PULMAT: Ristikon ja sudokujen ratkaisut 11/2020

REPORTAASI: Aste palasi suomalaisomistukseen – "Me olemme täällä kuin yhtä isoa perhettä"

Forssalainen ammattikylmälaitteita valmistava Aste Finland palasi entisille suomalaisomistajilleen viime kesänä. Belgialaiskonserni oli ostanut kasvuyrityksen kolme vuotta aikaisemmin, mutta päätyi myymään sen takaisin liikevaihdon romahdettua. Työntekijät huokaisivat helpotuksesta, vaikka koronapandemian kuristusote varjostaakin uutta alkua.

Pääluottamusmiehet eivät ymmärrä Nesteen ratkaisuja – ”Rajut toimenpiteet olisi voitu välttää”

”Miksi järjestää massiiviset yt-neuvottelut viiden vuoden välein, kun siinä välilläkin voisi toimia yhdessä ja ratkaista asioita”, pääluottamusmiehet Sami Ryynänen ja Kimmo Aho kysyvät. He kritisoivat Nestettä yhteistoiminnan sivuuttamisesta kehitystyön välineenä.

Mikko Hakkarainen: Suutarin lapselle kengät eli toimitsijan luottamuksellinen kalibrointi

En ole ydinosaamis- tai syväterävyysalueellani, kun luottamusmiesasioista puhutaan. En ole toki luottamusmieskään, mutta tämä ei riitä selitykseksi: ammattiliiton jokaisen palkollisen on hyvä näistä asioista jotain tietää.

HARRASTAJA: Kehonrakentaja Markku Suonsivu: ”Kun pärjään kisoissa, se lisää motivaatiota”

Kaksitoista vuotta sitten Markku Suonsivu sai opintonsa päätökseen ja muutti työn perässä Porvooseen. Kun paikallinen kuntosaliyrittäjä ehdotti hänelle kehonrakennusta, päätti Suonsivu kokeilla lajia, ja jäi sille tielle.

OIVALTAJAT: Juho Kallio ja Juhani Rinne: ”Toiminta ja lepo tasapainoon”

Juho Kallio ja Juhani Rinne perehtyivät työntekijän oikeuksiin, velvollisuuksiin ja vaikutusmahdollisuuksiin viiden päivän ajan Murikka-opistolla. Kurssiin kuului myös ohjattua liikuntaa ja asiaa hyvinvoinnista. Iltaisin miehet edistivät terveyttään lenkkeillen, kuntosalilla sekä kylpien ja saunoen.

Valtuuston yleiskeskustelu: Oikeutta ikääntyville, ei paikalliselle pakottamiselle

Koronakeskus Helsingistä etäyhteyksin johdettua Teollisuusliiton valtuuston kokousta puhututti eläkeputken poistoaie kiivaimmin. Samoin ruodittiin sitä, miten alttiisti media toistaa työnantajapuolen propagandaa paikallisen sopimisen kuvitelluista työllisyysvaikutuksista. Todellisuudessa työnantajat haluavat paikallista pakottamista.

Anu-Hanna Anttila: Nousuvesi ei kannattele kaikkia veneitä

Koronaepidemia on iskenyt eri puolilla maailmaa aaltoina, eikä epidemiaa ole vielä saatu kuriin rokotteella. Koronaepidemiasta elpyminen on hidasta. Elpyminen ei myöskään kohtele kaikkia tasavertaisesti, totesivat amerikkalaiset taloustieteilijät. Teollisuusliiton tutkimusyksikön lokakuussa 2020 toteuttaman suhdannekyselyn tulokset antavat viitteitä tällaisesta kehityksestä.

Ikäsyrjintää rekrytoinnin ja irtisanomisen yhteydessä

Ikääntyneeseen työntekijään kohdistuva syrjintä korostuu uusia työntekijöitä rekrytoitaessa tai henkilökuntaa työpaikasta irtisanottaessa. Jos työttömyyseläkeputki poistetaan, irtisanottuja ikääntyneitä uhkaa putoaminen tyhjän päälle ja suistuminen köyhyyteen.

SARJAKUVA: Tapio Tomsten 11/2020

Tekijän sarjakuvasankari Tapio Tomstenin työnantaja suunnittelee tuotannon automatisointia. Työntekijät vastustavat. Mutta mitäs sitten tapahtuukaan?

Sopimisessa tarvitaan tasavertaiset osapuolet

"Väite, jonka mukaan Suomessa ei pystytä harjoittamaan paikallista sopimista työpaikoilla, on väärä", kirjoittaa päätoimittaja Petteri Raito marraskuun pääkirjoituksessaan.

Rörfabriken i Lappvik inne på slutrakan – "Vi har gått igenom förtvivlan, ilskan, hoppet och maktlösheten"

Vid årsskiftet stänger SSAB:s stålrörsfabrik i Lappvik i Hangö för gott. ”Det var verkligen inte så här det skulle gå”, säger arbetarskyddsfullmäktige, Ulf Heimberg om att en fabrik som nyligen firade 50-årsjubileum nu läggs ner.   

AVAAJA: Sairaan huono tilanne ilman tessejä

Ilman työehtosopimuksia sairauslomalle joutunut työntekijä putoaisi Kelan päivärahalle kahden viikon jälkeen. Ei olisi oikeutta hoitaa palkalla sairasta lasta. Ei taitaisi terveys kestää sopimuksetonta tilaa.

Timo Eklund: Kilpailukyky taitaa sittenkin olla kunnossa

”Näkemykseni mukaan kilpailukykykeskustelu on perustunut suurelta osin vääriin oletuksiin. Vaikuttaa siltä, että Suomi on kriisioloissakin kilpailukykyinen ja joustava paikka teollisen toiminnan pyörittämiseen”, Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund kirjoittaa Tekijä-lehden blogissa.

Ammattiosastojen yhteistyöstä voimaa, korona haastaa digiloikkaan – ”Kyllä me tästä vielä selviämme”

Ammattiosastojen yhteistyöryhmillä haetaan tehoa edunvalvontaan, koulutukseen ja vapaa-aikaan. Korona-aika haastaa osastot digiloikkaan. "Kyllä me selviämme, kun otamme tietokoneet käyttöön”, Kouvolan yhteistyöryhmän Tuomas Weckström sanoo.

TYÖYMPÄRISTÖ: Tutkijoiden suositus vuorotyöstä: Työntekijöille oikeus vaikuttaa vuoroihinsa

Enintään 9 tunnin yövuoroja, joita teetetään korkeintaan 3 peräkkäin. Hyvät vaikutusmahdollisuudet kaikkiin työvuoroihin. Odottavan äidin viikkolistaan enintään yksi yövuoro. Siinä pohjoismaisen tutkimuksen viimeisimmät suositukset vuorotyön haittojen vähentämiseksi.

TYÖYMPÄRISTÖ: Liukkaus tulee – oletko valmis?

Suomessa sattui viime vuonna 23 620 työmatkatapaturmaa. Näistä liukastumisia oli yli 15 000. Työmatkan turvallisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota työpaikalla työsuojelun yhteistoiminnassa.

Suvi Sajaniemi: Käteni, halko

"Taivallan iloisena ja tyytyväisenä kohti Björkbyn rautatieasemaa noustakseni aivan tavanomaiseen K-junaani mennäkseni töihin. En juokse, en hypi, en kompuroi." Lue toimittaja Suvi Sajaniemen blogikirjoituksesta, miten hänen matkansa tuosta eteenpäin sujui. Ei nimittäin sujunut ihan halutulla tavalla.

Riku Aalto: ”Työehtosopimus syntyy vain vaatimalla”

”Teollisuusliitolla on riittävästi aikaa valmistautua työehtosopimusneuvotteluihin mekaanisessa metsäteollisuudessa ja bioteollisuudessa, vaikka neuvotteluasetelmat muuttuvatkin”, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo.

Nina Wessberg: Ett spel utan regler gynnar ingen

Det var en gång två fotbollsklubbar. Låt oss kalla dem för ”Facket FC” och ”AC Arbetsgivarna”. De spelade i samma liga, på samma plan. Sedan hände något.

KEKSINTÖ: Rokote valmistuu yleensä 5–20 vuodessa

Professori Vesa Hytönen Tampereen yliopiston Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta toteaa rokotteen kehittämistyön kestävän tyypillisesti 5–20 vuotta. Aikaa kuluu laboratoriotutkimukseen sekä erityisesti rokotteen testaamiseen. Rokotteiden käyttö on saanut alkunsa 1700-luvun lopulla.

”Luottamusmies on järjestäytymisen ykköslenkki”

Tämän syksyn luottamusmiesvaaleissa valitaan työpaikan tärkeimmät edunvalvojat seuraavalle kaksivuotiskaudelle.

Tekijän lukijatutkimuksen tulokset: Omaksi koettu, hyödyllinen ja luettu

Teollisuusliiton jäsenlehti Tekijä on omaksi koettu, hyödyllistä tietoa tarjoava, luettu ja keskustelua herättävä lehti. Painettu lehti on tunnetumpi kuin verkkolehti.