Moni teollisuusliittolainen on huomannut kiireen lisääntyneen työpaikalla viime viikkoina. Myös lomautuksia on saatettu purkaa ja jopa uusia työntekijöitä palkata. Tämä on ehkä yllättänyt, sillä vielä alkuvuonna julkisuudessa toitotettiin talouden madonlukuja ja koronasynkkyyttä.
Taloudessa on tapahtumassa käänne. Se ulottuu myös teollisuuteen ja muille Teollisuusliiton aloille. Kun liiton tutkimusyksikkö kysyi pääluottamusmiehiltä huhtikuussa työpaikan näkymistä, 53 prosenttia vastanneista ennakoi tuotannon kasvavan lähimmän kolmen kuukauden aikana. Suhdannekäänteestä viestivät myös työnantajien kyselyt. Toisaalta valtionvarainministeriön mukaan teollisuustuotannon kasvu jää tänä vuonna maltilliseen 3 prosenttiin.
Suhdannekäänteen taustalla on monia syitä.
Koronan hellittäessä talous nousee kuopasta, mikä jo sinällään nostaa tuotantomääriä.
Lisäksi osa yritysten ja kotitalouksien kulutuksesta on lykkääntynyt, ja pandemian aikana ostamatta jääneitä tuotteita hankitaan tänä vuonna. Kotitalouksille on kertynyt säästöjä rajoitustoimien aikana, eikä monilla yrityksilläkään ole rahasta pulaa. Valtiot, varsinkin Yhdysvallat, kiihdyttävät talouden kierroksia elvyttämällä taloutta avustuksin ja investoinnein.
Yhtenä syynä tilausten lisääntymiseen on koventunut kilpailu, joka pakottaa yritykset ympäri maailman tekemään kilpailukykyä parantavia investointeja. Vanhoilla tuotteilla ja tuotantotavoilla ei enää pärjää markkinoilla. Myös tuotteiden ilmastovaikutuksia on pienennettävä. Suomessa toimivat yritykset tarjoavat markkinoille esimerkiksi tehtaiden prosesseissa, tavaran käsittelyssä, tietoliikenteessä, logistiikassa ja energian tuotannossa tarvittavia tavaroita. Hyvästä kilpailukyvystä todistaa alkuvuonna voimakkaasti kasvanut uusien tilausten määrä.
Yleinen näkemys on, että Suomessa tuotetaan etupäässä yrityksille myytäviä tavaroita. Tämä ei ole koko totuus. Meillä tuotetaan myös suoraan kuluttajille meneviä tuotteita, kuten veneitä, moottorikelkkoja, maaleja, huonekaluja ja moninaisia palveluita. Myös näiden suhdanne on hyvä. Joitain yrityksiä pandemia ei kolhinut lainkaan.
Osa ekonomisteista puhuu jo nousukaudesta ja työvoimapulasta. Näiden ennustusten toteutuessa suhdannekäänteen ajoittuminen on palkansaajien kannalta otollinen. Työnantajien aiheuttamien työmarkkinamuutosten ensi myrskyt on varmasti parempi kokea talouden myötätuulessa kuin matalasuhdanteen pohjukassa.
Suomen ykkösraaka-aineen jalostusastetta pitää nostaa. Puurakentamisen lisääminen tuo työtä, toimeentuloa ja helpotusta ilmastonmuutokseen. Puu voi korvata betonin kerrostaloissakin.
”Osaamisessa Suomessa pysytään maailman kärjessä. On se paloturvallisuutta, äänieristystä, pitkäaikaiskestävyyttä, mitä tahansa. Tekniset asiat meillä hallitaan, mutta osaamisen kärki on erittäin kapea.”
MARKKU KARJALAINEN Tampereen yliopiston rakennusopin professori
Puurakentaminen kiihtyy Suomessa 2020-luvulla. Lisääntymässä ovat puukerrostalot, vaikka niiden määrä vielä on vaatimaton. Näin ennustaa puurakentamista läheltä seuraava Tampereen yliopiston rakennusopin professori Markku Karjalainen.
Vireillä olevien hankkeiden perusteella Karjalainen arvioi, että puukerrostalojen lukumäärä nelinkertaistuu ja markkinaosuus tuplaantuu Suomessa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Puun käyttöön kannustavat monet tekijät, eivät vähiten ilmastosyyt.
Puu rakennusmateriaalina on Karjalaisen mukaan ilmastohyvis.
– Kun metsässä kasvaa kuutiometri puuta, se sitoo itseensä tonnin hiilidioksidia ja samalla vapauttaa 700 kiloa happea ilmakehään. Puukuutio painaa noin 500 kiloa ja siitä puolet, 250 kiloa, on puhdasta hiiltä.
Hiili säilyy varastoituina puurakennuksiin, joiden arvioidaan kestävän vähintään 85 vuotta. Sen ajan hiili on poissa luonnon kiertokulusta.
– Jos puu hävitetään tai se mätänee metsässä, hiilidioksidi vapautuu ilmakehään. Mutta se kiertää. Hiili sitoutuu jälleen kasvavaan puuhun. Puun hiilitase on nolla.
KUVA KITI HAILA
Myös energiana Karjalaisen mielestä kannattaa mieluummin käyttää uusiutuvaa raaka-ainetta –esimerkiksi puuta – kuin hiiltä ja öljyä, jotka ilmakehään pöllähtäessään jäävät sinne.
Rakentamisen tarpeisiin puu riittää Karjalaisen mukaan Suomessa.
– Metsä kasvaa vuodessa 107 miljoonaa kuutiometriä. Joka sekunti puuta kasvaa 12 kuutiota. Jos pientaloon menee 25 kuutiota, niin joka toinen sekunti puuta on kasvanut pientalon verran.
Kun puu järeytyy, sen kasvu ja kyky sitoa hiiltä hidastuvat, jolloin puu rakennusmateriaalina palvelee hiilen sidontaa antaen tilaa uudelle voimakkaammalle kasvulle.
Karjalaisen mukaan puunkäytön kestävästä tasosta kinastellaan, mutta kaikessa metsäkeskustelussa puunkäyttö rakentamisessa esiintyy hyveenä.
– Sitä mietitään, onko meille tulossa liikaa sellutehtaita ja biojalostamoita. Kun tehdään pellettiä, haketta, paperia tai sellua, niistä vapautuva hiili on viiden vuoden päästä takaisin ilmakehässä, mutta puurakennuksessa se voi olla varastoituna jopa sata vuotta ja enemmänkin.
HIRSIRAKENTAMISEN SUURMAA
Suomessa perinteisesti pienet talot ja vapaa-ajan asunnot on tehty puusta. Meillä pätee se periaate, että kun asukkaat päättävät rakennusmateriaalin, he valitsevat puun.
– Meillä on noin puoli miljoonaa kesämökkiä ja vuosittain tehdään 7 000 lisää. Ne ovat noin 99 prosenttisesti puurakenteisia. Hirsirakentaminen on valta-asemassa. Vapaa-ajanrakentaminen on niin puulla kyllästetty kuin olla voi. Jos kakkosasuntojen rakentaminen lisääntyy, se lisää puun käyttöä Suomessa, päättelee Karjalainen.
Myös muiden pientalojen raaka-aine on valtaosin puu.
– Meidän pientaloistamme 85 prosenttia on puurunkoisia. Puujulkisivujen osuus on 67 prosenttia. Puurunkoisia ei aina välttämättä verhota puulla.
Suomessa on Kontion ja Honkarakenteen kaltaiset maailman isoimmat hirsitalorakentajat. Suomi kuuluu alan johtaviin maihin.
– Suomi on maailman suurimpia viejiä hirsitalopuolella. Hirsirakennuksia on viety Japaniin ja Keski-Eurooppaan. Suurin vientikohde oli Venäjä. Kauppapakotteiden takia Venäjän kauppa on tyrehtynyt, mutta Venäjä on edelleen potentiaalinen alue.
Haukkamäen koulu, Karkkila. KUVA KIMMO RÄISÄNEN / PUUINFO
ISOIN KASVUVARA KERROSTALOISSA
Suuren mittakaavan rakentamista Suomessa hallitsee betoni. Karjalaisen mukaan merkittävin puunkäytön laajenemisen osa-alue on puukerrostaloissa.
– Meillä kaikista noin kolmesta miljoonasta rekisteröidystä asunnosta 46 prosenttia on kerrostaloissa. Suomi on Espanjan jälkeen Länsi-Euroopan toiseksi kerrostalovaltaisin maa. Rakennuskanta uusiutuu noin prosentin vuosivauhtia. Vuonna 2018 rakennettiin kerrostaloasuntoja 38 000 kappaletta ja asuntoja yhteensä 45 000 kappaletta.
Karjalaisen mielestä rakentamisen painopiste osoittaa, että puurakentajien kannattaa etsiä kasvua kerrostalomarkkinoilta. Tehtävä ei ole helppo.
– Se johtuu siitä, että Suomessa rakennusliikkeet ja rakennuttajat ovat viimeiset yli 60 vuotta rakentaneet kerrostalot betonista. Niillä on valmis, hyvin kilpailtu ja logistisesti selkeä toimintatapa. Kaikki työntekijät ja työpäälliköt osaavat sen. On valtava kynnys ottaa siihen rinnalle toinen rakentamistapa, jota he eivät tunne.
PUUKERROSTALOJEN MÄÄRÄ MONINKERTAISTUU
Puurakentamisen matkasaarnaajaksi Suomessa ja maailmalla itsensä määrittelevä Karjalainen oli keskeisessä roolissa, kun ensimmäinen yli kaksikerroksisen puukerrostalon rakentaminen alkoi Oulussa 24 vuotta sitten. Siitä lähtien hän on läheltä seurannut alan kehitystä, sen jokaista hanketta. Tammikuun 2020 lopussa Suomessa yli kaksikerroksisia asuinkerrostaloja oli pystyssä 87 kappaletta ja niissä 2 505 asuntoa.
Tulevaisuudessa niiden rakentamisvauhti Karjalaisen mukaan kiihtyy.
–Tuleva puukerrostalohankekanta on noin 11 000 asuntoa. Määrä on näin ollen nelinkertaistumassa lähimmän kymmenen vuoden aikana.
Puun ja betonin välillä on esiintynyt vastakkainasettelua. Sellaista ei hänen mielestään kannata ruokkia.
– Betonirakentamisella on lähes 99 prosentin markkinaosuus kerrostaloissa. Siihen määrään nähden puurakentaminen on vielä näpertelyä. Jos lasketaan mukaan kaksikerroksiset, niin puukerrostalojen markkinaosuus on kuusi prosenttia. Yli kaksikerroksissa se on alle prosentin.
Metsäntutkimuslaitos, Läyliäinen. KUVA JUSSI TIAINEN / PUUINFO
Puukerrostalojen rakentaminen lisääntyy Karjalaisen mukaan pikkuhiljaa.
– Rakennusala on vanhoillinen. Mielellään tehdään niin kuin ennenkin on tehty, ja muutokset tapahtuvat hitaasti.
Hän ennustaa puukerrostalojen markkinaosuuden kaksinkertaistuvan seuraavan vuosikymmenen aikana.
– Sen verran kohteita on tulossa, että veikkaan kymmenen vuoden päästä puukerrostalojen markkinaosuuden olevan kymmenen ja 15 prosentin välillä. Se tuplaantuu tästä päivästä.
JENKEISSÄ SE OSATAAN
Puurakentamiseen 35 eri maassa tutustunut Karjalainen on pannut merkille, että puukerrostalot ovat osassa maailmaa valtavirtaa. Yhdysvalloissa lähes 90 prosenttia kerrostaloista tehdään puusta.
– Siellä se osataan. Rankarunkorakentaminen on siellä ollut vallitseva tapa viimeiset 145 vuotta.
Yhdysvalloissa puukerrostalot ovat Karjalaisen mukaan noin 20 prosenttia betonitaloja edullisempia johtuen myös siitä, että siellä betonirakentaminen ei ole yhtä kehittynyttä kuin Suomessa.
Karjalaisen mukaan Suomessakin lähdettiin oletuksesta, että puusta tekeminen on edullista. Kun kokemattomina rakennettiin pilottikohteita, suunnittelu osoittautui työlääksi ja niistä tuli kalliimpia.
– Voi karkeasti sanoa, että kun hyvin suunnitellaan, puukerrostalo on betonitalon kanssa saman hintainen, ei valtavasti edullisempi.
Puurunko on Karjalaisen mukaan kalliimpi kuin betonirunko, mutta säästöä puurakentamiseen tuo sen nopeus. Kerrostalon teko puisista tehdaselementeistä suojan alla on betonirakentamista nopeampaa, kuivempaa ja hallitumpaa. Betonikerrostalotyömaa kestää keskimäärin 11–12 kuukautta. Puuta käyttäen päästään kuuteen kuukauteen ja jopa sen alle.
Joensuun Pihapetäjä. KUVA MIKKO AUERNIITTY / PUUINFO
ILMAPIIRI MUUTTUNUT MYÖNTEISEKSI
– Kun tyhjästä lähdettiin, oli paljon alas ampujia ja ennakkoasenteita. Tänä päivänä tämä on uskottava tapa rakentaa, luonnehtii Karjalainen 24 vuodessa ison mittakaavan puurakentamisessa tapahtunutta ajattelun muutosta.
Alussa suomalaiset hakivat oppia maailmalta. Tänään katsojavirtaa tulee Karjalaisen mukaan myös Suomeen päin.
– Ei meidän tarvitse globaalisti hävetä osaamistamme, mutta kohteita on vähän siihen nähden mitä voisi olla. Tekniset asiat meillä hallitaan, mutta osaamisen kärki on erittäin kapea.
Arkkitehtikunta on Karjaisen mukaan puurakentamisesta innostunutta, mutta rakennesuunnittelijoita on vähän. Se hidastaa kehitystä.
Karjalaisen mukaan Suomen kaupungit, kunnat ja poliittiset päättäjät rummuttavat kiitettävästi puun ympäristövaikutuksien puolesta.
– Ympäristö- ja sisäilma-asiat ja homekoulukeskustelu vaikuttavat. Massiivipuurakenteisten koulujen ja päiväkotien määrä kasvaa valtavasti. Niillä halutaan vastata terveelliseen sisäilmaan, hyvään ympäristöön ja hiilijalanjälkiasioihin.
ILMASTONMUUTOS VAUHDITTAA
Puukerrostalomarkkinoilla on Karjalaisen mukaan näkyvissä lupaavia merkkejä.
– Näyttää siltä, että suuretkin rakennusliikkeet YIT, Skanska ja NCC ovat innostuneet puurakentamisen alueista ja kohteista. Yhtenä suurena ajurina ovat ympäristöasiat.
Porvoon Laamannin polku. KUVA KIMMO RÄISÄNEN / PUUINFO
Puurakentaminen on suosittu puheenaihe Suomessa ja maailmalla.
– Jos seuraa politiikkoja ja ministereitä, he puhuvat, että suurin hyve on puurakentaminen. Maailmanlaajuinen trendi ympäristöystävälliseen rakentamiseen on nousussa. Se lisää puurakentamisen mahdollisuuksia. Mutta edelleen tarvitsemme lisää puumyönteisiä rakennusliikkeitä, rakennuttajia ja vaativien puurakenteiden osaavia suunnittelijoita.
LÄHIÖISSÄ SUURI MAHDOLLISUUS
Tulevaisuuden mahdollisuus puurakentajille löytyy Karjalaisen mukaan lähiöiden saneerauksesta.
– Sellaista on kerrostalojen energiakorjaus, lisäkerrosrakentaminen ja alueitten tiivistäminen lisäkerrosten avulla. Määräykset sallivat kerrostalojen katolle kaksi puista lisäkerrosta. Puu painaa vain viidesosan betonin painosta. Jos päätetään, että rakennetaan lisäkerroksia, puu on ylivoimaisesti paras ja kilpailukykyisin tekninen ratkaisu.
Lisäkerroksia on Karjalaisen mukaan rakennettu jonkin verran, mutta kiinnostus on vielä ollut vähäistä. Toinen mahdollisuus hänen mukaansa on se, että alun perin heikosti rakennuttuja alueita puretaan ja tilalle rakennetaan uutta.
– Meillä Suomessa on 1,4 miljoonaa kerrostaloasuntoa, ja niistä 600 000 on tehty 1960-, 70- ja 80-lukujen alkupuolella. Ne edustavat betonilähiökerrostaloja, jotka aikanaan suunniteltiin kestämään 40 vuotta. Meillä on valtavan suuri korjausrakentamisen velka.
Porvoon Rantavehnä. KUVA KIMMO RÄISÄNEN / PUUINFO
EI VARSINAISTA RAKETTITIEDETTÄ
Suomesta ei puukerrostaloja viedä maailmalle, mutta tuontia esiintyy meille päin.
– Virolaiset vievät Norjaan, ja ovat tulossa Suomen markkinoille. Samoin Suomeen on tullut Ruotsin suurin puukerrostalorakentaja.
Virolaisten tuloa selittää Karjalaisen mukaan maan halvat työvoimakustannukset, jotka tarjoavat kilpailuetua. Karjalaisen mielestä suomalaisten esteet menestyä kotimaan markkinoilla ovat lähinnä henkisiä.
– Meille on iskostunut, että puu on kilpailukykyinen ja luonteva rakennusmateriaali pienimittakaavaisissa rakennuksissa. Olen vitsaillut, että mihin yhtäkkiä katoaa kilpailukyky, kun rakennetaan kolmas tai neljäs kerros. Totta kai vaatimukset ovat haastavampia. Mutta ei se mitään rakettitiedettä ole, jos Amerikassa on puolitoista vuosisataa tehty puukerrostaloja.
Jotta puurakentaminen nousee varteen otettavaksi vaihtoehdoksi betonin rinnalla, Karjalaisen mukaan tarvitaan koko ajan uusia kohteita.
– On laskettu, että kun markkinaosuus on 10–15 prosenttia, niin rakentamisesta tulee markkinaehtoista. Paljon on puhetta, mutta kohteita toivoisi enemmän.
Kuhmolaiset edelläkävijöinä
Kuhmolainen vuonna 2014 perustettu Crosslam oli ensimmäinen yritys, joka ryhtyi Suomessa valmistamaan CLT-levyä.
”Puurakentamisen ketjusta on kasvanut kuhmolaisten merkittävin teollinen työllistäjä”, kertoo Crosslamin pääluottamusmies Vikke Kilponen. Hän on työskennellyt Crosslamilla sen perustamisesta lähtien. KUVA MISKA PUUMALA
CLT-levystä tehdään elementtejä puukerrostaloihin ja pientaloihin. Aikaisemmin CLT- levyt tuotiin Suomeen Keski-Euroopasta.
Yritys on kasvanut maltillista kahden–kolmen työntekijän vuosivauhtia, ja tällä hetkellä tekijöitä on 16. CLT-levyn kasvavasta kysynnästä kertoo se, että Suomeen on kuhmolaisten jälkiä seuraten syntynyt kolme CLT-tehdasta.
”Meidän alallamme näyttäisi noususuhdanne jopa voimistustuvan”, sanoo Elementti Sammon pääluottamusmies Markku Aittokoski. Hänen takanaan olevat elementit menevät Espoon Tuuliniityn puukerrostalotyömaalle. KUVA MISKA PUUMALA
Crosslam toimittaa levyjä viereiselle työpaikalle Elementti Sammolle, joka tekee niistä kerrostaloelementtejä. Sieltä ne kuljetetaan pystytettäviksi rakennustyömaille eri puolille Suomea. Elementtitehtaan riveissä on jo 70 työntekijää.
Kuhmo on esimerkki kunnasta, jossa koko puurakentamisen ketju näyttäytyy pienoiskoossa. Paikalliset metsäkoneenkuljettajat keräävät puun Kainuun metsistä Kuhmon sahalle, josta jatkojalostajat saavat raaka-ainetta tuotantoonsa. Puun jalostamisidea on synnyttänyt 8 000 asukkaan Kuhmoon myös hirsitalo- ja ikkunatuotantoa sekä höyläämötoimintaa.
Jäykkä, kestävä ja kevyt CLT-levy mahdollistaa kerrostalorakentamisen. CLT on massiivipuulevy, joka valmistetaan liimaamalla ristiin 3, 5 tai 7 puulevykerrosta. Levy pitää mittansa, joten sitä voidaan käyttää pysty- ja vaakarunkorakenteissa. KUVA MISKA PUUMALA
Laeista vauhtia puurakentamiselle
”Jos me jätämme käyttämättä puurakentamisen mahdollisuuden, täytyy sanoa, että emme näe metsää puilta.”
JYRKI ALAPARTANEN Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja
Puurakentamisen lisääminen on tärkeää ilmaston vuoksi, mutta myös siksi, että Suomi elää metsästä, pohtii Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen.
Alapartasen mukaan ilmaston, kansantalouden ja työllisyyden näkökulmasta on tärkeää, että puurakentaminen lisääntyy. Yksi keino sen vauhdittamiseksi on lainsäädäntö.
– Se pitäisi kohdentaa rakennuslakiin ja kaavoituslainsäädäntöön, joka on kuntien kaavoitusten pohjana. Yhtä tärkeää on se, että saadaan EU-lainsäädäntöä ilmastosyistä kehittymään puurakentamista suosivaksi.
Puurakentamista tukeva lainsäädäntö voisi tuoda uusia yrittäjiä muun muassa puukerrostalorakentamiseen, jossa vielä on heistä puutetta.
– Ilman pakottavaa lainsäädäntöä kaikki riippuu siitä, kuinka moni nykymääräyksillä ja yhteiskunnan nykyohjauksella uskoo siihen, että puukerrostalojen osuus tulee kehittymään niin hyvään suuntaan, että tähän markkinaan kannattaa tarttua.
Puurakentamisen edistämiseksi valtio isona omistajana voisi Alapartasen mielestä käyttää vaikutusvaltaansa.
Palkittu Kuhmon Tuupalan koulukeskus on Suomen ensimmäinen massiivipuisista CLT-elementeistä koottu ja sääsuojassa rakennettu oppilaitos. Kantavat elementit toimitti paikallinen Crosslam Oy. KUVA MISKA PUUMALA
– Jos valtio näkee, että puurakentamisessa ilmastosyistä ja metsien käytön vuoksi on viisautta, niin miksi ei suomalainen yhteiskunta voisi olla vielä nykyistä aloitteellisempi. Meillä on valtionyhtiöitä, jotka ovat metsäsektoriin keskittyneitä. Valtiolla on alalla isoja omistuksia. Se voi halutessaan yhtenä omistajana pyrkiä ohjaamaan asioita.
Kasvava puukerrostalojen rakentaminen on Alapartasen mukaan vielä pientä sen takia, että alalla on vasta vähän yritystoimintaa.
– Ne, joilla olisi varaa ja mahdollisuus nähdä puukerrostalorakentaminen yhtenä isona uutena jalostusasteena, ovat meidän isot konsernimme Stora Enso, Metsä Group ja UPM. Niissä on pientä liikettä, mutta se on hidasta, koska miljardit tulevat niin helposti sellunkeitolla.
– Mutta näihinkin yhtiöihin vaikuttavat ilmastokysymykset, jos ne niiden arvoissa ovat todellisia.
– Työllisyyden kautta puurakentamisen lisääntyminen vaikuttaisi myönteisesti kansantalouteen, koska puutuoteteollisuus on työvoimavaltaista moneen muuhun teollisuuteen verrattuna.
– Mahdollisuuksia on paljon, mutta pitää saada aikaan laaja vaikuttamisverkosto, että nämä asiat lähtevät liikkeelle.
– Tiedämme, että kunnissa betoniteollisuudella oan paljon vaikutusvaltaa. Sen lobbaus on niin suurta, että jos kunta ei innovatiivisesti näe puurakentamisessa mahdollisuuksia, niin betoniteollisuuden lobbaus vie pienetkin kehittymisen mahdollisuudet.
– Sen takia tarvittaisiin lainsäädäntöä, joka pakottavasti ohjaa puurakentamisen lisäämistä ilmastosyistä.
Sami Kilponen valmistaa CLT-levyjä Crosslamin tehtaalla Kuhmossa. KUVA MISKA PUUMALA
Tutkimus ja koulutus kunniaan
”Jos puukerrostalorakentamista halutaan Suomessa lisätä, alan tutkimus ja koulutus pitää nostaa nousuun.”
MIKA KÄRKKÄINEN Teollisuusliiton erikoistutkija
Tuoreehkon esimerkin mukaan puukerrostaloa kokeiltiin rakentaa ilman huppua. Seurasi korjausta vaativa homeongelma. Se kertoo siitä, miten herkkää puurakentaminen on.
– Hupun alla rakentaminen pikkuhiljaa yleistyy Suomessa. On tärkeää, että huonoa säätä ei päästetä pilaamaan hyvää rakentamista, Mika Kärkkäinen pohtii.
Kun halutaan nostaa puukerrostalorakentamisesta tulevaisuuden ala, sille tarvitaan sekä tutkimus- että koulutusjärjestelmät.
– Siihen pitäisi saada mukaan VTT, jokin tekninen yliopisto ja monipuolisesti alaan linkittyviä yhtiöitä. Ilman tutkimusjärjestelmää ei päästä kunnolliseen puukerrostalorakentamiseen, eikä saada kehitettyä puurakentamisen osaamista.
Oleellista on, että tutkimuksesta saatu oppi menee jakoon kaikille koulutustasoille, ja rakennusmääräysten avulla kunnollinen rakentaminen toteutuu käytännössä.
HISTORIAN VIRHEISTÄ VOI OPPIA
Puukerrostalojen rakentamisessa ei Kärkkäisen mielestä pidä liikaa kiirehtiä ilman riittävää tietämystä ja osaamista.
– Kannattaa lähteä nousujohtoisesti liikkeelle niin, että tekninen osaaminen materiaaleihin ja tekemiseen ehtii syntyä. Riittävän kokemuksen karttumiseen menee aikansa.
Rakentaminen on Suomessa ala, jossa riittävän tutkimustiedon puuttuessa on tehty virheitä jopa niitä toistaen. Asioita on monesti opittu kantapään kautta.
– Esimerkiksi 1970-luvulla tehtiin tasakattoisia pientaloja. Niitä korjattiin harjakattoisiksi, kun huomattiin, että tasakatot vuotavat ja tulee homevaurioita. Sitten 1980-luvulla opittiin tekemään harjakattoisia. Mutta nyt tehdään taas tasakattoisia.
– 1980-luvulla pistettiin pientaloihin höyrysulut ja puoli metriä karhuntaljaa ullakolle ja 30 senttiä seiniin, niin saatiin lämmityskustannukset alas. Samalla saatiin homevaurioita, koska puurakenteet vaativat tuulettumista.
Tarja Immonen hioo valmista seinäelementtiä Crosslamin tehtaalla Kuhmossa. KUVA MISKA PUUMALA
KAIVATAAN JÄRJEN VALOA
Puukerrostalorakentamiselle on Kärkkäisen mielestä ilmaantunut paitsi mahdollisuudeksi myös uhkaksi Suomen epärealistisen tiukat ilmastotavoitteet.
– Rakentaminen on LULUCF-päästövähennystavoitteissa mukana. Puukerrostalorakentamista on esitetty lisättäväksi, koska puurakenne on hiilivarasto.
– Rajut päästövähennystavoitteet ovat toisaalta uhka kestävälle rakentamiselle. Suomessa rakennukset ovat jo ennestään energiatehokkaita, koska ne on rakennettu soveltumaan kylmään ilmanalaan. Nyt rakennusten energiatehokkuutta pitäisi nostaa entisestään. Ei tarvitse olla kovin hääppöinen profeetta nähdäkseen homeongelmia tulevaisuudessa.
– Jos Suomen itselleen asettamia maailman ankarimpia ilmastotavoitteita aiotaan saavuttaa, se tarkoittaa käytännössä, että metsien hakkuita joudutaan vähentämään ja niitä tarkastellaan lähinnä hiilinielujen kautta. Jos metsien hakkuut vähenevät, on arvoitus, kuinka paljon sieltä ohjautuu puuta sahoille ja puurakentamiseen.
– Tarvitaan järjen valoa, että tällaisia asioita pystytään ymmärtämään, ja epäsuotuisia kehityspolkuja kääntämään.
Historia Kärkkäisen mukaan osoittaa, että puu on oikein käytettynä kestävä rakennusmateriaali.
– Kaupungeissa ja maaseudullakin on sellaisia satavuotiaita puurakennuksia, jotka on aikoinaan rakennettu kunnollisesti, ja jotka ovat edelleen hyvässä kunnossa.
TARVITAAN MONITASOISIA PONNISTELUJA
Kärkkäisen näkemyksen mukaan on myös hyvä muistaa, että puukerrostalorakentamisesta toivottuja hyötyjä, kuten työpaikkoja ja vientiä, syntyy vain, jos täällä on riittävästi merkittäviä alan toimijoita.
– Merkittäviä vientiäkin harjoittavia puukerrostalorakentajia ei Suomeen itsestään synny, vaan jonkun on ne perustettava. Valtio ja kunnat ovat merkittäviä rakennuttajia suoraan sekä välillisesti kiinteistöyhtiöidensä kautta.
Valtion ja kuntien mahdollisuuksia puukerrostalojen rakentamisen edistämiseen kannattaa Kärkkäisen mielestä pohtia.
– Puukerrostalorakentaminen voi tarjota merkittäviä kasvumahdollisuuksia suomalaisille yhtiöille, mutta siihen vaaditaan ponnisteluja.
Kärkkäisen mukaan valtiovallan politiikkatoimien tavoitteena voisi myös olla puukerrostalorakentamisen ympärille muotoutuva klusteri, joka käsittää sahat, levytehtaat, rakennusliikkeet, ikkuna- ja ovivalmistajat, LVIS-yhtiöt ja monenlaiset muut alaan linkittyvät toimijat sekä teolliset integraatit.
– Puukerrostalorakentamisen yleistyminen voi tuoda tuottavuuden kasvua rakentamiseen.
Espooseen rakentuvan puukerrostalon valmiita kerrosmoduleita eli huoneistoja Elementti Sampon tehtaalla Kuhmossa. KUVA MISKA PUUMALA
Tavoitteeseen yhteistyöllä
Suomen hallitus tavoittelee rakentamisessa puunkäytön kaksinkertaistamista. Puu- ja metsäalan toimijoiden yhteisyritys Puuinfo on laskenut, mitä se vaatii.
Puuinfon toimitusjohtajan Mikko Viljakaisen mukaan hallituksen ilmoitus valtion tukemien puisten ARA-asuntojen käynnistämisavustuksen korottaminen 20 prosentilla on alalle iloinen uutinen.
Toimenpiteenä se ei puunkäytön kaksinkertaistamiseen riitä. Koko ARA-tuotannon toteuttamiseen puurakenteisena tarvitaan puuta nykytekniikalla noin 80 000 kuutiometriä, ja reilu 200 000 kuutiometriä, jos talot tehdään massiivipuusta. Puunkäytön tuplaamiseen rakentamisessa tarvitaan Puuinfon laskujen mukaan 2,6 miljoonan puukuution lisäys.
Tavoitteen saavuttamiseksi Viljakainen ehdottaa valtiovallan, teollisuuden ja eri sidosryhmien yhteistä strategiaa, jonka pohjalta ympäristöministeriön puurakentamisen toimenpideohjelma olisi mahdollista toteuttaa.
Puuinfon selvityksen mukaan kotimaan rakentamisesta löytyy puun käyttöön 8,6 miljoonan kuution lisämahdollisuus. Niin suuren määrän toteutumista Viljakainen ei pidä todennäköisenä, mutta reilu viidennes siitä voisi hänen mielestään olla hyvinkin mahdollinen.
Esimerkiksi puuta vähemmin käyttävillä rakentamisen osa-alueilla (kuten kerrostaloissa, julkisessa ja teollisuusrakentamisessa) puunkäyttö voisi kasvaa jopa 2,7 miljoonaa kuutiometriä, jos kaikki nykymääräyksin mahdolliset rakennusosat tehdään puusta.
Puuta viedään Suomesta runsaasti sahatavarana, jopa enemmän kuin Virosta, jossa jatkojalostuksen ansiosta puusta saatu kuutiohinta on korkeampi kuin Suomessa. Viljakainen uskoo, että puun jatkojalostus voisi nostaa merkittävästi Suomen vientituloja. Se ei olisi ristiriidassa sahateollisuuden intressien kanssa, koska jatkojalostajat toimivat asiakkaina sahateollisuudelle.
