Об организованных Индустриальным профсоюзом по-русски курсах по представлению интересов работников: «В Финляндии я уяснил, что от профсоюзного движения для наемных работников большая помощь.»

Вопросы, касающиеся условий труда и профсоюзов, проясняются, когда о них говорят на родном языке или на другом языке, которым владеешь лучше всего. Индустриальный профсоюз «Teollisuusliitto» организовал 24.-25.11.2018 впервые обучение по данной теме для русскоязычных членов сельскохозяйственной и садоводческой отраслей.

– В Украине значение профсоюзного движения практически на нуле. По крайней мере, в тех отраслях, где я работаю.

– В Финляндии я уяснил, что от профсоюзного движения для наемных работников большая помощь.  Поэтому я с удовольствием уплачиваю членские взносы в мой профсоюз.

Так считает вышедший родом из Украины Сергей Музыченко, который полгода назад принял решение вступить в члены Индустриального профсоюза.  Он работает в Сало на овощной ферме.

По словам происходящего родом из Украины Сергея Музыченко, в его родной стране профсоюзное движение не имеет вообще никакого значения в представлении интересов наемных работников.

– Изначально мы ездили на машине из нашей родной страны в Финляндию собирать ягоды. Мы поняли, что в Украине нам невозможно достичь достойного уровня жизни.

– Мы искали через Интернет работу в Финляндии и, наконец, нашли овощную ферму, в которой согласились взять нас на работу. Теперь у нас уже третий год идет в Финляндии, и мы больше не хотим возвращаться на нашу родину.

Музыченко рассказал свою историю на организованных Индустриальным профсоюзом в Тампере курсах, в которых участвовало несколько десятков членов, чей родной язык – или второй язык – русский. Все они работают в сельскохозяйственной и садоводческой отраслях. На курсах они получили «неприкосновенный запас» знаний об отраслевых соглашениях и о финском профсоюзном движении.  Выходные на обучении стали для членов бесплатным членским преимуществом.

ПРОФСОЮЗ, ТРУДОВОЕ ЗАКОНОДАТЕЛЬСТВО, КОЛЛЕКТИВНЫЙ ДОГОВОР, ТРУДОВОЙ ДОГОВОР…

В финскую трудовую жизнь вливается все больше людей из других стран, чем когда-либо. Многие приезжают из Восточной Европы, где мало опыта в представлении интересов работников со стороны профсоюзов и в области трудовой деятельности на основе договора.

– Многие финские вопросы представления интересов работников и трудового законодательства для этих людей являются совершенно новыми. Поэтому стараюсь разжевать им по слогам, что делает профсоюзное движение, как коллективные договоры и законы защищают работника, и как можно отстоять свои права,- раскрывает содержание курсов их ведущий, эксперт по вопросам договоров Индустриального профсоюза Риикка Васама. Она читала лекции и отвечала на вопросы все выходные на хорошем русском языке.

Эксперт по вопросам договоров Риикка Васама из Индустриального профсоюза представила своим слушателям содержание коллективных договоров на хорошем русском языке.

Участники курса выглядели удовлетворенными от того, что они прошли курсы на языке, который они понимают без проблем. Уровень владения языком многих все еще недостаточный, хотя они прожили в Финляндии уже годы. Теперь погружение в финский профсоюзный мир прошло успешно на знакомом им языке, который, как видно, отворил многие двери.

Русскоязычные члены спрашивали усердно, а их жажда знаний была огромной. Так как в Финляндии работает все больше и больше иммигрантов, и особенно русскоязычных, то их ознакомление с основными правилами трудовой жизни и с деятельностью профсоюзов становится необходимым,- подчеркнула Васама.

Одной из участниц курсов была около года постоянно проживающая в Финляндии 29-летняя Евгения, которая пожелала представиться только по имени. Евгения получила в Украине университетское образование в области журналистики, но она ни дня не проработала журналистом. Сейчас она работает со своим мужем в теплицах в регионе Вааса.

– Меня радует, что в Финляндии зарплаты и условия труда четко регулируются законами и коллективными договорами. Я только что получила экземпляр коллективного договора своей отрасли на русском языке и собираюсь ознакомиться с ним внимательно.

Евгения работает в регионе Вааса в теплице. Он обещала взять переведенный на русский язык экземпляр коллективного договора для вечернего чтения.

По мнению Евгении, прекрасно то, что в Финляндии сильное профсоюзное движение, которое отстаивает интересы работников.  Она считает достойным сожаления то, что многие русскоязычные еще не вступили в профсоюз.

– Многие, на самом деле, не решаются приблизиться к профсоюзному движению, потому что не владеют языком на достаточном уровне. У нас много друзей, которые не вступили в профсоюз. Теперь мы собираемся рассказать им, что профсоюзное движение может предоставить для своих членов.

Сергей Музыченко еще не сказал своему работодателю о своей принадлежности профсоюзу.

”Я сообщу эту радостную весть работодателю немного попозже”,- смеется Музыченко.

– До тех пор я буду уплачивать членские сборы сам, так что работодателю не нужно их удерживать из моей зарплаты.

”ВМЕСТЕ МЫ ДОСТИГНЕМ БОЛЬШЕГО”

Происходящий родом из Центральной Украины Валерий Суржко, 42 года, попытал на своей родине счастья в бизнесе. Сначала коммерческие дела шли хорошо, но потом попутный ветер развернулся в противоположную сторону.

– В Украине я не видел никаких возможностей для получения достойных средств к существованию для себя и своей семьи. Тогда я приехал в Финляндию, где сначала устроился на работу на ферму по изготовлению мехов. Теперь я перешел работать на свиноферму. У меня уже восьмой год идет в Финляндии.

Суржко уже успел так крепко обосноваться в Финляндии, что он купил – на полученные в виде кредита деньги, как он уточнил – собственный дом в Форсса. Двое детей семьи учатся в школе и уже хорошо говорят на финском. Даже так хорошо, что читают журнал « Tekijä», выпускаемый Индустриальным профсоюзом для своих членов, и рассказывают основное содержание публикаций своим родителям, уровень финского языка которых находится еще в стадии изучения.

– Мне нравится жить в Финляндии, и о возвращении в Украину мыслей нет. Я не знаю, что сказать о будущем. Мои родственники все в Украине, так что если обстановка в моей родной стране начнет улучшаться, я мог бы когда-нибудь еще вернуться.

«У работодателя не было ничего осуждающего, когда я сказал ему, что вступил в профсоюз»,- говорит проживающий в Форсса Валерий Суржко.

Организованный Индустриальным профсоюзом семинар Суржко хвалил от всей души.

– Я научился здесь многому новому и полезному. Я не мог по-фински понять хитросплетения этих коллективных договоров, но теперь, когда о них рассказали по-русски, я осознал многое совершенно по-новому.

Суржко стал в Финляндии активным сторонником профсоюзного движения. Он обещал настроить и своих друзей на вступление в профсоюз.

– Работодатель не счел чем-то плохим мое вступление в профсоюз. Он сказал, что это мое право, как это, конечно, и есть.

ТЕКСТ ЭСА ТУОМИНЕН
ФОТОГРАФИИ ЮРКИ ЛУУККОНЕН

LUE JUTTU SUOMEKSI:

Edunvalvontakoulutusta venäjäksi: ”Suomessa olen oppinut, että ay-liikkeestä on suuri apu palkansaajille” (Tekijä 26.11.2018)

Edunvalvontakoulutusta venäjäksi: ”Suomessa olen oppinut, että ay-liikkeestä on suuri apu palkansaajille”

Ay-asiat aukenevat, kun niistä kerrotaan omalla äidinkielellä tai vahvimmalla vieraalla kielellä. Teollisuusliitto järjesti menneenä viikonloppuna 24.–25.11. ensimmäistä kertaa edunvalvontakoulutusta venäjänkielisille maatalous- ja puutarha-alojen jäsenille.

– Ukrainassa ay-liikkeen merkitys on käytännöllisesti katsoen nolla. Ainakin niillä aloilla, missä minä olen ollut töissä.

– Suomessa olen oppinut, että ay-liikkeestä on suuri apu palkansaajille. Siksi maksan mielelläni jäsenmaksuni.

Näin arvioi Ukrainasta kotoisin oleva Sergei Muzytshenko, joka puolisen vuotta sitten päätti liittyä Teollisuusliittoon. Hän työskentelee Salossa vihannesviljelytilalla.

Ukrainasta kotoisin olevan Sergei Muzytshenkon mukaan hänen kotimaassaan ay-liikkeellä ei ole juuri mitään merkitystä palkansaajien edunvalvonnassa. KUVA JYRKI LUUKKONEN

– Alun perin lähdimme autolla kotimaastamme Suomeen marjoja poimimaan. Ymmärsimme, että meidän on Ukrainassa mahdotonta saavuttaa kunnollista elämisen tasoa.

– Etsimme netistä työpaikkaa Suomesta ja löysimme vihdoin vihannestilan, joka suostui ottamaan meidät töihin. Nyt meillä on kolmas vuosi menossa Suomessa, emmekä enää halua palata kotimaahamme.

Muzytshenko kertoi tarinaansa Teollisuusliiton Tampereella järjestämällä kurssilla, johon osallistui muutaman kymmenen jäsentä, joiden äidinkieli – tai toinen kieli – on venäjä. He kaikki ovat töissä maatalous- ja puutarha-aloilla. Kurssilla he saivat rautaisannoksen tietoa työehtosopimuksista sekä suomalaisesta ay-liikkeestä.

LIITTO, TYÖLAINSÄÄDÄNTÖ, TYÖEHTOSOPIMUS, TYÖSOPIMUS…

Suomalaiseen työelämään tulee kaiken aikaa lisää väkeä muista maista. Monet tulevat Itä-Euroopasta, jossa on vähän kokemuksia ay-liikkeen edunvalvonnasta ja sopimuspohjaisesta työelämästä.

– Monet edunvalvonnan ja työlainsäädännön asiat ovat näille ihmisille aivan uusia. Siksi yritän vääntää heille rautalangasta, mitä ay-liike tekee, miten sopimukset ja lait suojaavat työntekijää ja kuinka voi puolustaa oikeuksiaan, valaisi kurssin sisältöä sen vetäjä, Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Riikka Vasama. Hän luennoi ja vastaili kysymyksiin koko viikonlopun ajan sujuvalla venäjänkielellä.

Sopimusasiantuntija Riikka Vasama Teollisuusliitosta esitteli sujuvalla venäjänkielellä työehtosopimusten sisältöä kuulijoilleen. KUVA JYRKI LUUKKONEN

Kurssin osanottajat tuntuivat olevan mielissään siitä, että he saivat kurssitusta kielellä, jota he ymmärtävät ongelmitta. Monen kielitaito on yhä puutteellinen, vaikka he ovat asuneet jo vuosia Suomessa. Nyt sukeltaminen ay- ja tes-maailmaan onnistui heille tutulla kielellä, mikä tuntui avaavan monta lukkoa.

– Venäjänkieliset jäsenet kyselivät ahkerasti ja heidän tiedonjanonsa on valtava. Kun Suomessa työskentelee yhä enemmän maahanmuuttajia ja varsinkin venäjänkielisiä, on heidän perehdyttämisensä ay-liikkeen edunvalvontaan tarpeellista, Vasama painotti.

Yksi kurssin osanottajista oli vuoden verran pysyvästi Suomessa asunut 29-vuotias Yevheniia, joka haluaa esiintyä pelkällä etunimellään. Yevheniia on Ukrainassa suorittanut yliopistotutkinnon journalistiikassa, mutta hän ei ole työskennellyt päivääkään toimittajana. Nyt hän on töissä miehensä kanssa Vaasan seudulla kasvihuoneella.

– Minua miellyttää, että Suomessa palkat ja työehdot on säännelty selkeästi laeissa ja sopimuksissa. Sain juuri työehtosopimuksen venäjäksi ja aion perehtyä siihen tarkasti.

Yevheniia työskentelee Vaasan seudulla kasvihuoneella. Hän lupasi ottaa venäjännetyn työehtosopimuksen iltalukemisekseen. KUVA JYRKI LUUKKONEN

Yevheniian mielestä on erinomainen asia, että Suomessa on vahva ay-liike, joka pitää työntekijöiden puolta. Hän pitää valitettavana, että monet venäjänkieliset eivät ole vielä liittyneet liittoon.

– Monet eivät oikein uskalla lähestyä ay-liikettä, koska eivät osaa kieltä tarpeeksi. Meillä on paljon ystäviä, jotka eivät ole liittyneet liittoihin. Nyt me aiomme kertoa heille, mitä ay-liikkeellä on tarjota jäsenilleen.

Sergey Muzytshenko ei ole vielä kertonut työnantajalleen liittoon kuulumisestaan.

– Kerron tämän ilosanoman työnantajalle vähän myöhemmin, Muzytshenko nauraa.

– Siihen asti maksan itse jäsenmaksut, joten työnantajan ei tarvitse niitä pidättää palkastani.

”YHDESSÄ SAAMME ENEMMÄN AIKAAN”

Keski-Ukrainasta kotoisin oleva Valeri Surzhko, 42, kokeili kotimaassaan onneaan bisneksessä. Ensin liiketoimet menivät hyvin, mutta sitten myötätuuli kääntyi vastaiseksi.

– Ukrainassa en nähnyt mitään mahdollisuutta hankkia itselleni ja perheelleni kunnon toimeentuloa. Niinpä tulin Suomeen, jossa pääsin ensin töihin turkistarhalle. Nyt olen vaihtanut sikatilalle. Minulla on jo kahdeksas vuosi menossa Suomessa.

Surzhko on ehtinyt asettautua jo niin tukevasti Suomeen, että hän on ostanut – lainarahalla, kuten hän tarkentaa – omakotitalon Forssasta. Perheen kaksi lasta käyvät koulua ja osaavat jo hyvin suomea. Jopa niin hyvin, että lukevat Tekijä-lehteä ja kertovat juttujen pääsisällön vanhemmilleen, joilla suomenkieli on vielä opiskeluvaiheessa.

– Tykkään asua Suomessa eikä Ukrainaan palaaminen ole mielessäni. Tulevaisuudesta en osaa sanoa. Sukulaiseni ovat kaikki Ukrainassa, joten jos asiat kotimaassani rupeaisivat menemään hyvin, saatan joskus vielä palatakin.

”Työnantajalla ei ollut moittimista kun kerroin hänelle liittyneeni ammattiliittoon”, sanoo Forssassa asuva Valeri Surzhko. KUVA JYRKI LUUKKONEN

Teollisuusliiton järjestämää seminaaria Surzhko kehui erittäin antoisaksi.

– Olen oppinut täällä paljon uutta ja hyödyllistä. Suomeksi en ole pystynyt työehtosopimusten kiemuroita ymmärtämään, mutta nyt kun niistä on kerrottu venäjäksi, olen tajunnut monta juttua ihan uudella tavalla.

Surzhkosta on Suomessa tullut vankka ay-jäsenyyden puoltaja. Hän lupaa houkutella kavereitaankin liiton jäsenyyteen.

– Työnantaja ei pitänyt pahana liittoon liittymistäni. Hän sanoi, että se on minun oikeuteni, kuten se tietysti onkin.

TEKSTI ESA TUOMINEN
KUVAT JYRKI LUUKKONEN

Индустриальный профсоюз Финляндии впервые организовал обучение по профсоюзным делам и условиям труда для русскоязычных членов сельскохозяйственного и садоводческого сектора. Читайте в интернет-газете, что Сергей, Евгения и Валерий расскажут о своей работе в Финляндии. (Tekijä 11.12.2018)

Valtuuston syyskokous: Jäsenmaksu alentuu hieman

Teollisuusliiton ja Teollisuuden työttömyyskassan kokonaisjäsenmaksu alentuu ensi vuonna 1,45 prosenttiin.

Kokonaisjäsenmaksun alentumisen taustalla on Finanssivalvonnan päätös asettaa Teollisuuden työttömyyskassan ensin vuoden jäsenmaksuksi 0,45 prosenttia. Tänä vuonna kassan jäsenmaksu on 0,49 prosenttia.

Liiton jäsenmaksu säilyy vuonna 2019 yhdessä prosentissa. Liiton osuus siitä on 0,82 ja ammattiosastojen osuus on 0,18 prosenttia. Itsensä työllistäjien ja ammatin harjoittajien jäsenmaksu on 35 euroa kuukaudessa. Kannatusjäsenmaksu on 20 euroa.

Jäsenmaksu peritään ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta sekä työnantajan maksamasta sairausajan palkasta. Ammattiosastojen oppilasjäseniltä ei peritä jäsenmaksua.

Ammattiosastojen jäsenmaksuosuuden maksatuksella on kolme edellytystä. Ensinnäkin ammattiosastolla pitää olla sen omalla päätöksenteolla hyväksytyt ammattiosaston mallisäännöt, jotka se on rekisteröinyt Patentti- ja rekisterihallitukseen. Toiseksi osastolla pitää olla sääntöjen mukaisesti valittu hallitus. Kolmanneksi ammattiosaston pitää toimittaa toimihenkilöilmoitukset liittoon 28.2.2019 mennessä.

Kuvassa vasemmalta valtuuston puheenjohtajisto Anne Baltzar, Jyrki Levonen, Jarmo Markkanen, Jouni Larmi ja kokouksen sihteeri Turja Lehtonen. Takana seisomassa valtuuston jäsen Tarmo Lukkarinen.

TOIMINNAN PAINOPISTEET

Liiton ensi vuoden toiminnan painopisteet ovat perusteellinen valmistautuminen syksyllä 2019 käynnistyvälle työehtosopimuskierrokselle, yhteiskunnallisen vaikuttamisen lisääminen sekä aluetoimistoverkoston, aluetoiminnan ja ammattiosastojen kehittäminen.

Edellisten rinnalla muut painotukset liiton toiminnassa ovat järjestäytymisen ja jäsenten aktivoinnin parantaminen, jäsenpalvelun kehittäminen ja tiedon ja osaamisen jakaminen sekä henkilöstön osaamisen ja johtamisen kehittäminen.

Liiton varsinaisen toiminnan kulut asetettiin ensi vuoden talousarviossa hieman yli 42 miljoonaksi euroksi. Se on yli miljoona euroa kuluvan vuoden talousarviota vähemmän. Ensi vuoden talousarvion mukainen kulujäämä jäsenmaksutuottojen jälkeen on hieman yli kuusi miljoonaa euroa. Se katetaan sijoitustoiminnan tuotoilla. Tilikauden ylijäämäksi arvioidaan kaikki kulu- ja tuloerät huomioon ottaen muodostuvan yli 6,1 miljoonaa euroa.

72 ESITYSTÄ

Valtuusto sai 27 ammattiosastolta yhteensä 72 esitystä. Ne jakautuivat toiminnan eri lohkoille seuraavasti: Teknologiasektori 23 kappaletta, viestintä 12, järjestötoiminta 10, talous 7, tutkimus 4, koulutus 4, hallinto 3, Murikka 2, yhteiskuntasuhteet 2, oikeudellinen yksikkö 2, muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden työehtosopimus 1 sekä kansainvälinen toiminta 1 ja tietohallinto 1.

Teollisuusliiton valtuuston syyskokous pidettiin 20.–21. marraskuuta Helsingissä.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT KITI HAILA

LUE LISÄÄ:

Valtuuston jäsenet syksyn saldosta: ”Tekemisen meininki, voimannäyttö, selkävoitto, sanelun loppu” (Tekijä 21.11.2018)

Aalto: Teollisuusliitto haluaa poistaa työajan pidennyksen kaikista työehtosopimuksista (Teollisuusliitto 20.11.2018)

Lehtonen: Suomessa toimiva teollisuus tukee ilmastopolitiikkaa (Teollisuusliitto 20.11.2018)

Liiton toimialakatsaus: Työntekijöistä kilpaillaan, yrityksillä oltava palkanmaksuhalua (Teollisuusliitto 20.11.2018)

Toimintasuunnitelma painottaa työehtosopimustoimintaa, yhteiskuntavaikuttamista ja aluetoimintaa (Teollisuusliitto 20.11.2018)

Irtisanomislaki, eduskuntavaalit ja ilmastonmuutos valtuuston mielen päällä (Teollisuusliitto 20.11.2018)

Antti Rinne: Työvoimapolitiikan tuettava ihmisten paluuta työelämään (Teollisuusliitto 21.11.2018)

Liiton strategian mittaristoa esiteltiin valtuustolle (Teollisuusliitto 21.11.2018)

Valtuuston jäsenet syksyn saldosta: ”Tekemisen meininki, voimannäyttö, selkävoitto, sanelun loppu”

Teollisuusliiton valtuusto kokoontui syyskokoukseensa Helsinkiin 20.–21. marraskuuta. Tekijä-lehti jututti neljää valtuuston jäsentä liiton eri sektoreilta heidän tunnelmistaan syksyn irtisanomislakikiistan ratkettua. Mitä jäi käteen?

 

Eija Lyttinen. KUVA KITI HAILA

”Meille selkävoitto”

”Tässä vaiheessa me olemme saaneet selkävoiton, vaikka asia ei olekaan vielä valmis”, toteaa irtisanomislakitaistelusta lehdenjakaja Eija Lyttinen.

Lahtelaisen Mediatalo Esan jakajien luottamusmies Eija Lyttinen istuu Teollisuusliiton valtuustossa erityisalojen mandaatilla. Lyttinen toteaa ensimmäiseksi, että lehdenjakajilta on lakkoilu kokonaan kielletty.

– Äärimmäisen harmillisesti meillä on ehdoton työrauhavelvoite. Vaikka me emme siis saa lakkoilla, niin osa ihmisistä on nyt huomannut, että ay-liike tekee sittenkin jotakin.

– Olen muualta kuullut, että lakolla on saatu yhteenkuuluvuuden tunne. Lakkotaloissa ei ole paljon rikkureita ollut, Lyytinen toteaa.

Mediatalo julkaisee Etelä-Suomen Sanomia. Lyttinen toteaa, että siellä näkyy ”näppiksissä” eli lyhyissä lukijoiden mielipiteissä se toinen näkökanta ammattiliittojen syksyiseen toimintaan.

– Osa ihmisistä on sitä mieltä, että me olemme kaiken pahan alku ja juuri, Lyttinen naurahtaa.

”Puolueettomaksi” itseään kutsuva Etelä-Suomen Sanomat joutui ilmeisesti kuitenkin katumaan sitä, että se möi kahtena päivänä etusivunsa Peikko Groupin Topi Paanaselle. Paananen yritti kömpelöllä mainonnalla saada allekirjoittajia aloitteeseensa poliittisten lakkojen kieltämiseksi Suomessa. Lyttisen mukaan lehden hyödyt kalliilla myydystä mainoksesta tippuivat kuitenkin nollille, sillä ilmoitusten jälkeen lehden tilauksia irtisanottiin. Vt. päätoimittaja joutui myös julkisesti puolustautumaan, että mainoksen linja ei tarkoita lehden linjaa.

Irtisanomislain uudet perustelut Lyttinen on lukenut, ja hän toteaa, että paljon on vielä tekemistä.

– Mutta pykälä eteenpäin on menty.

Lyttinen alleviivaa sitä, että nyt asioita puidaan kolmikantaisissa neuvotteluissa ja että alkuperäisen lain yhdenvertaisuutta rikkova muotoilu on saatu poistettua.

Pienissä yrityksissä voivat asiat olla myös paremmin kuin isoissa. Lyttinen tekee monen muun jakajan tavoin toista työtä, ja tässä toisessa työpaikassa, 12 hengen yrityksessä, työntekijöitä arvostetaan.

– Työnantaja maksaa hierontoja, sillä hänestä on järkevämpää maksaa niitä kuin sairauslomia.

– Ison konsernin mielestä me sen sijaan olemme vain kuluerä. Kinkkurahakin on tippunut 30 eurosta viime vuoden 20 euroon. Tänä vuonna saamme 15 euroa, Lyttinen kertoo.

 

Arto Venäläinen. KUVA KITI HAILA

”Oli tekemisen meininki”

”Osastoon on tullut kokonaan uusia jäseniä ja YTK:sta on palannut jäseniä. Nyt Teollisuusliitolla oli tekemisen meininki”, arvioi Arto Venäläinen.

Arto Venäläinen työskentelee koneistajana Hydroline Group Oy:ssä Siilinjärvellä. Valtuustossa teknologiasektoriaa edustava Venäläinen on liiton ammattiosasto 60:n sihteeri. Hän iloitsee ammattiosaston kasvaneesta jäsenmäärästä.

– Nyt tehtiin jotain. Minähän olen liiton toiminnassa mukana, minä tiedän, että koko ajan on tehty jotakin. Mutta nyt sen näki rivijäsenkin, joka käy töissä ja menee sitten kotiin, Venäläinen kuvailee.

Tämäkin valtuutettu on lukenut irtisanomislain uudet perustelut.

– Näyttää siltä, että palasimme takaisin kolmikantaan ja että pääsimme neuvottelupöytiin. Nykyhallituksella ei ole enää varaa temppuiluun, vaikka Sipilä sai kyllä hyvän mielen. Hän lunasti lupauksensa Suomen Yrittäjille, kun irtisanomislain teksti kirjoitettiin uudestaan. Mutta muuttuiko oikeastaan mitään? Ei muuttunut, Venäläinen arvioi.

YRITTÄJÄT TUNTEKOOT NYKYLAIT

– Irtisanominen on ollut helppoa nytkin.

Tällä Venäläinen viittaa esimerkiksi pitkien lomautusten mahdollisuuteen. Samaten yritykset käyttävät hyödykseen Sipilän hallituksen venyttämiä koeaikoja ja suurta määrää vuokratyöfirmoja. Ja tunnetusti Suomessa on eurooppalaisittain verrattuna helppo irtisanoa joukoittain työntekijöitä tuotannollis-taloudellisiin syihin vedoten.

Koneistaja toteaakin, että yrittäjien pitäisi ennen kaikkea tuntea kaikki nykysäädösten sallimat mahdollisuudet irtisanoa, jos sellainen tarve asiallisesti syntyy.

– Esimerkiksi, jos pienyrityksessä tulee sukupolvenvaihdos, saattaa olla, että uusi nuori yrittäjä ei tunne lakeja. Hän ei vain tiedä, kuvaa Venäläinen pienyrittäjien oppimattomuutta.

Venäläinen toivoo Teollisuusliiton seuraavien voimainponnistusten keskittyvän työehtosopimusten kohentamiseen.

– Kiky-tunnit pitää saada irtisanottua kaikista sopimuksista. Teollisuusliiton kaikki sopimusalat olisivat silloin samalla tasolla. Palkankorotuksissa ei pitäisi enää mennä nollalinjalla.

Savossakin kärsitään nyt osaavien ammattilaisten pulasta.

– Edes metallialan ammattikoulupoikia ei tahdota löytää harjoitteluun. Nyt työnantaja ottaa rekrykoulutuksesta entisiä myyjiä tai leipureita, joille on ensimmäiseksi opetettava, mikä on työntömitta, Venäläinen huokaa.

– Jos ammattikoulutusta ei lisätä, kyllä se tulee tulevaisuudessa näkymään.

 

Hanna Borisov. KUVA KITI HAILA

”Ei enää sanelua”

”Liitto on saanut hyvin näkyvyyttä ja nyt on tehty selväksi, että ei tässä yhteiskunnassa vain yksi osapuoli saa sanella kaikkea”, summaa lakkosyksyn saldoa ay-liikkeelle pääluottamusmies Hanna Borisov.

Operaattori Hanna Borisov on Ahvenanmaan Godbyssä toimivan Optinova AB:n pääluottamusmies. Optinova, jossa on reippaat 90 tuotannon työntekijää, valmistaa alihankintana erilaisia letkuja muille terveysteknologia-alan yrityksille.

Borisov sanoo seisseensä 100-prosenttisesti liiton järjestöllisten toimien takana, kun Teollisuusliitto lähti eturintamassa taistelemaan Sipilän hallituksen irtisanomislakia vastaan. Myönteisyys vastalauseille ei kylläkään ollut Borisoville mikään itsestäänselvyys. Nyt Teollisuusliitossa kemiansektoria edustava valtuutettu Borisov oli ollut ennen liittofuusiota tyytyväinen TEAMin ”rauha, rauha ja sovitellaan” -linjaan.

– Fuusion alla minua pelotti, koska mennään Metalliliiton kanssa yhteen. Metalli oli minusta niin altis rähisemään ja lakkoherkkä kuten muutkin isot liitot, Borisov kuvaa.

Mielikuvan taustalla ovat Borisovilla olleet kuitenkin myös väärät mielikuvat. Metalliliitto oli ollut viimeksi pitkässä lakossa viime vuosituhannella eli vuonna 1971. Tällä vuosituhannella Suomen vakavimman työrauhahäiriön aiheutti metsäteollisuus sulkemalla tehtaat ja estämällä työntekijöitä saapumasta töihin.

Mielikuvat ovatkin nyt vaihtuneet vakaumukseen siitä, että Teollisuusliitto on ollut oikealla asialla. Borisovin sanoin nyt on saatu ”puhallettua peli poikki”. Suomalaisen yhteiskunnan kannalta on parempi, että asioista päätetään kolmikantaisesti neuvotellen.

– En minä sitä sano, että kaiken on mentävä niin kuin me sanomme. Mutta niin tämä ei voi mennä, että Sipilän hallitus tai työnantajapuoli sanelevat kaiken. Kaikkien osapuolten on oltava mukana, Borisov alleviivaa aidon sopimisen ja tasavertaisen neuvottelun hyötyjä.

”EI AMMATTILIITTOPERINTEITÄ”

Borisov kuvaa, että Ahvenanmaalla seurataan ylipäänsä huonosti ammattiliittojen toimintaa.

– Kaikkihan ovat Ahvenanmaalla olleet perinteisesti joko maanviljelijöitä tai merimiehiä. Tehdastyöläisiä ei ole alkanut tulla kuin vasta viime aikoina. Ei meillä ole ollut mitään ammattiyhdistysliikkeen kulttuuria.

Pääluottamusmies kuvailee, että hänenkin yrityksessään ovat monet olleet liiton jäseniä lähinnä työttömyysturvan takia. Borisov sai perustella monille ylityökiellon ja lakkojen perusteita.

– Kerroin faktat ja pyysin miettimään sitä, jos (irtisanomislakiesityksen mukainen) töistä erottaminen sattuisi omalle kohdalle. Mitä jos itse sairastuisi, tai lapsi sairastuisi, ja tulisi paljon sairauspoissaoloja? Kyllähän työnantaja voisi kysyä: ”Eikö olekaan työmotivaatiota?”

Borisov sai selvittää, että irtisanomislaki voisi toden totta vaarantaa sen, että irtisanomiset hoidetaan vain ja ainoastaan asiallisin perustein.

Kymmenkunta jäsentä on eronnut liitosta tänä syksynä ennen kaikkea ylityökiellon takia. Borisov kertoo, että monet käyttävät yrityksessä ylitöitä vapaiden kerryttämiseen. Eronneet ovat ilmeisestikin siirtyneet pelkkään työttömyyskassaan eli YTK:hon. Jännittävää on se, että eräs eronnut oli ollut kaikkein ahkerin pyytämään Borisovia selvittämään sitä tai tätä asiaa ja puolustamaan työntekijöitä työnantajan suuntaan.

– Tulen sanomaan tälle henkilölle, että valitettavasti en voi enää auttaa.

Teollisuusliiton tulevasta toiminnasta Borisov sanoo, että hän toivoo liiton pysyvän ”ajan hermolla”. Hän muistuttaa, että helmikuun 2018 poliittinen mielenilmaus järjestettiin jälkijunassa. Aktiivimalli oli jo voimassa.

– Teollisuusliiton pitää ottaa ajoissa selkeä kanta asioihin. Ja me olemme todella iso porukka ja meillä on itselläkin riittävästi voimaa. Tänä syksynä nähtiin, että ei tarvitse odottaa muita liittoja. Kyllä muutkin lähtivät yksi toisensa jälkeen mukaan, kun me olimme ensin tehneet päätöksen.

 

Harri Takanen. KUVA KITI HAILA

”Voimaa joskus näytettävä”

”Torjuntavoitto saatiin. Voimaa pitää joskus näyttää”, pääluottamusmies Harri Takanen toteaa.

Huoltomies Harri Takanen on Älvsbytalo Oy:n pääluottamusmies Kauhajoelta edustaen valtuustossa puutuotesektoria. Noin 30 tuotantotyöntekijän tehtaassa puolet on YTK:laisia. He saapuivat työmaalle lakkopäivinä. Jäsenistön rivit sen sijaan pitivät.

– Kyllä tämä porukkaa jakoi, Takanen kuvaa.

Pääluottamusmies kertoo keskustelleensa myös noiden niin sanottuun Loimaan kassaan kuuluvien kanssa.

– Eivät he olleet ajamaamme asiaa vastaan. Mutta meidän talossamme on ollut paljon lomautuksia. Kun tehdään lyhyttä viikkoa, talous ei kestä, Takanen kertoo.

Tehtaalla ihmeteltiin myös sitä, miksi samassa talossa oltiin lakossa sekä ensimmäisessä että toisessa aallossa. Takanen ei osannut vastata kysymykseen, sillä pääluottamusmiehellä ei ollut tietoa lakkotalojen valintaperusteista. Entä olisiko lakot voitu täsmäohjata tiettyjen yrittäjien firmoihin?

– Olisiko Teollisuusliitto voinut tehdä tutkimustyötä ja etsiä sellaisia firmoja, joissa on kytköksiä Sipilään ja näihin muihin?

Tehtaan lakossa ollut väki kiitteli liittoa siitä, että lakkoavustukset olivat Takasen kuvauksen mukaan ”kunnon kokoiset ja tulivat nätisti ja nopeasti”. Maksatuksen jouhevuus lievitti sitä kipua, että Älsbytalon ruotsalaiskäytännön mukaiset läsnäolobonukset jäivät saamatta.

– Bonus on 60 senttiä tunti. Sen pois jäämistä vähän murehdittiin.

Suuri yleisö suhtautui Takasen mukaan myönteisesti ammattiliittojen tavoitteeseen.

– Mutta sitten kun JHL tuli mukaan, sitä ei ymmärretty.

Yrittäjät tahtoivat kiskoa mielikuvavoittoja siitä, että nyt ”lapset joutuvat menemään eväspussin kanssa kouluun”. Lopulta propagandavoittoja ei ehkä tullut. Koko yrittäjävetoinen operaatio – jolloin kuskattiin roskaruoaksikin luokiteltuja pitsoja lapsille – saattoi iskeä pienten pilttiemme ruokkijoiden omaan nilkkaan. Vanhemmille paljastui, millainen hieno palvelu ilmainen ruokailu on, kun he joutuivat itse valmistamaan aamulla eväät lasten mukaan.

– Itte aattelisin noin, jotta tämä herättää ajatuksia kotonakin, Takanen miettii.

PUHUMMEKO KIELILLÄ?

– Teollisuusliiton aluetoimistojen kehittäminen ja toimiston säilyminen Pohjanmaalla aidosti kaksikielisenä on mielestäni todella tärkeää.

Kielikysymykset ovat Takaselle muutenkin tärkeitä kuin vain siksi, että ruotsinkielisten jäsenten asemaa ja omalla äidinkielellä annettuja palveluja on hänestä liitossa kohennettava. Entisenä puuliittolaisena Takanen tietää hyvin, että esimerkiksi kasvihuoneilla ja perunafirmoissa työntekijät ovat usein ulkomaalaistaustaisia.

– Alueellamme on 4 500 jäsentä, jotka puhuvat äidinkielenään ruotsia tai jotain muuta kieltä. Varsinkin Itä-Euroopasta tulevat työntekijät pelkäävät ammattiliittoja, sillä kotimaassa niihin liittyy korruptiota, mafiaa ja vaikka mitä. Miksi Teollisuusliitto ei palkkaisi vaikka työllistämistuella, edes kesäajaksi, venäjänkielisiä tai vietnaminkielisiä työntekijöitä kertomaan, miten Suomessa asiat ovat?

Vaikka kyseessä olisi tiedon ja tuen jakaminen kausityöntekijöille, liiton ponnistukset eivät valuisi hukkaan. Takanen toteaa, että informaatiota ja tukea saaneet kertovat kotimaahan palattuaan ammattiliittojen toiminnasta.

– Tieto leviää. Seuraavat tulijat osaisivat jo vaatia oikeuksiaan, Takanen painottaa.

Pääluottamusmies ehdottaa myös, että Teollisuusliitto yrittäisi päästä kertomaan ammattiyhdistyksistä kielikursseille.

– Nämä maahanmuuttajat jäävät Suomeen, ovat aktiivisia ja kiinnostuneita asioista, Takanen alleviivaa.

Kielikysymysten hoidon ohella Takanen toivoo, että Teollisuusliitto ottaisi jämäkän otteen palkankorotuksiin seuraavalla neuvottelukierroksella. Ja tässäkin hän kehottaa ajamaan kaikkein pienipalkkaisimpien liiton jäsenten asiaa.

– Katsoin maatalousalojen palkkataulukosta Ähtärin eläinpuistoon haetun eläinhoitajan palkan. Se on kymppi tunnilta. Matalapalkka-aloille on saatava korotukset.

 

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT KITI HAILA

 

LUE LISÄÄ:

Valtuuston syyskokous: Jäsenmaksu alentuu hieman (Tekijä 21.11.2018)

Teollisuusnuoret Murikassa: Valmiina vaaleihin!

Teollisuusliiton nuoret aktiivit saivat tietoa yhteiskunnallisesta tilanteesta ja ensi kevään eduskuntavaaleista. Teollisuusnuorten päivät keräsivät Murikkaan sata nuorta 3.–4. marraskuuta.

Iloinen naurunremakka täytti vähän väliä Murikka-opiston auditorion, kun Teollisuusliiton nuoret kommentoivat terävään sävyyn yhteiskunnallisia asioita Teollisuusnuorten päivillä.

– Olen näiden ihmisten takia täällä. Tämä porukka tajuaa, että asiat riitelevät eivätkä ihmiset. Voimme käydä älyllistä debattia ilman, että se menee tunnetasolle, sanoo Minna Kamberg.

Minna Kamberg

Kamberg kuuluu Pyhännän puutyöväen ammattiosastoon. Hänelle liittoon kuuluminen on aina ollut selviö, sillä Kambergin molemmat vanhemmat ovat olleet luottamustehtävissä.

– Jäsenyys on antanut minulle uskallusta omaan tekemiseen, hyvin vahvan oikeustajun ja elinikäisiä ystäviä. Tässä porukassa ei tarvitse olla hiljaa omien mielipiteidensä kanssa.

Teollisuusnuorten päivät kokosivat marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna Murikka-opistoon Tampereen Teiskoon kaikkiaan sata nuorta eri puolilta Suomea.

Petteri Männistö

– Lähes kolmannes porukasta oli ensimmäistä kertaa Murikassa. He ovat joko uusia jäseniä tai sitten he eivät ole tienneet, että meillä on omaa koulutusta ja toimintaa nuorille, kertoo järjestötoimitsija Petteri Männistö Teollisuusliitosta.

Kaikkiaan Teollisuusliittoon kuuluu noin 43 000 alle 36-vuotiasta jäsentä. Yksi heistä on varkautelainen Aki Kakriainen. Hän istuu Voikosken kemiantyöntekijöiden hallituksessa ja toimii pääluottamusmiehenä.

Aki Kakriainen

– Murikassa saan aina tuoreimmat tiedot tämänhetkisten asioiden tilasta, Kakriainen perustelee osallistumistaan Teollisuusnuorten päiville.

Tällä kertaa Kakriaista kiinnostivat erityisesti tuleviin eduskuntavaaleihin liittyvät teemat.

– Ensi kevään vaaleissa pitää oikeasti vaikuttaa. En todellakaan toivo, että Suomesta tulee joku Yhdysvallat 2, jossa terveydenhuolto on köyhemmän kansanosan ulottumattomissa.

KOHTI VAPAIDEN VALTAKUNTAA

Lauantaina Teollisuusliiton nuoret aktiivit kuulivat ajankohtaisesta yhteiskunnallisesta tilanteesta ja ensi kevään eduskuntavaaleista.

– Hallituksen tavoitteena on heikentää ay-liikkeen asemaa rakentamalla pohja yleissitovuuden purkamiselle ja viemällä työehdoista sopiminen yritystasolle.

Näin totesi Hyvinkään teollisuustyöntekijöiden nuorisovastaava Mikael Kölhi esityksessään. Hän kertoi Teollisuusnuorten päivillä Palkansaajanuorten Vapaiden valtakunta -kampanjasta.

Mikael Kölhi

–Se on uusi kampanjamuoto. Tarkoituksena on tuoda esiin kahden miljoonan palkansaajan tarpeita ja saada aikaan konkreettisia muutoksia, Kölhi sanoo.

Vapaiden valtakunta on puoluepoliittisesti sitoutumaton kansanliike. Sen tavoitteena on saada eduskuntavaaleissa läpi mahdollisimman monta ehdokasta, jotka sitoutuvat edistämään palkansaajien asemaa.

VISIO 2030-LUVULLE

Tutuilta näyttävät, totesi kansanedustaja, SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin Vapaiden valtakunnan tavoitteista. Hän vieraili Teollisuusnuorten päivillä lauantaina iltapäivällä.

– SDP työstää parhaillaan visiota siitä, millainen yhteiskuntamme on 2030-luvulla. Yksi isoista tavoitteistamme on sosiaaliturvan kokonaisuudistus. Meidän mallimme on yleisturva.

Sanna Marin

Yleisturva jakautuu takuutasoon, yleistasoon ja aktiivitasoon. Alin takuutaso vastaa Marinin mukaan nykyistä toimeentulotukea, mutta omaa sosiaaliturvaa voi nostaa olemalla aktiivinen.

Sosiaaliturvan uudistamisen lisäksi SDP etsii nyt keinoja, jotta Suomi olisi hiilineutraali vuonna 2035. Marin avasi Murikassa myös puolueensa koulutuspoliittisia tavoitteita.

– Toisen asteen oppivelvollisuutta täytyy laajentaa. Jokaiselle nuorelle pitää saada toisen asteen tutkinto, koska ilman sitä nuoret eivät pärjää, Marin sanoi.

KOULUTUS MONILLE YKKÖSJUTTU

Teollisuusliiton Haapajärven ammattiosaston nuorisovastaavaa Lyyli Nivala on yksi monista Teollisuusliiton nuorista, joille koulutus on ykkösasia ensi kevään eduskuntavaaleissa.

Lyyli Nivala

– Kannatan oppivelvollisuusiän nostoa ja pieniä ryhmäkokoja. Se on ihan älyttömän lapsellista jättää äänestämättä, koska äänestämällä voit vaikuttaa omaan ja läheistesi arkeen.

Nivala kaipaa politiikalta rehellisyyttä ja ihmisläheisyyttä. Oman kortensa hän kantaa kekoon olemalla ensimmäistä kertaa mukana kaverinsa vaalikampanjassa.

– Minulla on tosi kova ilmastonmuutosahdistus. Minua ihmetyttää, miten suurvallat saadaan tajuamaan, että tässä on ihan oikeasti hätä, Nivala miettii.

Lauantaina keskustelut jatkuivat saunassa ja Murikan spa-osastolla.

Ilta huipentui Halloween-naamiaisiin ja Fool Overload -bändin esiintymiseen Mutteri-klubilla.

Sunnuntaina Teollisuusliiton järjestöasiantuntija Ville-Petteri Risberg kertoi liiton nuorille jäsenille luottamusmiesvaaleista, liitossa vaikuttamisesta ja työpaikan edunvalvonnasta.

Seuraavan kerran Teollisuusliiton nuoret ovat koolla helmikuussa. Silloin Teollisuusliitto järjestää nuorille jäsenilleen isot alueelliset tapahtumat. Huhtikuun alussa vuorossa ovat puolestaan valtakunnalliset Nuorisovastaavapäivät.

TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN
KUVAT EMMI KALLIO

Katso lisää kuvia Teollisuusliiton Facebook-sivulta!

LUOTTAMUSMIESVAALIT 1.11.–31.12.: Valitaan luottamusmies – nyt!

Teollisuuden työpaikoilla valitaan luottamusmiehet marras- ja joulukuussa. Luottamusmiesten toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan.

Pääluottamusmiehen lisäksi valitaan varapääluottamusmies sekä luottamusmiehet, jotka edustavat työpaikoilla ammattiosastoa.

Lokakuussa 2018 Teollisuusliiton tiedossa oli 2 348 pääluottamusmiestä, 1 669 varapääluottamusmiestä ja 1 298 luottamusmiestä.

Luottamusmies saa käyttää työaikaansa työntekijöiden asioiden hoitamiseen. Yli 400 työntekijän yrityksissä on kokopäivätoiminen pääluottamusmies.

Teollisuusliiton Murikka-opisto kouluttaa luottamusmiehiä tehtävän hoitamiseen, minkä lisäksi liitto järjestää alueellista ja paikallista koulutusta. Valitulla luottamusmiehellä on mahdollisuus osallistua luottamusmieskursseille, kunhan asiasta sovitaan työnantajan kanssa. Kursseilta aiheutuvat ansionmenetykset korvataan osallistujalle. Liitto kannustaa kaikkia luottamushenkilöitä kouluttautumaan.

Luottamushenkilöillä on voimassa liiton maksama vapaa-ajan tapaturmavakuutus.

”Luottamusmiehenä pääsee vaikuttamaan työpaikan asioihin ja auttamaan työkavereita”, kannustaa Ville-Petteri Risberg. KUVA KITI HAILA

– Ilman luottamusmiehiä liitto ei pääse kunnolla kiinni työpaikkojen arkeen ja valvomaan työntekijöiden etuja. Luottamusmies on työpaikan työntekijöiden tärkein edunvalvoja ja jäsenhankinnan ja järjestäytymisen ykköslenkki, sanoo Teollisuusliiton järjestöasiantuntija ja tietosuojavastaava Ville-Petteri Risberg.

– Luottamusmiehenä pääsee vaikuttamaan oman työpaikan asioihin ja auttamaan työkavereita konkreettisesti.

Jos työpaikalla ei ole vielä valittu pääluottamusmiestä, kannattaa kerätä porukka yhteen ja ryhtyä miettimään, kenet hommaan valitaan.

– Vaikka pääluottamusmiestä ei olisi, niin usein työpaikalla syntyy käytäntö, jossa joku tietty henkilö toimii työnantajan suuntaan työntekijöiden edustajana. Hänen on helpompaa hoitaa asioita, jos asema on virallinen, Risberg sanoo.

Luottamusmiehet ovat myös mukana yrityksen kehittämishankkeissa.

– Luottamusmiehen kautta työntekijöiden näkemykset tulevat paremmin esille, kun tehdään firman kehittämissuunnitelmia ja muita työoloihin vaikuttavia pitkän aikavälin päätöksiä.

MIKÄ LUOTTAMUSMIES?

  • Luottamusmies on työpaikalla ammattiosaston ja Teollisuusliiton edustaja. Hän on työpaikan työntekijä ja työpaikalla toimivan ammattiosaston jäsen.
  • Hän toimii ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä.
  • Hän ylläpitää ja kehittää yrityksen ja henkilöstön välistä neuvottelu- ja yhteistoimintaa sekä välittää tietoa.
  • Hän edistää järjestäytymistä ja jäsenhankintaa.
  • Ammattiosaston jäsenet valitsevat pääluottamusmiehen, hänen varamiehensä sekä muut luottamusmiehet. Ammattiosasto vahvistaa valinnat. Konserniluottamusmiehen valinnasta voidaan sopia paikallisesti konsernin sisällä.
  • Pääluottamusmies toimii koko työpaikan alueella, luottamusmiehen toimialue sovitaan työnantajan kanssa.
  • Ehdokkaat tulee asettaa ehdokasasettelukokouksessa. Jos tehtävää kohti on vain yksi ehdokas, hän tulee valituksi. Jos ehdokkaita on useita, ammattiosastolla on oikeus järjestää työpaikalla luottamusmiehen vaali. Vaalissa voivat äänestää työpaikan työntekijät, jotka ovat Teollisuusliiton ammattiosaston jäseniä.
  • Ammattiosaston on ilmoitettava valituista pääluottamusmiehistä ja luottamusmiehistä kirjallisesti työnantajalle sekä Teollisuusliiton aluetoimistoon.

TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN
KUVA KITI HAILA

Lue lisää ja tulosta tai tilaa Teollisuusliiton uutta luottamusmiesvaalimateriaalia, esimerkiksi uusi luottamusmiesvaaliohje:

www.teollisuusliitto.fi/luottamusmiesvaalit

Holappa pitää Murikan kulmakivet paikoillaan

Uusi rehtori Vesa Holappa aikoo luotsata Murikkaa eteenpäin maltillisen kehittämisen taktiikalla.

Teollisuusliiton oman opinahjon, Työelämän kansanopisto Murikan uusi rehtori Vesa Holappa pääsee oman arvionsa mukaan aloittamaan tehtävänsä hoitamisen toimivan koulutusjärjestelmän, komeaksi ja teknisesti ajantasaiseksi saneeratun rakennuksen, hyvien olosuhteiden ja palvelujen sekä kauniin luonnon suomalla perustalla.

– Perinteinen sisäoppilaitostyyppinen opisto alkaa olla ammattiyhdistyskentässä jonkinsorttinen harvinaisuus, mutta juuri siksi uskon, että Murikalle on paikkansa. Kun koulutus, palvelut, olosuhteet ja ympäristö ovat kunnossa, kaikki kiiltää ja on puts plank, niin kyllä sillä on houkuttelevuutta lisäävä merkitys. Kiinnostusta on osoitettu kovasti sekä Teollisuusliitosta että sen ulkopuolelta.

– Samalla olen iloinen siitä, että Murikan remontin aikana hankalissa olosuhteissa erinomaisen suuren kiitoksen arvoisesti venynyt, tehtäväänsä vihkiytynyt, osaava ja ammattitaitoinen henkilökuntamme on saanut ansaitsemansa työympäristön.

– Nyt he pääsevät toden teolla toteuttamaan opetustyötä ja tarjoamaan opiskelijoille ajantasaisia sisältöjä aikuisille tarkoitettuja koulutusmenetelmiä hyödyntämällä ja soveltamalla. Koulutus on yhteistoiminnallista. Viisautta on erityisesti osallistujilla ja jäsenillä. Vältämme tiedon kaatamista, Holappa tiivistää.

Murikan kulmakivet tulevat Holapan mukaan säilymään myös oppisisältöjä ajatellen ennallaan.

– Ensisijaisen kohderyhmän muodostavat Teollisuusliiton jäsenet ja aktiivit. Tavoitteena on, että edunvalvonta- ja järjestöosaaminen pysyy mahdollisimman korkealaatuisena. Sen rinnalla tarjoamme edelleen esimerkiksi työelämätaitoja tukevaa koulutusta kuten kirjoittamis-, puhe- ja esiintymistaidon kursseja ja tietotekniikan opetusta.

– Myös muksukurssit pysyvät ohjelmistossa. Ne ovat perheille todellinen mahdollisuus viettää lasten kanssa mukava viikko. Itse saa koulutusta ja lapset ovat ohjatussa päivätoiminnassa.

VASTAUKSIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIIN

Vaikka suuria muutoksia ei ole odotettavissa, saatetaan joitain säätöjä Holapan mukaan tehdä.

– Verkko- ja etäopetus on sellainen alue, mitä meidän pitäisi pyrkiä kehittämään. Ihmisten irtaantuminen työelämän ja perheen velvoitteista voi tulevaisuudessakin olla jossain määrin vaikeaa. Meillä pitäisi ehkä nykyistä paremmin olla vastauksia heidän tarpeisiinsa.

– Toisaalta työelämää ohjaavan lainsäädännön jatkuva muuttuminen pitää ottaa huomioon. Se vaikuttaa edunvalvonnan koulutuksiin. Esimerkiksi luottamusmieskursseilla lähestymistavan pitää olla aika yleisellä tasolla eli annetaan perustieto ja työehtosopimuksen lukutaito ja opetetaan luottamusmiehiä vielä aikaisempaa enemmän etsimään ja hakemaan tietoa omatoimisesti, aluetoimistojen, liiton päivystyksen tai muiden toimitsijoiden kautta.

– Samalla on hyvä muistaa, että tämä ei ole Murikan sisäinen kuvio, vaan suunnittelumalli on pelkistetysti se, että liitto esittää ja me toteutamme koulutuksen resurssiemme mukaisesti.

Liiton työympäristöasiantuntija Jenni Uljas vetää kurssia aiheesta Kemikaalit ja työympäristö. KUVA JYRKI LUUKKONEN

KOULUTUS EI KUKKAROA RASITA

Murikan yksi vahvuus on mahdollisuus ja tavoite luoda opiskelijoille koulutuspolkuja.

– Ajatus on se, että ihmiset eivät ahmisi kaikkea mahdollista tietoa vähän epämääräisessä järjestyksessä, vaan etenisivät mahdollisimman systemaattisesti. Perusasiat ensin ja jatko- ja täydennyskoulutukset sitten niiden perään. Toinen tärkeä tavoite on, että aktiivit ja hallinnon jäsenet kävisivät järjestään meidän pitkät koulutukset eli kolmen kuukauden kurssit. Niiden rinnalla pystymme kehittämään myös liiton henkilökunnan tietotasoa ja osaamista.

Jäsenen näkökulmasta olennainen kysymys on, mitä koulutukseen lähteminen maksaa? Holapan vastaus on ytimekäs. Ei mitään, tai korkeintaan aika vähän.

– Työnantajatuen piirissä olevat kurssit ovat osallistujille maksuttomia. Niiden aikana palkka juoksee, matkat maksetaan ja Murikassa on täysi ylläpito. Työnantajatuen rinnalla toteutettavilla niin sanotuilla järjestökursseilla osallistujille puolestaan maksetaan kurssistipendi ja koulutuspäiväraha, jotka yhdessä ovat yli 70 euroa verottomana. Sen lisäksi korvataan matkat ja tarjotaan täysylläpito. Ja se asian ydin eli korkeatasoinen opetus on aina jäsenmaksuun sisältyvä etu.

– Liiton halu satsata koulutukseen ja opiskelijoille osoittama taloudellinen tuki ovat todella tärkeitä linjauksia. Toisaalta Murikan saneerauspäätös on ollut aivan julmettu satsaus. Noin 15 miljoonaa euroa on valtava määrä rahaa. Tässä yhteydessä en malta olla sanomatta, että esimerkiksi juuri tänne niitä julkisuudessa parjattujakin liiton sijoitustoiminnan tuottoja on ansiokkaasti kohdennettu kaksisataatuhantisen jäsenistön vapaan sivistystyön ja vapaa-ajan palvelujen kehittämiseen.

MURIKKA TULEVAISUUDESSA

Murikan väellä on meneillään työntäyteinen syksy. Holapan mukaan näköala on valoisa ja myönteinen. Hän toivoo, että toiminta niin sanotusti lähtisi lentoon.

– Voihan se olla joskus niinkin, että ollaan siinä tilanteessa, että asiakkaita on niin paljon, että ollaan pulassa, että on myyty punaiselle, että mitäs sitten tehdään? Luulen kuitenkin, että jos asioista ei tee ongelmaa, niin positiivisella hengellä niitä pystytään ratkaisemaan.

– Juuri nyt odotamme opiskelijakatraan monipuolistumista. Tieto Murikasta ei ole vielä läpäissyt jäsenkuntaa. Toinen mielenkiintoinen kehityspiirre on, että meiltä on jälleen alettu kysyä suoria yrityskohtaisia koulutuksia. Saa nähdä löydetäänkö Murikka ja Teollisuusliitto kumppaniksi organisaatioiden kehittämisessä ja yritysten tarvitsemissa kehitysprojekteissa laajemminkin. Niissä olemme mukana resurssiemme sallimissa ja perustehtävämme ohjaamissa rajoissa.

Kun Holapalta kysyy, minkälaisen Murikan hän näkee viiden vuoden päästä, tulee vastaus empimättä.

– Visioni on se, että olemme SAK:laisen liikkeen merkittävin koulutusinstituutio, jonka asiakkaina on suurin osa keskusjärjestön liitoista. Toimimme sekä Tampereen Teiskossa että Helsingissä. Meillä on kiinteä suunnittelu- ja palautejärjestelmä liiton ja muidenkin työelämän koulutusta tarjoavien tahojen kanssa.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT JYRKI LUUKKONEN

OIVALTAJA: Juha Vasara: ”Murikassa syntyy paljon spontaania keskustelua”

Yhteys työpaikkojen arkeen ja käytännönläheisyys. Nämä tekijät leimaavat vahvasti Murikka-opiston työsuojelukursseja, luonnehtii työsuojeluaineiden opettaja Juha Vasara.

– Täällä kursseilla tulee aina vastaan paljon konkreettisia tilanteita ja esimerkkejä siitä, mitä opiskelijoitten omilla työpaikoilla on tapahtunut.

Vertailukohtana Vasaralla on akateeminen maailma. Hän aloitti Murikassa toukokuussa, mutta oli sitä ennen reilut kymmenen vuotta turvallisuustekniikan opettajana ja yrityshankkeiden toteuttajana Tampereen teknillisellä yliopistolla, jossa hänen erityisalaansa olivat turvallisuusjohtaminen ja riskienhallinta työpaikoilla.

Sopiva hetki vaihtaa töitä koitti keväällä, kun Vasara jätti tarkastettavaksi väitöskirjansa, jonka aiheena oli turvallisuusvaatimusten hallinta kansainvälisessä liiketoiminnassa.

– Huomasin netistä työpaikkailmoituksen, että Murikka-opisto hakee opettajaa. Tehtävä vaikutti kiinnostavalta, hän kertoo.

”Murikassa syntyy paljon keskustelua ja tiedonvaihtoa. Yliopistolla sitä ei niin paljon ja spontaanisti tapahtunut.”

Vasara palkattiin toukokuussa ja hän aloitti työsuojelukurssien vetämisen kesäkuussa. Uudessa työssään hän on pannut merkille teollisuusliittolaisten kovan motivaation.

– Murikassa paistaa läpi opiskelijoiden innokkuus, halu saada tietoa ja osaamista omaan työsuojelutehtävään sekä kehittää oman työpaikan työoloja ja turvallisuutta.

Seurauksena aktiivisesta asenteesta on myös vahva vuorovaikutus kurssilaisten välillä.

– Täällä syntyy paljon keskustelua ja tiedonvaihtoa. Yliopistolla sitä ei niin paljon ja spontaanisti tapahtunut.

Opiskelijoiden palaute on keskeistä, kun Vasara suunnittelee kurssien sisältöä ja toteutusta. Myös liiton työympäristöyksikkö on tärkeänä tukena.

– Heidän kauttaan tulee tietoa siitä, mitä kentällä tapahtuu ja millaisia asioita kannattaa kursseilla nostaa käsittelyyn.

JUHA VASARA

Työsuojeluaineiden opettaja
Murikka-opisto

TEKSTI MIKKO NIKULA
KUVA JYRKI LUUKKONEN

 

MAAILMA: Orjuus jatkuu yhä

Kansainvälinen työjärjestö ILO raportoi viime vuonna, että nykyajan orjuudesta kärsii ainakin 40,3 miljoonaa ihmistä. Heistä 25 miljoonaa on pakkotyössä ja 15 miljoonaa pakotettu avioliittoon.

Työhön pakotetuista 16 miljoonaa oli yksityisillä aloilla. Eniten heitä työskenteli kotitalouksissa, rakennustyömailla, teollisuudessa sekä maataloudessa.

Valtiot orjuuttivat neljä miljoonaa ihmistä, ja seksityöläisiksi pakotettuja lasketaan olevan liki viisi miljoonaa.

Kaikkiaan 152 miljoonaa 5–17 vuotiasta lasta oli töissä opintojen sijasta. Heistä maataloudessa työskenteli 71 prosenttia ja teollisuudessa 12 prosenttia.

Selvä enemmistö nykyajan orjuudessa olevista on naisia, kaikkiaan 71 prosenttia.

Vaikka orjatyö on yleisintä Aasiassa, sitä esiintyy Euroopassakin. Saksan ammattiliittojen keskusjärjestö DGB:n tuore raportti arvelee Euroopassa ja Keski-Aasiassa olevan 3,2 miljoonaa orjatyöläistä.

Britannian hallitus arvioi varovaisesti, että maassa on 13 000 mahdollista orjatyön uhria. Maassa toimii kausityövoiman käyttöä ja orjuuden kaltaisia työoloja valvova valtiollinen elin GLAA. Viime vuonna sille ilmoitettiin 5 145 epäiltyä hyväksikäyttötapausta.

”Orjat eivät saaneet liikkua itse ulkona eivätkä puhua työssään tehtaalla muiden kanssa. Vessan käytöstä he maksoivat punnan kerralta. Ruoka ja majoitus olivat ala-arvoisia.”

Kyse ei ole vain köyhien maiden köyhistä ihmisistä. Viime vuonna eniten ilmoituksia kertyi vietnamilaisista, mutta seuraavaksi suurin kansallisuus olivat britit ja kolmantena tulivat albanialaiset.

Viime vuosikertomuksessaan GLAA kertoo yhteensä yli 20 vuoden vankeustuomiot saaneesta tsekkiperheestä. He houkuttelivat töihin Britanniaan maanmiehiään, mutta veivät väkivallalla uhkailemalla lähes kaikki heidän tulonsa.

Orjat eivät saaneet liikkua itse ulkona eivätkä puhua työssään tehtaalla muiden kanssa. Vessan käytöstä he maksoivat punnan kerralta. Ruoka ja majoitus olivat ala-arvoisia.

Maailman ammattiyhdistysliike kamppailee kaikkialla nykyajan orjuutta vastaan. Kansalliset liitot ja keskusjärjestöt toimivat omissa maissaan ja pääluottamusmiehet työpaikoillaan. Kansainvälinen solidaarisuustyö kohdistuu usein kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien auttamiseen.

Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC julkaisi viime vuonna kattavan toimintaohjelman orjuutta vastaan. Se esitti yritysten koko toimitusketjun pakollista läpinäkyvyyttä sekä ihmisoikeusnäkökulman huomioimista yritysten toiminnan arvioinnissa sekä sääntelyssä.

Julkisten hankintojen kilpailutuksessa on lisäksi huomioitava orjatyön estäminen, ITUC vaatii.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA LEHTIKUVA / NURPHOTO / MOHAMMAD PONIR HOSSAIN

SIVUN YLÄREUNAN KUVA: Bangladeshilainen 13-vuotias Zahid työskentelee kirjansitomossa. Lapsityövoima on yleistä Bangladeshin tehtaissa. Kaikkiaan 152 miljoonan 5–17 vuotiaan lapsen arvellaan maailmassa tekevän töitä opintojen sijasta.

OIVALTAJA: Kimmo Kortelainen: ”Kurssi auttoi löytämään tilinpäätöksestä ne olennaiset jutut”

Kimmo Kortelainen on Naantalissa sijaitsevan Finnfeeds Oy:n pääluottamusmies.

– Me ollaan suuri luonnonmukaisen betaiinin ja inositolin tuottaja. Niitä käytetään esimerkiksi rehuihin, kosmetiikkaan ja lääketeollisuuteen, kertoo Kortelainen.

Entisen TEAMin jäsenenä hän käänsi opiskeluhistoriassaan uuden lehden mennessään huhtikuussa yritystalouden kurssille Murikka-opistoon. Aiemmin hän oli käynyt Kiljava-opistolla luottamusmies- ja työsuojelukursseja.

Yritystalouteen perehdyttiin Murikassa muun muassa pelaamalla laudalla yrityspeliä, jossa opiskelijat laitettiin miettimään yrityksen omistajan näkökulmasta tuotteiden valintaa, kehittämistä, myyntiä ja hinnoittelua. Kortelainen piti peliä kiinnostavana ja liiketoimintaa realistisesti kuvaavana.

– Täytyi koko ajan miettiä, mikä valinta johtaa mihinkin. Jos on liian arka tai liian rohkea, niin kumpikaan ei ole hyvä.

”Kurssilla oppi lukemaan tilinpäätöksen tunnuslukemia paremmin. Osaa suhteuttaa, mikä on tärkeää.”

Kurssi vahvisti Kortelaisen osaamista pääluottamusmiehenä ja antoi lisää rutiinia talouspuolen asioiden käsittelyyn.

– Siinä oppi lukemaan tilinpäätöksen tunnuslukemia paremmin. Osaa suhteuttaa, mikä on enemmän tärkeää ja vähemmän tärkeää, löytää sieltä joukosta ne olennaiset jutut.

Käytännön hyödyt ovat tulleet ilmi esimerkiksi yhteistoimintapalaverissa, joita työnantajan kanssa pidetään neljästi vuodessa.

– Kun käydään läpi tasetta ja tilinpäätöstä, niin tietää mistä mikäkin numero tulee ja mihin ne vaikuttavat. Tietysti kun ollaan kansainvälinen firma, niin kaikista luvuista ei voi saada kaikkea tietoa, selvittää Kortelainen.

Yritystalouskurssin osallistujilla oli taustaa sekä TEAMista, Puuliitosta että Metalliliitosta. Vaihtelua ja erilaisia näkökulmia yritystoimintaan oli muutenkin paljon.

– Meitä oli pienistä ja isoista firmoista, monen eri työehtosopimuksen piiristä.

Murikkaan menoa Kortelainen suosittaa muillekin.

– Puitteet ovat hyvin, varsinkin nyt remontin jälkeen. Kurssit ovat mielenkiintoisia, aina on hyvä saada lisää tietoa työelämästä. Ja ruokakin vielä on hyvää!

 

YRITYSTALOUS-KURSSI

KIMMO KORTELAINEN

Prosessinohjaaja
Pääluottamusmies
Finnfeeds Oy
Neste Oy:n työntekijät ao. 31

TEKSTI MIKKO NIKULA
KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ