Granoa painostetaan lakolla työehtosopimukseen – ”Kyse on oikeudesta, ei vain euroista”

”Kaikkia on kohdeltava oikein, reilusti ja tasapuolisesti. Siitä tässä on kyse”, lähettämötyöntekijä Heli Anttonen Grano Oy:n Koivuhaan toimipisteestä sanoo.

JULKAISTU 9.6.2020 klo 13.00
PÄIVITYS 9.6.2020 klo 19.45: Granon lakkoon aikalisä (Teollisuusliitto)
PÄIVITYS 12.6.2020 klo 15.15: Keskustelut eivät ole tuottaneet tulosta – Granon lakko toteutuu sittenkin (Teollisuusliitto)
PÄIVITYS 26.6.2020 klo 11.15: Teollisuusliiton ja Granon välisessä työehtosopimuskiistassa ratkaisu – työtaistelutoimet perutaan (Teollisuusliitto)

Koivuhaassa kaikki tuotannon työntekijät ja koko yrityksen 500 työntekijästä 427 allekirjoitti vetoomuksen työnantajalle; media- ja painoalan yleissitovaa työehtosopimusta on sovellettava yhdenvertaisesti kaikkiin työntekijöihin ja luottamusmiesjärjestelmä on tunnustettava.

– Istun yt-neuvottelukunnassa työntekijöiden edustajana. Työnantajalla ei ole ollut minkäänlaista halukkuutta neuvotteluun. Ei ole kenenkään edun mukaista, että menemme lakkoon. Mutta ei meille jätetty ihan hirveästi vaihtoehtoja, Anttonen pahoittelee.

– Siinä vaiheessa, kun he näkivät kuinka iso joukko oli allekirjoittanut vetoomuksen, heidän olisi kannattanut ruveta kuuntelemaan meitä.

RIKKOO OMAT EETTISET OHJEENSA

Granon sivuilta löytyy yrityksen eettinen ohjeistus. Sen mukaan yritys noudattaa kansallista lainsäädäntöä ja huomioi kansainvälisen työjärjestön ILO:n ja YK:n perusoikeudet. Perusoikeuksiin kuuluvat oikeudet järjestäytyä ammattiliittoon ja solmia työehtosopimuksia. Suomen lakien mukaan työnantajan on tunnustettava työntekijöiden valitsemat luottamusmiehet neuvottelukumppaneikseen ja noudatettava alan yleissitovaa työehtosopimusta.

Anttonen on hämmästynyt kuullessaan, että Granolla on eettinen ohjeistus.

– Emme olisi tässä tilanteessa, jos yritys noudattaisi omia ohjeitaan.

Anttonen toteaa, että saattaahan olla, että työntekijöille on jossain vaiheessa ohimennen tiedotettu eettisestä ohjeistuksesta.

– Mutta tuttu se ei minulle ole. Täytyy tutustua nyt tarkemmin, ihan vaikka huumorin vuoksi.

Granon kaikkiin offset- ja flexopainamista tekeviin toimipisteisiin oli jo valittu luottamusmiehet heille, joihin yritys soveltaa media- ja painoalan sopimusta.

– Mutta työnantaja on kieltäytynyt tunnustamasta heidän asemaansa, Anttonen kertoo.

Koronan myötä yritys valmistaa nyt lääkinnällisiä suojavarusteita. Suojavarusteiden tuotanto on rajattu lakon ulkopuolelle, mutta vaarana on uuden tuotannon menettäminen. Julkisia hankintoja saa esimerkiksi tehdä vain niistä yrityksistä, jotka noudattavat yleissitovaa työehtosopimusta.

– Tuntuu huolestuttavalta, että asiakkaat voivat kaikota. Menetettäisiin hyvä bisnes, Anttonen murehtii.

LAKKO PITÄÄ!

– Kyllä, kyllä lakko pitää, arvioi Anttonen, joka on haastatteluhetkestä seuraavana aamuna lähdössä lakkovahdiksi Koivuhakaan, vaikka lomalla onkin.

Työnantaja on turvautunut täysin sopimattomiin keinoihin pelotellakseen työntekijät luopumaan lakosta.

– Joissain yksiköissä on kysytty, kuulutko liittoon? Sitten työvuorolistoja on rukattu uusiksi, ja liittoon kuuluvat on siivottu pois loppuviikon vuoroista. Valitettavasti kuulin tästä vasta jälkikäteen. Muuten olisin puuttunut asiaan, sillä työnantajalla ei ole mitään oikeutta kysyä liittoon kuulumisesta, Anttonen toteaa.

Yrityksen intrassa toimitusjohtaja on kutsunut lakkoa laittomaksi pelotellakseen työntekijöitä olemaan ryhtymättä lakkoon. Teollisuusliitto on selkeästi tiedottanut, että lakko on laillinen. Yritys ei kunnioita edes omaa eettistä ohjeistustaan, joka kertoo, että yritys on suvaitsematon ”syrjintää, uhkailua ja häirintää kohtaan”.

Järjestäytymisaste on noin 70 prosenttia ja lisää jäseniä on Anttosen mukaan tullut Teollisuusliittoon vielä viime viikonloppuna.

– Minä sanon kaikille tervetuloa! Hyvä, että ihmiset ymmärtävät tosiasiat. Joukkovoima on se, joka pelittää.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA KITI HAILA

Työntekijät vaativat Granoa noudattamaan työehtosopimusta

Työntekijöiden mitta tuli täyteen työehtojen polkemisesta. Granoa painostetaan lakolla, jotta se ryhtyy noudattamaan media- ja painoalan yleissitovaa työehtosopimusta.

Graafisella alalla toimivan Grano Oy:n kaikki 29 toimipistettä ovat lakossa 10.–14. kesäkuuta. Lakon piirissä on yli 500 työntekijää. Lisäksi toimipisteisiin on asetettu ylityökielto 8.–21. kesäkuuta.

Työtaistelun syynä on se, että Grano on kieltäytynyt soveltamasta media- ja painoalan yleissitovaa työehtosopimusta ja sen mukaista luottamusmiesjärjestelmää kaikkiin työntekijöihinsä. Sen sijaan yritys on käyttänyt suurimpaan osaan työntekijöistään (noin 90 prosenttia) yksipuolisesti itse määrittelemiään työehtoja, jotka ovat Teollisuusliiton ja työnantajia edustavan Medialiiton solmimaa media- ja painoalan yleissitovaa työehtosopimusta huonommat.

Grano on aikaisemmin soveltanut työntekijöihinsä tulostusalan työehtosopimusta. Sitä ei ole viime maaliskuun alun jälkeen kuitenkaan enää ollut olemassa siksi, että Palvelualojen ammattiliitto PAMissa arvioitiin, että samalla toimialalla ei ole järkevää olla kahta toisistaan poikkeavaa työehtosopimusta, vaan työehdot on määriteltävä kattavamman media- ja painoalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen mukaan.

Edellä kuvatun seurauksena Teollisuusliiton ja työnantajia edustavan Medialiiton solmima media- ja painoalan työehtosopimus on graafisen alan ainoa yleissitova työehtosopimus, jota työnantajan on noudatettava.

Teollisuusliitto vaatii yhdessä Granon työntekijöiden kanssa, että:

  1. Grano työnantajana noudattaa media- ja painoalan yleissitovan työehtosopimuksen mukaisia yhtäläisiä työehtoja kaikkiin työntekijöihinsä alkaen takautuvasti 1.3.2020.
  2. Grano työnantajana noudattaa Suomen lainsäädäntöä ja kunnioittaa työntekijöiden perusoikeuksia, kuten järjestäytymis- ja neuvotteluoikeutta.
  3. Grano työnantajana tunnustaa työntekijöiden valitsemat luottamushenkilöt.

MIKSI TILANNE KÄRJISTYI?

Granon työntekijät ja Teollisuusliitto ovat yrittäneet kuluneen kevään aikana vaikuttaa Granoon työnantajana ja yrittäneet hakea ratkaisua keskustelemalla. Viimeisin yritys ratkaista tilanne tapahtui kesäkuun ensimmäisellä viikolla.

Granon työntekijöiden keskuudessa tehdyn kyselyn mukaan 98 prosenttia kannattaa yleissitovan työehtosopimuksen noudattamista. Tämän rinnalla 430 työntekijää jätti 2. kesäkuuta työnantajalle yhteisen vetoomuksen media- ja painoalan yleissitovan työehtosopimuksen noudattamisesta kaikkiin työntekijöihin.

Granosta on koronakriisin aikana tullut julkisen terveydenhuollon suojavälineiden toimittaja. Julkisen sektorin tilauksissa yhtenä ehtona on, että työnantaja noudattaa yleissitovaa työehtosopimusta. Grano kuitenkin yrityksenä polkee työntekijöiden minimityöehtoja, ja hankkii epäreilua kilpailuetua suhteessa lakia ja työehtosopimuksia vastuullisesti noudattaviin yrityksiin. Omien oikeuksiensa puolustamisen rinnalla työntekijät ovat esittäneet huolensa siitä, että Grano vaarantaa toiminnallaan uuden liiketoiminta-alueen tulevaisuuden.

Edellä kuvatusta huolimatta Grano on kieltäytynyt soveltamasta media- ja painoalan yleissitovaa työehtosopimusta kaikkiin työntekijöihinsä. Teollisuusliitolle ei näin ollen jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin turvautua työtaistelutoimenpiteisiin työntekijöiden etujen ajamiseksi.

Teollisuusliiton kannan mukaan media- ja painoalan työehtosopimuksen ja työntekijöiden luottamusmiesorganisaation hyväksyminen on Granolle työnantajana ja yrityksenä järkevää. Työehtosopimus pitää sisällään yli 60 asiakohtaa, joista voidaan tehdä paikallisia sopimuksia. Yhteistoiminnan harjoittaminen ja työntekijöiden osallistaminen turvaavat yrityksen kannattavan liiketoiminnan.

Lakko ja ylityökielto ovat Teollisuusliiton mukaan laillisia toimenpiteitä. Työrauha on voimassa vain yrityksissä, jotka ovat järjestäytyneet kullakin sopimusalalla Teollisuusliiton sopijaosapuolena toimivaan työnantajajärjestöön. Grano ei ole Medialiiton jäsen, jolloin työrauhavelvoite ei koske Granon työntekijöitä. Liiton julistama ylityökielto puolestaan on aina laillinen toimenpide. Työtaistelu on perusoikeus.

Lääkinnällinen suojavarustetuotanto on rajattu lakon ulkopuolelle.

TEKSTI PETTERI RAITO

Katso lisätietoja lakosta: www.teollisuusliitto.fi/tyotaistelu

Jari Nilosaari: Tekno näytti sopimisen mallin

Teknologiateollisuuden uusi työehtosopimus (tes) sisältää kilpailukykysopimuksen (kiky) mukaisen 24 palkattoman tunnin poiston, 3,3 prosentin palkankorotukset ja uusia avauksia teksteihin. Sen kanssa voimme elää ja valmistautua seuraaviin kierroksiin. Samalla kysymyksessä on hyvä esimerkki meille ja muille, että sopiminen on hankalissakin asetelmissa mahdollista.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lle ja Suomen Yrittäjille teknologiateollisuuden tes sitä vastoin näyttää olevan kovin vaikea paikka. Vaikka ne eivät ole neuvotteluosapuolia, ovat ne huutamassa huonosta neuvottelutuloksesta ja yllyttävät muita työnantajajärjestöjä vaatimaan sellaista, mikä ei jäsenillemme käy. Teknologiateollisuudessa kelvolliseksi todetun sopimuksen kieltämisellä ne tekevät itsestään ei-liikkeen. Tämä ajaa neuvotteluosapuolet tilanteeseen, jossa työtaistelut ovat näköjään väistämättömiä.

Teollisuusliitolla oli ja on vahva halu sopia ilman konflikteja. Silti olemme jälleen tilanteessa, jossa olemme joutuneet jättämään lakkovaroituksen kemianteollisuuden eri sopimusaloille, mekaaniseen metsäteollisuuteen ja malmikaivoksiin. Kahden viikon lakon uhka ja ylityökielto voivat tuntua rajuilta toimenpiteiltä, mutta jos painetta ei ole riittävästi, ei näytä neuvottelutulostakaan syntyvän. Toivottavasti tuloksia kuitenkin saadaan aikaiseksi ennen kuin lakot ovat edessä.

”Työnantajien vaatimuslista on edelleen pitkä kuin nälkävuosi ja esitykset ovat sitä luokkaa, että hyvää ei seuraisi, jos ne menisivät läpi.”

Miksi työnantajat eivät ole valmiita sopimaan? Tästä työnantajien pitkän linjan toiminnasta saimme koettelevat käytännön kokemukset viime vaalikaudella, jolloin maassamme vaikutti työnantajien kannalta paras hallitus vuosikausiin. Esimerkkejä siitä agendasta ovat pakkolakiväännöt ja muutokset eri lakeihin, joilla kurjistettiin vähempiosaisten, työttömien ja työntekijöiden asemaa. Tausta kuitenkin ulottuu ajassa pidemmälle taaksepäin.

EK teki eri työnantajajärjestöjen kanssa jo vuosikymmeniä sitten yhteistuumin ne linjaukset, jotka näkyivät etenkin viime eduskuntavaalikaudella ja vaikuttavat nyt myös työehtosopimusneuvotteluissa. Ay-liike on heidän mielestään uhka, joka rajoittaa työnantajien päätäntävaltaa. Todellinen tahtotila ei ole paikallisen sopimisen lisääminen vaan työnantajien määräämisvallan lisääminen ja ay-liikkeen murentaminen.

Työnantajien vaatimuslista on edelleen pitkä kuin nälkävuosi ja esitykset ovat sitä luokkaa, että hyvää ei seuraisi, jos ne menisivät läpi. Kikyn 24 palkattoman tunnin poistaminen, 3,3 prosentin palkankorotuksien vastustaminen ja jotkut tekstimuutokset eivät voi olla heille kynnyskysymys, vaan he tähtäävät siihen, että työntekijät suostuisivat lähes mihin tahansa ilman ehtoja ja ay-liikkeen vahvaa valvontaa.

On sanottu, että puhdas ideologia ja puhdas maalaisjärki eivät mahdu samaan pöytään. Ay-liike on viime vuosina ollut järjellä mukana. Sitä soisi nyt myös työnantajien käyttävän niin, että sopimukset syntyvät ilman työtaisteluita.

JARI NILOSAARI
Teollisuusliiton 2. varapuheenjohtaja

LAKOSSA 9.–11.12. UPM Alholman sahalla: ”Lakko pitää, ei tänne kukaan ole edes yrittänyt töihin”

”On ne kikytunnit vaan niin iso asia, että porukkaa ei ole vaikea saada lakkoon”, linjaa pääluottamusmies Vuokko Piippolainen.

KUVA YLLÄ: Lakkovahdit kirpeässä talvisäässä UPM:n Alholman sahan portilla tiistaina. Vasemmalta varapääluottamusmies Glenn Södergård, työsuojeluvaltuutettu Sami Kettula, varatyösuojeluvaltuutettu Kimmo Mikkola ja pääluottamusmies Vuokko Piippolainen.

UPM:n Alholman sahalla Pietarsaaressa ei edes lakon alkamisen kunniaksi satanut märkä räntäsade ole hillinnyt tunnelmia. Lakkovahtia pyöritetään parin hengen porukoissa, puolentoista tunnin vuoroissa.

– Täällä olemme kaikki lakossa, ja lakko pitää. Ei kukaan ole edes yrittänyt tulla töihin, pääluottamusmies Vuokko Piippolainen sanoo.

Pääluottamusmiehen mukaan syy löytynee siitä, että järjestäytymisaste on melkein tapissa. Kaikki paitsi yksi tuotannon 54 työntekijästä kuuluvat liittoon.

Lakkovahteja UPM:n Alholman sahan portilla. Vasemmalla varapääluottamusmies Glenn Södergård ja pääluottamusmies Vuokko Piippolainen.

Piippolaisen mukaan Teollisuusliiton tavoitteilla on työntekijöiden keskuudessa vankka tuki.

– Ne työnantajien vaatimukset ovat kyllä törkeitä. Kikystä pitää ensimmäiseksi päästä lopullisesti eroon, mutta on siellä muutakin. Leikkaukset sairausajan palkkaan esimerkiksi.

Työnantajien esitykset lisiin kajoamisesta, arkipyhien vähentämisestä ja lakko-oikeuden rajaamisesta saavat myös täystyrmäyksen.

– Palvelusvuosilisän poistaminen tarkoittasi, että kahden viikon palkka lähtisi heti, Piippolainen toteaa.

TYÖSULKU LAKON PERÄÄN

Työnantajajärjestö Metsäteollisuus ry on julistanut työsulun 32 toimipaikalle lakon päätteeksi 12.–18. joulukuuta. Alholman saha on yksi työsulun piiriin kuuluvista toimipaikoista.

Pääluottamusmies Piippolainen muistuttaa, että työsulun piirissä olevilla vaneritehtailla ja sahoilla on viime aikoina ollut hiukan hiljaisempaa, ja siksi Metsäteollisuus ry:n työsulkuihin tottuneet työnantajatkaan eivät kyseistä asetta emmi käyttää.

Lakko on pitänyt UPM:n Alholman sahalla Pietarsaaressa.

Teollisuusliiton tutkimusyksikön tuoreesta pörssikatsauksesta vuoden 2019 ensimmäiseltä puolikkaalta kuitenkin ilmenee, että UPM Kymmene -konsernin liikevaihto nousi 4 prosenttia ja nettotulos, eli yrityksen kannattavuudesta kielivä luku, peräti 10 prosenttia.

– Toivottavasti saadaan sopimus aikaan. Siellä on työnantajapuolella nuoria miehiä neuvottelupöydässä, ja heillä vaikuttaa olevan kova näyttämisen halu, Piippolainen sanoo.

ISOSTA LIITOSTA PITÄÄ LÖYTYÄ TUKEA

Uutisista saattaa helposti saada hyvin teknologiateollisuuskeskeisen kuvan Teollisuusliiton ja työnantajien välisistä työehtosopimusneuvotteluista.

– Miten siinä käy, jos teknossa saadaan aikaan sopimus. Näin isosta liitosta pitää löytyä tukea kaikille jäsenille, Piippolainen sanoo.

Nyt ei kulje raiteilla tukkeja sahalle. ”Ei kukaan huvikseen ole lakossa, ja kaikki siinä tavallaan häviävät, mutta työnantajien vaatimukset ovat törkeitä”, pääluottamusmies Vuokko Piippolainen linjaa.

Hän muistuttaa, että tammikuun lopussa päättyy myös puusepänteollisuuden työehtosopimus. Ja paukkuja pitää siihenkin löytyä.

– Yksi työntekijä tuossa äsken sanoi, että nyt kun on lakko, sitten työsulku, ja jos vielä vuoden vaihteen jälkeen on työtaisteluita, niin kyllähän se lompakossa tuntuu.

– Mutta me haluamme nyt sen talkootyön pois, Piippolainen sanoo.

TEKSTI JOHANNES WARIS
KUVAT JOHANNES TERVO

 

LAKKO 9.–11.12.: Porvoon jalostamon pääluottamusmies Sami Ryynänen: ”Ammattiyhdistysliikettä yritetään ajaa polvilleen”

Työnantajapuolen ajamat rajut heikennykset ja haluttomuus neuvotella johtivat siihen, että Nesteen Porvoon jalostamolla on ehditty valmistautua lakon mahdollisuuteen, kertoo Kemian neuvottelupöydässä istunut jalostamon pääluottamusmies Sami Ryynänen.


Teollisuusliitto järjestää työehtosopimusneuvotteluiden vauhdittamiseksi laajat työnseisaukset 9.–11.12. Lakkoon menee noin 35 000 työntekijöitä yhteensä kymmeneltä Teollisuusliiton sopimusalalta. (Lue lisää tästä) 

ÖLJY-, MAAKAASU- JA PETROKEMIANTEOLLISUUS
SAMI RYYNÄNEN
Pääluottamusmies
Neste Oyj, Porvoo
Teollisuusliiton hallituksen jäsen

Jos sopimusta ei synny ja lakko 9. joulukuuta alkaa, sen piirissä Nesteen Porvoon ja Naantalin jalostamoilla on noin tuhat työntekijää.

– Porvoon jalostamolla asiaan on ehditty valmistautua ja suhtautua sillä tavalla, että mahdollinen lakko on tulossa. Kemian neuvottelu katkesi siinä vaiheessa, kun työnantajaliitto toi jäsenmaksuperinnästä luopumista koskevan viimeisen esityksen tarkennettuna. Siitä asti meillä on ollut neuvottelu seis, pääluottamusmies Sami Ryynänen kertoo.

Lakkovalmius jalostamolla on Ryynäsen mukaan kova.

– Porukka on valmis taistelemaan kaikkia niitä heikennyksiä vastaan, joita työnantajapuoli on esittänyt, jotta ne saadaan pois.

KOVAT VAIKUTUKSET NESTEELLE

Lakon vaikutukset tulevat olemaan hänen mukaansa isot, Nesteelle jopa valtavat.

– Mutta kun katsoo, että Kemian teollisuuden hallituksessa ja työvaliokunnassa istuvat Nesteen edustajat, ja kyseiset henkilöt ovat olleet mukana päättämässä ja selkeästi työnantajaliiton esitysten takana, niin ehkä sen sitten pitää Nesteeseen vaikuttaa.

Lakon tavoitteena on Ryynäsen mukaan työnantajan ajamien heikennysten estäminen.

– Mielestäni jäsenmaksuperinnän lopettamista ajaessaan työnantaja paljastaa korttinsa ja pidemmän aikavälin tavoitteensa ajaa ammattiyhdistysliikettä polvilleen.

– He puhuvat paikallisen sopimisen lisäämisestä, mutta haluavat kuitenkin heikentää luottamusmiehen asemaa ja tuoda entistä enemmän työnantajan direktio-oikeutta työehtosopimuksiin. He haluavat rajata paikallisen sopimisen niin, että ainakaan paremmin ei voisi sopia, mitä työehtosopimus määrittää, vaan ainoastaan alaspäin.

Ryynäsen mukaan työnantaja ajaa myös pitkälti samoja asioita, jotka olivat Sipilän hallituksen lakipaketissa.

– Nyt niitä samoja asioita tuodaan tes-pöydän kautta.

TYÖNTEKIJÄT MALTILLISIN TAVOITTEIN

Työntekijäpuolella ei ole työehtosopimuksen tekstipuolelle Ryynäsen mukaan suuria odotuksia.

– Enemmänkin keskitytään siihen, että kilpailukykysopimuksen 24 tuntia saadaan pois ja saavutetaan kohtuullinen palkankorotustaso, jolla turvataan ja jopa vähän lisätään ihmisten ostovoimaa. Kun verrataan kilpailijamaihin, eivät meidän palkankorotustavoittemme suhteettoman korkeita ole.

Neuvottelupöydässä istuneen Ryynäsen mukaan työnantajan toimintaa on leimannut neuvotteluhaluttomuus.

– Julkisuudessa jauhetaan, että Kemian teollisuus olisi halunnut sopimalla löytää ratkaisun. Olisi sen pitänyt ruveta näkymään neuvottelupöydässä. He kynsin, hampain pitivät kiinni, että jokainen heidän esityksensä pysyy listalla.  Ei siinä oikein ollut edellytyksiä sopimuksen syntymiselle.

Ryynäsen mukaan aina on toive, että sopimalla löydetään ratkaisu.

– Kemian pöydässä on vielä tämä viikko aikaa. Meillä on vielä työrauha ja työsopimus voimassa. Aina sopimusrintamalla voi jokin ihme tapahtua. Mutta valitettavasti ei hirveästi siltä näytä, että sellaista tulisi.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVA PATRIK LINDSTRÖM

Työtaistelut leimasivat vuotta 2018 – Teollisuusliiton valtuusto: liitto saavutti tavoitteensa

Teollisuusliitto nousi viime vuonna johtavaan rooliin taistelussa työttömyysturvan ja irtisanomissuojan puolesta. Teollisuusliiton 21.–22.5. kokoontunut valtuuston kevätkokous muun muassa hyväksyi liiton ensimmäisen vuoden toimintakertomuksen.

Työtaistelut leimasivat Teollisuusliiton toimintaa vuonna 2018. Helmikuun 2. päivä vastustettiin poliittisella mielenilmauksella maan hallituksen virittämää aktiivimallia, jossa työnhakijat velvoitettiin erilaisiin ”aktivointitoimiin” työttömyyskorvauksen leikkaamisen uhalla.

Vuoden puolivälissä maan hallitus alkoi ajaa irtisanomissuojan heikentämistä alle 20 hengen yrityksissä. SAK:laiset liitot kampanjoivat eriarvoistavan lakihankkeen pysäyttämiseksi, mutta se ei vaikuttanut hallitukseen. Sen seurauksena Teollisuusliitto julisti poliittisena työtaistelutoimenpiteenä ensin 17.9. alkaen ylityökiellon kaikille sopimusaloilleen viestintäaloja lukuun ottamatta. 3.10. järjestettiin vuorokauden mittainen lakko, johon osallistui 150 työpaikkaa ja noin 22 000 jäsentä. Seuraava vaihe oli nelipäiväinen lakko 25.–28. lokakuuta.

Teollisuusliiton 21.–22. toukokuuta Helsingissä kokoontuneen valtuuston mukaan liitto saavutti tavoitteensa. Hallitus muutti lakiesitystään niin, että irtisanomissuoja ei heikentynyt. Liitto toteutti tehtävänsä solidaarisuuden edistäjänä, heikommassa asemassa olevien ihmisten ja työmarkkina-asioiden kolmikantaisen valmistelun puolustajana.

Samalla valtuusto totesi, että liiton on jatkettava työskentelyä sen eteen, että asioita voidaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa edistää neuvottelemalla ja sopimalla eri osapuolten neuvotteluhalukkuuden ja keskinäisen luottamuksen pohjalta.

POIMINTOJA TOIMINNASTA 2018

Suurin osa Teollisuusliiton toiminnasta on hidasta ja pitkäkestoista työtä, joka ei nouse otsikoihin kuten poliittiset lakot. Liiton perustehtäviä ajatellen toimintavuosi 2018 oli arkisen aherruksen täyteinen niin, että merkittävä osa resursseista kohdistui toiminnan käynnistämiseen, uusien toimintamallien käyttöön ottamiseen ja toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen ja arvioinnin rakentamiseen.

Edunvalvonnassa sovitettiin yhteen perustajaliittojen toimintatavat ja otettiin käyttöön uusia palveluja kuten työympäristö- ja sosiaaliasioiden päivystys. Tutkimuksessa kirjoitettiin suhdanne-, toimiala- ja palkkakatsaukset sekä käynnistettiin noin 3 000 henkilön jäsenpaneeli ja noin 350 henkilön luottamusmiespaneeli, joilta kerättyä tietoa voidaan hyödyntää liiton päätöksenteon apuna.

Järjestämistyössä kohderyhmäksi valittiin yli 50 hengen työpaikat. Resurssia vahvistettiin rekrytoimalla uusia työntekijöitä. Aluetoimistojen työ ja alueellinen toiminta käynnistettiin useilla eri tapahtumilla ja toimintamallien rakentamisella. Osastojen voimavaroja kasvatettiin yhteistyötä ja yhdistymisiä lisäämällä.

Teillisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto. KUVA KITI HAILA

Koulutusjärjestelmää tehostettiin ja yhdenmukaistettiin Murikan voimavarat ja myös alueelliset tarpeet huomioon ottaen. Murikan käyttöasteessa päästiin tavoitteeseen, mutta mahdollisuuksia on parempaan.

Liiton brändi otettiin käyttöön koko organisaatiossa ja liitto noteerattiin julkisuudessa läpi vuoden työmarkkinoiden vahvana vaikuttajana. Viestinnässä nostettiin liiton ja jäsenten näkökulmasta asioita ja teemoja yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä tehtiin liittoa jäsenille ja sidosryhmille tunnetuksi. Yksi teema oli Teollisuusliiton tavoitteet parhaillaan käynnissä olevalle vaalikaudelle. Sen kärkiä ovat, että maan hallitus edistäisi voimakkaasti teollisuuden toimintaedellytyksiä ja työllisyyttä. Eduskuntavaaleihin onnistuttiin saamaan vähintään yksi Teollisuusliiton jäsen ehdokkaaksi jokaisessa vaalipiirissä.

Yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa liiton edustajat olivat kuultavana eduskunnassa yhteistoimintalain ja kollektiivisen irtisanomissuojan kehittämistarpeista. Lakiesityksiin laadittiin useita lausuntoja, joista esimerkkejä ovat työaika- ja vuosilomalaki. Liitto osallistui asiantuntemuksellaan aktiivisesti myös ammatillisen koulutuksen kehittämiseen ja työsuojeluhallinnon uudistamiseen sekä SAK:n lainvalmistelun työryhmiin.

Kansainvälisessä toiminnassa vaikuttamistyötä toteutettiin muun muassa osallistumalla teollisuusliittojen Eurooppa-järjestön poliittisen asiakirja Euroopan tulevaisuutta tuottamassa kirjoittamiseen. Sen seurauksena asiakirjassa otetaan huomioon suomalaiset ja pohjoismaiset näkökulmat, millä on merkitystä, kun Eurooppa-järjestö esimerkiksi tekee lausuntoja Euroopan parlamentille ja komissiolle.

LIKI 90 ESITYSTÄ

Valtuusto sai käsiteltäväkseen yhteensä 87 esitystä yli 30 ammattiosastolta. Niistä suurin osa eli 71 osui teknologiasektorille. Järjestötoimintaan esityksistä kohdistui seitsemän, työympäristöön kolme sekä koulutukseen, talouteen ja viestintään kuhunkin kaksi. Osastoille lähetetään vastaukset esityksiin.

Teknologiasektorille tulleet esitykset käsittelivät työehtosopimuksia ja edunvalvontaa. Ne otetaan huomioon syksyn työehtosopimusneuvotteluihin valmistauduttaessa ja sopimuskauden aikana liittojen välisten työryhmien työskentelyssä.

Järjestötoiminnassa valtuusto yhtyi esitykseen, jonka mukaan ammattiosaston muutoksen voisi tehdä eli eAsioinnin eli sähköisen asioinnin kautta. Sitä vastoin valtuusto ei yhtynyt esityksiin, joiden mukaan liitto-organisaation painopisteitä siirrettäisiin toiminta-alueille, eläkeläiskurssien määrää lisättäisiin, ammattiosaston jäsenet siirrettäisiin purkautumistapauksissa toisiin osastoihin entisen TEAMin mallin mukaisesti ja eläkeläisjäseniltä poistettaisiin mahdollisuus olla ammattiosaston hallituksen jäseniä.

Eläkeläisjäseniltä esitettiin poistettavaksi myös äänioikeus liittokokousvaaleissa, mutta kysymyksessä oli väärinymmärrys, sillä eläkeläisillä ei ole nykyisten sääntöjen mukaan äänioikeutta liittokokousvaaleissa. Valtuustolle esitettiin myös ammattiosastojen mallisääntöjen muuttamista ammattiosaston hallituksen jäsenten sekä varajäsenten lukumäärän osalta. Valtuusto merkitsi esityksen tiedoksi siksi, että saman sisältöiseen esitykseen on jo valtuustokaudella kerran vastattu, eikä muutokseen edellisellä kerralla ryhdytty.

Teollisuusliiton valtuuston kevätkokous kokoontui 21.–22.5. Paasitornissa Helsingissä. KUVA KITI HAILA

Koulutuksen saralla esitettiin, että työnantajan tuen piiriin kuuluvia koulutuksia saataisiin monipuolisemmin tarjolle ja että muksukursseja järjestettäisiin Murikassa myös koululaisten talvilomaviikoilla. Valtuusto merkitsi esityksen tiedoksi. Esityksistä ensimmäinen on jo työn alla ja toinen otetaan selvitettäväksi.

Talouden alueella esitettiin liiton tarjoamien jäsenetujen parantamista ja liiton jäsenmaksuosuuden alentamista. Valtuusto merkitsi esitykset tiedoksi, koska saman sisältöisiin esityksiin on jo kuluvalla valtuustokaudella vastattu. Jäsenetuja pyritään parantamaan koko ajan. Liiton jäsenmaksuosuuden alentamiseen ei ole ryhdytty.

Työympäristötoiminnassa esitettiin auttavan puhelimen perustamista luottamushenkilöille, tuettuja hotelliyöpymisiä luottamushenkilöille ja työnohjaajan palveluiden antamista luottamushenkilöille. Valtuusto ei yhtynyt kahteen ensimmäiseen esitykseen, vaan palvelujen arvioitiin jo olevan riittävällä tasolla. Työnohjausta käsittelevä esitys merkittiin tiedoksi. Liitto selvittää onko työnohjauksen järjestäminen mahdollista tai järkevää toteuttaa.

Viestinnässä esitettiin kierreselkämyksiä työehtosopimuksiin ja täytettävien lomakkeiden ja kaavakkeiden toimivuuden varmistamista. Valtuusto merkitsi esitykset tiedoksi. Tessit valmistetaan yhdessä työnantajaliittojen kanssa. Tavoitteena on saada niistä mahdollisimman helppokäyttöiset. Lomakkeiden toiminnassa havaituista häiriöistä kannattaa ilmoittaa liittoon verkkosivujen palautelomakkeen kautta. Joskus ongelma voi johtua myös lomakkeen täyttäjän käyttämästä selaimesta.

KOHTI TYÖEHTOSOPIMUSKIERROSTA

Ammattiosastot tekivät työehtosopimuksiin yhteensä 1 228 muutosesitystä. Niistä 717 kohdistui teknologiasektoriin, 297 erityisalojen sektoriin, 154 kemian sektoriin ja 60 puutuotesektoriin. Esitykset on käsitelty työehtoneuvottelukunnissa, sektorijohtokunnissa ja liiton hallituksessa.

Työehtosopimusneuvottelujen valmistelutyöt ovat olleet jo hyvän aikaa käynnissä. Varsinaiset neuvottelut käydään eri sopimusaloilla suurimmaksi osaksi syyskuun ja marraskuun välisenä aikana.

Teollisuusliitto on nostamassa kilpailukykysopimuksen mukaisen 24 tunnin työajan lisäyksen työehtosopimuksista poistamisen lisäksi tes-neuvotteluissa esille seuraavat teemat:

  • Jäsenten ostovoiman turvaava palkkaratkaisu.
  • Työaikamääräysten kehittäminen työaikalaki huomioiden.
  • Henkilöstön edustajien aseman ja oikeuksien vahvistaminen.
  • Työehtosopimusten sosiaalisten määräysten kehittäminen työympäristökysymykset mukaan lukien.
  • Vuokratyön, ulkopuolisen työvoiman käytön ja matkatyön pelisääntöjen selventäminen.
  • Työssäoppimisen ja ammatillisen koulutuksen reformin tuottamien uudistustarpeiden huomioiminen.

Yleistettyjen tavoitteiden takana sopimusalat ovat neuvotteluja ajatellen keskenään erilaisia. Neuvottelupöydissä on siten yhteisiä ja sopimusalakohtaisia kysymyksiä ratkaistavana.

JÄSENMAKSUT EIVÄT KATA TOIMINTAMENOJA

Teollisuusliiton vuoden 2018 tilinpäätös on laadultaan poikkeuksellinen. Se osoittaa noin 184,5 miljoonan euron ylijäämän, mutta ylijäämä muodostuu suurimmaksi osaksi kertaluonteisista eristä. Niistä suurin on liittofuusion yhteydessä Teollisuusliitolle siirtyneen 117,5 miljoonan euron omaisuuden kirjaaminen tulosvaikutteisesti tilinpäätökseen. Toinen merkittävä erä on Kojamon listautumisen yhteydessä tapahtuneesta osakemyynnistä kirjattu budjetoimaton 65,4 miljoonan euron myyntivoitto.

Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen. KUVA KITI HAILA

Edellä kuvatuista luvuista riisuttuna liiton talouden tilanne vuonna 2018 päätyi siihen, että noin 34,5 miljoonan euron jäsenmaksutulot eivät riittäneet kattamaan varsinaisen toiminnan noin 44,3 miljoonan euron kulujäämää. Liiton sääntöjen mukaan sijoitustoiminnan tuottoja voidaan käyttää toimintakulujen kattamiseen, mutta pitkällä aikavälillä on nähtävissä tarve jäsenmaksutulojen ja toimintakulujen saattamiseksi lähemmäksi toisiaan. Tähän tarpeeseen vaikuttava merkittävä tekijä on jäsenkehitys. Vuoden 2018 lopussa jäsenmäärä oli 211 795, mikä on hieman alle 7 300 vähemmän kuin vuonna 2017. Sijoitustoiminnan tuotto vuonna 2018 oli noin 76,8 miljoonaa euroa.

Valtuusto korosti käymissään keskusteluissa jäsenmäärän tulevan kasvattaminen tärkeyttä.

STRATEGINEN MITTARISTO VALMIS

Valtuustolle esiteltiin liiton strateginen mittaristo. Mittareita on kaikkiaan yhdeksän. Ne mittaavat ja antavat tietoa liiton strategisten tavoitteiden toteutumisesta, jotka ovat yhteisvoima, sopiminen ja neuvokkuus.

Mittaristolla saatavia tuloksia ja niiden pohjalta tehtäviä tulkintoja ja johtopäätöksiä käytetään hyödyksi liiton toiminnan kehittämisessä. Myös mittaristo itsessään on jatkuvan kehittämistyön kohteena.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT KITI HAILA

Lisää uutisia Teollisuusliiton kevätvaltuuston kokouksesta sekä liiton vuoden 2018 toimintakertomus ja tilinpäätös löytyvät verkkosivuilta osoitteesta www.teollisuusliitto.fi.