Sihteeri, Salon alueen Teollisuustyöntekijäin ao. 57 Pakkaaja-asentajaoperaattori, varatyösuojeluvaltuutettu, Orion Oyj, Salo
”Olen Orionin lääketehtaalla Salossa pakkaaja-asentajaoperaattori. Työpäivät ovat vaihtelevia ja pidän työstäni. Orionilla pakataan tabletteja läpipainopakkauksiin ja tölkkipakkauksiin. Alkuvuorosta voidaan pakata, sitten pestään ja asennetaan laitteet seuraavalle tuotteelle.
Pistin Orionille hakemuksen, kun vuonna 2013 Salon tehtaalle haettiin työntekijöitä. Ensin oltiin Turun tehtaalla opettelemassa, ja kun Salon tehdas saatiin avattua, siirryttiin tänne. Ei tosiaan päästy uutta tehdasta korkkaamaan, lääketehdas sijaitsee vanhan Nokian tiloissa, mutta sisätilat oli rakennettu uudestaan.
Jo Turussa oltiin pääluottamusmiehen puheilla, silloin en vielä liittynyt liittoon.
Porukka kehui silloisia TEAMin kesäpäiviä, joissa oli kiva fiilis. Harmitti, kun en ollut itse siellä. Vasta syksymmällä kaikenlaiset tapahtumat saivat minut liittymään.
Olen eksynyt ammattiyhdistyspuolella nuorisotouhuihin, mistä ”syytän” ammattiosaston puheenjohtajaa Anniina Pekkiä. Koulutukset Murikassa ovat olleet mielenkiintoisia ja niissä on ohjelmaa iltaisinkin.
Salo on yhtymäkohta, suurin osa lääketehtaan henkilöstöstä tuli sinne Espoosta, osa Turusta. Oli kuitenkin luonnollista, että ammattiosastomme oli Helsingin Lääketyöntekijät ja Saloon perustettiin työhuonetoimikunta. Olin osaston sihteerinä kaksi vuotta. Toimin myös työhuonetoimikunnan puheenjohtajana.
Viime vuonna me kaikki Helsingin lääketyöntekijöihin kuuluneet Salon työntekijät siirryimme Salon ammattiosasto 57:aan. Pekki kosiskeltiin sinne puheenjohtajaksi ja minut valittiin sihteeriksi. Kun siirryttiin omalle alueelle, saatiin myös uusia jäseniä Teollisuusliittoon, koska paikallisesti on helpompi järjestää tapahtumia ja koulutuksia.
Viime vaaleissa minut valittiin varatyösuojeluvaltuutetuksi. Varsinainen työsuojeluvaltuutettu hoitaa hommat hyvin, työsuojeluasioihin puututaan, jos on jotain retuperällä. Täällä myös tehtaanjohtaja käy välillä katsomassa tilannetta.
On mukavaa, kun johtoporras rantautuu tuotantoon.
Asiat työsuojelumielessä ovat työpaikalla hyvin. Hygienia tehtaassa on muutenkin hyvä, nyt on koronan takia vielä tehostettu ohjeistuksia.
Korona näkyy niin, että nuorille suunniteltu Maailma kylässä -festivaalireissu ja osaston kevätkokous, koulutus ja Tallinnan-reissu on peruutettu. Koronatilanteessa pistää silmään Loimaan kassa, sehän ei ole liitto! Nyt ihmetellään, miten sen käsittelyajat ovat noin pitkiä. Tästä syystä meidänkin ammattiosastoomme on nyt liittynyt muutama Loimaan kassan jäsen. Nyt ammattiliiton merkitys korostuu, ja hyvä niin.”
”Tes-korotuksen lisäksi paikallinen erä on ihan jees, mutta siitä sopiminen kaipaisi viilausta”, sanoo Kone Hissien pääluottamusmies Tapio Kuhmonen. Valtaosassa työpaikoista tämän vuoden palkankorotus oli yleiskorotuksen verran eli 1,3 prosenttia.
Tapio Kuhmosen työpaikka Kone Hissit Oy kuuluu niihin yrityksiin, joissa on paikallisesti pystytty sopimaan erästä, joka työntekijöille maksetaan työehtosopimuksen yleiskorostuksen lisäksi.
– Me työntekijät pääsimme tänä vuonna työnantajan kanssa paikallisesta erästä sopimukseen ja saimme hieman lisää rahaa, mutta se on pintapölyä siihen nähden, mitä olemme tuottavuutena tuoneet firmaan, Kuhmonen pohtii.
Hän pitää paikallista erää kannatettavana ideana, kun se pystytään sovittamaan yhteen työpaikan tuottavuuden kanssa. Ongelmana on se, että nykypäivän työehtosopimuksessa ei mitenkään määritellä sitä tuottavuuden mittaria, johon paikallinen erä pitäisi sitoa.
– Meillä tulee rahaa ovista ja ikkunoista, ja aina pitäisi saada enemmän. Mutta ei siitä koskaan hirveää siivua jää työntekijöille.
Paikallisten erien ja paikallisen sopimisen sääntöjä tulisi Kuhmosen mielestä kehittää, jotta sopiminen olisi työntekijöiden näkökulmasta tasapuolista.
– Firman tuottavuus pitäisi sitoa työntekijöille maksettavaan osuuteen esimerkiksi niin, että sijoitetun pääoman tuotosta tulisi siivu työntekijöille.
”TYÖNTEKIJÄT SAIVAT PIKKASEN LISÄÄ”
Palkankotusten pohjana olevassa teknologiateollisuuden työehtosopimuksen rakenteessa on Kuhmosen mielestä onnistuneita piirteitä.
– Myönteistä on erityisesti se, että suorituspalkkoihin tuli korotus. Koska teemme urakalla, oli erittäin tärkeää, että suorituspalkkaa nostettiin ja myös taulukkopalkat nousivat.
Paikallinen ratkaisu syntyi hänen mukaansa tänä keväänä aika helposti.
– Olen niin monta vuotta tehnyt näitä sopimuksia, että tiedän missä on tappelun ja missä sopimisen raja. Tänä vuonna en lähtenyt tappelemaan, koska tiesin, että se on turhaa. Vaikka me tuotamme helkutin hyvin, niin silti meille ei jaeta sitä rahaa, mitä olisi jaettavissa, vaan tehdään pintapuolinen silittely, että työnantaja paikallista sopimusta koskevassa kyselyssä voi vastata, että meillä paikallinen sopimus on.
– Työntekijät saivat pikkasen lisää. Mutta työnantaja halusi sitä kohdentaa eikä jakaa tasaisesti kaikille.
Kuhmosen työpaikalla toimihenkilöt päätyivät erilaiseen ratkaisuun kuin työntekijät.
– He eivät halunneet myydä pienellä korotuksella työnantajalle paikallisen sopimisen statusta.
LUOTTAMUSMIEHEN PITÄÄ OLLA TARKKA
Kuhmosen mukaan työntekijät ovat yleensä tyytyväisiä, kun saavat jotain, mutta lopputulos on normaalisti senttejä, ei euroja.
– Palkkakehitys on aika nihkeää. Kun puhutaan ruoasta, palveluista, puhumattakaan sähköjen siirtohinnoista, ne kallistuvat nopeammassa tahdissa kuin palkat parantuvat. Neuvottelun muuttaminen työntekijäpuolta paremmin huomioon ottavaksi on todella vaikeaa.
Kuhmosen mukaan pääluottamusmiehen kannattaa olla tarkkana ja pitää oma päänsä, koska työnantaja vetää usein narua haluamaansa suuntaan.
– Meillä tuottavuus on lisääntynyt niin maailmalla kuin Suomessakin. Työnantaja katsoo aina hieman, mistä narusta vetäisi. Milloin se esittelee, miten menee Suomessa ja välillä, miten menee globaalisti. Oma kantani on, että neuvoteltaessa pitää kuitenkin katsoa vain Suomen menestystä, koska me olemme täällä oma yksikkömme, joka sitä rahaa tekee.
”TÄMÄ VUOSI MENNÄÄN YLEISKOROTUKSELLA”
Teijo Paananen
Mekaanista metsäteollisuutta edustavassa Ha-Sa Oy:ssä toteutettiin pääluottamusmies Teijo Paanasen mukaan se yleiskorotus, mikä työehtosopimuksessa sovittiin.
– Paikallista sopimista ei tehty tällä kertaa ollenkaan. Me teimme esityksen paikalliseksi sopimukseksi, mutta se ei ottanut tuulta purjeisiin. Yksi palaveri oli, missä asia lyötiin lukkoon. Kyllä se aika lyhyt neuvottelu oli, Paananen kertoo.
Aikaisempina vuosina on hänen mukaansa sovittu työtekijöiden näkökulmasta parempia korotuksia.
– Edellinen kierros saatiin neuvoteltua huomattavasti paremmin.
Myönteistä työpaikan tilanteessa on Paanasen mukaan se, että työllisyys on pysynyt hyvänä.
– Korona ei ole vaikuttanut työllisyyteen mitenkään. Meillä on täystyöllisyys, ja näillä näkymin mennään ainakin kesälomiin asti täysillä. Aika näyttää sitten, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
– Pahempaa pelkäsin ennen kevättä. Mutta tuotanto on vähän piristynyt ja markkinat lähteneet käyntiin hieman paremmin. Meillä kaikki laitokset toimivat viime vuoden tasolla.
HELPPO PERÄLAUTA
Jukka Saviluoto
Teknologiateollisuudessa on luottamusmieskyselyllä selvitetty, miten palkankorotukset tänä keväänä työpaikoilla sovittiin. Tulosten analyysin ollessa vielä kesken Teollisuusliiton erikoistutkija Jukka Saviluoto arvioi, että valtaosassa työpaikoista palkankorotus oli yleiskorotuksen verran eli 1,3 prosenttia.
– Tänä vuonna se oli helppo perälauta.
Paikallisesti on ollut mahdollista sopia isompi korotus.
– Paremmin on sovittu jonkin verran, mutta niin on tehnyt teknologiateollisuudessa selvä vähemmistö. Silloin kun on ollut nykyisen kaltainen perälauta, perinteisesti paikallisesti sovittujen sopimusten osuus on ollut 10–20 prosenttia.
Edellisellä kierroksella erikseen työpaikoilla sovittavana oli paikallinen erä. Sen jakamisessa viimeinen sana oli työnantajalla. Silloin paikallisen sopimuksen kertoi tehneensä jopa puolet luottamusmiehistä, ilmeisenä päämotiivina se, että työnantaja ei saisi korotuksen jakamisessa yksinoikeutta. Sopimuksen syntyessä korotus jaettiin useimmiten kaikille työntekijöille tasan. Ensi vuonna paikallinen erä on jälleen jaettavana.
ILMAN DRAMATIIKKAA
Teollisuusliiton sektorien johtajat arvioivat palkankorotusten sopimisen työpaikoilla sujuneen kuluneena keväänä ilman dramatiikkaa. Vaikka eri työehtosopimukset hieman poikkeavat toisistaan, ylivoimaisesti yleisin käytäntö on ollut 1,3 prosentin yleiskorotus.
Toni Laiho
– Meni ihan nappiin ilman dramatiikkaa. Meillä ei ole mitään paikallisesti sovittavaa ensimmäisenä sopimusvuonna, vasta toisena vuonna. Paikallinen erä 0,8 prosenttia tulee neuvoteltavaksi ensi vuonna, kertoo kemian sektorin johtaja Toni Laiho.
Marko Rosqvist
Erityisalojen sektorin johtajan Marko Rosqvistin mukaan käytännöt hieman poikkesivat sektorin 16 eri sopimuksessa. Sopimuksiin ei kuluvalle vuodelle sisältynyt paikallisia eriä, mutta osaan sen sijaan kaikenlaista muuta paikallisesti sovittavaa, muun muassa sairausajan omailmoituskäytäntöä koskevaa.
– Mistään paikallisista sopimuksista ei ole kuulunut suurempaa moitetta.
Tilanne on koronan takia poikkeuksellinen, eikä mitään ylimääräistä hässäkkää ole tullut. Kun tulee toinen palkankorotusvuosi, tilanne voi olla erilainen.
Jyrki Alapartanen
Puutuotesektorin johtajan Jyrki Alapartasen mukaan mekaanisessa metsäteollisuudessa palkankorotuksia on tehty 1,3 prosentin yleiskorotuksen pohjalta.
– Minulle ei ole tullut kielteistä viestiä. Ensimmäiseen vuoteen ei liity paikallisia eriä, vaan yleiskorotus tulee kaikille. Ensi vuonna tulee paikalliserä, joka on 0,6 prosenttia, ja siellä on erilaisia perälautamalleja. Ongelmat yleensä liittyvät niihin.
Tanskassa teollisuuden tämän kevään työehtosopimus avaa tietä varttuneiden työntekijöiden siirtymiselle nelipäiväiseen työviikkoon. Se tuo viisi vuotta ennen kansaneläkeikää mahdollisuuden 38 vapaapäivään, joilla voi lyhentää työaikaansa.
Eräs kolmivuotisen sopimuksen keskeisistä parannuksista on fritvalgskonto, työntekijän henkilökohtainen tili. Aiemmin sille kertyi vuodessa neljä prosenttia palkasta, uudella sopimuskaudella kertymä nousee seitsemään prosenttiin.
Työnantaja siirtää tämän summan työntekijän tilille palkan päälle. Hän saa itse päättää, mihin raha käytetään. Rahat eivät häviä tililtä, vaikka niitä ei jonakin vuonna käyttäisikään. Tilin saldon tulee näkyä selvästi palkkatositteessa. Sopimuskauden lopulla tilille kertyy keskiverto palkansaajalla hiukan yli 3 000 euroa vuodessa.
Tilinsä voi sijoittaa eläkemaksunsa nostamiseen, alle 14-vuotiaiden lastensa hoitamiseen tarvittaviin vapaapäiviin tai lisäpalkan maksamiseen lomapäivien yhteydessä.
Viisi viimeistä työvuottaan voi siis tehdä lähes kokonaan nelipäiväistä työviikkoa viisipäiväisen viikon palkalla.
Varttuneilla työntekijöillä on lisäksi viisi vuotta ennen kansaneläkeikäänsä mahdollisuus lyhentää työaikaansa. Tällä sopimuskaudella he voivat käyttämällä koko tilinsä saada kaikkiaan 38 vapaapäivää työaikansa lyhentämiseen.
Tähän voi lisätä päälle kuudennen lomaviikon viisi vapaapäivää. Näin ollaan jo melkein vuoden työviikkojen määrässä. Viisi viimeistä työvuottaan voi siis tehdä lähes kokonaan nelipäiväistä työviikkoa viisipäiväisen viikon palkalla.
Vapaansa voi halutessaan ottaa lyhyempänä viikoittaisena työaikana tai pidempinä lomina.
Tanskan teollisuuden ammattiliitot ovat painottaneet pitkään fritvalgskonton kehittämistä. Järjestely alkoi vuonna 2007 ja sen arvoa on kasvatettu alun yhdestä prosentista nykyiseen seitsemään. Samalla on varmistettu, että se tuo joustoja kaiken ikäisille työntekijöille.
Eläkeikää lähestyvien työajan lyhentämisen uskotaan vähentävän varhaiseläkkeitä ja irtisanomisia.
Teollisuuden ammattiliitot neuvottelivat 230 000 työntekijää kattavan teollisuuden sopimuksen maaliskuussa. Huhtikuussa se hyväksyttiin selvin luvuin jäsenäänestyksessä.
Tanskan metalliliitossa 91,6 prosenttia äänestäneistä hyväksyi sopimuksen ja monialaisessa 3F-liitossa 67,9 prosenttia. Kaikkiaan keskusjärjestö FH:n jäsenliittojen äänestäneistä 79,8 prosenttia tuki sopimusta.
Miten koronakriisi on vaikuttanut Teollisuusliiton toimitsijan työhön? Miten jäsenistön tarpeet ja toiveet ovat muuttuneet? Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Mirjami Suikki piti viikon työpäiväkirjaa Tekijä-lehdelle.
KUVA YLLÄ: Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Mirjami Suikki kuvattuna Teollisuusliiton keskustoimistolla Helsingin Hakaniemessä ennen koronakriisin alkamista. KUVA KITI HAILA
MAANANTAI
Aloitan työpäiväni kuuntelemalla tallenteen perjantaina pidetystä johdon henkilöstöinfosta, koska tuolloin olin työsuhdepalvelun päivystäjänä.
Päivystyksen yhteydenotot vaativat usein myös jatkotyöstämistä ja perehtymistä. Ne ovat kaiken muun työn ohella työlistallani tällä viikolla.
Kysymykset koskevat yrityksissä käynnistettäviä tai mahdollisesti tulevia YT-neuvotteluja ja lomautusten ilmoitusaikoja, irtisanomisia ja perusteita, vuosilomien pitämistä, lomarahojen vaihtamista vapaaseen, erilaisia työaikajärjestelyjä (esimerkiksi vuorojen vaihtuessa työntekijöillä on noin 0,5–1 tunnin väli, ennen kuin seuraava vuoro voi jatkaa) ja palkanmaksua tilanteissa, jos työntekijä on ollut karanteenin omaisissa olosuhteissa ulkomaanmatkan jälkeen ennen 12.3. ja sen jälkeen.
Joudumme myös perehtymään lainsäädännön kautta tulleisiin muutoksiin, joista liiton oikeudellinen yksikkö on laatinut ohjeistusta. Työsuhdepäivystykseen tulee myös kysymyksiä arkipyhäkorvauksien maksusta, vuosilomapalkoista ja lomarahan vaihtamisesta vapaaksi, palkankorotuksista sekä sosiaalisiin määräyksiin liittyviä tulkintakysymyksiä.
Yritän sijoittaa kalenteriini vielä tälle viikolle ne tehtävät, joita perjantain päivystyksestä on jäänyt työstettäväksi. Puheluiden lisäksi yhteydenottoja tulkintakysymyksistä tulee liiton työsuhdeneuvonnan sähköpostin kautta. Ne kirjataan tietojärjestelmään ja jaetaan asiantuntijoille hoidettavaksi. Lisäksi suoraan omaan sähköpostiin ja puhelimitse tulleisiin kysymyksiin vastataan.
Valmistaudun aamupäivällä tulevaan Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden palkkamääräysten kehittämistyöryhmän kokoukseen, joka pidetään etänä. Pohdin, mitä asioita voidaan etäyhteyksillä hoitaa, ja mitä emme voi tällä hetkellä toteuttaa työryhmänä. Pidämme kokouksen, jonka jälkeen viimeistelen pöytäkirjan ja lähetän sen työryhmän jäsenille. Iltapäivään mahtuu vielä yhteydenottoja erääseen pääluottamusmieheen koskien erimielisyysmuistioita. Yhteydenottoja tulee myös toiselta pääluottamusmieheltä, esimieheltä ja työtovereilta.
KUVA MIRJAMI SUIKKI
TIISTAI
Työstän meneillään olevaa erimielisyysmuistiota (näitä on yleensä käynnissä enemmän kuin yksi). Kirjoittelen sovintoesitystä Teknologiateollisuudesta nimetylle vastaneuvottelijalle. Pääsääntöisesti erimielisyysneuvotteluja käydään saman pöydän ääressä, mutta nyt etäyhteyksin, puhelimella ja sähköpostilla. Olen tätä ennen ollut yhteydessä liittomme oikeudellisen yksikön lakimieheen vahvistaakseni omia ratkaisupäätöksiäni asiassa. Jotkut riita-asiat ovat hankalia ja vaativat paljon lisäselvityksiä. Tämä tapaus jää odottelemaan vastauksia työnantajapuolelta.
Siirryn seuraavaan aiheeseen. Olen yhteydessä erään työpaikan pääluottamusmieheen, joka on lähettänyt työpaikkaa koskevan sopimusluonnoksen tarkistettavaksi. Vastailen vielä eri tulkintakysymyksiin. Yhteydenotto tulee työtoveriltani puhelimitse, jossa hän tarvitsee apuja omassa erimielisyysmuistioasiassa.
KESKIVIIKKO
Erimielisyysmuistioiden käsittely jatkuu.
Tämän jälkeen pidämme etäyhteyksin teknologiasektorin kokousta, jossa käymme tämänhetkistä tilannetta läpi ja vaihdamme kuulumiset. Tämä poikkeaa siis normaalista kokouskäytännöstä, sillä tavallisesti kokoukset pidettäisiin liiton keskustoimistolla.
Oman osaamisen kehittäminen on myös tärkeää etätöitä tehdessä. Henkilöstölle on tarjolla koulutusta etäyhteyksillä. Valmistaudun iltapäivän kolmen tunnin koulutukseen tutustumalla jaettuun aineistoon.
TORSTAI
Tänään on vuorossa työsuhdeneuvonnan päivystystä koko päiväksi. Päivystyksessä on pääsääntöisestikolme henkilöä kerrallaan, nyt jopa neljä. Puheluiden määrä normaalissa tilanteessa on ollut keskimäärin 60–70 puhelua päivässä.
Koronakriisin alettua yhteydenotot lisääntyivät, ja päivystäjiä on ollut 5–6 henkilöä päivittäin. Enimmillään puheluita on tullut jopa 200 päivässä.
Kysymykset ovat lisääntyneet erityisesti maan hallituksen asettamien kriisilakien myötä, koskien määräaikaisia muutoksia työsopimuslakiin ja yhteistoiminnasta yrityksissä annettuun lakiin.
PERJANTAI
Jatkan edellisen päivän aikana tulleita tulkintakysymysten käsittelyjä ja vastaan muutamaan puheluun.
Lähden toimistolle hakemaan isompaa näyttöpäätettä, koska työn tekemisen edellytykset eivät ole parhaat mahdolliset kotona työskentelylle.
Osallistun henkilöstöinfoon ja työhuonetoimikunnan kokoukseen.
KUVA MIRJAMI SUIKKI
MIKÄ ON MUUTTUNUT?
Työskentelytavat ovat muuttuneet, mutta työt eivät ole vähentyneet. Matkustelu on jäänyt työstä kokonaan pois: ei yrityskäyntejä, ei koulutuksia, ei jäsentapaamisia. Näitä voi osin toteuttaa etäyhteyksin. Tulkintakysymysten määrä on lisääntynyt, mikä osaltaan lisää työkuormaa. Erimielisyysmuistioiden käsittelylle on jäänyt enemmän aikaa. Kotona työskentely tuo omat haasteensa, eikä etätöiden ergonomia ole aina paras mahdollinen.
”Perusasiat sai verkkokurssilta tosi hyvin haltuun. Minä tykästyin siihen. Toivon, että jatkokurssi tulisi myös verkkoon”, Päivi Lönnblad sanoo.
JOHDATUS LUOTTAMUSMIEHEKSI -VERKKOKURSSI
PÄIVI LÖNNBLAD
Elektroniikkatyöntekijä, varapääluottamusmies Tepcomp Oy, Turku Turun Teollisuustyöntekijät ao. 1
Päivi Lönnblad ryhtyi varapääluottamusmieheksi kesken kauden, kun edeltäjä vaihtoi työpaikkaa.
– Halusin vaikuttaa asioihin, työntekijöiden tasa-arvoinen kohtelu on minulle tärkeää. Ja varsinkin nykyään, kun on paljon paikallista sopimista, niin koen että sitä kautta pystyy vaikuttamaan.
Jotta luottamustehtävä tulisi hoidettua kunnolla, noin 30 työntekijän elektroniikkafirmassa työskentelevä Lönnblad halusi itselleen koulutusta. Hän ei ollut aiemmin käynyt Teollisuusliiton kursseilla, mutta ilmoittautui luottamusmiesten peruskurssille Murikka-opistoon. Koronakriisi muutti suunnitelmat.
Ensin olin menossa tammikuun kurssille, mutta se tuli täyteen ja myöhästyin siitä. Sitten maaliskuun kurssi peruuntui.
Onneksi Lönnblad huomasi Teollisuusliiton sivuilla käydessään, että koulutustarjonnassa on nyt uutuus: Johdatus luottamusmieheksi -verkkokurssi. Kun Murikka on kiinni, eikä paikallisia koulutuksiakaan voi järjestää perinteiseen tapaan, etäopiskelu paikkaa tilannetta.
Verkkokurssin Lönnblad kävi läpi yhden illan aikana. Hän arvosti sitä, että sai opiskella omaan tahtiinsa.
– Ehkä neljä tai viisi tuntia kului aikaa. Siellä oli videopätkiä ja erilaisia tehtäviä. Välillä jäin miettimään asioita, mutta jos joku juttu ei heti mennyt jakeluun, niin siihen kohtaan voi aina palata takaisin.
Osan kurssin asioista Lönnblad tunsi jo ennalta, mutta perustiedot tarkentuivat. Muun muassa kuva erimielisyyksien ratkaisusta työpaikalla selkeni.
Missä järjestyksessä kuuluu toimia, miten neuvotellaan ja kuinka prosessi etenee.
Kurssitiedostoon oli myös mahdollista lisätä omia ”muistilappuja”, joihin voi kirjata huomioitaan, tärkeinä pitämiään asioita ja yhteystietoja.
– Itse lisäilin sinne puhelinnumeroita. Että kenelle voi soittaa mistäkin asiasta, kertoo Lönnblad.
Hän on useimmiten soittanut Turun aluetoimistoon, jossa joko annetaan vastaus kysymykseen tai sitten kerrotaan oikea osoite, josta tiedon saa.
Lönnblad suunnittelee menevänsä opiskelemaan luottamusmiesten jatkokurssin Murikkaan, kun se jossain vaiheessa taas avaa ovensa. Mutta verkkokurssissa oli omat etunsa, ja se saattaakin olla tietyssä elämäntilanteessa kätevämpi vaihtoehto.
– Monelle voi olla vaikeaa lähteä Murikkaan viikoksi, perhesyistä tai töitten puolesta. Netissä voi tehdä vaikka tunnin päivässä, juuri niin kuin itselle sopii, sanoo Lönnblad.
Maatalouden kausityövoiman saantia on helpotettava, jotta koronakriisi ei pilaisi satokautta ja vaarantaisi ruoan saantia. Teollisuusliitto on vedonnut asiassa hallitukseen yhdessä tuottajajärjestöjen kanssa. Sektorijohtaja Marko Rosqvist kertoo, että liiton päämääränä on saada suomalaisille työntekijöille maatalousaloilta töitä.
KUVA YLLÄ: Mansikanpoimijoita sadesäällä Suonenjoella. KUVA LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
26.5.2020
– Työtä Suomesta ja suomalaisille, tiivistää erityisalojen sektorijohtaja Marko Rosqvist Teollisuusliiton tavoitteet.
Suurin osa ulkomaalaisista maataloustyöntekijöistä ei pääse Suomeen tänä kesänä. Kun koronakriisi on tuottanut lomautusten ja irtisanomisten aallon, suomalaisille työnhakijoille yhtenä vaihtoehtona ovat maa- ja metsätaloustyöt. Niihin hakeutumista pitäisi nyt helpottaa ja varmistaa, että se on työntekijälle kannattavaa. Teollisuusliitto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, ruotsinkielinen tuottajajärjestö SLC ja Maaseudun Työnantajaliitto MTA ovat esittäneet Sanna Marinin (sd) hallitukselle kahdeksan kohdan toimenpidelistaa.
– Jos hallitus näyttää näille toimille vihreää valoa, niin se olisi merkittävä apu. Tämä on niin poikkeuksellinen tilanne, sanoo Rosqvist.
Esityksiä pitäisi viedä eteenpäin kiireellä, jotta niistä ehtisi olla apua tämän kesän töissä. Avainhenkilö asiassa on maatalousministeri Jari Leppä (kesk).
MAATALOUDEN KAUSITÖIHIN MENO HELPOKSI
Teollisuusliitto kuuluu maataloustuottajien ja muiden maaseutuelinkeinoja edustavien järjestöjen kanssa neuvoa-antavaan elimeen eli Advisory boardiin. Koronakriisin myötä perustettu asiantuntijaelin kertoo näkemyksiään hallitukselle.
– Me Teollisuusliitossa haluamme nimenomaan, että kotimainen työvoima löytäisi maatalousalat, ja tätä näkökulmaa olen kokouksissa korostanut, kertoo Teollisuusliiton edustaja Marko Rosqvist.
Työmarkkinajärjestöjen kahdeksan kohdan toimenpidelistassa mainitaan te-toimistojen auttaminen siinä, että ne ohjaisivat lomautettuja työllistymään maaseudun elinkeinoihin. Järjestöt ovat myös perustaneet sivustonTöitäsuomesta.fi, jonka tarkoitus on helpottaa työntekijöiden ja työnantajien kohtaamista.
– Muistutetaan, että tällainenkin vaihtoehto on olemassa, se ei välttämättä aina ole joka paikassa itsestään selvää.
”Aika paljon on kotimaista työvoimaa saatu kylvöihin. Tässä varmaan vaikuttaa, että kesätyöt on monessa paikassa peruttu”, Teollisuusliiton erityisalojen sektorin johtaja Marko Rosqvist sanoo. KUVA KITI HAILA
Yhtenä keinona toimenpidelistassa on, että maatalouden kausitöitä voisi käydä tekemässä ilman, että niistä maksettu ja todennäköisesti niukaksi jäävä palkka vaikuttaisi työttömyysetuuksiin.
– Nyt ansiosidonnaisen päivärahan määrityksessä voi tulla vähän tuskaa, sanoo Rosqvist.
Tällä hetkellä maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksessa alin tuntipalkka on 8,71 euroa. Harjoittelijalla se voi olla vielä 10 prosenttia vähemmän.
Järjestöt esittävät lisäksi muun muassa palkkatuen korottamista alalla 50 prosenttiin niin, että se koskisi myös lomautettuja, opiskelijoita ja varusmiehiä. Siirtymistä työnantajalta toiselle maatalousalan sisällä tulisi helpottaa ja ottaa käyttöön määräaikainen työntekijöiden majoittumiskorvaus, 20 euroa vuorokaudessa.
– Kausityöläisillä ja ulkomaalaisilla on usein se tilanne, että he joutuvat pienistä rahoistaan maksamaan majoituksesta merkittävän summan. Ja juuri maatilojen lähellä ei ole välttämättä majoitusta tarjolla.
VÄLITYSBISNES VÄHENEMÄÄN PÄIN
Vaikka hallitukselta ja eduskunnalta toivotaan lisätoimia tukemaan maa- ja metsätalouden työllistämistä, on melko moni suomalainen työntekijä jo nyt löytänyt alalle.
– Aika paljon on kotimaista työvoimaa saatu kylvöihin. Tässä varmaan vaikuttaa, että kesätyöt on monessa paikassa peruttu, ja eihän kesätöissä yleensä muutenkaan huikeat palkat ole, arvioi Rosqvist.
Tuntipalkkojen tasoa kompensoi maataloudessa osittain se, että töitä tehdään usein urakalla.
– Työehtosopimuksen mukaan urakkapalkalla ansioiden täytyy nousta vähintään 20 prosenttia tuntipalkasta, ja jos tekee rivakammin, niin palkka voi nousta enemmänkin.
Koska palkkataso ulkomaalaisten työntekijöiden kotimaissa on niin paljon suomalaista heikompi ja useimmat maataloustyöt eivät tarjoa elantoa ympäri vuoden, lienee realismia, että ulkomaalaisilla kausityöläisillä on tulevina vuosina yhä keskeinen rooli suomalaisessa maataloustuotannossa.
– Palkat voivat täällä kuitenkin olla kymmenen kertaa sen, mitä ne olisivat peltotöissä esimerkiksi Ukrainassa, muistuttaa Rosqvist.
Kriittisiä ääniä on herättänyt ”välikäsibisnes”: nimenomaan Ukrainassa moni maksaa työvoimaa välittäville toimistoille siitä, että saa työluvan ja pääsee ulkomaille. Suomalaisessa mediassa tilannetta on jopa vieritetty ammattiyhdistysliikkeen vastuulle.
– Meillä ei Ukrainaan asti kynnet yllä, sanoo Rosqvist.
– Toiminta siellä on osin mafiamaistakin. Mutta yhä enemmän mennään siihen, että palkataan ilman välikäsiä.
Työttömyysetuutta maksetaan maaseudun kausityöhön työllistyneille työsuhteen alkamisen jälkeen kuukauden ajan ilman, että kyseisellä ajalla maksettu palkka vaikuttaa päivärahaan vähentävästi.
Korotetaan palkkatuki kaikilta 50 prosenttiin ja ulotetaan koskemaan myös lomautettuja.
Otetaan määräaikaisesti käyttöön palkkatuki myös nuorille ja opiskelijoille sekä kotiutuville varusmiehille.
Autetaan te-hallintoa ohjaamaan lomautettuja tai esimerkiksi Lapin hiihtokeskuksista kesken kauden irtisanottuja työllistymään maaseutuelinkeinoihin.
Mahdollistetaan, että Suomessa ”kausityöluvalla” (todistus tai oleskelulupa) olevat matkailun kausityöntekijät voisivat siirtyä maaseudun töihin suoraan, tai ainakin nopeasti hakea jatkolupaa uusille työnantajille.
Kesä koittaa, maataloustöiden kausi lähenee. Tämä näkyy sopimusasiantuntija Asta Kääriäisen töissä. Varsinkin ensimmäisiin kesätöihinsä meneville nuorille saatetaan ehdottaa kovin erikoisia työsopimuksia.
KUVA YLLÄ: Mansikoita pakataan laatikoihin Koivistoisen mansikkatilalla Vantaalla. KUVA LEHTIKUVA / TOR WENNSTRÖM
26.5.2020
Asta Kääriäinen toimii tällä hetkellä Teollisuusliiton maaseutuelinkeinoista vastaavana sopimusasiantuntijana. Hänen vastattavakseen on tullut paljon kysymyksiä palkansaajien keskusjärjestöjen ylläpitämästä Kesäduunari-infosta.
– Esimerkiksi marjanpoiminnan työehdoista kysytään paljon. Sen huomaa, että tiedon tarve on suuri, usein työntekijöillä ja työnantajilla molemmilla, kertoo Kääriäinen.
Häneltä on muun muassa tiedusteltu, voiko työsopimukseen kirjata, että palkka maksetaan työsuhteen päätyttyä yhdessä osassa ja työsuhteen kestoksi arvioidaan 2,5 kuukautta.
– Työehtosopimuksessa lukee, että palkanmaksu on kahden viikon välein, ellei muuta ole sovittu. Mutta miksi työntekijä suostuisi sopimaan huonommat ehdot?
Kääriäinen kertoi kysyjälle, että yleensä palkka tulee tilille kerran tai kaksi kertaa kuussa. Todennäköisesti tuntuisi pitkältä ajalta odottaa palkkapäivää koko kesän ajan raskasta maataloustyötä tehden.
Yleisempi tapaus on, että työsopimus on tehty ja työsuhde syntynyt, mutta työnteon alku siirtyy. Kysyjä haluaa tietää, kuuluuko hänelle palkkaa.
– Voi olla, että sataa räntää ja pellolle ei päästäkään. Silloinkin työntekijällä on oikeus vaatia palkkaa. Mutta miten moni nuori uskaltaa? Pelkona on, että tulee koeajan purku, ja sitten loppukesästä ei enää saa töitä.
”Työnantajan pitää ottaa huomioon sopimuksia tehdessään, että pelisäännöt, eli työehtosopimuksen ehdot ja lait, koskevat kaikkia työntekijöitä, myös nuoria ja ulkomaalaisia”, muistuttaa Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Asta Kääriäinen. KUVA KITI HAILA
ULKOMAALAISISTA HARVA KUULUU LIITTOON
Kesätöitä tekevien nuorten lisäksi maatalouselinkeinoja on pyöritetty pitkälti ulkomaisen työvoiman varassa. Liittoon kuuluu maatalousaloilla kovin harva, ja tyypillisesti töissä ollaan vain muutama kesäkuukausi. Lisäksi kielimuuri sekä tietämättömyys omista oikeuksista aiheuttavat sen, että ulkomaalaisista yhteyttä ottaa vain pieni joukko.
– Kymmenen työntekijän tilalla on ehkä kolme, jotka haluavat esimerkiksi ylityökorvauksensa ja soittavat siksi liittoon. He tietävät usein hyvin, että töiden saaminen voi sen jälkeen vaikeutua, mutta asia on heille periaatteellinen, selvittää Kääriäinen.
Hän korostaa, että työnantajan vastuulla on olla tarjoamatta sopimuksia, jotka ovat kohtuuttomia tai ristiriidassa lain tai työehtosopimuksen kanssa.
– Työnantajan pitää ottaa huomioon sopimuksia tehdessään, että pelisäännöt, eli työehtosopimuksen ehdot ja lait, koskevat kaikkia työntekijöitä, myös nuoria ja ulkomaalaisia.
Liitto edistää ulkomaalaisten maataloustyöntekijöiden järjestäytymistä, mutta työ on hidasta. Entäpä ne suomalaiset nuoret? Kääriäinen lähettää heidän vanhemmilleen terveisiä:
– Kertokaa nuorille ammattiliitoista ja että niihin kannattaa liittyä. Se tieto ei tunnu kavereilta tai koulusta välittyvän.
Pääluottamusmies, lasikeraamisen teollisuuden työehtoneuvottelukunnan jäsen NSG Pilkington Automotive Oy, Tampere Pirkanmaan lasi- ja muovityöntekijäin ao. 520
”Markkinatalous jyrää meidän ylitsemme, jollemme me duunarit kaikki pidä yhtä. Minä aina viljelen sitä solidaarisuus-sanaa. Me ollaan juuri niin vahvoja kuin meidän heikoimmat lenkit.
Meidän tehtaan porukat ihmetteli, missä ne Teollisuusliiton isot hartiat nyt ovat. Minä olen keskisuuren tehtaan pääluottamusmies, en tiedä kaikkea politiikkaa ja neuvottelujen hankaluuksia. Mutta minusta puutuotesektori ja mekaaninen metsäteollisuus jäivät neuvotteluissaan vähän yksin. Minä sanoin koko ajan tutuille teknon luottamusmiehille, että katsokaa vain, jos ne työnantajien hirveät ehdotukset menevät jossain läpi, seuraavalla kierroksella ne ovat meillä kaikilla.
Teollisuusliiton olisi minusta pitänyt puolustaa liiton jäsenten etuja niin, ettei liiton jäseninä olevien jakajien työehtosopimusta olisi kuvattu julkisuudessa Suomen huonoimmaksi. Koko kansa tuki postilaisia, etteivät he joutuisi siihen tessiin.
Olen ennenkin, TEAMin aikaan, ollut työehtoneuvotteluissa mukana.
Oli yllätys, miten rankka tämä tes-kierros oli. EK ohjasi kovaa työnantajapuolta.
Työnantajat halusivat Sipilän hallituksen huumassa vielä kokeilla, että nyt laitetaan ay-liike polvilleen. Mutta eivät onnistuneet. Vielä meistä voimaa löytyy.
Yleensä meidän pienempien alojen pöytiin ovat työehdot tipahtaneet isommista pöydistä, ihan vain joitain tekstejä viilataan. Mutta teknosektorin sopimuksen jälkeen peruskemia ja muovikin joutuivat tosissaan taistelemaan. Ja aivan teatterina meidänkin pöytään tuotiin kaikki ne hirveät esitykset, arkipyhistä ja palvelusvuosilisien poistosta puhuttiin. Mielestäni me saimme niin hyvän sopimuksen kuin se näissä oloissa oli mahdollista. Kiky ainakin poistui, minkä jatkaminen ei olisi ollut kentän väelle mikään vaihtoehto.
Vielä tämä Teollisuusliiton protokolla on aika hämärä jäsenille. Kun tekno oli saanut sopimuksen, minulle huudettiin jippiitä tehtaalla. Minä sanoin, että ei, ei meillä lasikeraamisessa ole vielä sopimusta. Ihan viimeisimpien joukossa neuvoteltiin. Kun vielä ihmisillä on nykyisin se otsikkotyyli, vain otsikot luetaan, on vaan mentävä kentälle ja ihan juteltava ihmisten kanssa. Eikä somesta kannata kaikkea uskoa. Ei varsinkaan koronasta. Kannattaa mieluummin uskoa THL:n ja viranomaisten ohjeistuksia.”
”Se oli hyppy tuntemattomaan. En ollut ikinä käynyt missään liiton koulutuksissa. Enkä tiennyt, että tällainen mahdollisuus on ja että kurssia varten saa vapaata töistä”, kertoo Mari Nykänen.
FIRST STEP – TYÖTURVALLISUUTEEN JA TERVEYTEEN -KURSSI
MARI NYKÄNEN
Taimitarhatyöntekijä, Pieksämäki UPM Kymmene Oyj, Joroisten taimitarha Varkauden Teollisuusliiton ao. 24 hallituksen jäsen
Nykänen haki First Step – Työturvallisuuteen ja terveyteen -kurssille omien sanojensa mukaan ”hetken mielijohteesta” nähtyään Tekijässä Teollisuusliiton jäseniä kouluttavan Murikka-opiston mainoksen. Töistä järjestyi vapaata, ja hän pääsi osallistumaan kurssille Tampereelle.
Nykäsen ennakko-odotuksissa oli liikuntaa, ruokaa ja sikeitä yöunia. Nämä toiveet toteutuivat, ja lisäksi hän nautti hyvästä seurasta.
– Siellä oli lämmin ilmapiiri, me-henki. Oli helppo mennä uutena joukkoon, vaikkei ketään tuntenut etukäteen. Opettajatkin olivat mukavia ja kannustavia. Ruoka oli hirvittävän hyvää ja sitä oli tarjolla riittävästi. Välillä tuntui, että vähän liikaakin, hän naurahtaa.
First Stepistä suurin piirtein puolet oli teoriaa, puolet käytäntöä eli liikuntaharjoitteita. Illat olivat vapaa-aikaa. Kun sääkin oli lämmin ja kaunis, Nykänen tutustui Näsijärven rannalla sijaitsevan Murikan maastoihin.
– Olin ulkona kaikki illat. Pururatahan on siellä hyvä. Kallioilla oli kiva kiipeillä ja istua tuijottamassa vettä. Kävin rantasaunassa ja uimassa.
Tuli taas intoa ja halu treenata. Nyt olisi tarkoitus mennä lokakuussa Lissaboniin juoksemaan, jos maailman tilanne silloin sallii, hän suunnittelee.
Treenausinnon lisäksi kurssi tuotti epäsuorasti toisenkin muutoksen elämään. Murikasta palattuaan Nykänen otti yhteyttä omaan ammattiosastoonsa kysyäkseen, tukeeko se kurssilla käyviä jäseniään. Häntä pyydettiin käymään ammattiosaston toimistolla ja kertomaan asiasta kasvokkain.
– Sille tielle minä sitten jäin.
Nykästä alkoi kiinnostaa ammattiosaston toiminta, ja kuluvan vuoden alusta hänestä tuli hallituksen jäsen. Hän myös lähti Murikkaan uudestaan ja kävi joulukuussa Järjestötoimijan perusteet -kurssin.
– Kokouskäytäntöjen harjoittelu oli hyödyllistä, kun en ollut niin paljon kokouksissa istunut.
Opintosihteerien seminaariinkin hän oli menossa, mutta se peruuntui koronaviruksen takia. Loppuvuodesta suunnitelmissa olisi vielä ammattiosaston toimintaan ja kirjoittamiseen liittyvät kurssit.
Murikkaan opiskelemaan kannattaa Nykäsen mielestä mennä useammasta syystä.
– Siellä saa uusia kokemuksia ja tapaa uusia ihmisiä. Murikassa on luontoa ja rauhaa. Se on hyvä irtiotto, unohtaa kotiarjen. Ja se ilmapiiri – tulee tunne, että me ollaan me.
Brasilian suurimman keskusammattijärjestön CUTin päämajassa ei säästellä sanoja, kun arvioitavana on presidentti Jair Bolsonaron ensimmäisen virkavuoden saldo. Kymmenien sääntelyä purkavien lakiehdotusten lisäksi hallitus on viestittänyt, että palkatkin pitäisi voida sopia suoraan työntekijän ja työnantajan kesken ilman ammattiliittoa.
4.5.2020
CUTin päämajan seiniä São Paulon alakaupungissa koristavat kuvat menneistä taisteluista ja saavutuksista, joiden voimalla Brasilian ammattiyhdistysliike nousi maanosansa vahvimmaksi. Kolmen vuoden ajan noita saavutuksia on nyt purettu, ja ay-liike on ollut lähinnä iskuja vastaanottava osapuoli.
CUTin kansainvälisten asioiden päällikkö Antonio Lisboa käyttää lähihistoriaa kerratessaan usein sanoja golpe parlamentario, parlamentaarinen vallankaappaus. Se viittaa kiisteltyyn tapaan, jolla työväenpuolue PT:tä edustanut presidentti Dilma Rousseff pantiin kongressin päätöksellä viraltaan ja tilalle nostettiin hänen keskustaoikeistolainen varapresidenttinsä Michel Temer.
Siitä alkoi ”modernisoinnin” nimissä toteutettu radikaalien työreformien sarja, jota Bolsonaron hallinto jatkaa – ja ahdistaa samalla ammattiyhdistysliikettä kehän nurkkaan.
Presidentti Bolsonaro ilmoitti, että brasilialaisten työntekijöiden täytyy tehdä valinta: haluavatko he, että heillä on oikeuksia, vai että heillä on työpaikka – molempia ei brasilialaisilla yrityksillä ole mahdollista tarjota, sanoo Antonio Lisboa, CUT:n kansainvälisten asioiden päällikkö.
PRESIDENTIN TARJOUS: VALITSE TYÖPAIKKA TAI IHMISOIKEUDET
Bolsonaron työmarkkina-ajattelua kuvaa Lisboan mielestä hyvin linjaus, jonka tämä esitti sekä vaalikampanjassaan että pian valituksi tultuaan.
– Hän ilmoitti, että brasilialaisten työntekijöiden täytyy tehdä valinta: haluavatko he, että heillä on oikeuksia, vai että heillä on työpaikka – molempia ei brasilialaisilla yrityksillä ole mahdollista tarjota.
Ensi töikseen Bolsonaron hallinto lakkautti koko työministeriön ja siirsi työelämäasiat talousministerin vastuulle. Kolmikantayhteistyö käytännössä loppui, keskusjärjestöt ja valtakunnalliset ammattiliitot eli konfederaatiot menettivät viralliset vaikutuskanavansa.
– Siinä rikottiin jo kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksia, jotka Brasilia on allekirjoittanut, Lisboa huomauttaa.
Ammattiliitoille palleaisku oli jo Temerin hallituksen toteuttama lakisääteisen ay-veron lakkautus. Verolla valtio keräsi ay-jäsenmaksut suoraan yrityksiltä ja tilitti ne edelleen paikallisille liitoille ja kansallisille järjestöille.
Lakkautus niisti ay-liikkeen tuloista kerralla arviolta 80 prosenttia. Lukuisien liittojen toiminta lamaantui käytännössä kokonaan. Iskulta säästyivät vain eräät São Paulon alueen metalliliitot ja pankkialan järjestöt, jotka olivat jo aiemmin hankkiutuneet riippumattomiksi valtiovetoisesta jäsenmaksuperinnästä.
Brasilian ay-liike on vaikeuksissa, mutta yrittää kerätä voimiaan. Vetoavuksi on saatu myös vankilasta vapautunut entinen työväenpuoluetta edustanut presidentti Luiz Inácio Lula da Silva, jota ay-liike oli tukemassa tämän kahdelle presidenttikaudelle 2003–2011.
Moni myöntää joko julkisesti tai epävirallisesti, että Brasilian ay-liike ottaa nyt kanveesissa lukua. Lisboa vakuuttaa, että seuraavaan erään jo valmistaudutaan, vaikka voimat eivät kenties riitä aiempien vuosien tapaisiin mielenilmauksiin.
Vetoavuksi loppuvuoden kunnallisvaalikampanjaan on kutsuttu myös vankilasta vapautunut entinen presidentti Luiz Inácio Lula da Silva, jota ay-liike oli tukemassa tämän kahdelle presidenttikaudelle.
LISÄÄ ERIARVOISUUTTA TYÖMARKKINOIDEN UUSJAOLLA
Miljoonakaupungin liikenneruuhkassa uusi ja innovatiivinen alustatalous syöksähtelee kuolemaa halveksien paketit moottoripyörien tavaratelineillä. Palkansaajien tutkimuslaitoksen DIEESEn päämajassa tiedetään, että motolähetit ja muut alustatalouden uurastajat ovat nyt Brasilian talouden nopeimmin kasvava alue.
Heitä on ehkä neljä miljoonaa, ehkä enemmän. Arviointi on vaikeaa, koska alustatalous kattaa jo lukemattomia ammatteja rakennustyöläisistä juristeihin ja partureihin.
Monet eivät näy missään rekistereissä ja ovat kaiken työaika- ja työsuojeluvalvonnan ulkopuolella, tutkimuskoordinaattori Fausto Augusto Junior huomauttaa.
Brasilian sadasta miljoonasta työvoimaan kuuluvasta jo yli 40 prosenttia on epävirallisen talouden palveluksessa.
Virallisesti työttöminä on 12 miljoonaa, mutta työssä käyvistäkin peräti 39 miljoonaa on vajaatyöllistettyjä, pätkätöissä tai osa-aikaisia.
Hallitus perustelee rajuja liberalisointitoimiaan tarpeella helpottaa uusien työpaikkojen luomista.
DIEESEn tietokoneissa raksuttavat tilastot kertovat, että pääosa jättivaltion kansantaloudesta rämpii edelleen vuosia jatkuneen nollakasvun tuntumassa.
Brasiliassa on käynnissä mittava tulojen keskittyminen, sanoo brasilialaisen Palkansaajien tutkimuslaitoksen DIEESEn tutkimuskordinaattori Fausto Augusto.
Teollisuuden puolella sellutehtaat höyryävät täysillä, mutta esimerkiksi moottoripyörien, autojen varaosien ja komponenttien sekä kenkien vienti on romahtanut naapurimaa Argentiinan talouskriisin seurauksena.
Augusto Junior ei usko hallituksen talouslääkkeisiin.
– Arviolta 80 prosenttia uusista työpaikoista syntyy nyt epävirallisen talouden alueelle, joka on jo nyt talouden suurin sektori, hän huomauttaa.
– Vaikka talous vähän kasvaisikin, se ei kasva tavalla joka helpottaisi työttömien, alipalkattujen työntekijöiden ja köyhimpien ihmisryhmien elämää.
Noin kahdeksan miljoonaa brasilialaista sinnittelee nyt tuloilla, joista riittää päivää kohti korkeintaan yksi euro.
– Brasiliassa on käynnissä mittava tulojen keskittyminen, DIEESEn tutkija sanoo.
– Epätasa-arvo kasvaa edelleen, rikkaimmat rikastuvat ja köyhyys lisääntyy, ja tämä kehitys on nopeutunut viimeisen viiden vuoden aikana.
MILJOONAT JÄÄVÄT VAILLE TURVAVERKKOA
Köyhimpien kannalta kenties kovin leikkaus on iskenyt perheiden tukihankkeeseen, joka kantaa nimeä Bolsa Familia. Se on Lulan hallinnon maineikas sosiaaliturvahanke, joka nosti kymmenessä vuodessa 30 miljoonaa brasilialaista ylös köyhyydestä.
Bolsa Familia maksaa pieniä kuukausiavustuksia köyhille perheille sillä ehdolla, että nämä pitävät lapsensa koulun penkillä ja huolehtivat säännöllisistä terveystarkastuksista.
Bolsonaron hallitus leikkasi ensimmäisessä budjetissaan hankkeen rahoitusta rajusti niin, että jo miljoona perhettä on jäänyt ilman tukea. Lisää pudokkaita on odotettavissa.
Augusto Juniorin mukaan leikkaus on vain yksi monista toimista, joilla populistihallitus on perunut vasemmistopresidenttien alulle panemia sosiaaliturvahankkeita.
Vastaavalla tavalla eriarvoisuutta kasvattavat hänen mielestään myös hallituksen työmarkkinareformit.
– Brasiliassa sosiaaliturva on vahvasti sidoksissa työsuhteeseen, hän muistuttaa. Kun uusia työtilaisuuksia syntyy lähinnä epäviralliseen talouteen ja määräaikaisiin, huonosti palkattuihin tehtäviin, jää yhä suurempi osa työntekijöistä käytännössä sosiaalisten turvaverkkojen ulkopuolelle.
TEKSTI JA KUVAT JUKKA PÄÄKKÖNEN
UUSLIBERALISMIN LABORATORIO?
Brasiliassa on runsaan kolmen vuoden aikana toteutettu tai pantu vireille muun muassa seuraavat työelämäuudistukset:
Ay-jäsenmaksuperinnän kieltäminen lailla (kongressi torjunut).
Työnantajamaksujen alentaminen nuoria palkkaavilta työnantajilta. Rahoitetaan verottamalla työttömyyskorvauksia. Palkkaukset enintään 2 vuodeksi, palkkataso enintään noin 300 euroa/kk (kesken kongressissa).
Lakisääteisen työaikaseurannan lopettaminen alle 20 hengen yrityksissä.
Aiheettomasta irtisanomisesta tuomittavan rangaistuksen poisto tai lievennys.
