Sähköautot muuttavat liikennettä sekä harrasteautojen laittamista. Muutos on hidas eikä ollenkaan pelottava.

14.7.2021

ATTE KAARTOSALMI (vasemmalla)

Tampere
Kesätyöntekijä, SSAB, Hämeenlinna
Tietotekniikan insinööriopiskelija, Tamk

JANNE CEDERLUND

Tampere
Asentaja, Patria Land, Hämeenlinna
Konetekniikan insinööriopiskelija, Tamk

Olipa kerran, reilut sata vuotta sitten, automobiili. Sen käyttövoimaksi pohdittiin niin kaasua, sähköä kuin bensaakin. Moderni ihminen näki tulevaisuuden öljyssä – loppu onkin autoilun historiaa.

– Sähkö oli mukana alkumetreiltä alkaen, ja sähköautoja on tutkittu koko ajan. Hypet tulevat kymmenen vuoden sykleissä, sanoo teknologiapäällikkö Panu Sainio Aalto-yliopistosta.

Sainio on tehnyt diplomityön aurinkosähkökilpa-autoista, ja liikenteen sähköistyminen on kiinnostanut häntä aina. Hän uskoo, että nyt autojen sähköistyminen menee maaliin asti.

Millainen maali on? Sitä on vielä vaikea sanoa, mutta polttomoottorin kuolema on liioittelua.

– Polttomoottorin mekaaninen yhteys renkaaseen katkeaa, mutta polttomoottori ei katoa vielä vuosikymmeniin. Tulemme näkemään erilaisia sähkö- ja polttomoottorien yhdistelmiä ja jotain biopolttoainesekoituksia. Näiden suhde ja akkujen koko sitten vaihtelee paikallisten markkinoiden mukaan.

Tähän saakka käsistään kätevä intoilija on voinut rakentaa auton hakemalla sen vaikka osa kerrallaan pellonlaidan puuhamaasta. Vuosikymmeniä torin laidoilla on kurkittu konepellin alle ja kuunneltu miten moottori kehrää ja basso jyskää.

Miten sähköautot muuttavat asetelmaa? Jos veekasit katoavat, millä taajamien äänimaailma täytetään perjantai-iltaisin? Muuttuuko viimeisillä euroilla tankkaaminen sen miettimiseen, miten sähköauton latauspisteellä saisi tiristettyä sähköä jollain vippaskonstilla? Sähköauton moottori on aivan eri peli kuin polttomoottori – onko sen ropailu edes mahdollista?

Tätä täytyy pohtia alaa tuntevien kanssa.

RAHA UPPOAA AUTOON

Ahveniston moottoriradalla kireäksi viritetty Nissan Micra kiusaa rata-Bemaria parin kierroksen ajan. Sitten BMW näyttää voimansa ja menee menojaan.

Parkkipaikalla menoa katsoo kaksi teollisuusliittolaista autoharrastajaa. Atte Kaartosalmen vuoden 2003 Golf GTI ja Janne Cederlundin automaattivaihteinen BMW 330 vuodelta 2004 kiiltelevät kesän auringossa.

– On sitä myllytettykin 19 tuntia, nauraa Kaartosalmi kiiltävänmustan Golfin vierellä. Myllytys on auton maalipinnan kiillottamista koneellisesti, jolloin pinnasta saadaan äärimmäisen kova, kiiltävä ja likaa hylkivä.

Kaartosalmi opiskelee tietotekniikan insinööriksi ja on kesätöissä Hämeenlinnan SSAB:llä. Cederlund opiskelee konetekniikan insinööriksi ja käy töissä rakentamassa panssariajoneuvoja Patrialla.

– Valtaosa käteen jäävästä rahasta menee auton laittoon ja varaosiin, Cederlund nauraa.

– Haen netistä paljon tietoa, miten autosta saadaan parempi alkaen moottorista aina sisustaan saakka. Auton pitää näyttää hyvältä myös ulospäin.

Kaartosalmi on panostanut Golfin sisustaan.

– Ensi kesänä keskityn ulkopuoleen. Myös koneen rakentaminen kiinnostaisi, mutta siihen palaa sen verran rahaa, ettei siihen opiskelijan budjetilla pysty, hän hymyilee.

VIRITTÄMISEN UUDET TUULET

Cederlund ja Kaartosalmi pohtivat, miten sähköautoja voi virittää mieleisekseen.

– Konetta ei samalla lailla voi ottaa auki, mutta alustaa voi virittää, vanteita vaihtaa, ja kun tulee uusia malleja ja sukupolvia, ehkä myös sisustusta voi muuttaa mieleisekseen, Kaartosalmi sanoo.

– Mutta kyllä tuo koneen virittäminen on auton laitossa oleellista.

Cederlundia mietityttää yksilöllisyys.

– Jokainen rakentaa nykyautoissa esimerkiksi pakoputkiston omalla tavallaan. Mutta jos sähköautoon voi hankkia tehopaketin netistä ja madaltaa auton samoilla osilla muiden kanssa, onko niissä mitään poikkeavaa, joka kiinnostaisi muitakin harrastajia?

Konetta ei samalla lailla voi ottaa auki, mutta alustaa voi virittää ja vanteita vaihtaa.

Aalto-yliopiston Sainio muistuttaa, että näitä asioita on pohdittu myös aiemmin.

– Kun autoihin tuli sähköiset ruiskut, sanottiin että niitä ei voi virittää. Sitten alkoi lastuttaminen. Virittämisestä tuli jopa helpompaa ja toisaalta siitä tuli palvelua, jota jokaisen ei tarvinnut osata itse. Eivät kaikki osanneet säätää Weberin kaasuttimiakaan.

Sainio uskoo, että intohimo autojen laittamiseen jatkuu kuten ennenkin – tosin se muuttaa muotoaan. Laitettavaa riittää edelleen sisustassa, alustassa, värityksessä. Moottoripuolella tarvitaan toki enemmän osaamista sähköstä, ohjelmistoista ja käyttöliittymistä.

– Mutta harrastus on globaalia. Harrastajia, jotka haluavat ostaa toisiltaan palveluja, löytyy kyllä, ja uusille jutuille on netissä valtava markkinointikanava.

HURJIEN TEHOJEN AUTOT

Myös Cederlundin ja Kaartosalmen puheissa vilisevät YouTube-kanavat ja muu autosisältö, mitä netistä haetaan ja hyödynnetään. Siellä on tutkittu myös speksit autosta, jota ollaan nyt lähdössä koeajamaan: täyssähköinen Audi e-tron. Se tarjoaa sutjakkaa suorituskykyä: 300 kilowattia eli reilu neljäsataa hevosvoimaa ja 600 newtonin vääntö liikauttavat Audin nollasta sataan alle kuudessa sekunnissa.

Sähköautot tarjoavatkin parhaimmillaan hurjaa suorituskykyä, ja oleellista on myös viiveetön vaste ajopolkimen painamiseen.

Sähkömoottoreissa on Sainion mukaan potentiaalia enemmän kuin niistä otetaan vielä irti.

– V8-moottorien viehätys on aina ollut muhkea vääntö, ja sähköautoissa on samaa ilmiötä. Ne tarjoavat jännemmän ajettavuuden – tulemme näkemään eräänlaisen väännön inkarnaation.

Autoilun viehätys tuskin siis katoaa sähköautojen myötä.

– Sähköautosta saa tehot irti heti. Sitä ei kotipihalta lähtiessä tarvitse lämmitellä kuten polttomoottoria, ennen kuin sille antaa tossua, Sainio hymyilee.

HELPPOA JA HURJAA

Cederlund ja Kaartosalmi palaavat koeajolenkiltä. Takana on niin kaupunkiajoa, hitaampaa kruisailua lähiöissä kuin polkaisut moottoritiellä. Miehillä on muikeat ilmeet.

– Olen positiivisen yllättynyt, erittäin hyvä valinta. Autossa on paljon tekniikkaa, ajomukavuutta ja se on vaivaton ajaa, sanoo Cederlund.

– Iso plussa myös ohjauksesta. Se on sähköisesti tehostettu, mutta siinä on hyvä tuntuma ja se toimii hyvin matalan painopisteen kanssa. Ja kyllähän kiihtyvyys hymyilyttää, ei voi mitään, hän virnistää.

Molempien miesten arvioissa toistuvat sanat pehmeys, ajamisen helppous, ajotuntuma.

– Mukava ajaa, mukava olla kyydissä, ja varsinkin kaupungissa sähköauton helppous tulee hyvin esille. Voisihan tuollaista miettiä, jos ei olisi opiskelija, Kaartosalmi nauraa lähes 90 000 euron Audin penkissä.

POLTTOMOOTTORI EI KUOLE

Autojen sähköistymisessä ei sinänsä ole mitään uutta.

– Autohan on ollut jo pitkään täynnä sähköä ja tietokoneita, nyt myös voimalinja sähköistyy. Akkuteknologia, akkujen kierrätys tai latausinfra ovat muutoksen nopeutta rajoittava tekijä, mutta eivät enää este, Sainio sanoo.

Polttomoottorilla tulee olemaan vielä iso rooli apuvoimanlähteinä tai erilaisissa hybridiratkaisuissa.

Sähköautojen yleistyminen on vääjäämätöntä, mutta perinteisten autojen katoaminen katukuvasta on vielä kaukana. Monet autovalmistajat ovat ilmoittaneet, että ne luopuvat polttomoottorien kehittämisestä tai valmistuksesta lähivuosina, mutta Sainio ei tätä niele.

– Polttomoottorilla tulee olemaan vielä iso rooli apuvoimanlähteinä tai erilaisissa hybridiratkaisuissa. Polttomoottorien hyötysuhde, tehokkuus ja mukavuus ovat sitä paitsi kehittyneet jatkuvasti.

ÄLY MUUTTAA LIIKENTEEN

Alalla kuin alalla kehitys menee eteenpäin. Sähköautotkin ovat luonnollinen jatkumo liikkumisen kehittymistä, Sainio muistuttaa.

Kauan sitten kaikki matkat käveltiin. Sitten kesytettiin hevonen, joka oli liikkumisen ja työnteon perusyksikkö. Pellolla hevosen korvasivat traktorit, muun liikkumisen polkupyörä, juna ja lopulta auto. Nyt hevoset ovat muuttuneet kalliiksi harrastukseksi, ja samoin voi käydä autoille.

Kehitys tuo myös turvallisuutta. Autot sähköistyvät ja niihin tulee yhä lisää älyä.

– Lapsenlapseni ihmettelevät aikanaan, että kun isoisä oli nuori, ajettiin autolla satasta, ihan itse. Sehän tarkoitti hurjaa kuolemanvaaraa, kun kahden auton kohtaamisnopeus oli 200 kilometriä tunnissa! Sainio pohtii.

Ennen pitkää autot ajavatkin itse paikasta toiseen – laajemman, koko liikennettä ohjaavan järjestelmän kaitsemana.

– Sata vuotta sitten pihat olivat täynnä hevosia. Kun mennään sata vuotta eteenpäin, pihoissa on jotain, joka näyttää autolle, mutta jolla ei ole mitään tekemistä nykyauton kanssa. Se, että itse ajaisin Espoosta Jyväskylään, on yhtä epätodennäköistä kuin että purjehtisin Skotlantiin.

LYHYT SANASTO

• SÄHKÖAUTO Autoa liikuttaa sähkömoottori (tai useampi), joka saa virtansa akuista. Kun sähkö loppuu, päättyy matkanteko, joten pidemmät matkat vaativat suunnittelua latauspaikoista. Auton toimintasäde riippuu akun kapasiteetista – tällä hetkellä keskivertosähköautolla pääsee kertalatauksella 300–400 kilometriä. Pakkasella toimintasäde voi laskea merkittävästi.
• LATAUSHYBRIDI / PISTOKEHYBRIDI Autossa on sekä polttomoottori (bensa/diesel) että sähkömoottori akkuineen. Ladatut akut mahdollistavat autosta riippuen noin 30–60 kilometrin ajon sähköllä. Kun sähkö loppuu, matka jatkuu polttomoottorin voimin. Kiihdytyksissä sähkö- ja polttomoottori voivat myös toimia yhdessä.
• ITSELATAAVA HYBRIDI Autossa on polttomoottorin apuna sähkömoottori, mutta akkuja ei voi ladata. Auto sen sijaan varastoi ja hyödyntää jarrutusenergiaa.

 

Autokoulu kaipaa uudistusta – sähköauto mullistaa opetuksen

Sähköauton ajaminen poikkeaa jonkin verran polttomoottoriautolla ajamisesta. Vaikka syytä olisi, autokouluissa ei vielä ajeta sähköllä – se vaatii lakimuutoksia.

Sähköautot aiheuttavat mietittävää kuljettajakoulutukseen ja nuorten liikenneturvallisuuteen.

– Nykyisillä opetusmäärillä sähköautojen teho ja kiihtyvyys voi olla vaarallinen yhdistelmä, sanoo liikenneasiantuntija Jiri Kattelus.

– Missä tahansa sähköisessä perheautossa saattaa olla 250 hevosvoimaa. Vaikka tekniikka auttaakin paljon, tehokas sähköauto on melkoinen väline taitamattomien käsissä. Siksi kuljettajakoulutus korostuu entisestään.

Autotekniikan kehitys asettaa haasteita kuljettajakoulutukselle.

– Voisiko tulevaisuudessa kuskeille antaa lentäjien tavoin tyyppikoulutusta, jos alle on tulossa ennestään tuntematon kone? Toki autot kohta ajavat ja jarruttavatkin itse, mutta jos alla on sadan tonnin auto, kannattaisiko koulutus silti?

Kattelus on opettanut suomalaisia ajamaan kolme vuosikymmentä niin oman autokoulun kuin erilaisten ajokoulutuksien kautta. Hän on myös opettanut liikennekouluttajia. Tällä hetkellä hän kouluttaa varusmiehiä yhdistelmäajoneuvojen ajamiseen Parolannummella.

PIELEEN MENNYT UUDISTUS

Liikenne- ja viestintäministeriö on juuri aloittamassa ajokorttilain ja ajo-opetuksen uudistamisen. Lakia viilattiin viimeksi vuonna 2018, ja monen mielestä uudistus heikensi liikenneturvallisuutta, etenkin vähentyneen ajo- ja teoriaopetuksen takia.

– Uudistus oli susi, sanoo Kattelus.

Tilanne on hullu. Toisaalta liikenteeseen halutaan hitechiä, mutta koulutus laahaa perässä.

Hänen mukaansa tulevassa laissa olisi hyvä huomioida myös sähköautot, koska nykyinen laki ei niitä ymmärrä. Sähköautot ovat vaihteettomia, eli lain silmissä automaatteja – ajokoulutuksen perusolettamus kuitenkin on, että autokoulu ajetaan manuaalivaihteisilla autoilla.

– Tilanne on hullu. Toisaalta liikenteeseen halutaan hitechiä, mutta koulutus laahaa perässä.

TAITOA ON, ASENNE KUNTOON

Nuoret ja heidän suhteensa autoihin ja liikkumiseen ovat olleet puheenaihe jo vuosia. Tilastot kertovat, että varsinkaan pääkaupunkiseudulla ei enää ajeta korttia entiseen malliin. Toinen tilasto näyttää, että nuorten kuljettajien osuus korostuu onnettomuuksissa.

Katteluksen mukaan nuoret ovat pääasiassa kuitenkin vastuullisia ja järkeviä kuljettajia.

– Mutta he voisivat osata paremminkin. Etenkin asennepuoli vaatii aikaa ja arvokeskustelua, ja sitä ei nykyinen opetusmäärä salli. Edellisessä uudistuksessa toimiva opetuksen rakenne purettiin, koska se muka maksoi liikaa.

Liukkaalla ja pimeässä ajamisen harjoittelu antoivat ennen tukea ajamiseen.

– Nyt on enemmän meininki, että rattiin vaan ja kylille, kärjistää Kattelus, joka on myös Liikenneturvan hallituksen jäsen.

Kattelus kertoo myös seminaarista, jossa etsittiin keinoja, miten liikenne saadaan turvallisemmaksi.

– Siellä esiteltiin valtavia investointeja infraan, mutta kukaan ei puhunut kuljettajista. Vertasin sitä siihen, että jos meille Parolaan rakennettaisiin 10 miljoonan euron jäähalli, voittaisimmeko heti jääkiekon Suomen mestaruuden?

 

Autokauppa myy sähkö- ja bensa-autoja rinta rinnan

Jo lähes kaikilla automerkeillä sähkö on mukana mallistoissa enemmän tai vähemmän – joko täyssähköautoina tai hybrideinä. Yksi ensimmäisiä täyssähkäreitä oli Hyundai Ionic.

– Sen menestys ylitti kaikki odotukset ja alussa oli jopa saatavuusongelmia. Ionicia seurannut Kona-mallisto räjäytti pankin, sanoo tuotepäällikkö Aki Kaukola.

Sähköautojen osuus Hyundain kokonaismyynnistä on jo yli 15 prosenttia, ja osuus kasvaa. Silti Kaukolakaan ei usko polttomoottorin katoavan.

– Meillekin tuli juuri uuden sukupolven bensamoottorit, joita käytetään myös ladattavissa hybrideissä. Dieselin osuus pienenee, mutta muuten vaihtoehtoja tulee olemaan rinta rinnan vielä pitkään.

Kaukola uskoo, että sähköautojen teknologia ottaa isoja harppauksia lähivuosina.

– Varsinkin latausnopeus kasvaa radikaalisti, kun korkeajännitteisemmät akut yleistyvät. Meillekin on tulossa 800 voltin järjestelmä, joka mahdollistaa yli 400 kilometrin toimintamatkan latauksen jopa 18 minuutissa.

Dieselin osuus pienenee, mutta muuten vaihtoehtoja tulee olemaan rinta rinnan vielä pitkään.

Kaukolalla on myös ilouutisia autoharrastajille: sähköauto ei tapa tuunaamisen mahdollisuuksia.

– Erilaisia pajoja on paljon, ja määrä kasvaa, kun teknologia halpenee. Juuri tutustuin YouTubessa VW Kuplaan, johon oli asennettu huipputehokkaan sähköauton voimalinja. Huikean laitteen suurin ongelma oli, repeytyykö moottori irti Kuplan rakenteista, Kaukola nauraa.

Hän nostaa esille myös epätodennäköisimmän esimerkin: maskuliinisesta polttoainesyöpöstä Hummerista on jo esitelty sähköversio.

– Polttomoottoriteknologialla ei voisi yhdistää tuollaisen 1 000-hevosvoimaisen superauton suorituskykyä sekä aitoa maastoauton etenemiskykyä.

BENSA-AUTON ARVO EI ROMAHDA

K-Caaran autovalikoimaan kuuluvat Volkswagen, Audi ja Porsche, jotka kaikki ovat aktiivisia sähköautomarkkinassa. Volkkarilla on ID.3- ja ID.4-mallit, Audilla e-tron-sarjansa, Porschella korskeat Taycanit – näitä kaikkia liikuttaa sähkö.

– Erityisesti täyssähköautojen, miksei ladattavien hybridienkin, matala autovero lisää sähköautojen hintakilpailukykyä ja kiinnostavuutta, sanoo K-ryhmän autotoimialan kehityksestä ja markkinoinnista vastaava johtaja Mikko Mykrä.

Pelkoa siitä, että käytettyjen polttomoottoriautojen arvo laskisi dramaattisesti lähivuosina, ei ole.

– Kysynnän ohjautuminen sähköisiin vaihtoehtoihin muokkaa autokantaa ja jälleenmyyntiarvoja hiljalleen, mutta romahduksesta ei voida puhua. Nykyaikainen diesel-, kaasu- tai bensa-auto on edelleen paras vaihtoehto moneen käyttötarkoitukseen – uutena tai käytettynä.

KLASSIKKOON SÄHKÖÄ PELLIN ALLE

Ford aloitti mallistonsa sähköistämisen rohkeasti: automaailman ikoni, Ford Mustang, esiteltiin sähköisenä versiona vuoden 2020 puolella.

– Kysyntä on ollut hyvää, ja autoa on myyty kymmeniä, sanoo Fordia myyvän Nelipyörän myyntijohtaja Thomas Ljunggren.

Mustang on tunnettu voimasta, äänestä ja miehekkyydestä. Onko sähköllä hissunkissun matkaan vinkaiseva Mustang Mach-E yhtä paljon urheiluauto kuin polttomoottoriversio, josta perästä törröttää parvi pakoputkia?

– Onhan se! On siitä toki ollut keskustelua, mutta vannoutuneiltakin Mustangin omistajilta on saatu hyväksyntä. Ja tulossa on vielä sporttisempikin GT-malli, Ljunggren sanoo.

Ljunggren kertoo omakohtaisen erimerkin siitä, miten sähköautot puskevat markkinoille montaa kautta.

– Kun rakensimme pari vuotta sitten omakotitaloa, urakoitsija kysyi, laitetaanko taloon myös latausasema. Ensin epäröin, mutta parin kuukauden harkinnan jälkeen soitin, että laitetaan vaan.

Ford on ilmoittanut, että kaikki sen Euroopassa myytävät autot ovat sähköautoja vuonna 2030.

SÄHKÖAUTOJEN HANKINTAA TUETAAN

• Liikenteen päästöt ovat viidennes Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä (vrt. 2005).
• Sähköauto on ajettaessa päästötön – mutta jos akut ladataan hiilestä paahdetulla sähköllä, osa ekologisuudesta katoaa taivaan tuuliin. Myös akkumetallien louhinta vaatii energiaa, ja akkuteollisuutta varjostaa lapsityövoiman käyttö osassa kaivoksia.
• Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli 45 000 ladattavaa hybridiä sekä 10 000 täyssähköautoa. Julkisia latauspaikkoja oli noin 1 300, niissä 4 800 latauspistettä.
• Sähköauton autovero sekä vuotuinen ajoneuvovero ovat päästöttömyyden takia polttomoottoriautoja huomattavasti pienemmät.
• Uuden sähköauton ostaja voi saada 2 000 euroa hankintatukea vuoden 2021 loppuun saakka.
• Vuoden 2021 alusta uusien, työsuhdekäyttöön otettavien täyssähköautojen verotusarvoa laskettiin 170 eurolla kuukaudessa. Työsuhdeautoilija pääsee samalla verotusarvolla kiinni merkittävästi arvokkaampaan täyssähköautoon kuin mihin verotusarvo riittäisi polttomoottoriautossa.
• Halvin sähköauto Suomessa on Seat Mii, hinta noin 15 000 euroa. Vuoden 2021 aikana markkinoille on tulossa myös Dacia Spring, sen hinnaksi on kaavailtu noin 10 000 euroa.

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT LAURI ROTKO