinassa Fordin johtajia vankilaan kidnappauksista – oikeutta työntekijöille yli 40 vuoden jälkeen

Kaksi Ford Motor -yhtiön johtajaa tuomittiin joulukuussa vankeuteen Argentiinassa ay-aktiivien kaappaamisesta ja kidutuksesta. Rikokset tapahtuivat sotilasdiktatuurin aikana vuonna 1976.

Ainakin 24 työntekijää siepattiin työtovereiden silmien edessä pääkaupunki Buenos Airesin lähellä sijaitsevasta Fordin 5 000 työläisen General Pacheco -tehtaasta. Tuomitut johtajat valitsivat työntekijät sotilaille, jotka veivät nämä kidutuskeskuksiinsa.

Yli 30 000 ihmistä kidnapattiin, kidutettiin ja tapettiin diktatuurin vuosien 1976–1983 ”likaisessa sodassa”. Uhreiksi joutui laaja joukko ihmisiä, erityisesti vasemmistolaisia, opiskelijoita, journalisteja sekä ammattiyhdistysaktiiveja.

Yhtiön johtaja Pedro Müller tuomittiin vankeuteen kymmeneksi vuodeksi ja turvallisuusjohtaja Héctor Sibilla sai 12 vuoden tuomion. Argentiinassa on viime vuosina tuomittu noin tuhat sotilasta likaisen sodan aikaisista julmuuksista, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun ulkomaisen yhtiön johtajat olivat tuomiolla. Yhtiö ei ollut syytettynä.

– Tämä osoittaa todeksi, että Argentiinan työväenliike oli diktatuurin pääasiallinen kohde ja yhtiöt olivat sen rikoskumppaneita, sanoo uhrien asianajaja Tomas Ojea Quintana Buenos Aires Timesille.

– Seuraava kohde on itse yhtiö. Arvioimme, mitä on tehtävä, jotta yhtiötä pidetään vastuullisena. Sen on selitettävä toimintansa.

”Kivääreillä osoittelevat sotilaat veivät heidät ja marssittivat muiden työntekijöiden edessä, jotta he näkisivät, mitä heidän ammattiosastonsa edustajille tapahtui.”

Ojea kertoi oikeudessa, että työntekijät kaapattiin suoraan liukuhihnan äärestä.

– Kivääreillä osoittelevat sotilaat veivät heidät ja marssittivat muiden työntekijöiden edessä, jotta he näkisivät, mitä heidän ammattiosastonsa edustajille tapahtui. Tämä loi tehtaalle terrorin ilmapiirin, joka ehkäisi kaikki palkkaan tai työoloihin liittyvät valitukset.

Fordin johtajat valitsivat terrorin uhrit ja toimittivat sotilaille heidän osoitteensa sekä kuvalliset henkilötietonsa. Johtajat järjestivät sotilaille myös laittoman pidätys- ja kuulustelutilan tehtaalle, The Guardian -lehti kertoo.

Siepatut työntekijät erotettiin välittömästi sähkeellä, jossa väitettiin, että he eivät tulleet työpaikalle. Joskus tämä tapahtui jo silloin, kun heitä kidutettiin tehtaalla, todistajat kertoivat oikeudessa.

El Pais -lehden mukaan todistajat kertoivat oikeudessa, että Müller ja Sibilla valitsivat kaapattavat 24 tehtaan sadan ay-aktiivin joukosta. Heidän mukaansa Sibilla oli läsnä kidutuksessa auttaen sotilaita kysymysten esittämisessä.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA LEHTIKUVA / AFP PHOTO / EITAN ABRAMOVICH

SIVUN YLÄREUNAN KUVA: ”Muistamista, totuutta ja oikeutta – sitä me olemme vaatineet”, sanoo Pedro Troiani, yksi Fordin General Pacheco -tehtaalla vuonna 1976 kaapatuista ja kidutetuista työntekijöistä.

MAAILMA: Maailmanlaajuiset puitesopimukset ulottuvat alihankkijoihinkin

Yksi kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen työkaluista on monikansallisen yrityksen kanssa solmittava maailmanlaajuinen puitesopimus. Siinä yritys sitoutuu takaamaan työntekijöidensä perustavat oikeudet kaikissa maissa.

Teollisuustyöntekijöiden maailmanliitto IndustriALL Global Union on solminut 49 tällaista sopimusta. Joukossa on sellaisia yrityksiä kuin Volkswagen, Esprit, Norske Skog, Lukoil, Siemens ja Solvay. Suomalaisia mukana on yksi, Stora Enso.

Sopimusten sisältö vaihtelee, mutta niiden ydin on sama: yritys sitoutuu noudattamaan Kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimuksia järjestäytymisen ja työehdoista sopimisen vapaudesta sekä syrjinnän, pakkotyön ja lapsityövoiman käytön estämisestä.

Monikansalliset yritykset toimivat niissäkin maissa, jotka eivät ole kaikkiin ILO:n yleissopimuksiin sitoutuneet, kuten Yhdysvalloissa.

Yritykset lupaavat noudattaa vähimmäisehtoja poikkeuksetta kaikissa yksiköissään. Lisäksi ne sitoutuvat toimimaan, jotta niiden alihankkijatkin takaavat samat oikeudet.

Ammattiliitoille luvataan asiallinen pääsy työpaikoille, ja yritys sitoutuu olemaan häiritsemättä liiton toimintaa. Lisäksi hahmotellaan toimiva järjestelmä työriitojen ratkaisuun.

”Puitesopimusten avulla
on pystytty vaikuttamaan
usein erittäin alkeellisiin työoloihin
alihankintaketjujen päässä asti.”

Muutkin kuin IndustriALL solmivat maailmanlaajuisia puitesopimuksia. Niitä tekevät muun muassa Rakennus- ja puutyöntekijöiden maailmanjärjestö BWI ja yksityisen palvelusektorin maailmanjärjestö UNI Global Union. Teollisuusliitto on niidenkin jäsen.

UNI on solminut yli 50 puitesopimusta. Niiden kattamissa yrityksissä työskentelee yli 10 miljoonaa ihmistä.

Puitesopimukset eivät rajoitu ILO:n vähimmäisvaateisiin. Esimerkiksi Stora Enson kanssa on sovittu lisäksi työterveyden edistämisestä, siirtolaisten oikeuksista, elämiseen riittävästä palkasta sekä sukupuolten tasa-arvosta.

Ammattiliitot yritysten pääkonttorien maissa sekä toimintamaissa valvovat sopimusten noudattamista.

Erityisen tärkeitä puitesopimukset ovat tekstiiliteollisuudessa. Moni alan jättiyritys, kuten H&M, on sen allekirjoittanut. Niiden avulla on pystytty vaikuttamaan usein erittäin alkeellisiin työoloihin alihankintaketjujen päässä asti.

Myanmarissa IndustriALL ja H&M saivat lakon vuoksi erotetut työntekijät takaisin töihin. Siellä sekä Kambodžassa, Bangladeshissä, Indonesiassa ja Turkissa H&M ja paikalliset ammattiliitot perustivat sopimuksen noudattamista seuraavia yhteisiä komiteoita ja kouluttivat niiden jäseniä.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA YE AUNG THU / AFP / LEHTIKUVA

SIVUN YLÄREUNAN KUVA: Maailmanliitto IndustriALL pyrkii puitesopimuksilla sitouttamaan kansainvälisiä suuryrityksiä takaamaan työntekijöiden perusoikeudet kaikissa maissa. Kuvassa tekstiilitehtaan työntekijöitä Myanmarin Yangonissa.

MAAILMA: Orjuus jatkuu yhä

Kansainvälinen työjärjestö ILO raportoi viime vuonna, että nykyajan orjuudesta kärsii ainakin 40,3 miljoonaa ihmistä. Heistä 25 miljoonaa on pakkotyössä ja 15 miljoonaa pakotettu avioliittoon.

Työhön pakotetuista 16 miljoonaa oli yksityisillä aloilla. Eniten heitä työskenteli kotitalouksissa, rakennustyömailla, teollisuudessa sekä maataloudessa.

Valtiot orjuuttivat neljä miljoonaa ihmistä, ja seksityöläisiksi pakotettuja lasketaan olevan liki viisi miljoonaa.

Kaikkiaan 152 miljoonaa 5–17 vuotiasta lasta oli töissä opintojen sijasta. Heistä maataloudessa työskenteli 71 prosenttia ja teollisuudessa 12 prosenttia.

Selvä enemmistö nykyajan orjuudessa olevista on naisia, kaikkiaan 71 prosenttia.

Vaikka orjatyö on yleisintä Aasiassa, sitä esiintyy Euroopassakin. Saksan ammattiliittojen keskusjärjestö DGB:n tuore raportti arvelee Euroopassa ja Keski-Aasiassa olevan 3,2 miljoonaa orjatyöläistä.

Britannian hallitus arvioi varovaisesti, että maassa on 13 000 mahdollista orjatyön uhria. Maassa toimii kausityövoiman käyttöä ja orjuuden kaltaisia työoloja valvova valtiollinen elin GLAA. Viime vuonna sille ilmoitettiin 5 145 epäiltyä hyväksikäyttötapausta.

”Orjat eivät saaneet liikkua itse ulkona eivätkä puhua työssään tehtaalla muiden kanssa. Vessan käytöstä he maksoivat punnan kerralta. Ruoka ja majoitus olivat ala-arvoisia.”

Kyse ei ole vain köyhien maiden köyhistä ihmisistä. Viime vuonna eniten ilmoituksia kertyi vietnamilaisista, mutta seuraavaksi suurin kansallisuus olivat britit ja kolmantena tulivat albanialaiset.

Viime vuosikertomuksessaan GLAA kertoo yhteensä yli 20 vuoden vankeustuomiot saaneesta tsekkiperheestä. He houkuttelivat töihin Britanniaan maanmiehiään, mutta veivät väkivallalla uhkailemalla lähes kaikki heidän tulonsa.

Orjat eivät saaneet liikkua itse ulkona eivätkä puhua työssään tehtaalla muiden kanssa. Vessan käytöstä he maksoivat punnan kerralta. Ruoka ja majoitus olivat ala-arvoisia.

Maailman ammattiyhdistysliike kamppailee kaikkialla nykyajan orjuutta vastaan. Kansalliset liitot ja keskusjärjestöt toimivat omissa maissaan ja pääluottamusmiehet työpaikoillaan. Kansainvälinen solidaarisuustyö kohdistuu usein kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien auttamiseen.

Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC julkaisi viime vuonna kattavan toimintaohjelman orjuutta vastaan. Se esitti yritysten koko toimitusketjun pakollista läpinäkyvyyttä sekä ihmisoikeusnäkökulman huomioimista yritysten toiminnan arvioinnissa sekä sääntelyssä.

Julkisten hankintojen kilpailutuksessa on lisäksi huomioitava orjatyön estäminen, ITUC vaatii.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA LEHTIKUVA / NURPHOTO / MOHAMMAD PONIR HOSSAIN

SIVUN YLÄREUNAN KUVA: Bangladeshilainen 13-vuotias Zahid työskentelee kirjansitomossa. Lapsityövoima on yleistä Bangladeshin tehtaissa. Kaikkiaan 152 miljoonan 5–17 vuotiaan lapsen arvellaan maailmassa tekevän töitä opintojen sijasta.

MAAILMA: Itävallassa lisää ylityötä työnantajan ehdoilla

Maahanmuuttoon keskittyvien populistipuolueiden menestys Euroopassa nostaa työajan pidentämisen poliitikkojen asialistalle.

Itävallan uusi perinteisen oikeiston ja maahanmuuttovastaisen uusoikeiston hallitus ajoi heinäkuussa läpi lain, joka pidentää mahdollisen työajan 12 tuntiin päivässä ja 60 tuntiin viikossa.

Laki herätti laajaa vastustusta, jopa maan piispojen kokous tuomitsi lakiehdotuksen. Pääkaupunki Wienissä peräti satatuhatta ihmistä kokoontui osoittamaan mieltään lakia vastaan. Ammattiliitot vaativat kansanäänestystä laista.

Uusi laki nostaa sallitun päivittäisen työajan 12 tuntiin. Tämä on ollut erityistapauksissa mahdollista aiemminkin, mutta nyt työnantajalla on tähän laaja määräysvalta.

Työntekijällä on yksilöllinen oikeus kieltäytyä yli 10 tunnin päivästä. Ammattiliitot kysyvät, kuinka todellista tämä oikeus on, kuinka moni uskaltaa sen tehdä. Yritysneuvostoilla tai ammattiliitoilla ei enää ole asiaan vaikutusmahdollisuutta. Lisäksi aiempi ylityön terveysvaikutusten arvioinnin tarve poistuu.

Työntekijän turvaksi jää vain EU-direktiivi, joka määrää työajalle 48 tunnin keskimääräisen viikoittaisen ylärajan neljän kuukauden jaksossa.

Työaikaa pyritään pidentämään, työnantajan määräysvaltaa kasvattamaan, joustoja luomaan työnantajien ehdoilla.

Laki kirjaa, että yrityskohtaiset sopimukset voivat määrätä työntekijälle parempiakin työaikajoustoja. Ammattiliitot huomauttavat, että sopimuksessa on aina kaksi osapuolta. Jos työnantaja irtisanoo sen, sopimusta ei enää ole ja toimitaan lain mukaan.

Samalla laki laajensi niiden johtavien työntekijöiden määrää, joita työaikalaki ei koske.

Yrityksissä, joissa ei ole yritysneuvostoa, työnantaja voi jatkossa sopia suoraan työntekijän kanssa enintään neljän pyhäpäivän muuttamisesta työpäiviksi vuodessa.

Metallialaa edustavan PRO-GE -liiton työehtosopimus sallii jo 12 tunnin työpäivät erityistapauksissa ja tuotannollisten vahinkojen estämiseksi. Nyt määräysvalta siirtyy työnantajalle. Yritysneuvostoilla ollut oikeus sopia korvauksista poistuu uuden lain myötä. Liitto laskee myös ylityökorvausten vähenevän tai jopa osin poistuvan.

Itävallan tapaus kertoo nykyisistä poliittisista tuulista Euroopassa. Työaikaa pyritään pidentämään, työnantajan määräysvaltaa kasvattamaan, joustoja luomaan työnantajien ehdoilla, kollektiivista sopimista vähentämään sekä yritysneuvostojen valtaa leikkaamaan.

Usein tässä auttavat ratkaisevasti puolueet, jotka keskittyvät puheissaan maahanmuuttoon sanoen siten puolustavansa työntekijän oikeuksia.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA PRO-GE

Sivun yläreunan kuva: Yli 100 000 ihmistä osoitti mieltään Wienissä kesäkuun lopussa Itävallan oikeistohallituksen uutta työaikalakia vastaan.

MAAILMA: Göteborgin satamassa lakko-oikeus pohdinnassa

Pitkään jatkunut kiista työehdoista Göteborgin satamassa Ruotsissa johti erikoiseen lopputulokseen. Kolme ay-keskusjärjestöä ja työnantajat esittivät kesäkuussa lakko-oikeuden rajoittamista lailla. Ammattiliitot IF Metall ja GS tukevat esitystä.

Esityksen ydin on se, että työehtosopimuksen tehnyttä yritystä vastaan ei saa käynnistää työtaistelutoimia muutoin kuin työehtosopimuksen solmimista varten.

Poliittiset lakot, myötätuntolakot ja toimet maksamattomien palkkojen vuoksi ovat edelleen sallittuja. Mitään liittojen toimia työehtosopimuksen saavuttamiseksi ei rajoiteta.

Vuonna 1972 osa satamatyöläisistä erosi kuljetustyöväen Transport-liitosta ja perusti Hamnarbetarförbundet-liiton. Enemmistö Göteborgin sataman konttisataman työntekijöistä kuuluu siihen.

He olivat tyytymättömiä sataman työoloihin ja järjestivät kesällä 2016 lakon sekä ylityökiellon. Työnantaja oli neuvotteluhaluton ja vastasi työsululla sekä erottamisilla.

”Ruotsissa ei ole yleissitovia työehtosopimuksia kuten Suomessa, ja siksi tilanne on kärjistynyt.”

Kiista on johtanut sataman osittaiseen halvaantumiseen ja isoon määrään menetettyjä työpäiviä. Ne johtuvat lähes kokonaan työsulusta, eivät lakoista.

Sataman työehtosopimus on Transportilla eivätkä sen ja Hamnarbetarförbundetin neuvottelut johtaneet tuloksiin.

Ruotsissa ei ole yleissitovia työehtosopimuksia kuten Suomessa, ja siksi tilanne on kärjistynyt. Yleissitovuus takaa kattavan työrauhan.

Satamayhtiö vaati maan hallitusta ryhtymään toimiin. Työmarkkinaministeri Ylva Johansson (sd) asettikin työryhmän pohtimaan muutoksia lakko-oikeuteen.

Työnantajien liitot ja ay-keskusjärjestöt laativat oman, nyt valmistuneen esityksen. IF Metallin sopimussihteeri Veli-Pekka Säikkälä pitää esitystä ruotsalaisen työmarkkinamallin voittona, kun osapuolet itse laativat pelisäännöt.

Hän korostaa, että esitys rajoittaa vain lakkoja, joilla ei pyritä työehtosopimukseen. Se vahvistaa valtakunnallisia työehtosopimuksia, koska näin ne takaavat työrauhan.

Puu- ja painotyöntekijöitä edustavan GS-liiton puheenjohtaja Per-Olof Sjöö arvosteli aiemmin aikeita rajoittaa lakko-oikeutta uskoen sen johtavan työnantajien vallan lisääntymiseen. Nyt hän puoltaa esitystä sanoen sen heilauttavan mahdollisimman vähän voimatasapainoa työmarkkinoilla.

Jotkin ammattiliitoista suhtautuvat esitykseen yhä kielteisesti. Arvostelijat pelkäävät sen avaavan työnantajalle mahdollisuuden sopimushoppailuun ja omien näennäisten ammattiliittojen perustamiseen.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA JOHNER / LEHTIKUVA

MAAILMA: Ammattiliitot nousevat Etelä-Koreassa

Presidentin vaihdos Etelä-Koreassa toi ammattiliitoille uusia toimintavapauksia. Maa arvioitiin viime vuonna työntekijöiden oikeuksien kannalta maailman kymmenen huonoimman maan joukkoon.

Näkyvä parannus oli ammattiliittojen keskusjärjestö KCTU:n puheenjohtaja Han Sang-gyunin armahdus vankeudesta toukokuussa. Hänet pidätettiin joulukuussa 2015 näyttävästi buddhalaistemppelistä. Vankeustuomio tuli mielenosoituksesta, jossa ammattiliitot vastustivat hallituksen työreformia.

Liittojen toimintamahdollisuudet ajettiin Etelä-Koreassa hyvin vähäisiksi. Niiden johtoa pidätettiin, lakkoja sekä liittoja kiellettiin ja työehtosopimuksiin ei suostuttu. Julkisen alan järjestäytymisen valtio kielsi ja julisti liittoja laittomiksi. Niiden aktiiveja pidätettiin.

Vuosi sitten virkaan astunut uusi presidentti Moon Jae-in toimii ainakin osin toisin. Hän käy maan taloutta ja pitkälti politiikkaakin perinteisesti hallinneiden jättiyritysten eli chaebolien läpinäkymätöntä valtaa vastaan.

Edellinen presidentti Park Geun-hye tuomittiin 24 vuoden vankeuteen laajan lahjontaskandaalin vuoksi. Yksi lahjojista oli Samsung, jonka omistajaperheen poika Lee Jae-yong sai viiden vuoden vankeustuomion.

Edistysaskeleet ovat toistaiseksi pieniä, mutta oikean suuntaisia. Presidentti Moon luo nyt yhteyksiä ammattiliittoihin. Hän tapasi keskusjärjestöt ja kutsui ne mukaan neuvoa-antaviin valtion elimiin. Lisäksi Moon tapasi maan oloja rankasti arvostelleen ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC:n pääsihteerin Sharan Burrowin.

Samsung on vastustanut pitkään ja laittominkin keinoin työntekijöidensä järjestäytymistä. Se on voinut toimia näin, koska maan lahjottu johto suojeli sitä.

Tänä keväänä pääkaupunki Soulin syyttäjä teetti ratsian Samsung Electronics Service -yritykseen. Yhtiötä epäillään pitkäaikaisesta ja suunnitelmallisesta työntekijöiden järjestäytymisen sabotoinnista ja estämisestä.

Kolme johtajaa pidätettiin ja todistusaineistoa takavarikoitiin laatikkokaupalla. Syyttäjän mukaan aineisto osoittaa yhtiöllä olleen kattavat suunnitelmat järjestäytymisen estämiseen. Ne sisältävät hyvin yksityiskohtaisia toimintaohjeita.

Ensimmäisen vankeustuomion järjestäytymisen estämisestä sai viime vuonna Hyundain alihankkijan Yoosung Enterprisen hallituksen puheenjohtaja. Yhtiö toimi seitsemän vuotta laittomin keinoin liittoa vastaan.

Korean metallityöväen liitto KMWU pyrkii nyt saamaan yhtiöön työehtosopimuksen.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA KCTU / KMWU

Sivun yäreunan kuva: Etelä-Korean ammattiliittojen keskusjärjestö KCTU:n puheenjohtaja Han Sang-gyun vapautui vankilasta 21. toukokuuta. Hän ehti istua vankilassa vajaat kaksi ja puoli vuotta viiden vuoden tuomiostaan ennen armahdusta. Vankeustuomio tuli mielenosoituksesta, jossa ammattiliitot vastustivat hallituksen työreformia.