OIVALTAJA: Henri Åkerlund: ”Työntekijällä on oikeus pidättäytyä vaarallisesta työstä”

Henri Åkerlund on toiminut reilun vuoden työsuojeluasiamiehenä, mutta peruskurssille hän ei ole koronarajoitusten takia vielä päässyt. Åkerlund osallistui maaliskuussa kolmetuntiseen Työsuojelun ensiaskeleet -verkkokoulutukseen, jonka Teollisuusliitto järjesti ensiavuksi uusille työsuojelutoimijoille.

16.4.2021

TYÖSUOJELUN ENSIASKELEET

HENRI ÅKERLUND

Levyseppähitsaaja, työsuojeluasiamies
Andritz Savonlinna Works Oy
Savonlinnan Metallityöväen ao. 17

– Seurasimme verkkoluentoa yhdessä pääluottamusmiehen kanssa työpaikalla Teamsin välityksellä. Työsuojeluvaltuutettu osallistui webinaariin kotoaan, Åkerlund kertoo.

Työsuojelun webinaari oli Åkerlundin toinen kokemus verkkokoulutuksista. Ensimmäinen etäkoulutus käsitteli telineturvallisuutta.

– Opettajat olivat mukavia ja osasivat puhua mielenkiintoisesti. Myös me kurssilaiset saimme osallistua puheenvuoroin ja kysymyksin.

Verkkokurssilaiset kävivät läpi muun muassa työturvallisuuslakia eri osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien näkökulmasta.

Työnantajalla on velvollisuus huolehtia turvallisesta työympäristöstä.

– Myös työntekijöillä on velvollisuus huolehtia omasta ja työtoverien turvallisuudesta, noudattaa ohjeita ja varovaisuutta, käyttää suojaimia ja apuvälineitä sekä ilmoittaa vioista ja puutteista. Työntekijällä on myös oikeus pidättäytyä työstä, jos siitä voi aiheutua vakavaa vaaraa hengelle tai terveydelle.

Vaikka verkko-opetuksessa ja -kokouksissa on paljon hyvää, kuten se, ettei tarvitse lähteä matkustamaan parin tunnin palaveriin toiselle puolelle Suomea, Åkerlund liputtaa lähiopetuksen puolesta ja odottaa laajaa ja yksityiskohtaista työsuojelun peruskurssia Murikassa.

Näinä aikoina työpaikan työsuojelukokousten yksi keskeinen aihe on koronavirukselta suojautuminen, kertoo Henri Åkerlund.

Paperi- ja selluteollisuuden laitteita valmistavalla konepajalla on Åkerlundin mukaan paljon ennakkoon suunnittelua vaativia riskitilanteita. Isoja ja painavia koneita siirrellessä on oltava tarkkana ja nostoapuvälineiden pitää olla kunnossa. Kulmahiomakone eli rälläkkä on myös työkalu, jonka kanssa on oltava varovainen.

– Työsuojeluporukan Teams-kokouksissa on tullut esiin, että eri osastoilla on erilaisia riskitekijöitä. Näissä töissä pitää olla tosi skarppina ja miettiä työvaiheet ennen tekemistä. Vaarojen arviointi -lomakkeen täyttäminen päivittäin ennen työn aloittamista on hyvä systeemi.

Työsuojeluvaltuutettu ja -asiamiehet auttavat työntekijöitä erilaisissa tilanteissa, joita voivat olla esimerkiksi kiusaamiseen puuttuminen tai vaarallisen työn keskeyttäminen.

– Tällaisia tilanteita en ole työsuojeluasiamiehenä ollessani kohdannut, mutta varsinkin kiusaamisen tai häirinnän selvittely voi olla hankalaa. Toinen voi kokea kiusaamisena sen, mitä toinen pitää huumorina.

TEKSTI PIA KOIVISTO
KUVA MARKKU TISSARINEN

MAAILMA: Suuri rottajahti

Rotta on sitkeä eläin, eikä edes presidentti Trumpin hallinto onnistunut kukistamaan sitä. Ei ainakaan ammattiliittojen protestien symboliksi noussutta ilmalla täytettävää rottahahmoa.

9.4.2021

KUVA YLLÄ: ”Scabby the Rat” New Yorkin Bryant Parkissa huhtikuussa 2018. Yhdysvaltalaiset ammattiliitot käyttävät ”kapista rottaa” mielenosoituksissa vastalauseena epäoikeudenmukaisesti toimiville työnantajille.

Yleensä yli kolmimetrinen, käpäliään uhkaavasti heilutteleva rotta on liittojen mielenosoitusten vakiotavaraa Yhdysvalloissa. Se puhalletaan koko komeuteensa työntekijöitään kaltoin kohdelleen tai ay-oikeuksia rikkoneen yrityksen toimitilojen lähellä, ja aktiivit kulkevat vierellä kyltteineen.

Otus tunnetaan nimellä Scabby the Rat, suomeksi vaikkapa kapinen rotta. Nimen takana on Yhdysvalloissa lakonrikkurista käytetty sana scab, joka tarkoittaa muun muassa eri rupitauteja.

Scabby the Rat syntyi Chicagossa vuonna 1989. Ammattiosasto kaipasi jotakin tehokasta työehtoja loukannutta yritystä vastaan. Jättirotta sopi hyvin: se on näyttävä ja kertoo ohikulkijoille vahvalla symbolikielellään, miten yritys on toiminut.

Toimintamallina on name and shame, kuten englanniksi sanotaan. Rikkeitä tehnyt asetetaan julkiseen häpeäpaaluun.

ROTTASYMBOLIN KÄYTTÖ OSA SANANVAPAUTTA

Muovirotasta tuli nopeasti liittojen mielenosoitusten vakiovaruste. Näky on tuttu monille Yhdysvalloissa käyneelle. Rottapalloja tehdään eri kokoisina ja hiukan eri näköisinä, mutta yhteistä on vahva rottamaisuus.

Onnistumisen merkki on Scabbyn keräämä vastustus. Niitä on puukotettu, poliisi on takavarikoinut niitä ja työnantajien juristit ovat yrittäneet löytää lakipykälää niiden kieltämiseksi.

Valitukset eri puolille eivät kantaneet hedelmää. Rottasymbolin käyttö katsottiin perustuslain takaamaksi sananvapaudeksi. Aina siihen asti, kunnes Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti.

Hän nimesi vuonna 2017 työelämäoikeuksia valvovan viranomaisen National Labor Relations Boardin pääjuristiksi työnantajapuolen ärhäkän edustajan Peter Robbin.

Scabby saa jatkaa vaellustaan, perustuslain ja nyt lakia vartioivienkin suojelemana.

Robb tuotti useita esityksiä Scabbyn kieltämiseksi uhkaavana, häiritsevänä tai sivullisia haittaavana. Hän näki lisäksi Scabbyn loukkaavan työn teettäjän oikeuksia, mikäli sen alihankkijaa vastaan protestoidaan. Oikeus kumosi kieltohankkeet yksi toisensa jälkeen.

Joe Bidenin valinta presidentiksi muutti tilanteen. Hän erotti Robbin ja nimesi uudeksi pääjuristiksi Peter Ohrin. Heti ensi töikseen hän lopetti kaikki hankkeet Scabbyn kieltämiseksi. Sellaiset toimet ovat viraston arvokkaiden resurssien tuhlausta eivätkä yleinen etu, hän sanoi.

Scabby saa siis jatkaa vaellustaan, perustuslain ja nyt lakia vartioivienkin suojelemana.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA BRECHT BUG

OIVALTAJA: Jarno Silvonen: ”Perusvalmiudet ja ensisysäys luottamusmiehen tehtäviin”

Vuoden alussa luottamusmieheksi ja varapääluottamusmieheksi valittu Jarno Silvonen sai ensisysäyksen ja laajan katsauksen luottamusmiehen tehtäviin päivän mittaisella etästarttikurssilla tammikuussa. Peruskurssille pääsy on viivästynyt, sillä Murikka on jouduttu pitämään kiinni koronaepidemian takia.

8.4.2021

LUOTTAMUSMIESTEN STARTTIKURSSI

JARNO SILVONEN

Linjanhoitaja, varapääluottamusmies ja luottamusmies
Orion Oyj, Turku
Turun lääkealan työntekijät ao. 440

Verkko-opetuspäivän aikana Silvonen ehti saada perusvalmiudet toimia luottamusmiehenä. Teams-linkki oli valmiina avattavaksi aamukymmeneltä olohuoneen pöytäkoneella.

– Olin hyvissä ajoin liikenteessä eli valmistautunut. Aamupala oli syöty ja koiran kanssa käyty aamulenkillä. Olin myös miettinyt ennakkotehtäviä, joihin kuului esimerkiksi oma esittely ja sen pohtiminen, millainen on oma tehtävä uutena luottamusmiehenä.

Teams-istunnossa oli mukana toistakymmentä luottamusmiestä. Etäpäivässä oli Silvosen lisäksi toinenkin osallistuja muovituoteteollisuuden ja kemian teollisuuden sopimusalalta.

– Starttikurssi oli hyvä korvike varsinaiselle viiden päivän peruskurssille. Aloituspaketiksi tämä oli riittävä, mutta odotan Murikkaan pääsyä ja saavani lisää syventävää tietoa sekä kuulevani kokemuksia muilta työpaikoilta.

Luottamusmiesten peruskurssilta Silvonen odottaa hyvää seuraa ja tiukkoja tilanteita opettajien kanssa.

Odotan, että pääsen haastamaan opettajat kysymyksillä ja keskusteluilla, ja että opettajat haastavat meidät kurssilaiset.

Silvosen piti osallistua peruskurssille maaliskuussa, mutta lähiopinnot jouduttiin perumaan pandemian takia. Vielä ei tiedetä, milloin Murikkaan päästään.

Tuore luottamusmies Jarno Silvonen on saanut tukea tehtäviinsä verkkokursseilta.

– Luottamusmiehille tuli maaliskuulle verkkokursseja, jotka syventävät luottamustehtävän kannalta olennaista tietoa, mutta eivät korvaa peruskurssia. Näille verkkokursseille olen osallistumassa.

Uudella luottamusmiehellä ei ole vielä montaa kokemusta tehtävistä, mutta muutamia neuvoja hän on ehtinyt jo antaa työntekijöille esimerkiksi työvuoromallista ja palkankorotuksista.

Luottamustehtävään hakeutumiseen Silvosta johti mielenkiinto niin opiskelua kohtaan kuin kiinnostus työhön liittyviin sopimusasioihin. Taustalla vaikuttivat myös auttamishalu, oikeudenmukaisuuden arvo sekä halu vaikuttaa työoloihin. Opiskeluinnostusta kuvaa se, että Silvonen opiskelee tällä hetkellä koneoppimisen perusteita verkkokoulutuksena. Opintoihin sisältyy muun muassa datanhallintaa ja tekoälyä.

Luottamusmies on neuvottelija, auttaja, sopija, sovittelija, tiedonvälittäjä, kehittäjä sekä ammattiosaston ja työntekijöiden edustaja.

– Kaikki nämä tehtävät ovat arvokkaita. Luulen, että sovittelu tulee olemaan haastavin alue, koska eteen voi osua monia yllätystekijöitä.

TEKSTI PIA KOIVISTO
KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ

TOIMIJA: Pekka Tiimo: ”EWC-edustajana kuulet, mitä tapahtuu muualla Euroopassa”

PEKKA TIIMO

EWC-edustaja
Stora Enso Wood Products Oy, Honkalahti
Lappeenrannan Puualan ao. 724

1.4.2021

”Työskentelen Stora Enson sahapuolella operaattorina. Vastaan siitä, kun tukit tulevat kuorimolta, että ne sahataan laudoiksi ja lankuiksi, josta ne siirtyvät dimensiolajitteluun. Lisäksi on kaikennäköistä muuta hommaa, mitä työ vaatii.

Olen ollut Stora Ensolla reilut 30 vuotta. Työsuojeluhommissa olen ollut noin 20 vuotta, viimeiset neljä vuotta varavaltuutettuna, kun saatiin nuorempaa tekijää valtuutetun paikalle. Työntekijöiden EWC-edustajana olen ollut reilut kymmenen vuotta.

European Works Council, eurooppalainen yritysneuvosto eli EWC-edustus perustuu lakiin. Yhtiöiden täytyy antaa työntekijöiden edustajille tietoa, missä mennään. Kerran vuodessa on Stora Enso Wood Productsin kokous. Siellä on edustajat kaikista Euroopan maista, missä on tehtaita.

Suuressa EWC-kokouksessa on mukana ylintä johtoa Stora Ensosta. Näkee, että he pitävät tätä tärkeänä, kun varaavat aikaa siihen, että on johtoryhmää paikalla ja heiltä voi kysyä, miten menee.

Periaatteessa se on enemmänkin tiedotustoimintaa työnantajalta meille päin. Yleensä kokouksessa on työsuojeluasioita ja tietoa siitä, onko investointeja tai innovaatiojuttuja tulossa, ja tulokset numeroina.

Kerran vuodessa on Stora Enso Wood Productsin kokous. Siellä on edustajat kaikista Euroopan maista, missä on tehtaita.

Hyvä puoli fyysisissä kokouksissa on, että siinä tapaa ja voi jutella muiden maiden edustajien kanssa. Kulttuurieroja on, vaikka periaatteessa on samanlaiset säännöt.

Saa nähdä, miten meillä menee, kun työehtosopimusta ruvetaan paikallisesti sopien tekemään. Itävallassa ja Ruotsissa isot liitot neuvottelevat paljon.

Nyt meillä on koronatilanteen vuoksi työvaliokunnan kokoukset puhelimitse neljä kertaa vuodessa. Siellä valmistellaan asioita ja kysymyksiä itse EWC-kokoukseen. Valiokunnassa on edustaja Suomesta, Ruotsista ja puheenjohtaja Dieter Koinig-Woehl Itävallasta. Hänelle voi aina lähettää sähköpostia. Kokouksia varten olen laittanut kyselyjä sahojen luottamusmiehille. Jos monessa paikassa on samoja ongelmia, niitä on hyvä ottaa esille.

Mie olen tykännyt, edustus antaa uudenlaista näkökulmaa. Näet ja kuulet mitä tapahtuu muualla Euroopassa. Murikassa on ollut EWC-edustajille koulutuksia.

Kielitaitoa on täytynyt pitää yllä. Jotenkin sitä aina pärjää, jos ei muuta niin piirtämällä.

Työsuojelupuolella se, mistä olen huolissani, on ihmisten jaksaminen. Porukat menevät melko äärirajoilla. Yt-neuvottelut ovat koko ajan päällä ja töitä tehdään melko pienellä porukalla. Onneksi on hyvä porukka. Tässä ei voi siirtyä etätöihin. Jos ei joku mene töihin, ei paljon lankku liiku.”

TEKSTI SINI SILVÀN
KUVA ARI NAKARI

OIVALTAJA: Jukka Uitto: ”Nettikamera päällä, teippi myös”

Jukka Uitto on yksi monista, joiden ensikosketus verkko-opiskeluun tapahtui koronavuonna 2020. Nettialustan käytön hän kertoo ottaneensa haltuun kokeilemalla, mutta kurssi Teamsin käytöstä olisi voinut olla paikallaan.

11.3.2021

VERKKO-OPISKELU

JUKKA UITTO

Asentaja, varatyösuojeluvaltuutettu
Metso Outotec Finland Oy
Tampereen Teollisuustyöväen ao. 7:n hallituksen jäsen

– Verkkokurssien ensi metreillä opiskelukaverini kommentoi, että meikäläisen kuvake näkyi muille nimikirjainten sijasta punaisena. Huomasin sitten, että nettikameran päällä oli punainen teipinpala.

Etäopiskeluna Uitto on suorittanut työpaikkansa ja Würth Oy:n kemikaalikurssin, joka oli puolisen tuntia kestänyt tietoisku kemikaaleista. Seuraavaksi on vuorossa webinaari siitä, miten valita työ- ja suojavälineet, kuten kuulosuojaimet ja kypärät.

Ammattiosaston Ay-koulun kursseista suurin osa suoritettiin verkon välityksellä. Työehtosopimus- ja lakiasioita käsitelleistä kursseista muutama kyettiin pitämään lähiopetuksena.

– Opettaja veti netin kautta samantyyppisen rungon kuin lähiopetuksessa ja jakoi näytöille esityksensä. Kurssien vetäjillä oli alussa pieniä hankaluuksia siinä kuin opiskelijoillakin.

Opiskelurauha on taattu, sillä Uitto pystyy linnoittautumaan omaan soppeensa kotinsa alakertaan. Verkko-opiskelun kuormittavuudesta on raportoitu, ja Uittokin huomasi, että Ay-koulun kolmen tunnin iltaistunnoissa kuulokemikrofoni alkoi painaa, ja että istumisasento kannatti tarkistaa välillä.

– Sohvalle on mukava mennä, mutta ergonomia on hyvä muistaa, etteivät selkä ja raajat kipeydy.

Ergonomia on hyvä muistaa, etteivät selkä ja raajat kipeydy.

Suurin ero etä- ja lähiopiskelussa on Uiton mukaan vuorovaikutuksen väheneminen niin opettajan ja opiskelijan kuin toisten opiskelijoiden kanssa. Jos osallistuminen on olematonta, luennosta voi tulla kuivakkaa yksinpuhelua, vaikka mahdollisuudet sosiaaliseen vuorovaikutukseen digitaalisessa oppimisympäristössä toki on.

– Tärkeät kokemusten vaihdot hyvistä käytännöistä tai ongelmanratkaisuista ovat jääneet pois. Niitä ei osata samalla tavalla verkossa jakaa – ellei opettaja suoraan kysy tai kehota siihen.

Tämän vuoden suunnitelmissa ja toiveissa Uitolla on päästä Murikkaan paikan päälle opiskelemaan. Murikan kurssit on tarkoitus aloittaa tauon jälkeen maaliskuussa, jos koronatilanne helpottuu.

Verkko-opiskelu on Uiton mielestä kuitenkin ihan ok ja erittäin tarpeellinen tässä pandemiatilanteessa.

– Linkit ovat auenneet sähköposteista eikä nettiyhteys ole pätkinyt. Teams on toiminut hyvin.

Liikunnallinen Uitto on miettinyt, voisiko täysin virtuaalista verkkoseminaaria, eli webinaaria, kuunnellessa samalla ajaa vaikka kuntopyörää.

TEKSTI PIA KOIVISTO
KUVA EMMI KALLIO

Etäyhteydet lähelle

Teollisuusliitto tarjoaa tukea etäyhteyksien käyttöön poikkeusaikana. Lähikoulutuksesta tuttu sosiaalisuus pyritään säilyttämään verkossakin, kertoo koulutusasiantuntija Sari Helminen.

4.3.2021

Koronapandemian hillitsemiseksi tehdyt rajoitukset ja suositukset ovat muokanneet ihmisten kanssakäymistä monin tavoin. Fyysiset tapaamiset, koulutukset ja muut kokoontumiset ovat olleet valtaosin tauolla.

Rajoitukset ovat vastaavasti muokanneet myös ammattiosastojen toimintaa. Kasvokkaiset kokoukset, ajatustenvaihdot ja koulutukset ovat hankaloituneet korona-aikana.

Verkkomaailman mahdollisuudet videopalavereineen ja pikaviestimineen eivät täysin korvaa fyysisiä tapaamisia, mutta ovat hyvä apu poikkeuksellisina aikoina.

VERKKOVÄLINEET TUTUIKSI

Teollisuusliitto ja Työväen Sivistysliitto järjestävät yhteistyössä maalis–huhtikuussa ammattiosastojen hallitusten jäsenille Ketteryyttä toimintaan verkkovälinein -kursseja, joilla tuetaan verkkovalmiuksia.

Kursseilla tutustutaan verkkokokoukset ja muun verkkotyöskentelyn mahdollistaviin ohjelmistoihin ja verkkotoiminnan periaatteisiin.

– Tavoite on, että jäsenistömme tarttuu pelkäämättä mahdollisuuteen, kertoo koulutusasiantuntija Sari Helminen Teollisuusliitosta.

Osalle verkkotyökalut ovat arkinen juttu ja osalle perehdytys on tarpeen. Kun tekniikka tulee tutuksi, kynnys sisältökoulutuksiin osallistumiseen ja koulutusten järjestämiseen madaltuu.

– Opitaan yhdessä käyttömahdollisuuksista rintarinnan, Helminen sanoo.

KOULUTUKSIA TARVITAAN

Vuosi 2020 oli kasvotusten pidettävien koulutusten kannalta aaltoliikettä. Keväällä korona keskeytti koulutukset, syksyllä toiminta jatkui suositusten sallimissa rajoissa, ja loppuvuonna lähikoulutuksetjälleen lopetettiin.

– Ennen vuodenvaihdetta valittiin uusia luottamusmiehiä, joten koulutustarve on suuri, Helminen toteaa.

Sari Helminen

Ketteryyttä toimintaan verkkovälinein -kurssit järjestetään Teollisuusliiton kuudella toiminta-alueella. Joka alueella verkkokoulutuksiin mahtuu 20 henkeä.

Helminen kertoo, että heille, jotka eivät tässä vaiheessa mahtuneet kursseille, on tarkoitus järjestää vastaavaa koulutusta myöhemmin. Kiinnostuneiden kannattaa seurata liiton koulutustarjontaa.

Verkkovalmiuskurssit myös tallennetaan, joten ammattiosastojen on mahdollista hyödyntää tallenteita myöhemmin omassa toiminnassaan.

Helminen arvioi, että kasvokkaiset kokoontumiset ja koulutukset ovat ammattiosastoissa niin vakiintunut toiminnan malli, että verkkomahdollisuuksien käyttöönotto vie aikansa.

– Ammattiosastot ovat heräämässä tähän koulutusvaihtoehtoon, Helminen sanoo ja lisää, että osastoilta on alkanut tulla jonkin verran kyselyjä verkkokoulutuksista.

SOVELLUKSISTA ON MONEKSI

Teknisiä alustoja verkkotapaamisiin ja muuhun yhteydenpitoon on monia. Microsoft Teams ja Howspace Live -sovellukset on valittu esiteltäviksi ammattiosastojen hallitusjäsenten kursseilla.

Microsoft Teams on maailmanlaajuisesti yksi käytetyimmistä videopalaverisovelluksista. Helminen kertoo, että Howspace Live on otettu käyttöön monissa työmarkkinajärjestöissä.

Sovelluksia valittaessa lähtökohtana on käyttäjäystävällisyys ja muovautuminen erilaisiin tarpeisiin. Toimivalle alustalle on helppo rakentaa koulutuksia, jotka ovat vastaanottajalle mielekkäässä muodossa.

HYÖTYJÄ MYÖS JATKOSSA

Ajatuksena on, että koronan vauhdittamana käyttöön otetut verkkoalustat helpottavat toimintaa myös pandemian väistyttyä.

– Tämä on yksi tapa toimia. Sitä voi käyttää senkin jälkeen, kun lähikoulutukset ovat taas mahdollisia, Helminen sanoo.

Poikkeusaikana tutuksi tullut tekniikka voi jatkossa helpottaa esimerkiksi välimatkoista aiheutuvaa vaivaa ja epätasa-arvoa. Helminen pohtii, että esimerkiksi yksinhuoltajalle ammattiosastossa toimiminen voi helpottua etäyhteyksien avulla. Etäyhteyksien käyttö on myös ilmastoteko, kun matkustaminen vähenee.

Ammattiosastot ovat heräämässä tähän koulutusvaihtoehtoon.

Perinteisten lähikoulutusten kuihtumista on kuitenkin turha pelätä.

– Itsellänikin on koko ajan mielessä lähikoulutusten pyörittäminen, että päästään näkemään ja kokemaan, Helminen sanoo.

SOSIAALISUUS VERKKOON

Heikoimmillaan verkkokoulutuksesta voi tulla mieleen tietokoneen ruudulta tuijotettava kouluttajan yksinpuhelu.

Helminen kertoo, että Teollisuusliiton koulutuksissa pyritään säilyttämään fyysisistä tapaamisista tuttu vuorovaikutteisuus. Osallistujat pääsevät ääneen myös ruudun takaa.

– Omista kokemuksista ammennetaan, Helminen toteaa.

Ketteryyttä toimintaan verkkovälinein -kursseilla ohjelmassa on tekniikkaan tutustumisen lisäksi verkkokokousten etiketti, eli miten esimerkiksi puheenvuorot pyydetään ja pidetään verkkoympäristössä.

ÄLYPUHELIMELLA MUKAAN

Verkkokoulutuksiin osallistumiseen tarvitsee nykyaikaisen älypuhelimen, tabletin tai tietokoneen. Koulutuksiin pääsee yleensä sähköpostiin tulleen linkin kautta, joten osallistuminen ei vaadi erityistaitoja.

– Verkkokoulutuksiin voi osallistua vaikka sohvan nurkasta puhelimella, Helminen toteaa.

Etäyhteyksien käytöstä opitaan jatkuvasti lisää, joten mahdollisuuksia on.

– Alustat taipuvat muuhunkin kuin koulutukseen. Toivotaan, että jäsenet löytävät etäyhteyksien hyödyt, Helminen sanoo.

 

KETTERYYTTÄ TOIMINTAAN VERKKOVÄLINEIN

Teollisuusliiton ammattiosastojen hallitusten jäsenille suunnatut Ketteryyttä toimintaan verkkovälinein -koulutukset järjestetään alueittain maalis–huhtikuussa 2021 etäyhteyksin.

  • Vaasa–Keski-Suomi tiistaisin 9.3., 16.3. ja 23.3. kello 17–18.
  • Helsinki–Uusimaa maanantaisin 15.3., 22.3. ja 29.3. kello 17–18.
  • Oulu–Lappi keskiviikkoisin 17.3., 24.3. ja 31.3. kello 17–18.
  • Kaakkois-Suomi–Savo-Karjala torstaisin 18.3., 25.3. ja 8.4. kello 17–18.
  • Häme–Pirkanmaa tiistaisin 30.3., 6.4. ja 13.4. kello 17–18.
  • Varsinais-Suomi–Satakunta keskiviikkoisin 7.4., 14.4. ja 28.4. kello 17–18.

Ilmoittautumislinkit on lähetetty ammattiosastoihin. Linkkiä voi tarvittaessa tiedustella liiton aluetoimistosta. Ilmoittautumisaika päättyy kurssin alkaessa.

Kursseille otetaan joka alueella 20 henkeä. Jos ilmoittautuja saa tiedon, että jää jonoon, hänelle ilmoitetaan seuraavasta mahdollisuudesta osallistua kurssille.

Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu

 

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVITUS ISTOCK JA EMILIE UGGLA

TOIMIJA: Jukka Kostiainen: ”Järjestäytyminen on nyt äärettömän tärkeää”

JUKKA KOSTIAINEN

Pääluottamusmies
Versowood Oy, Vierumäki

4.3.2021

”Kaikki alkoi, kun sain puhelinsoiton Tampereelta [Teollisuusliiton järjestämistoimitsijalta] Jussi-Pekka Ahoselta kiinnostaisiko lähteä järjestäjäharjoitteluun. Aluksi viikon kurssilla opeteltiin perusasiat, sitten hyppäsin Jussi-Pekan mukaan. Hänen ohjauksessaan tehtiin edunvalvontakampanja Vierumäelle. Hän oli iso apu ja on mahtava persoona.

Versowoodilla Vierumäellä meillä on kaksi sahaa ja 200 työntekijää. Sahataan puutuotteita ja jatkojalostetaan liimapuuta. Tehdään esimerkiksi liimapalkkeja, puusiltaelementtejä ja katuvalojen sekä puhelinlinjojen pylväitä.

Käytiin alkuun ihmisten kanssa kahvilla, koitettiin tunnistaa kysymyksiä, jotka ovat työntekijöiden mielessä. Sitten tehtiin edunvalvontakysely, jolla kontaktoitiin jokainen työntekijä naamatusten. Esiin nousivat pekkaset, niiden maksutapa ja tasapuolinen saaminen. Osa tavoitteista saatiinkin läpi. Ideana oli saada porukka osallistumaan.

Järjestämisen kautta vahvistetaan jäsenmäärää työpaikalla, työoloja ja työehtoja sitä kautta. Meilläkin oli järjestäytymisaste 66 prosenttia, kun aloitettiin. Nyt jo yli 90 prosenttia.

Järjestäjän tehtävä on jäsenhankintaa, muttei pelkästään sitä. Näytetään, miten yksittäisen ihmisen ajatusmaailma vaikuttaa, tehdään liittoa ja edunvalvontaa näkyvämmäksi.

Jos saa tällaisen mahdollisuuden järjestäjäharjoitteluun, niin ei kannata empiä, kannattaa lähteä mukaan.

Minulla oli harjoittelun tavoitteena mennä katsomaan, mitä se järjestäminen on. Huomasin, että se on tosi mukavaa työtä. Kolme kuukautta olin 80 prosenttia ajasta oman mukavuusalueen ulkopuolella, mutta opin itsestäni uutta koko ajan. Jokaisen luottamusmiehen pitäisi tehdä järjestäjän työtä oman työn ohella. Järjestää ja myllätä ammattiosastoa.

Jäsenhankinta perustuu siihen, että kun työkaverilla on joku ideologinen, ulkoinen tai sisäinen syy, miksi hän ei kuulu liittoon, sitä vastaväitettä koitetaan purkaa, perustellusti. Aika usein se onnistuu, jossain tapauksissa ei onnistu. Pitää olla vain itse henkisesti läsnä, kuunnella, mitä toisella on asiaa.

Metsäteollisuuden ilmoitus, ettei se enää tee yleissitovaa työehtosopimusta, tarkoitti, että järjestäytyminen on nyt äärettömän tärkeää, se on ainut keino vaikuttaa. Ja se on tarkoittanutkin työntekijäpuolelle aika huimaa nousua järjestäytymisasteessa. Me ollaan kaikki saman asian takana, se antaa painetta työnantajapuolelle. Onhan sen merkitys aivan valtava.”

TEKSTI SINI SILVÀN
KUVA LAURI ROTKO

ERITYISALOJEN SEKTORI: ”Väki on hitsautunut loistavasti yhteen”

Teollisuusliiton erityisalojen sektori ajaa jäsenten etuja 16 sopimusalalla. Sektorin johtaja Marko Rosqvist kertoo, että liiton kolmen toimintavuoden aikana moni asia on muuttunut ja paljon on opittu.

19.2.2021

– Kolme vuotta on mennyt nopeasti. Väki on hitsautunut loistavasti yhteen töitä tehdessään, sanoo Teollisuusliiton erityisalojen sektorin johtaja Marko Rosqvist.

Teollisuusliitossa edunvalvonta- ja työehtotoimintaa hoidetaan neljällä eri sektorilla, jotka ovat kemian sektori, teknologiasektori, puutuotesektori ja erityisalojen sektori.

Erityisalojen sektori vastaa 16 sopimusalallaan muun muassa edunvalvonnasta, työehtosopimustoiminnasta ja jäsenpalveluista. Sektorille tuli sopimusaloja kaikista kolmesta Teollisuusliiton vuonna 2018 perustaneesta liitosta. Sektorin sopimusalojen ammattikirjo on laaja. Alojen erilaisuus on sekä haaste että rikkaus.

Marko Rosqvist

Rosqvist kertoo, että erilaiset neuvottelukulttuurit ovat vaatineet opettelua, mutta niistä on voinut ammentaa uutta osaamista. Erityisesti hän kiittää sektorin sopimusasiantuntijoiden osaamisen kehitystä.

– Jokainen oppi antaa lisää ja pystyy hahmottamaan, mistä narusta kannattaa vetää.

Myös ison organisaation hyödyt ovat tulleet näkyviin erityisalojen sektorilla. Esimerkiksi Teollisuusliiton tutkimusyksikön panosta Rosqvist pitää tärkeänä.

Kaikkiaan hän kuvailee sektorin sopimusalojen neuvottelukulttuuria hyvähenkiseksi. Sopimusalojen työehdoista sovitaan kahdeksan työnantajaosapuolen kanssa.

– On käyttäydytty asianmukaisesti ja puhuttu asiaa toisiamme kunnioittaen, Rosqvist kertoo.

MUUTOKSIA SOPIMUSALOILLA

Teollisuusliiton perustamisvaiheessa erityisalojen sektorilla oli 15 sopimusalaa. Suorajakelun sopimusala on tullut uutena mukaan. Alaan kuuluu osoitteettomien mainosten ja maksuttomien kaupunkilehtien jakelu.

Teknisen huollon ja kunnossapidon alalla puolestaan tehtiin vuonna 2019 yrityskauppa, joka kosketti 95 prosenttia sopimusalan työntekijöistä. Caverion osti Maintpartnerin Suomen, Viron ja Puolan toiminnot.

– Sopimus on edelleen voimassa hieman kapeammalla joukkueella, Rosqvist kertoo.

Turvetuotantoala on muutosten kourissa. Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa on linjattu, että turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Turveala on ilmoittanut tätäkin nopeammasta alasajosta.

Rosqvist pohtii, että turpeen energiakäytön nopea alasajo tarkoittaa myös turvealan muun tuotekehityksen heikentymistä. Turvetta tarvitaan maatiloilla ja puutarhoissa, mutta uusiakin innovaatioita on ollut työn alla.

HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA

Kansainvälisyys on erityisalojen sektorin yksi erityispiirre. Esimerkiksi maaseutuelinkeinojen sopimusalalla on paljon ulkomaalaistaustaisia kausityöntekijöitä.

Sektorin asiantuntijat saavat kuukaudessa 50–70 muun kuin suomenkielistä yhteydenottoa.

Jäsenmäärällä mitattuna erityisalojen sektorin suurimmat sopimusalat ovat media- ja painoala sekä tekstiili- ja muotiala. Molemmilla aloilla on koettu rakennemuutoksia. Digitalisaatio haastaa painotuotealaa ja tekstiiliteollisuutta on viime vuosikymmeninä siirretty ulkomaille. Toisaalta tekstiili- ja muotialalle on viime vuosina syntynyt uusia kotimaisia yrityksiä.

Tulevan kierroksen haasteet kumpuavat Metsäteollisuus ry:n ratkaisusta olla tekemättä työehtosopimuksia.

Sektorin järjestäytymisasteen kehitystä Rosqvist kuvaa vastaavaksi kuin Teollisuusliitossa yleensä. Trendi on ollut laskeva. Kausityöntekijät ovat jäsenhankinnan kannalta sekä mahdollisuus että haaste. Työntekijät lasketaan vuosittain kymmenissä tuhansissa, mutta heidän tavoittamisensa ei ole helppoa.

Monet erityisalojen sektorin työt tehdään muualla kuin tehtaan kaltaisessa kiinteässä työpaikassa. Esimerkiksi lehdenjakajat ovat jakoreiteillään liikkeellä yön ja aamun pikkutunneilla, ja metsureiden työtehtävät ovat luonnossa. Tämäkin asettaa haasteensa jäsenhankinnalle.

SYKSYLLÄ NEUVOTTELUIHIN

Valtaosa erityisalojen työehtosopimuksista on katkolla ensi vuodenvaihteen molemmin puolin noin kolmen kuukauden aikana.

Ensimmäiset neuvottelut käynnistyvät syksyllä.

– Tulevan kierroksen haasteet kumpuavat Metsäteollisuus ry:n ratkaisusta olla tekemättä työehtosopimuksia, Rosqvist ennakoi.

Toisaalta hän toteaa, että muut työnantajajärjestöt eivät toistaiseksi ole lähteneet peesaamaan metsäteollisuutta.

 

KORONA VAIKUTTAA KAIKILLA ALOILLA

Koronapandemian vaikutukset ovat näkyneet enemmän tai vähemmän kaikilla erityisalojen sektorin sopimusaloilla, Marko Rosqvist kertoo.

Esimerkiksi tekstiilihuoltoalalla pesuloissa työt vähenivät, kun hotelli- ja laivapyykin määrä putosi radikaalisti. Sairaalapyykin kasvanut määrä on vain osittain korvannut pudotusta.

Korona on vauhdittanut media- ja painoalan haasteita, sillä mainostus on vähentynyt ja painettuja lehtiä on supistettu palvelujen siirtyessä digialustoille.

– Printtimedian ongelmat vaikuttavat myös jakeluun ja suorajakeluun, Rosqvist pohtii.

Koronan alkutaipaleella tuli iso tarve kasvomaskeista.

Metsäalan töissä on nähty jonkin verran lomautuksia, mutta metsä- ja metsäkonealan näkymiin korona ei ole puraissut erityisen pahasti.

– Metsänhoitotyötä on tehtävä joka tapauksessa.

Tekstiili- ja muotialalle korona-aika on tuonut myös piristystä.

– Koronan alkutaipaleella tuli iso tarve kasvomaskeista, Rosqvist kertoo.

Korona-ajan väistymistä ja uutta talouskasvua odotetaan innolla, mutta osa pandemian vaikutuksista voi jäädä pitkäaikaisiksi, Rosqvist näkee.

 

ERITYISALOJEN SEKTORI

Työmarkkinoiden käytössä olevat jäsenet 31.12.2020
● Jakelu 1 014

● Lasitus-, rakennuslasitus- ja lasinjalostusala 284
● Maaseutuelinkeinot 748
● Media- ja painoalan työntekijät 4 283
● Metsäala 1 058
● Metsäkoneala 1 111
● Puutarha-ala 900
● Suorajakelu 20
● Taimitarha-ala 155
● Tekninen huolto ja kunnossapito 488
● Tekstiili- ja muotiala 2 526
● Tekstiilihuoltoala 974
● Turkistuotantoala 81
● Turvetuotantoala 42
● Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry 867
● Viher- ja ympäristörakentamisala 247
Yhteensä 14 798

 

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN

TOIMIJA: Laura Aalto: ”Parasta on soittaa luottamusmiehille”

LAURA AALTO

Opintosihteeri, ammattiosaston sihteeri, nuorijaoston toinen vetäjä
Turun Teollisuustyöväen ao. 49

”Olen saanut ammattiyhdistyskasvatusta kotoa, olin jo ekaluokkalaisena tekemässä läksyjä kokouksissa. Teollisuusalalle tulin Fläkt Woodsille kesätöihin. Silloin liityin myös liittoon. Samassa työpaikassa olen ollut myös vuorotteluvapaan sijaisena, tehnyt kokoonpanossa huippuimureita.

Turun Teollisuustyöväen ammattiosasto 49:ssä olen nuorisojaoston toisena vetäjänä ja ammattiosaston sihteerinä neljättä vuotta. Olen hoitanut koulutuksia osastossa ja aloitin opintosihteerinä tämän vuoden alussa. Koulutuksia on järjestetty jo kokeiluna hybridimallina. Niissä osa on osallistunut koulutukseen paikan päällä turvaväleillä ja osa Teamsilla kotona. Myös kokouksia on pidetty hybridinä ja etänä. Niihin kokouksiin tarvitaan tekninen sihteeri, jolloin muiden on helpompi keskittyä kokousasioihin. Näin kokous ei ole puurtamista vaan voidaan keskustella asioista.

Koko ”ay-urani” minua on tsempannut ja opettanut osaston puheenjohtaja Antero Palomäki. Nyt uutena puheenjohtajana aloittaa Tuukka Pääkkönen. Olen innoissani, että hän voi auttaa, kun kehitetään asioita ja voidaan vielä paremmin järjestää etäkoulutusta ja -kokouksia. Tykkään siitä, että useammalla on osallistumismahdollisuus. Ei tarvitse aina tulla paikan päälle, koronankaan jälkeen.

Nuoria tarvitaan lisää, mutta on tärkeää, että ensin saa osallistua ilman, että saman tien valitaan luottamustehtäviin.

Meillä on ollut monta vuotta sekä keväällä että syksyllä kolme koulutusta. ”Luottamusmiesperjantait” ovat olleet ihan hitti jo ennen koronaa. Nyt kun on etäosallistumismahdollisuus, tulee ehkä enemmänkin osallistujia.

Tykkään ay-toiminnasta. Tällä hetkellä olen työtön, mutta opiskelen iltakoulutuksena merkonomiksi juuri siksi, että minulla on mielenkiintoa luottamusmies- ja koulutusmaailmaan. Voisin opiskella työlakia, ehkä liiton lakimieheksi – sekin on yksi mahdollisuus.

On ehkä parasta ikinä, että pääsee soittelemaan luottamusmiehille, mainostamaan mitä koulutuksia meillä on. Kun tulee kysymyksiä, pystyy saman tien kertomaan, keneen olla yhteydessä. Olen oppinut paljon liiton toiminnasta ja järjestötoiminnasta.

Nuoria tarvitaan lisää, mutta on tärkeää, että ensin saa osallistua ilman, että saman tien valitaan luottamustehtäviin. Olisi ehkä ihanteellista, että olisi Murikan kurssi, ihan muutamia päiviä, joka kertoisi uusille jäsenille, mitä ammattiliitto on.

Osastomme on 127 vuotta vanha ja osastossa on noin 5 600 jäsentä. Sinne mahtuu monta työpaikkaa, uusia aloja ja uusia työehtosopimuksia.”

TEKSTI SINI SILVÀN
KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ

OIVALTAJA: Mika Kesänen: ”Samanhenkinen porukka ja elävät esimerkit avartavat omaa ajattelua”

Mika Kesänen muistaa hyvällä toissa keväänä käymäänsä Muutoksen eväät -kurssia. Hän oli verrytellyt jo aiemmin kuukauden mittaisella Osallistujan areenat -kurssilla ja arveli, että Murikan pisimmästä kurssista saa vielä enemmän irti.

MUUTOKSEN EVÄÄT – KOLMEN KUUKAUDEN KURSSI

MIKA KESÄNEN

Koneistaja, pääluottamusmies
SEW Industrial Gears Oy, Karkkila
Karkkilan Metallityöväen ao. 35

Kesänen suosittelee tälle keväälle tulevaa pitkää kurssia lämpimästi kaikille. Toivottavasti koronatilanne suo sen järjestämisen.

– Vuodesta 1995 asti metallihommia tehneenä tuntui, että aika olisi sopiva pidemmälle irtiotolle. Kolmen kuukauden kurssi antoi aikaa ajatella, mihin suuntaan lähteä, ja toi tauon jatkuvasta työstä.

Parasta pitkällä kurssilla oli Kesäsen mielestä samanhenkinen porukka, jonka kanssa sai ruotia, pyöritellä ja ihmetellä edunvalvonta-asioita.

– Fakta ja info ovat tärkeitä, mutta etenkin elävät esimerkit avartavat omaa ajattelua.

Kirjallisen harjoitustyön tekeminen omasta mielenkiinnon kohteesta osoittautui palkitsevaksi. Kesäsen aihe oli teknologiateollisuuden parake eli palkkarakennejärjestelmä. Hän kirjoitti järjestelmän tilasta ja tulevaisuudesta 11 sivua.

– Tutkin, miten parake-järjestelmää on sovellettu yleensä ja miten se soveltuu työpaikoille nykyisin. Johtopäätös oli, että parake ei sovellu nykyaikaiseen tehtaaseen sellaisena kuin se on aikoinaan kirjoitettu. Työpaikkakohtaista sopimista pitäisi sorvata mukaan. Omalla työpaikallani yritetään näiden johtopäätösten suuntaan edetä.

Esimerkkejä palkkarakennejärjestelmän soveltamisesta ei ollut helppo löytää.

Aihe oli hankala senkin takia, että järjestelmä sisältää eturistiriitoja työnantajan ja työntekijän välillä. Harjoitustyön tekeminen alkoi alkuvaikeuksien myötä kuitenkin sujua.

– Kun riittävästi kirjoitti, luki ja vaihtoi tekstien paikkoja, pikkuhiljaa työstä muodostui järkevä kokonaisuus. Pisteet saa myös pätevä opettaja Marjo Nurmi, joka osasi ohjata ja antaa vinkkejä.

Kurssin valinnaisista aineista sosiologia oli Kesäselle myönteinen yllätys. Aivan uuden alueen avautuminen oli mielenkiintoista. Sosiologiasta tehtiin niin ikään harjoitustyö.

Muutoksen eväät -kurssiin kuuluu kolme päivää kestävä roolipeli, jolla simuloidaan aitoja neuvotteluja työehtosopimuksista.

– Simulaatio oli yllättävän hyvä, ei rönsyillyt eikä mennyt yli.

Kurssin puolivälissä käytiin opintomatkalla Berliinissä Saksan veljesliiton IG Metallin koulutuskeskuksessa. Ohjelmassa oli esimerkiksi vappumarssi paikallisen IG Metallin riveissä ja tutustuminen BMW:n moottoripyörätehtaaseen.

– Opintomatka oli hyvä lisä kurssille. Koska takana on pääluottamusmiehen työtä jo vuodesta 2007, en sen suurempaa valaistumista kurssilla kokenut, mutta ikinä ei voi saada liikaa tietoa. Kirjoja lukemalla ei saa samanlaista tietämystä.

TEKSTI PIA KOIVISTO
KUVA PEKKA ELOMAA