Hyvä malli kausityöläisten jäsenyyteen?

Saksan maataloustyöntekijöitä edustava IG BAU -liitto on avannut erityisjäsenyyden kausityöläisille.  He voivat liittyä liittoon vuoden ajaksi kohtuullisella kertamaksulla päästen nauttimaan monista jäseneduista. Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Riikka Vasama kannattaa lämpimästi vastaavanlaista jäsenyysmallia Suomeenkin.

24.9.2021

Kansainvälinen ammattiyhdistysliike on tällä viikolla kampanjoinut ympäri Eurooppaa kausityöläisten työ- ja asuinolojen kohentamiseksi. Kampanjaviikko toteutettiin yhdessä EU:n työviranomaisen kanssa. Kampanjointiin liittyi myös eurooppalaisten elintarvike-, maatalous- ja matkailualojen ammattiliittojen järjestön eli EFFAT:in webinaari.

­– Euroopan elintarviketeollisuus ja maatalous ovat täysin riippuvaisia näistä kausityöläisistä. Mutta heillä on matalat palkat, huonot työolot ja kurjat asuinolot, eurooppalaisjärjestön maataloussihteeri Arnd Spahn summasi kausityöläisten kohtelun EU-maissa.

Spahn vaatikin näiden hyvin haavoittuvassa asemassa olevien työntekijöiden aseman parantamista. EU:n instituutioiden on lopultakin käytävä konkreettisiin toimiin, sillä puhetta asiasta on pidetty jo vuosikausia.

Erityisen ongelmallisena Spahn piti epämääräisten työvoiman välittäjien hääräämistä siirtotyöläisten keskuudessa. Maataloussihteeri vaatikin, että työnvälitystä on säädeltävä ja valvottava.

Euroopan työviranomaisen ELA:n viestintäpäällikkö Federico Pangaldi puolestaan painotti sitä, että työsuojeluviranomaisten on tärkeä päästä aivan paikan päälle tarkastuksia tekemään kansainvälisen yhteistyön merkeissä. ELA on tehnyt kampanjaviikolla esimerkiksi tarkastuksen belgialaiseen kananlihaa jalostavaan tehtaaseen. Mukana oli sekä belgialaisia että puolalaisia tarkastajia sekä eri kielten tulkkeja, jotta työntekijät voisivat vapaasti kertoa olosuhteistaan.

KAUSIJÄSENYYS MEILLEKIN?

Saksassa muiden muassa maataloustyöntekijöitä järjestävä IG BAU on juuri avannut eräänlaisen kausijäsenyyden ulkomaalaisille siirtotyöläisille. Alasta riippuen joko 146:n tai 187 euron kertamaksulla siirtotyöläinen pääsee jäseneksi 12 kuukaudeksi. Hän pääsee välittömästi myös oikeusavun piiriin ja saa liiton tuen joukkovoiman käytössä eli esimerkiksi lakossa. IG BAU on avannut myös kaikkiaan 9 vieraalla kielellä vastaavan neuvontapuhelimen siirtotyöläisiä varten.

– Kannatan ehdottomasti Teollisuusliiton nykyisen kannatusjäsenyyden kehittämistä vastaamaan kausityöläisten tarpeita, maatalousaloista vastaava sopimusasiantuntija Riikka Vasama sanoo.

Riikka Vasama

Kausityön todellisuushan on sitä, että työsuhteet ovat lyhyitä. Palveluiden piiriin olisi siksi päästävä heti. Jäsenmaksujen maksamiseen olisi saatava uudenlaisia malleja, sillä palkat maksetaan vasta kauden päättyessä. Kielitarjontaa pitää olla mahdollisimman kattavasti, sillä muuten kommunikointi kausityöläisten kanssa muodostuu mahdottomaksi. Siinä Vasaman luettelo toimista, joiden kehittäminen Teollisuusliitossa olisi kaikkein kiireellisintä.

Vasama pitää aivan erinomaisena piirteenä saksalaismallissa sitä, että kausijäsenyys takaa liiton oikeudellisen avun heti ensimmäisestä liittymispäivästä alkaen. Suuriin plussiin kuuluu sekin, että liittymislomakkeen täyttämisen jälkeen liitosta päin otetaan yhteyttä uuteen jäseneen.

– Meidänkin on Teollisuusliitossa jatkettava jäsenyysmallin kehittämistä. Ei riitä, että jaamme tietoa, vaikka sekin on hyvin tärkeää. Meidän on kehitettävä toimintamalleja, joilla saamme kausityöläiset liiton jäseniksi ja joilla pystymme puolustamaan heidän oikeuksiaan.

Teollisuusliitto on jo julkaissut alan työnantajaliittojen kanssa oppaan kausityöläisille maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksesta. Sopimus on yleissitova, eli sitä on noudatettava kaikilla alan työpaikoilla. Opas löytyy liiton verkkosivuilta suomen ja ruotsin ohella englanniksi, venäjäksi ja ukrainaksi.

EI VAIN LIITTOJEN ASIA

Sopimusasiantuntija iloitsee eurooppalaisen kampanjaviikon saavutuksissa erityisesti siitä, että mukana on ollut todella laaja rintama tahoja. Ammattiliittojen, työnantajajärjestöjen ja ELA:n lisäksi mukana olivat monissa maissa viranomaiset ja ministeriöt.

Suomessa esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut esitteen täällä noudatettavista työehdoista ja neuvoo, kuinka työntekijän tulee toimia, jos hän joutuu hyväksikäytön kohteeksi. Esitteessä on myös linkkejä työntekijöitä auttaviin tahoihin. Rikosuhripäivystyksen ja muiden sidosryhmien kanssa suunniteltu esite on julkaistu suomen, ruotsin, englannin, ukrainan, nepalin, venäjän ja thain kielillä. Esitteestä on verkossa saatavana PDF-tiedosto ja selailtava e-julkaisu.

Rikosuhripäivystyksellä oli tänä kesänä myös ensimmäistä kertaa neuvontapalvelu kausityöntekijöille.

VÄLIKÄDET KURIIN

Vasama painottaa muun eurooppalaisen ay-väen tapaan, että työntekijöiltä laittomasti palkkioita keräävien työnvälittäjien toiminta on saatava loppumaan. Sopimusasiantuntija on havahtunut siihen, että esimerkiksi ukrainalaisten tapauksessa hämäräperäinen ja kansainvälisten sopimusten vastainen toiminta on käynnissä myös Suomen kamaralla.

­­– Ukrainassa työnvälitys on laillinen ja valtaisa bisnes. Mutta Suomessa on laitonta, että firaabeli työnvälittäjä on työsuhteessa suomalaiseen työnantajaan ja hän lähtee sitten välittämään työnantajalleen lisää työntekijöitä siitä välistä rahaa vetäen. Suomalaiset työnantajat ovat usein yllättyneitä siitä, että huhut tällaisesta toiminnasta ovatkin totta.

Vasama painottaa, että parasta olisi, jos työnantajat pääsisivät suoriin kontakteihin työntekijöiden kanssa. Työnvälitys on ollut joskus Suomessakin jopa mafiatyyppistä rikollisuutta, mikä on saattanut kohdistua myös työnantajaan. Yhteistyö ammattiliittojen, työnantajajärjestöjen ja viranomaistahojen välillä olisi tässäkin omiaan kitkemään väärinkäytöksiä.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI

MAAILMA: Lernfabrik inhimillistää uutta teknologiaa

Saksan metalliliitto IG Metall kouluttaa hankkeella jäseniään työn muutokseen, jotta heillä on mahdollisuus vaikuttaa työpaikan oloihin ja siihen, että tekniikka huomioi ihmisen.

23.6.2021

KUVA YLLÄ: Robotit maalasivat Volkswagenin koria autovalmistajan Wolfsburgin tehtaalla maaliskuussa 2019.

Miten robotit ja digitaalinen tekniikka vaikuttavat työoloihin? Saksan metalliliitto IG Metallilla on kunnianhimoinen Työ ja uudistuminen -hanke, jolla se valmistaa jäseniään muutoksiin. Yksi osa tätä on Bochumissa sijaitseva Lernfabrik, Oppitehdas.

Liitto on muutaman viime vuoden aikana opastanut Lernfabrikissa useita satoja keskisuurten teollisuusyritysten yritysneuvostojen jäseniä uuteen teollisuustekniikkaan. Yritysneuvostot ovat lailla määriteltyjä, työntekijöiden valitsemia elimiä, jotka valvovat heidän etujaan.

Lernfabrik on liiton ja Ruhrin teollisuusalueen sydämessä sijaitsevan Bochumin korkeakoulun yhteinen hanke. IG Metall solmi jo vuonna 1975 yhteistyösopimuksen korkeakoulun kanssa työelämän ja tutkimuksen lähentämisestä.

Vuonna 2008 ne perustivat työn parantamisen kokeilutehtaan Bochumiin, ja vuonna 2018 se suureni sekä keskittyi uuteen teknologiaan. Nyt Lernfabrikissa voi tutustua teollisuusrobottien osaamiseen, 3D-tulostustekniikkaan ja digitaalisiin järjestelmiin. Monia voi myös itse kokeilla.

Liittoa ei kiinnosta teknologia sinänsä. Se haluaa valmistautua siihen, mitä uusi teknologia merkitsee ihmisille, heidän työlleen ja työn järjestämisen tavoille.

– Yritysneuvoston jäseninä meidän on ohjattava ja säädeltävä tätä prosessia. Jotta voimme keskustella yrityksen johdon kanssa samalla tasolla, hankimme täällä tietoa, sanoo hissitehtaan yritysneuvoston jäsen Claudia König Deutsche Wellen haastattelussa.

Kurssilla suunnitellaankin Lernfabrikissa nähdyn pohjalta, mitä omalla työpaikalla pitäisi tehdä. IG Metall satsaa paljon työelämän inhimillistämiseen, työssä jaksamiseen, joustavampiin työaikoihin ja työajan lyhentämiseen.

Uusi teknologia voi olla siinä avuksi, liitto päättelee. Tai tehdä työstä ikävämpää, ellei kehitystä hallita oikein.

– Haluamme nähdä kokonaisuuden. Emme tutki nykyään vain uutta teknologiaa, vaan sosiaalista näkökulmaa: kuinka esimerkiksi uusi robotti vaikuttaa tapaamme työskennellä? Pätevyysvaatimuksiin? Koulutukseen?

Näin sanoo yksi Lernfabrikin 35 tutkijasta, Henning Oberc, Dagens Arbete -lehdessä.

– Liitto on kiinnostunut myötämääräämisoikeudesta. Se kouluttaa työntekijöiden edustajat, jotta heistä tulee asioita ennakoivia, ei passiivisia seuraajia.

Kun he tuntevat tekniikkaa, heillä on mahdollisuus vaikuttaa työpaikan oloihin ja siihen, että tekniikka todella huomioi ihmisen, Oberc sanoo.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA LEHTIKUVA / AFP

TYÖYMPÄRISTÖ: Pitääkö vain jatkaa, vai aidosti jaksaa?

Eläkeputken poistuessa työssä jaksamisen keinot nousevat entistä tärkeämmiksi. Uusin tutkimus kertoo, että työoloilla on ratkaiseva merkitys. Työn muokkaus on tehokkaampaa kuin työntekijän muokkaus terveyspropagandalla.

12.4.2021

KUVA YLLÄ: Pöly, yötyö ja melu ovat tyypillisiä työpaikan altisteita ja rasitteita, jotka vaikuttavat ratkaisevasti työssä jaksamiseen.

Erot elintavoissa eivät ratkaise terveyden epäoikeudenmukaista jakautumista matalasti ja korkeasti koulutettujen välillä, vaikka niin usein väitetään.

”Työväestön terveyserojen kaventamisessa näyttäisi olevan tärkeämpää se, että keskitytään työolojen parantamiseen, ei kampanjointiin terveellisistä elintavoista.” Näin kertoo tuore pohjoismainen tutkimus. Muutaman vuoden takainen Helsingin yliopiston tutkimus puolestaan toteaa:

”Sosiaaliryhmän ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yhteys välittyi suurelta osin fyysisten työolosuhteiden kautta.”

OLETUKSIA JA ENNAKKOLUULOJA

Miksiköhän yli 55-vuotiaan työntekijän kuvaus on muuttunut myönteisestä ”kokeneesta” hivenen huolestuneeksi ”ikääntyneeksi”? SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi toteaa, että usein iän tuomien muutosten merkitystä ja varsinkin niiden tuomia kustannuksia työnantajalle halutaan liioitella.

– Kyllä, iän myötä voi kehossa tapahtua tiettyjä muutoksia. Tulee ikänäköä, tarvitaan ehkä parempaa valaistusta tai yötyöhön sopeutuminen vaikeutuu. Todellisuudessa sairauspoissaoloja ei ole sen enempää kuin nuoremmilla. Ja erittäin huolestuttavaa nuorilla on mielenterveyssyistä johtuvien sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden lisääntyminen.

Riitta Työläjärvi

Nykykulttuurimme ihannoi nuoruuden nopeutta ja fyysistä suorituskykyä, perusteetta.

– Kaikkein tehokkain ja tuottavin on monimuotoinen työyhteisö. Seniorit ovat usein lojaaleja ja motivoituneita työntekijöitä. Varsinkin duunariammateissa näkee usein, miten pitkän kokemuksensa ansiosta ikääntynyt työntekijä oivaltaa, kuinka työ tehdään oikein, ei nopeasti ja väärin. Lopputulos on parempi.

Työläjärvi muistuttaa vielä siitä, että työkyvyttömyyden kohdatessa vain isot yritykset joutuvat kantamaan taloudellista vastuuta eläkkeelle joutuneesta viimeisenä työnantajana.

OIKEUKSIA JA OIKEITA TOIMIA

– Vapaaehtoinen osa-aikaisuus, ergonomia kuntoon ja työn kuormitus sopivaksi, vaikutusmahdollisuus työvuoroihin, eli esimerkiksi mahdollisuus luopua yövuoroista, riittävä aika elpymiseen ja palautumiseen ja kuuntelu ja arvostus niin esimieheltä kuin muulta työyhteisöltä.

Tuossa on Työläjärven mielestä nippu oivia toimia, joilla seniori saadaan jaksamaan, jos niin vain halutaan.

– Väitän, että useimmilla työpaikoilla olisi mahdollisuus luoda joustoja. Yleensä ihminen on oman työnsä paras asiantuntija, ja kun työyhteisölle annetaan mahdollisuus ideointiin, kyllä niitä ideoita myös syntyy, Työläjärvi alleviivaa.

Yleensä ihminen on oman työnsä paras asiantuntija, ja kun työyhteisölle annetaan mahdollisuus ideointiin, kyllä niitä ideoita myös syntyy.

Asiantuntijalääkäri muistuttaa, että työnantajajärjestöjen kanssa käydään kyllä jatkuvasti keskustelua, usein myös yhteisiä säveliä löytäen. Mutta sitä Työläjärvi kavahtaa, että työehtosopimusten kivijalka lyötäisiin mureniksi.

– Näen luopumisen työehtosopimuksista valtaisana riskinä myös työssä jaksamisen näkökulmasta. Käytännössä se johtaisi työnantajan saneluun eriarvoistaen työntekijöiden aseman. Kuka tavallinen työntekijä pystyisi neuvottelemaan itselleen sairausajan palkan tai oikeuden kuntoutukseen, Työläjärvi kysyy.

– Työehtosopimuksen ansiosta luottamusmiehen neuvotteluasema on tasa-arvoisempi työnantajaan nähden. Vapaaehtoisessa, ei lakisääteisessä, työterveyshuollossa kävisi niin, että avainhenkilöille ja johtajille olisi tarjolla vaikka minkälaisia hoitoja ja palveluita, perusduunarille ei mitään.

EK EI SUOSI SUOJAA TYÖNTEKIJÖILLE

Johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta haluaa käyttää käsitettä ”työltä suojelu” työntekijän suojaksi tarkoitetuista säädöksistä.

– Jos varttuneelle työntekijälle annetaan erikoisoikeuksia, näyttäytyy hän työnantajalle kalliina ja ongelmallisena työntekijänä.

Rantahalvari kertoo olevansa tietoinen tutkimuksista, joiden mukaan nimenomaan työolot vaikuttavat työssä ”jatkamiseen”, mitä sanaa hän käyttää jaksamisen sijasta. Tästä huolimatta hänen mielestään suuret kokonaisuudet ja järjestelmät ratkaisevat enemmän.

– Ikäryhmittäin kun katsotaan, yli 55-vuotiaitten työllisyysaste on noussut huimasti verrattuna kaikkiin muihin.

Rantahalvari sanoo, että työttömyyseläkkeen ja osa-aikaeläkkeen poisto ja eläkeikärajan nosto ovat esimerkkejä niistä järjestelmätason muutoksia, joiden avulla on myöhennetty työntekijöiden siirtymistä tai siirtämistä eläkkeelle.

Muutama vuosi sitten Eläketurvakeskuksen kyselyssä tuli tämä tulos: ”Mitä suurempi yritys, sitä enemmän käytössä oleva rahoitusmalli kannustaa yritystä huolehtimaan työntekijöidensä työkyvystä”. Rantahalvarin mukaan EK:lle tulee nyt kuitenkin palautetta aivan kaiken kokoisilta yrityksiltä rahoitusmallin remontoimisen tarpeesta.

Jos varttuneelle työntekijälle annetaan erikoisoikeuksia, näyttäytyy hän työnantajalle kalliina ja ongelmallisena työntekijänä.

Työkyvyttömyyttä rahoittavaa eläkemaksua aletaan periä vasta palkkasummaltaan yli 2 miljoonan euron yrityksiltä. Vasta yli 30 miljoonan yrityksiltä kannetaan täysimääräistä maksua. Rantahalvarin mukaan malli kannustaa kuitenkin irtisanomaan varttuneempia työntekijöitä samalla kun se hillitsee haluja työllistää heitä uusina työntekijöinä, yrityksen koosta riippumatta.

– Tiedotuksen lisäämisellä tämä ei ratkea, Rantahalvari sanoo.

Toisena järjestelmätason aiheena Rantahalvari nostaa esiin elinikäisen oppimisen. Hän muistuttaa, että nythän vähiten koulutusta jo perustasolla saaneet työntekijät saavat sitä kaikkein vähiten myös työelämässä. Hän kuvaa, että se, joka keksisi tähän ratkaisun, ansaitsisi jonkin valtaisan erikoispalkinnon. Hänellä itsellään ei ratkaisua ole tarjota.

Kolmantena kokonaisuutena Rantahalvari pitää työpaikkojen omia toimia. Yrityksillä itsellään on hänestä tässä EK:ta parempi asiantuntemus.

– EK ei mestaroi. Mutta en usko, että varttuneiden työntekijöiden asema vahvistuu sälyttämällä lisää velvollisuuksia työnantajille.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT ISTOCK

Yhteisvoima ja yksilöllisyys

SAK:laisten ammattiliittojen jäsenet pitävät erittäin tärkeänä sitä, että liitot hoitavat työnantajien kanssa neuvottelut työoloista ja palkoista.

Niiden jälkeen tärkeitä liitoille sälytettyjä tehtäviä SAK:n tuoreen jäsentutkimuksen mukaan ovat työsuojelun tehostaminen, epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien ihmisten aseman parantaminen, työntekijöiden jaksamisesta huolehtiminen ja työajoista neuvotteleminen. Edellisten rinnalla jäsenet näkevät, että ammattiliitoilla on myös yhteiskunnallisia tehtäviä. Niistä tärkeimmät ovat työllisyydestä huolehtiminen ja tasa-arvon edistäminen.

Jäsenten näkökantojen painotukset vaihtelevat jonkin verran sukupuolen ja toimialan mukaan, mutta iso kuva on selvä. Ammattiliittoihin liitytään siksi, että ne huolehtivat työelämän rakenteiden ja järjestelmätason kysymysten kehittämisestä työntekijöiden etujen mukaisesti. Sen lisäksi ammattiliitoista koetaan saatavan henkilökohtaista tukea, jos työnantajan kanssa tulisi ongelmia vastaan. Ammattiliittojen yhteydessä toimivien työttömyyskassojen kautta hankittava ansiosidonnainen työttömyysturva on sekin edelleen tärkeä jäseneksi liittymisen peruste.

Jäsentutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että julkisuudessa jatkuvasti esiin nouseva paikallisen sopimisen lisäämisen teema ei vastaa liittoihin järjestäytyneiden työntekijöiden näkemyksiin ja toivomuksiin työelämän kehittämisestä. Ensisijaisena pidetty sopimusjärjestelmä on nykyisen kaltainen. Työelämän isoista asioista huolehditaan ja isoja kysymyksiä ratkotaan liitto- ja keskusjärjestötasolla niin, että työpaikoilla voidaan sopia asioista ja kehittää toimintaa työehtosopimuksissa määriteltyjen raamien pohjalta. Yhteiskunnallisissa kysymyksissä liitoilta odotetaan aktiivisuutta lakien valmistelussa niin, että työntekijöiden ja heidän perheidensä tarpeet tulevat huomioon otetuiksi.

Yhteisvoimalla ja kollektiivisella sopimisella on siis olemassa vahva kannatus, mutta valmis paketti ammattiliittojen tarjoama palvelu ja tuki jäsenille ei tietenkään ole. Päinvastoin yksilöllistyminen ja ihmisten halu toimia omilla ehdoilla haastavat liittojen harjoittaman perinteisen joukko-opin.

Näin ollen liitoilla riittää parannettavaa esimerkiksi jäsenten osallistamisessa toimintaan. Järjestödemokratia vaalitoimituksineen on edelleen tarpeellinen ja toimiva kivijalka, mutta se ei yksin riitä. Sen rinnalle tarvitaan toimintamalleja ja kanavia, jotka antavat kuulluksi tulemisen, osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuden myös niille ihmisille, jotka eivät ole kiinnostuneita järjestöille tyypillisestä vahvasta sitoutumisesta.


PETTERI RAITO
Päätoimittaja