Sovittelija myötäilee työnantajaa – Luottamusmiehet: ”Heikennyksiä ei saa päästää läpi”

”Työehtosopimusneuvottelujen ilmapiiri on selvästi kiristynyt, kun alettiin puhua rahasta. Valtakunnansovittelijan tarjous vastasi hyvin työnantajan toiveita”, totesi Teollisuusliiton 2. varapuheenjohtaja Jari Nilosaari tänä aamuna Luottamusmiesten teemaseminaarissa Murikassa.

LUOTTAMUSMIESTEN TEEMASEMINAARI, MURIKKA-OPISTO, TAMPERE 4.–5.12.2019

Varapuheenjohtaja Jari Nilosaari kertasi yli 100-henkisen luottamusmieskaartin edessä työnantajapuolen ”rajua meininkiä” eli jo julkisuudessakin esillä olleita suuria heikennyksiä työntekijöiden työehtoihin.

Teknologiateollisuus ry:n kanssa oli tekstikohdissa päästy jo hyvin eteenpäin, mutta sitten neuvottelut tyssäsivät rahaan. Varapuheenjohtajan mielestä neuvottelutilannetta ei ole ainakaan helpottanut se, että työnantajapuoli on kertonut julkisuudessa omista tavoitteistaan.

Nilosaari oikoi niitä väitteitä, joiden mukaan työntekijäpuoli olisi liioitellut työnantajapuolen neuvottelupöytään tuomien heikennysten vaikutuksia. Nilosaari totesi, että laskelmien mukaan työntekijä voi todellakin menettää viidesosan palkastaan, jos heikennykset menisivät läpi.

– Eipä puutuoteteollisuus nyt paljoa meuhkaa siitä, paljonko työsulku maksaa, varapuheenjohtaja moitti.

”Koko Suomi odottaa taas meitä”, varapuheenjohtaja Jari Nilosaari kuvasi työehtosopimusneuvottelujen niin sanotun päänavaajan taakkaa.

Julkisuudessa on nimittäin esitetty miljoonalukemia kolmipäiväisen lakon hinnasta, mutta sitä ei kysytä, paljonko tuplapitkä eli kuuden päivän työsulku maksaa.

Nilosaari totesi, että Teollisuusliitto joutuu käytännössä taistelemaan muidenkin liittojen työehtojen puolesta.

– Ja koko Suomi odottaa taas meitä, Nilosaari kuvasi työehtosopimusneuvottelujen niin sanotun päänavaajan taakkaa.

Varapuheenjohtaja muistutti luottamusmiehiä siitäkin, että vain korkea järjestäytymisaste takaa voiman, jolla voidaan puolustaa työntekijöiden oikeuksia. Juuri viime viikolla myös Teollisuusliiton valtuusto asetti järjestäytymisen yhdeksi ensi vuoden toiminnan painopisteeksi. Työtaistelu voi kuitenkin herätellä vapaamatkustajat eli työnantajien perustamaan Yleiseen työttömyyskassaan liittyneet työntekijät.

– Vihdoinkin osa YTK:laisista tajuaa, ettei YTK tee mitään. Liitto tekee.

”TYÖNANTAJAT PITÄVÄT MEITÄ VAIN RESURSSINA”

– Työnantajapuoli ei anna piiruakaan periksi, ja sen esitykset ovat niin järkyttäviä, ettei niitä missään nimessä saa päästää läpi, summaa Marko Torppala mietteensä teemaseminaarin aamun annista.

Kemian sektorilla työskentelevä Torppala on tabletoija ja pääluottamusmies Orion Oy:llä Espoossa. Hän kuvailee, että koko työehtosopimusten neuvottelukulttuuri Suomessa on mennyt alaspäin. Työnantajapuoli ei näytä lainkaan enää kunnioittavan työntekijöitä.

Torppala ihmettelee omaakin työnantajaansa. Yksi Orionin ”isoista” johtajista antoi Yle-uutisille lausunnon, jossa hän syyllisti työntekijöitä lääkkeiden saatavuudesta.

– Mutta Orion ei ole mikään viaton sivullinen, vaan suoraan yksi osapuoli. Se on itse ollut taustalla muotoilemassa kemianteollisuuden tavoitteita, pääluottamusmies toteaa.

– Työantajapuoli näyttää pitävän meitä enää vain riistettävänä resurssina, ei ihmisinä. Juhlapuheet kyllä ovat hienot, mutta käytännön toimet ovat kaikki työntekijöitä vastaan. Ehkä tämä onkin tavoite, meidän tilallemme halutaan robotit, Torppala mietiskelee.

”Jos tämmöinen touhu jatkuu, tuo se epävakautta koko yhteiskuntaan”, Marko Torppala sanoo.

Pääluottamusmiehen mielestä tämä kivikova asenne tulee kuitenkin lopulta kostautumaan myös työnantajapuolelle.

– Jos tämmöinen touhu jatkuu, tuo se epävakautta koko yhteiskuntaan.

Mutta Torppala uskoo, että Orionillakin lakko tulee pitämään.

– Tulin tänne seminaariin kuulemaan ja katsomaan, millainen on yleistunnelma ympäri Suomen. Ja hetihän sen aisti: Täällä on oikea työväen henki päällä.

”JATKETAAN PROSESSIA”

Komas Oy:n Sastamalan yksikön pääluottamusmies, koneistaja Ville Kökkö teknologiasektorilta toteaa: ”Ihan hyvä, että jatketaan prosessia”. Esimerkiksi neuvotteluissa väläytetty tarjous ensimmäisen vuoden 0,5 prosentin palkankorotuksesta näet merkitsee Kökön mielestä todellisuudessa palkanalennusta.

Kökölle ei ole mieleen sekään, että veronalennuksia on hyväksytty kompensaatioksi kiky-sopimuksen mukanaan tuomista työeläkemaksujen ja työttömyysvakuutusmaksujen korotuksista. Tällä hän viittaa siihen, että veroistahan lopulta myös eläkkeet maksetaan ja jostain sekin raha on valtion kassaan kerrytettävä.

– En pidä siitä, että toisella kädellä valtio antaa, toisella ottaa. Rahaa siirretään taskusta toiseen, ja lopulta vain työnantajat hyötyvät tästä.

– Viime aikoina hallitukset ovat olleet työnantajan puolella. Koko ajan näyttää omistaja saavan enemmän hyötyä kuin se, joka työt tekee, Kökkö kuvailee.

Pääluottamusmiehellä on myös tutkimukset puolellaan. Osinkoja on jaettu viime vuosina huomattavasti aiempaa enemmän.

– Työnteosta on tullut halvempaa, on ollut varaa jakaa osinkoja. Voitonjako on kallistunut selvästi omistajan puolelle.

”Liiton jäsenmaksu on niin pieni raha, että se tulee nopeasti ulosmitatuksi”, Ville Kökkö sanoo.

Komasilla on järjestäytyminen kunnossa eli kaikki 21 työntekijää ovat Teollisuusliiton jäseniä. Liittoon liittymättömyyttä ei Kökkö voi ymmärtää.

– Jos työpaikalla on sekä järjestäytyneitä että järjestäytymättömiä työntekijöitä, täriseekö järjestäytymättömän käsi, kun hän ottaa vastaan palkankorotukset, kyselee Kökkö.

– Mehän ne kaikki edut taistellaan myös järjestäytymättömille. Liiton jäsenmaksu on niin pieni raha, että se tulee hyvin nopeasti ulosmitatuksi. Näin minä sanon niille, jotka väittävät liittoa kalliiksi, Kökkö kertoo.

Pääluottamusmies toteaa hakevansa seminaarista tuttujen tapaamisen ja sen suuren annin, verkostoitumisen ohella, ihan viimeisintä tietoa. Ohjelmassahan on muun muassa esitelmä työlainsäädännön uudistuksista.

– Minä olen laki- ja työehto-orientoitunut luottamusmies. Minä haluan tarkasti tietää reunaehdot, kun neuvottelen työnantajan kanssa, Kökkö toteaa.

”NYT ON TEKEMISEN MEININKI”

– Nyt ammattiyhdistysliikkeessä on tekemisen meininki. Työehtojen heikentäminenhän ei kuulu ammattiyhdistysliikkeelle, sanoo koneenasentaja Minna Savilahti.

Savilahti on Sandvik Mining and Construction Oy:n varapääluottamusmies. Tuotannon työntekijöitä Sandvikin Tampereen tehtaalla on noin 550, ja järjestäytymisaste liikkuu 95 prosentin hujakoilla. Savilahti lähettää tehtaalta Hakaniemen pääkonttoriin tällaisia terveisiä, koska hänkin kuuli aamupäivällä teemaseminaarissa joitain uusia faktatietoja.

– Kenttä toivoo, tietysti hyvien työehtosopimusten ja yleiskorotusten lisäksi, että liitosta tulisi enemmän informaatiota ja tiedotteita neuvottelujen kulusta.

”Hyvä työehtosopimus on liiton paras jäsenetu, koulutetut luottamusmiehet sitten seuraavaksi”, Minna Savilahti sanoo.

Teollisuusliiton tiedotteet ja useammin päivitetyt nettisivut jakaisivat Savilahden mielestä sellaista luotettavaa tietoa, jota keltainen lehdistö ei haluakaan jakaa. Viime vuosina, kun on vielä jouduttu tarpomaan sellaisessa poliittisessa tilanteessa, jossa työntekijöitä on kaikin puolin pyritty alistamaan.

– Poliittinen tilanne on ollut melkoisen haastava, varsinkin viime hallituskaudella, Savilahti huomauttaa viitaten Sipilän hallitukseen.

– Kyllä ne asiat kuitenkin vaikuttavat meidän työntekijöiden asemaan ja työmarkkinakenttään, siitä ei vain päästä mihinkään, Savilahti toteaa.

Sandvikin tehtaan varapääluottamusmies luottaa nyt työntekijöiden yhteiseen rintamaan ja työtaistelun tuleviin tuloksiin.

– Lakko pitää. Ay-liike on jäsenten näkökulmasta katsottuna muuttumassa taas enemmän työväenliikkeeksi. Hyvä työehtosopimus on liiton paras jäsenetu, koulutetut luottamusmiehet ovat sitten se seuraavaksi paras etu, Savilahti kuvaa ay-liikkeen parhaimpia keinoja itsensä markkinointiin ja järjestäytymisasteen nostoon.

”MIELENKIINNOLLA SEURAAN”

Murikassa oli paljon ensimmäistä kertaa nimenomaan Teemaseminaariin osallistuvia liiton jäseniä, mutta löytyipä joukosta myös koko Murikassa aivan ensimmäistä kertaa käyviä. Sini Mäkinen kuului näihin untuvikkoihin.

– Mielenkiinnolla seuraan. Erilaisia ihmisiä eri puolilta Suomea, ja paljon on erilaisia mielipiteitä, totesi Mäkinen teknologiasektorilta ensimmäisen päivän kulusta.

”Kyllä nuoret ymmärtävät, että liittoon kuulumisesta on enemmän hyötyä kuin haittaa”, Sini Mäkinen sanoo.

Koneenasentaja on Nokia NPT Oy:n varapääluottamusmies. Takana on vuoden verran luottamusmiesuraa. Murikkaan hänet sai houkuteltua saman yrityksen pääluottamusmies.

Järjestäytyminen oli teemaseminaarin ensimmäisen päivän kärkiaiheita. Valtakunnallisesti ollaan huolissaan nimenomaan nuorten haluttomuudesta liittyä liittoihin. Mäkinen ei tunnistanut ongelmaa.

– Meillä ei ole eroa, nuoret liittyvät kyllä liittoon. Kyllä he ymmärtävät, että liittoon kuulumisesta on enemmän hyötyä kuin haittaa.

Nuori luottamusmies on jo omassa tehtävässään huomannut, että liittoa arvostetaan.

– On ollut hienoa huomata, miten paljon työntekijät luottavat meihin ja miten paljon he kertovat meille asioita. Kyllä työnantajakin ottaa meidät tosissaan.

Romet Kesa (vas.) on yksi niistä Teollisuusliiton aktiiveista, jotka ovat ottaneet järjestämistyön tosissaan. Jäsenhankinnan suunnitelmia puimassa myös järjestämistoimitsija Jussi-Pekka Ahonen.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT JYRKI LUUKKONEN

OIVALTAJA: Vesa Holappa: ”Viisaus kumpuaa paikalla olijoista”

AMMATTIOSASTOJEN KEHITTÄMISVIIKONLOPUT

VESA HOLAPPA

Rehtori
Murikka-opisto
Tampere

Ensi vuoden ammattiosastojen kehittämisviikonlopuissa Murikassa kirkastetaan toimintaa ja etsitään keinoja kiinnittää jäsenet tukevammin mukaan osaston toimintaan. Tavoitteena on päästä pois pelkkien sääntömääräisten kokousten ja pilkkikisojen järjestämisestä kohti oman toiminnan virkistymistä.

– Tämä on liitolta kädenojennus osastoille, viikonloput ovat ilmaisia eikä ammattiosastojen tarvitse osallistua kustannuksiin. Joka viikonlopun aloittaa varmaankin jokin ajatuksia herättelevä alustus, mutta loppu on osallistujien varassa. Viisaus lähtee paikalla olijoista. Tavoitteena on miettiä ammattiyhdistysliikkeen arvoja ja sitä, mikä on ydintoimintaamme, Murikka-opiston rehtori Vesa Holappa kaavailee.

Kutsut ensimmäisiin tilaisuuksiin ovat lähdössä loppusyksyn aikana. Kolme kehittämisviikonloppua pidetään kevätkaudella, kolme syyskaudella. Joka alueelta kutsutaan ammattiosastojen hallituksista 8 henkilöä kustakin. Jos Murikan yhden hengen huoneiden kapasiteetti eli 100 henkeä ylittyy, ryhdytään osallistujamääriä rajoittamaan, Holappa toteaa kehittämisseminaarien käytännön kulusta.

”Voisivatko ammattiosastot löytää uusia yhteistyön muotoja? Voisivatko ammattiosastot tiivistää esimerkiksi edunvalvontaa alueellisesti?”

– Tämä ei ole lupaus, että viikonlopun jälkeen kaikki ongelmat osaston toiminnassa tulisivat taklatuiksi. Mutta tämä on jatkoa ammattiosastojen kehityskeskusteluille. Niissä on nähty, mitkä asiat hiertävät, kun useinkaan toiminta ei puhuttele tavallista rivijäsentä, varsinkaan nuoria jäseniä.

– Viikonlopuissa yritetään löytää vielä kerran se, miksi ammattiosastot ja ylipäänsä ammattiyhdistysliike ovat olemassa. Jaetaan ideoita ja keskustellaan siitä, miten jäsensuhdetta tiivistetään.

Viikonlopun aikana yritetään löytää sellainen yhteinen sävel alueen ammattiosastojen välille, että voidaan puhua jonkinlaisesta loppujulkilausumasta ja sitoutumisesta jatkamaan toiminnan päivitystyötä.

– Aluetoimistot tulevat mukaan tämän työn seuraamiseen ja tukemiseen, Holappa lupaa.

Murikka-opiston rehtori on hyvin tietoinen siitä, miten suuressa puristuksessa koko ay-liike on. Työelämän rakenteet muuttuvat, ja työnantajat haluavat painaa työn ehtoja aina vain kehnommiksi kansainväliseen kilpailukykyyn vedoten.

– Melkoisissa puolustusasemissa me olemme. Mutta voisivatko ammattiosastot löytää uusia yhteistyön muotoja? Voisivatko ammattiosastot tiivistää esimerkiksi vaikuttamistyötään ja edunvalvontaa alueellisesti, yhdessä, Holappa yllyttää miettimään uusia voimaantumisen keinoja.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA KITI HAILA

Valtuuston jäsenet: Heikennyksiä ei hyväksytä ja rintama pitää

Mitä Teollisuusliiton valtuuston jäsenet miettivät kiristyneestä työmarkkinatilanteesta? Tekijä haastatteli eri sopimusaloilla työskenteleviä valtuuston jäseniä.

TEOLLISUUSLIITON VALTUUSTON SYYSKOKOUS, HELSINKI 28.–29.11.2019

 

”Toivon työnantajalta kauaskatseisuutta”

Teknologiateollisuuden sopimusalalla Eurajoen Olkiluoto 3 projektissa teollisuusliittojen yhdysmiehenä toimiva Janne Vainio pitää neuvottelutilannetta vaikeana.

– Työnantajien toimintatavat ja reaktiot ovat harmillisia. On ikävää, että sopimisen kulttuuri on matkan varrella hieman murentunut.

Hän sanoo odottavansa, että kaikesta kokemastaan vääryydestä huolimatta työnantaja pystyy miettimään kauaskatseisesti ja sopimaan palkansaajaliikkeen kanssa asiat niin kuin ne on pitkän aikaa pystytty Suomessa sopimaan.

– Kannatan vanhantapaista luottamukseen perustuvaa neuvottelemista ja sopimista. Arvostetaan kumpikin toisiamme ja annetaan arvoa sille, mitä sovitaan. Ei niin, että ollaan koko ajan rikkomassa ja huutamassa eri viestintäkanavien kautta syytöksiä ja rikkovaa viestiä kentälle. Toivoisin enemmän sopimista.

Vainion mielestä liitto on neuvottelupöydissä sille harvinaisessa tilanteessa.

– Teollisuusliitto on tottunut sopimaan ja neuvottelemaan asioista, ja nyt meille ei aina ole annettu sitä mahdollisuutta. Sen tähden nämä neuvottelut ovat kestäneet kauan.

Jos sopua ei synny, on liitto Vainion mielestä pakon edessä.

– Työtaistelu on meidän kohdallamme ainoa vaihtoehto silloin, kun emme pysty sopimalla asioita ratkomaan. Silloin meidän on pakko käyttää työtaisteluoikeutta. En missään tapauksessa haluaisi, että ollaan tällaisessa tilanteessa, niin kuin meistä ei moni muukaan. Mutta meidän on pakko. Silloin meidän pitää pystyä Teollisuusliittona näyttämään, että olemme tosissamme.

 

”Ei meillä vaatimukset hirveät ole”

Sodankylän Comforta Oy:n pääluottamusmies Erja Haapalainen on mukana tekstiilihuoltoalan tes-neuvottelukunnassa.

– Tilanne on kauhean sekava. Se on erilainen kuin varmasti ikinä. Kaikki odottavat teknologiateollisuuden sopimusta. Kukaan ei halua tehdä mitään ennen kuin siellä tapahtuu jotain. Kukaan ei ole antanut lupaa tehdä mitään.

– Olemme kuitenkin neuvotteluväleissä edelleen. Seuraava tapaaminen on joulukuun 9. päivä. Kovasti on neuvotteluissa sanottu eitä. Rahasta ei ole vielä puhuttu. Ei ole sellaista raamia tullut, minkä puitteissa voisi sopia. Kaikki mikä maksaa työnantajalle, siihen tulee ei.

Sodankylän Comfortan työntekijät osallistuivat viime vuonna kaksi kertaa liiton mielenilmaisuun ja osanotto oli sataprosenttinen. Tällä kertaa työpaikka ei kuulu 9. joulukuuta alkavaksi ilmoitetun työtaistelun piiriin.

Haapalainen toivoo tes-neuvotteluihin avoimuutta.

– Työntekijäpuolen suurin toive on saada kiky pois. Se ei vaikuta meillä kuin kolmannekseen koko konsernin työntekijöistä. Onhan se tosi reilua, että kolmasosa kikyilee ja loput ei. Sillä ei firmallekaan ole oikeasti mitään vaikutusta. Se on vain kiusantekoa!

– Riittävän kokoisia palkankorotuksia toivomme tietysti. Ei meillä mielestäni hirveät vaatimukset ole, vaikka kaikki menisivät läpi.

 

”Rintama pitää”

Mekaanisessa metsäteollisuudessa vastakkainasettelu on poikkeuksellisen jyrkkä. Työntekijöiden kolmen päivän lakon päälle työnantaja uhkaa kuuden päivän työsululla. Markku Tirkkosen työpaikka, Pelloksen vaneritehdas Ristiinassa, on suunniteltujen työtaistelutoimien piirissä.

– Kun katsoo työnantajapuolen esityksiä, niin ne ovat kerta kaikkiaan pöyristyttäviä. Ainahan ne tuovat heikennysesityksiä hirveästi pöytään, mutta harvoin näin kovia. Se tarkoittaisi, että parikymmentä prosenttia palkat alenisivat, jos ne kaiken saisivat läpi. Ei sitä oikein voi ymmärtää, Tirkkonen sanoo.

Työnantajan toiminnassa on Tirkkosen mukaan ollut se hyvä puoli, että se on hitsannut porukan yhteen.

– Kyllä meidän henki on kova. Uskon, että jos lakko tulee, niin varmasti rintama pitää! Tärkein mitä porukka odottaa on se, että kikyä ei seuraavassa sopimuksessa enää ole. Eikä sinne saa tulla mitään muitakaan heikennyksiä.

Tirkkosen mukaan häntä ihmetyttää työnantajan röyhkeys, kun sille ei tunnu mikään riittävän.

– Kaikki vietäisiin. Tässä näkee hyvin sen, että työnantaja tällä hetkellä ei enää arvosta meitä työntekijöitä. Joskus on oltu se arvokkain pääoma, mitä yrityksillä on. Mutta nyt sillä ei ole mitään väliä, tulemmeko me enää edes palkalla toimeen. Ei meidän palkat älyttömiä ole. Siinä saa tosissaan nipistellä, että selviää menoista.

– Kyllä se henki on työpaikalla, että periksi ei anneta. Tämä latu katsotaan loppuun asti, sanoo Tirkkonen.

 

”Heikennyksiä ei kukaan halua”

Lannoiteita ja fosforihappoa valmistava Siilinjärven Yara kuuluu suunniteltujen työtaistelutoimien piiriin. Kemian perusteollisuuden sopimusalaa edustavan Niina Laitisen mukaan työntekijät odottavat tulevia ratkaisuja ja valmistautuvat mahdolliseen lakkoon.

– Kikytunnit koetaan meillä todella turhina. Yhteinen näkemys on, että työnantajan esittämiä heikennyksiä ei kukaan halua. Työnantajalla on pitkä lista, joka vaikuttaa toteutuessaan jokaiseen työntekijään.

Laitisen mukaan työmarkkinatilanne on kemian sopimusalalla aika tulehtunut.

– Hankalan siitä tekee työnantajan jääräpäisyys ja neuvotteluhaluttomuus.

Laitinen toivoo, että neuvottelemalla päästäisiin vielä sopimukseen.

– Ei lakko ketään palvele. Sillä on ainakin meidän toimipaikalla isot vaikutukset. Jää luultavasti vuosituotantoennätykset tekemättä, jos kolme päivää ollaan lakossa.

 

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT KITI HAILA

Valtuusto osoitti suunnan vuodelle 2020: Järjestäytyminen ja osaamisen kasvattaminen kärkiteemoiksi

Teollisuusliiton toiminnan ensi vuoden painopisteet ovat järjestäytyminen, henkilöstön osaamisen kasvattaminen ja työehtosopimuskierroksen onnistunut loppuun saattaminen.

TEOLLISUUSLIITON VALTUUSTON SYYSKOKOUS, HELSINKI 28.–29.11.2019

KUVA YLLÄ: Kuvassa oikealta valtuuston jäsenet Ari Saukkokoski, Tommi Sauvolainen, Heikki Seppälä ja Miia Soininen.

Järjestäytyminen on ammattiliiton peruskivi. Työmarkkinoiden käytettävissä olevien liiton jäsenten määrä on kuitenkin laskenut viime vuosina samalla kun työntekijöiden määrä on vähentynyt useilla sopimusaloilla.

Liiton valtuuston asettamien tavoitteiden mukaan jäsenmäärän kehitys käännetään ensi vuonna kasvu-uralle niin, että seuraavat tavoitteet toteutuvat liittokokouskauden loppuun eli vuoteen 2023 mennessä: 1) Työmarkkinoiden käytössä olevien jäsenten määrää nostetaan kuudella prosentilla vuoden 2019 lopun tasosta, 2) Pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen määrää nostetaan 10 prosentilla vuoden 2018 tasosta, ja 3) Liiton opiskelijajäseneksi saadaan liittymään ainakin joka toinen niistä opiskelijoista, joiden koulutus tähtää liiton sopimusaloille.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

LISÄÄ KONTAKTEJA TYÖPAIKOILLE

Yleisin syy sille, miksi työntekijä ei ole liittynyt ammattiliittoon on se, että kukaan ei ole jäsenyyttä tarjonnut. Siksi Teollisuusliitto lisää henkilökohtaisia kontakteja sopimusaloillaan työskentelevien ihmisten kanssa. Jäseneksi liittyminen ja järjestämistyö otetaan esille aina kun liiton työntekijät vierailevat työpaikoilla, oli kysymys sitten työsuhdeasioiden ratkomisesta tai muista asioista. Työpaikkakäynneissä painotetaan alle 50 hengen yrityksiä. Vierailut toteutetaan yhdessä luottamushenkilöiden ja ammattiosastojen kanssa. Esimerkiksi järjestäminen tulee osaksi kaikkea ammattiosastojen aktiiveille suunnattua koulutusta.

Toinen osa jäsenmäärän kasvattamista on jäsenpidon eli jäsenenä pysymisen halun parantaminen. Kysymys on jäsenten tyytyväisyydestä edunvalvontaan, työsuhdeneuvontaan sekä muihin palveluihin ja etuihin. Välineitä ovat esimerkiksi luottamusmiesten osaamisen ja mielenkiinnon tukeminen laadukkaalla koulutuksella, vertaistukiryhmien perustaminen, järjestämiskampanjoiden jatkaminen, aluefoorumien uudistaminen, onnistumisista viestiminen ja jäsenetujen toteuttaminen niin, että ne ovat monipuolisia ja helppoja käyttää.

Edessä vasemmalta valtuuston jäsenet Atte Kilpinen, Ville Hänninen, Veera Hakanperä ja Erja Haapalainen.

Teollisuusliitto toteuttaa ensimmäisen laajan jäsentutkimuksen vuoden 2020 alkupuolellaussa. Siinä kartoitetaan jäsenten toiveita ja tarpeita ja kysytään esimerkiksi sitä, miksi he ovat liittyneet liittoon ja pitäneet jäsenyydestä kiinni. Tämän rinnalla otetaan yhteyttä liitosta eronneisiin sen selvittämiseksi, mitkä syyt eroamisen ovat aiheuttaneet.

Oppilaitoskampanjointia lisätään. Uusien opiskelijajäsenten lisäksi tavoitteena on saada myös uusia oppilaitostiedottajia. opiskelijajäseniin pidetään yhteyttä opintojen läpi aina valmistumiseen asti, jolloin heille tarjotaan liiton jäsenyyttä, jos he työllistyvät liiton sopimusaloille.

Vuonna 2020 valitaan luottamusmiehet useimmilla Teollisuusliiton sopimusaloilla. Uudet työsuojeluvaltuutetut on valittu tai valitaan kuluvan loppuvuoden aikana. Toiminnan jatkuvuuden ja laadun kannalta on tärkeää, että uudet luottamushenkilöt perehtyvät tehtäväänsä, osallistuvat koulutukseen ja pääsevät mukaan verkostoihin. Uusille työsuojeluvaltuutetuille perustetaan uutena välineenä oma uutiskirje.

TIETO JA OSAAMINEN TOIMINNAN TUEKSI

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sitä, että Teollisuusliitossa on osaava, motivoitunut ja aikaansaava henkilöstö. Siihen tähdätään asiaosaamisen ja vuorovaikutus- ja viestintätaitojen vahvistamisella. Välineet ovat tiivistetysti osaamisen jakaminen sekä muu, kuten henkilöstön kielitaidon kehittymistä tukeva, koulutus.

Työehtosopimuksen ja neuvottelutoiminnan kehittäminen pysyy ensi vuonna tämän vuoden tavoin liiton toiminnan yhtenä painopisteenä. Kehittämisen kohteita ovat perusteellinen valmistautuminen, jäsenten kuunteleminen, koordinaatio ja yhdessä tekeminen. Neuvottelukierroksen ja paikallisen sopimisen onnistumista tuetaan kestävällä tietopohjalla, jota rakennetaan esimerkiksi kyselyillä sekä palkkatilastojen ja yritysten tilinpäätösten analyyseilla. Liiton verkkosivuille rakennetaan työehtotoimintaa tukeva osa. Alkuvuoden aikana tärkein tavoite on käynnissä olevan tes-neuvottelukierroksen laadukas loppuun saattaminen.

Pääpainopisteiden rinnalla jatketaan liiton muiden toimintojen hiomista edelleen. Näiden joukossa valtuusto korosti erityisesti tiedottamisen kehittämistä.

Puhumassa 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen, taustalla valtuuston puheenjohtajisto Anne Baltzar, Jyrki Levonen, Jarmo Markkanen ja Jouni Larmi.

JÄSENMAKSU ALENEE JÄLLEEN

Jäsenmaksu on ensi vuonna 1,35 prosenttia. Se on 0,1 prosenttia vähemmän kuin tänä vuonna. Jäsenmaksu alenee nyt toista vuotta peräkkäin.

Tarkemmin jaoteltuna liiton jäsenmaksu vuonna 2020 on yksi prosentti. Liiton osuus siitä on 0,82 prosenttia ja ammattiosastojen osuus 0,18 prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta. Finanssivalvonta asetti Teollisuuden työttömyyskassan ensi vuoden jäsenmaksuksi 0,35 prosenttia. Se on 0,1 prosenttia vähemmän kuin tänä vuonna.

Ammattiosastojen jäsenmaksupalautusta ei makseta, jos osasto ei ole hyväksynyt vuoden 2017 ylimääräisen liittokokouksen hyväksymiä ammattiosaston mallisääntöjä ja rekisteröinyt niitä Patentti- ja rekisterihallitukseen tai ammattiosasto ei ole toimittanut ilman hyväksyttävää syytä toimihenkilöilmoitusta 28.2.2020 mennessä.

Liiton varsinaisen toiminnan kulujäämän arvioidaan  ensi vuoden talousarviossa olevan 43 miljoonaa euroa, mikä on vajaa miljoona euroa enemmän kuin tänä vuonna. Kun varsinaisen toiminnan kuluista vähennetään arvioidut jäsenmaksutuotot, jää sijoitustoiminnan tuotoilla katettavaksi 10,3 miljoonan euron osuus. Tilikauden ylijäämäksi arvioidaan muodostuvan noin 4,7 miljoonaa euroa kaikki kulu- ja tuloerät, kuten sijoitustoiminnan oletetut tuotot, huomioon ottaen.

 

NILOSAARI TOISEKSI VARAPUHEENJOHTAJAKSI

Jari Nilosaari ja Ulla Hopponen.

Valtuusto päätti, että Teollisuusliitossa on kaksi varapuheenjohtajaa aikaisemman kolmen sijaan. Toisena varapuheenjohtajana toimii Jari Nilosaari. Puheenjohtajien lisäksi liiton johtoryhmässä toimii talouspäällikkö Ulla Hopponen. Järjestely tehtiin aikaisemman toisen varapuheenjohtajan Heli Puuran siirryttyä viime syyskuussa SAK:n palvelukseen.

 

52 ESITYSTÄ

Valtuusto sai käsiteltäväkseen 52 esitystä 25 ammattiosastolta. Seuraavat poiminnat kuvaavat esitysten laajaa kirjoa.

Helsingin metallityöväen, Varkauden Metallityöväen ja Strömbergin tehtaan työntekijöiden ammattiosasto esittivät, että Teollisuusliitto joko yksin tai yhdessä SAK:n kanssa selvittää, miten työnantajien harjoittamaa työntekijöiden työehtosopimusten vaihtoa toiseen, eli työehtosopimusshoppailua, voidaan rajoittaa. Selvityksen pohjalta pitäisi osastojen esityksen mukaan vaatia muutoksia työehtosopimuslakiin. Valtuusto päätti, että Teollisuusliitto käynnistää SAK:n kanssa selvitystyön. Selvityksen valmistumisen jälkeen vaikutetaan siihen, että työehtosopimuslaki muutetaan työntekijän kannalta oikeudenmukaisemmaksi ja turvallisemmaksi puuttumatta työnantajan järjestäytymisvapauteen.

Samaiset ammattiosastot esittivät valtuustolle, että liitto selvittää, mitä muutoksia palkkaturvalakiin pitäisi tehdä, jotta työntekijä saisi nykyistä nopeammin palkkaturvapäätöksen ja maksun. Valtuusto tunnisti ongelman. Palkkaturvahakemusten arvioitu käsittelyaika on keskimäärin kuusi kuukautta. Teollisuusliitto aikoo vaikuttaa suoraan ja SAK:n kautta siihen, että palkkaturvajärjestelmä kehitetään nykyistä toimivammaksi.

Eturivissä vasemmalta Harri Valkonen, Timo Viitanen ja Kai Hyrynkangas.

Teollisuusliiton Haapaveden ammattiosasto esitti, että pääluottamusmiehille valittaisiin kaksi varahenkilöä. Valtuusto totesi, että liiton luottamusmiesvaaliohjeiden mukaan pääluottamusmiehelle tai luottamusmiehelle valitaan vähintään yksi varahenkilö. Sitä useampia varahenkilöitä voidaan valita, jos siitä on sovittu työnantajan kanssa. Liitto kehottaa käymään työpaikoilla keskusteluja varapääluottamusmiesten määrän kasvattamisesta.

Linnavuoren metallityöväen ammattiosasto esitti, että Murikan koulutustarjontaan lisättäisiin kurssi väittelytaitojen kehittämisestä. Valtuuston vastauksen mukaan argumentoinnin kehittäminen ilman sisältöön kytkeytyvää osaamista ei yksin riitä kurssin aiheeksi. Väittelytaidon kehittäminen on sen takia kytketty osaksi puhe- ja kirjallisen viestinnän opetusta. Lisäksi Murikka tarjoaa neuvottelutaidon opetusta erillisenä ja muihin kursseihin sisältyvänä koulutuksena.

Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistys esitti valtuustolle, että liiton teollisuuspoliittisesta ohjelmasta poistetaan maininta ydinvoimasta sähköntuotannon välineenä. Valtuuston mukaan tuontisähköstä riippuvaisen Suomen on panostettava entistä voimakkaammin energiaomavaraisuuteen. Lisäksi teollisuuden sähkön hinta on pidettävä kilpailukykyisenä. Energiaa tarvitaan tulevaisuudessa enemmän, ja Suomeen tarvitaan monipuolinen energiantuotantopaletti. Se tarkoittaa valtuuston mukaan sitä, että ilmastonmuutoksen torjunnan ja sähkön saatavuuden kannalta on perusteltua tuottaa sähköä myös ydinvoimalla ja suhtautua myönteisesti mahdollisiin uusiin ydinvoimalupahakemuksiin.

Vastaukset esityksiin toimitetaan kaikille niitä tehneille ammattiosastoille.

 

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT KITI HAILA

Valtuusto tiukkana yleiskeskustelussaan – ”Nyt tuntuu, ettei kapitalistille enää riitä mikään”

Teollisuusliiton valtuusto otti yleiskeskustelussaan tiukasti kantaa työn halpuutusta ja hävyttömien kiky-tuntien jatkamista vastaan. Keskustelussa vaadittiin työnantajia palauttamaan työntekijöille kiky-sopimuksen vastaisesti omiin taskuihinsa, ei investointeihin, pistämänsä miljardit.

TEOLLISUUSLIITON VALTUUSTON SYYSKOKOUS, HELSINKI 28.–29.11.2019

– Kuitit pöytään!

Jouni Lämpsä (teknologiasektori, Oulun alue) ehdotti, että Teollisuusliitto yrittäisi saada maahan uuden lain. Laki pakottaisi työnantajat palauttamaan työntekijöille ne rahat, jotka työnantaja otti väärin perustein itselleen, ja ihan kuittien mukaan laskien. Kiky-sopimuksen mukaanhan työnantajien piti laittaa lisää rahaa investointeihin ja esimerkiksi koulutukseen. Mutta rahat näyttävät menneen osinkoihin eli omistajien taskuihin.

Jouni Lämpsä

Lämpsä vaati myös kiky-sopimuksesta johtuvien sosiaaliturvamaksujen siirron perumista eli työnantajien maksuvelvollisuus pitäisi nostaa vanhalle tasolleen suhteessa työntekijöihin.

Kimmo Sandelin (erityisalojen sektori, Keski-Suomi) komppasi Lämpsää ja vaati, että liitto omassa tiedotuksessaan viestittäisi avoimemmin sosiaaliturvamaksujen siirrosta.

Viranomaistietoihin perustuvat laskelmathan osoittavat, että vuoden 2010 yritysten Kela-maksun poisto, vuosien 2012 ja 2014 yhteisöveron alennukset ja vuosien 2017–2020 sotu-maksujen sälyttämisen entistä raskaampina työntekijöille merkitsee ensi vuonna jo yli 4 miljardin euron tulonsiirtoja vuodessa työnantajille. STTK:n pääekonomisti on puolestaan todennut, että yritykset ovat 2010-luvulla hyötyneet erilaisesta tuesta yhteensä 22 miljardia euroa.

Kuittien vaatiminen pöytään kelpasi Kari Purmoselle (tekno, Helsinki-Uusimaa). Purmonen kehotti liittoa myös uudestaan tutkimaan liiton oman sairauskassan perustamista. Purmosesta tämä toimisi hyvänä etuna ja houkuttimena liittyä liittoon, kun työt aina vain pätkittyvät ja työsuhteet lyhenevät murentaen työsuhteeseen liitettyä sosiaaliturvaa.

Kari Purmonen

Nina Päivärinta (puutuotesektori, Häme) painotti korkean järjestäytymisasteen merkitystä liiton vaikutusvallan takeena. Hän toivoi liitolta ”ärhäkkyyttä ja näkyvyyttä”.

Jäsenmäärän laskusta huolestuneisiin ilmoittautui Satu Heijarikin (tekno, Varsinais-Suomi). Yhtenä lääkkeenä Heijari piti opiskelijajäsenten jäsenyyden jouhevampaa jatkamista, kun opiskelija siirtyy työelämään. Hän painotti, että kaikille luottamusmiehille pitää koulutuksissa painottaa järjestämisen merkitystä.

Satu Heijari

– Nykyiset työmarkkinahäiriöt ovat työnantajapuolella olevien tietoinen valinta, he haluavat hyökätä koko suomalaista sopimusyhteiskuntaa vastaan. Puhuttiin investoinneista ja digiloikasta, nähtiin kuitenkin vain rahojen loikka osakkeenomistajien taskuihin, arvioi Jouni Jussinniemi (tekno, Oulu).

Jouni Jussinniemi

TALKOOTUNNIT POIS, PALKALLA ELETTÄVÄ

Kiky toistui puheesta toiseen – samoin jämäkät lauseet siitä, että kiky on saatava pois eikä siinä asiassa periksi anneta. ”Kiky tuli, kiky meni”, tiivisti Anne-Mari Toikka (tekno, Varsinais-Suomi). Palkankorotusten on oltava sellaisia, että työntekijä tulee palkallansa toimeen.

– Nyt tuntuu, ettei kapitalistille enää riitä mikään. Pirkanmaalainen työntekijä voi joutua tukeutumaan yhteiskunnan apuun. Eikö sinua hävetä Minna Helle? Teollisuusliiton on nyt pysyttävä kovana. Sopimukset on saatava sellaisiksi, että työllä tulee toimeen, Markus Haataja (tekno, Pirkanmaa) vaati.

– Media suoltaa nyt uutisia työmarkkinoista ja työehtoshoppailusta. Mutta meidän työpaikallamme palkkojen polkeminen onnistui ihan ilman shoppailua, Susanna Kiukainen (tekno, Varsinais-Suomi) kertoi.

Susanna Kiukainen

– Palkansaajan ostovoiman on noustava oikeasti. Tuhannet vuorotyötä tekevät odottavat, että nyt korjataan olemattomat korvaukset esimerkiksi yövuoroista, muistutti Tommi Sauvolainen (tekno, Lappi).

– Nyt konkretisoituu iso osa lupauksista, jotka linjattiin Teollisuusliiton syntyessä. Me olemme sopimusten teon jälkeen entistä vahvempia. Kaikki sopimusalat on saatava kunnialla maaliin, Janne Vainio (tekno, Satakunta) kaavaili.

Janne Vainio

– Kentän viesti on vahva. Kiky on kuopattava lopullisesti, Ari Rintala (tekno, Vaasa) totesi.

Daniel Hannus (tekno, Uusimaa) kuvasi, että työnantajapuoli tarjoaa vain lisää talkootunteja ja palkanalennuksia. Työnantajapuolen vaatimusten takana on heikennyksiäkin suurempia tavoitteita.

– Nyt näyttää selvältä, että EK ja työnantajapuoli haluavat murskata ay-liikkeen. Kehotan kaikkia ottamaan tämän uhan vakavasti. Meillä ei ole varaa hävitä tätä taistelua.

– Lakko on kallis, mutta työsulku ei maksa mitään. En oikein ymmärrä tuota logiikkaa, valotti puolestaan työnantajapuolen vajavaista järjenjuoksua Sami Tuominen (tekno, Keski-Suomi).

Ari Kuntun (tekno, Kaakkois-Suomi) mukaan lakkovaroitus oli ”ainoa oikea toimi tässä vaiheessa”. Raimo Kantonen (tekno, Uusimaa) kertoi kentän terveisinä tämän: ”Periksi ei saa antaa.” Päivärinta painotti, että kiky on saatava pois kaikista sopimuksista. Anna Andersson (kemian sektori, Helsinki) kuvasi työntekijöiden taisteluvalmiutta näin: ”Meitä ei pelotella, ja tämä katsotaan loppuun asti!” Tapio Ruostetoja (tekno, Vaasa) kuvasi tilannetta nyt ”valoisammaksi”. Viime kerralla oltiin ”selkä seinää” vasten. Nyt on annettava meidän neuvottelijoillemme tuki, johon nojata, Ruostetoja sanoi.

Nina Päivärinta

LISÄÄ JÄSENIÄ, ENTÄ TYÖNTEKIJÖITÄ?

Reija Mettovaara (tekno, Uusimaa) kiitteli ironisesti työnantajia osallistumisesta Teollisuusliiton jäsenhankintakampanjaan. Nyt työehtosopimukset todellakin kiinnostavat! Tapahtumien pyörteessä ei Mettovaaran mielestä kuitenkaan saataisi unohtaa meneillään olevia työsuojeluvaaleja. Hänestä valtuutetuiksi ei saa nostaa ytk:laisia. Myös Vainio ja Kantonen kertoivat, että lisää jäseniä on liittynyt Teollisuusliittoon.

Useampi puhuja oli huolissaan siitä, miten liiton sopimusaloille ylipäänsä saadaan uusia työntekijöitä. Tuominen jatkoi työnantajapuolen epäloogisten toimien luotaamista. Huudetaan työvoimapulaa, mutta samalla pistetään päälle työsulku. Kuka ammattiaan valitseva lähtisi nyt työsulun vaivaamalle alalle, Tuominen ihmetteli. Sandelin totesi, että ”jotain tarvitsisi keksiä”, jotta liiton sopimusalat houkuttelisivat.

”JÄRJETÖN” TYÖNANTAJAPUOLI

– Koko syksy on neuvoteltu. Mutta työnantajapuolella oli niin järjettömiä ehdotuksia, että ensiksi neuvoteltiin, jotta päästäisiin neuvottelemaan, kuvasi Arto Liikanen (tekno, Keski-Suomi).

Arto Liikanen

Kimmo Sandelin puolestaan kertoi, että vastapuoli on useaan kertaan perunut jo sovitut neuvotteluajat ja todennut odottavansa Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimuksen solmimista.

– Pitäisikö käskeä Teknologiateollisuus ry myös sinne meidän pöytäämme? Voisimmeko me sitten neuvotella, Sandelin kuvaa tilannetta, kun työnantajapuoli väittää luopuneensa keskitetystä ratkaisusta, vaikka se ei ole totta.

– Jos yhdellä alalla menee läpi jotain, menee se läpi muillakin, uumoili Antti Maijala (tekno, Pirkanmaa) työnantajapuolen koordinoinnin lopullisia tarkoitusperiä.

NEUVOTTELUIHIN AVOIMUUTTA

Maijala ei ollut ainoa, joka vaatii suurempaa avoimuutta ja selkeämpää tiedotusta Teollisuusliitolta luottamusmiehille ja jäsenistölle neuvottelujen kulusta. Näiden vaatimusten ytimessä oli se, että liiton jäsenten taistelutahto kasvaa, kun heillä on oikeaa tietoa.

Samuli Hakkarainen (tekno, Savo-Karjala) toivoi, että työtaistelutoimen alla lähetettyihin tekstareihin mahdutettaisiin myös muutama pääpointti taistelun syistä. Lisää avoimuutta vaativat myös Tarmo Lukkarinen (tekno, Keski-Suomi), Juhani Jara (kemia, Pirkanmaa), Tommi Suvela (tekno, Pirkanmaa), Jorma Larmi (puutuote, Pirkanmaa) ja Sandelin.

Lasse Vertanen (erityisalat, Vaasa) muistutti, että monille liiton jäsenille painetun tekstin lukeminen on vaikeaa ellei toisinaan jopa vastentahtoista.

– Mitä voisimme tehdä toisin, jotta tieto menisi jäsenille perille? Voisimmeko turvautua helposti jaettavaan kuvaan ja ääneen, tehdä vaikka podcastejä? Miten olisi podcasti ”Teollisuusliiton totuus minuutissa”, kuulutti Vertanen apukeinoja tiedotussotaan työnantajia vastaan.

KAPITALISMI ON RIKKI

Petri Partanen allekirjoitti puheenvuorossaan täysin viime aikojen uutiset siitä, että kapitalismi on rikki. Eriarvoisuus kasvaa ja populistit hyötyvät.

Nykykapitalismin kasvot näkyvät myös YK:n kansainvälisessä työjärjestössä ILO:ssa. Partanen muistutti, että aiemmin kolmikantaisesti toimineessa ILO:ssa työnantajapuoli haluaisi nyt poistaa heikoimman osapuolen eli työntekijöiden tärkeimmän ihmisoikeuden, lakko-oikeuden.

EK tavoittelee nyt Suomessa heikennyksiä samanlaisessa työnantajien maailmanlaajuisessa rintamassa.

– Mutta EK ei tajua, miten vahvoja me olemme yhdessä. Pienetkin liitot ovat sen osoittaneet, Partanen alleviivasi joukkovoiman tehoa.

Jäsenkadon patoamiseksi Partanen ehdotti sitä, että liitto nostaisi esiin nuorille tärkeitä asioita. Liiton pitäisi siis puhua eettisestä kuluttamisesta, ympäristöstä ja ilmastonmuutoksesta. Hän ehdotti, että Teollisuusliitto järjestäisi esimerkiksi Finnwatchin ja SASKin kanssa yhdessä tilaisuuksia näistä teemoista.

– Mutta puhuisimme niistä ay-liikkeen kantilta.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT KITI HAILA

Mistä syntyy työn imu? Oulun ja Lapin jäsenet pohtivat työtä ja viihtyvyyttä Kuusamossa

Työn imua etsimässä -kurssilla Kuusamon Tropiikissa pohdittiin, millaiset asiat tuottavat tyytyväisyyttä työelämässä ja millaiset alentavat viihtyvyyttä.

TYÖN IMUA ETSIMÄSSÄ, OULU–LAPPI, KUUSAMO 16.–17.11.2019

KUVA YLLÄ: Ryhmätyötä tekemässä Heli Greus Lumijoelta ja Tiina Karjalainen Muhokselta. Etualalla Jaana Teppola ja Piia Väyrynen Oulusta.

– Porukkahenki työpaikalla on tärkeä. Siihen voi yksittäinen ihminenkin vaikuttaa, onko hyvä henki vai mieli maassa, sanoo Kevitsan kaivoksella Sodankylässä koneenkuljettajana työskentelevä Tea Pikkarainen, joka on työpaikkansa ensimmäinen työsuojeluvaravaltuutettu.

Tea Pikkarainen Sodankylästä.

Porukkahenkeen voi vaikuttaa pienillä teoilla.

– Omaan vuoroon kun tuo pullaa, niin se parantaa työn henkeä. Jokainen omalta osaltaan vaikuttaa ilmapiiriin.

Kaivoksella tulee työporukalta aloitteita työhyvinvoinnin ja turvallisuuden parantamiseen.

– Meillä pyritään kuuntelemaan ihmisten toiveita ja viemään niitä eteenpäin työsuojelun kautta. Osa on helposti toteutettavia. Pienikin asia voi olla merkittävä parannus. Rahallisen satsauksen ei aina tarvitse olla iso.

Pia Vattu Kärsämäeltä suunnitteli käyvänsä fatbike-ajelulla luentojen jälkeen.

Pikkaraisen mukaan työelämässä annetaan nykyisin entistä enemmän moitteiden sijasta tunnustusta.

– Hyvä palaute luo yhteishenkeä porukkaan. On hyvä sanoa joskus ääneenkin, että ”hyvä me!”.

Saija Kaikkonen Raahesta, Tellervo Sirviö Haapavedeltä ja Piia Väyrynen Oulusta tekemässä ryhmätyötä.

Pikkaraisen mukaan kaivoksessa johtamistyyli muuttui eurooppalaisemmaksi, kun kanadalainen omistaja vaihtui ruotsalaiseen.

– Ylhäältä alas johtaminen ja käskytys väheni. Se sopii paremmin suomalaisille, jotka eivät tykkää niskaan hengittämisestä.

Virallisen osuuden jälkeen kurssilaiset pääsivät rentoutumaan Kuusamon Tropiikin kylpylässä.

HILJAISENKIN ÄÄNI KUULUU

Kalajokilaisessa Solar-Kaihdin Ky:ssä kaihdintyöntekijänä ja pääluottamusmiehenä toimiva Noora Saukko luonnehtii työpaikkansa sellaiseksi, että vakituinen porukka on ollut töissä pitkään, ja kaikki ovat kavereita keskenään.

– Siellä pystyy puhumaan niin iloista kuin murheista.

Noora Saukko Kalajoelta.

– Kuten varmaan joka työpaikassa, meilläkin on huonompia hetkiä, mutta aika hyvin meillä pystyy viemään asioita eteenpäin. Kerran kuukaudessa pidetään palaveri asioista, jotka ihmiset ovat halunneet kertoa, ja ne käydään läpi. Koen, että siellä saa äänensä kuuluviin. Hiljaisiakin kuullaan. Jos ei asiasta halua puhua, niin meillä on vihko, johon saa nimettömänä kirjoittaa.

Noora Saukon arvion mukaan ihmiset ovat nykyisin avoimempia kuin ennen. He eivät ehkä kanna sisällään negatiivisia asioita yhtä paljon kuin ennen vanhaan.

Haapavetisen Darekon Oy:n elektroniikkatehtaalla testaajana ja pääluottamusmiehenä toimiva Tellervo Sirviö kokee, että 20 vuodessa työhyvinvointi on edistynyt huomattavasti.

Tellervo Sirviö Haapavedeltä.

– Monet parannukset ovat lähteneet työntekijöistä. Mutta työhyvinvointikulttuuri ei koskaan ole valmis. Ihminen voi parantaa työilmapiiriä ottamalla muut huomioon ja olemalla reilu työkaveri. Se edistää työpaikan hyvinvointia ja me-henkeä. Työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa moniin asioihin työelämässä, kunhan mahdollisuuksiin tartutaan. Pitää olla rohkeampia, hän kannustaa.

Kalajokilaisen Fortaco Oy:n työsuojeluvaltuutetun Markus Saukon mielestä johtajuudella on työpaikan työhyvinvoinnille iso merkitys.

Markus Saukko Alavieskasta.

– Kun on hyvä johtaja, silloin työpaikkakin on hyvä. Hyvä johtaja on laajakatseinen. Hän osaa ennakoida ja puuttua asioihin tarpeeksi ajoissa. Johtaa pitää keskustelemalla. Työntekijän pitää pystyä ottamaan puheeksi, kun jokin asia vaivaa, ja puuttua epäkohtiin rohkeasti.

Kuusamon Työn imua etsimässä -kurssin osallistujat yhteiskuvassa.

TYÖN IMU

”Joillakin ihmisillä voi olla se harha, että joku ulkopuolinen pystyy tuottamaan meille työn imua työpaikalla. Sellaista ulkopuolista ei ole. Työn imu lähtee ihmisestä itsestään, siitä miten hän haluaa olla kehittämässä työyhteisöä. Jokaisella työpaikalla pitää olla työsuojeluyhteistyötä, johon kuuluu työhyvinvointi ja yhdessä tekemisen mahdollisuus. Vain tällaiselta pohjalta voi syntyä työn imua. On meistä itsestämme kiinni, miten niihin tartumme ja olemme työmaailmaa muuttamassa. Kannustan ihmisiä olemaan mukana siinä työn murroksessa, mitä työpaikalla tapahtuu, koska muuten mikään ei muutu.”


SARI HELMINEN
Teollisuusliiton koulutusasiantuntija

 

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT JOUNI PORSANGER

TOIMIJA: Erkki Mustajärvi: ”Miten me suostuimme kikyyn?”

ERKKI MUSTAJÄRVI

Kemian prosessihoitaja, pääluottamusmies
Cabb Oy, Kokkola
Kokkolan Kemiantyöntekijät ao. 597

”Nyt ollaan tiukasti kikyä vastaan. Mutta miten koskaan suostuimmekaan kikyyn?

Ammattiyhdistysliike on keskiluokkaistunut liikaa. On haettu sopimusmyönteisyyttä ja unohdettu kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, alkaen siitä, että palkankorotuksia ei ole tehty senteissä tai euroissa, vaan prosenteissa. Tämä suosii jo valmiiksi palkkataulukkojen yläpäässä olevia.

EK ei enää neuvottele raamiratkaisuja. Keskitettyjen ratkaisujen aikaan pystyttiin sentään nostamaan huonoimpia palkkoja. JHL on nyt vaatinut [naisvaltaisille] aloilleen 20 pinnaa yli muiden. Teollisuusliitto ei ole ainakaan julkisesti sanonut, että se suhtautuisi tähän suopeasti. Selvää on, että EK edelleenkin vetelee taustalla naruja.

En hyväksy ay-liikkeen nöyrtymistä poliittisten puolueiden talutusnuoraan. Ay-liikkeen tulee olla aina oppositiossa, oli hallitus mikä tahansa!

Toiminta työpaikoilla kantaa ammattiyhdistysliikettä. Minä tuon aina esiin sen, että työntekijöiden ei kannata tuijottaa Helsinkiin. Katsokaa, miten me luottamusmiehet ajamme työpaikan asioita emmekä politisoi. Puutumme ongelmiin ja neuvottelemme niihin ratkaisuja työnantajan kanssa.

”Minä ehdotan, että kaikille pakolaisille myönnetään viisumi neljäksi vuodeksi. Pakolaiselta edellytetään, että hän käy koulua tai töissä sinä aikana.”

Solidaarisuutta ansaitsevat muiden muassa Suomesta turvaa hakeneet pakolaiset. Yllytän ay-liikettä oppositioon tässäkin asiassa ja toivon, ettei nykyinen hallitus jatkaisi Sipilän säälimätöntä linjaa. Mitä järkeä on siinä, että turvapaikan hakijoita makuutetaan pakolla vastaanottokeskuksissa, vaikka he haluaisivat tehdä töitä? Ja sitten laitetaan valtavasti henkistä pääomaa ja rahaa oikeuden istuntoihin ja käännytyksiin.

Tällainen on valtavaa haaskausta. Minä ehdotan, että kaikille myönnetään viisumi neljäksi vuodeksi. Pakolaiselta edellytetään, että hän käy koulua tai töissä sinä aikana. Näitä sen sijaan, että sotaa paenneita ihmisiä roikotettaisiin neljä vuotta löysässä hirressä, he oppisivat suomen kieltä ja tekisivät töitä. Vaikka edes viisi kymmenestä saisi töitä, olisi se jo valtava säästö.

Pakolaiselle voisi mahdollisesti hyväksyä ensimmäisessä työpaikassa alemman palkan, jonka pitäisi kuitenkin taata säällinen toimeentulo. Mutta työnantajalle tulisi velvollisuuksia! Hänen tulisi työllistää jatkossakin ja opettaa suomen kieltä. Sellaisia uusia ehtoja pitäisi olla.

Kaihdan politikointia ay-liikkeessä, mutta heräämistä poliittiseen todellisuuteen en missään nimessä torju. Viime vaaleissa perussuomalaiset nappasivat aika monen työntekijän äänen. Mutta heidän talouspolitiikkansa voisi olla aika monelle yllätys. Aika monessa maassa, missä oikeistolaiset puolueet ovat vallassa, heikentävät ne johdonmukaisesti työntekijän asemaa. Niiden ideologiaan kuuluu oikeistolainen talouspolitiikka.”

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA KITI HAILA

Haastattelu tehtiin 7.10. Kunnon työn päivän seminaarissa eli kansainvälisen ay-liikkeen kampanjapäivän Suomen tapahtumassa.

Pääluottamusmiesten ajankohtaispäivä Vantaalla: Neuvottelukierroksen ratkaisu omissa käsissä

Työnantajat ovat vakuuttaneet, että keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen aika on ohi. Silti he ovat tuoneet käynnissä olevalla työehtosopimuskierroksella eri neuvottelupöytiin samoja esityksiä.

HELSINKI–UUSIMAA PÄÄLUOTTAMUSMIESTEN AJANKOHTAISPÄIVÄ, VANTAA 15.11.2019

– Työnantajien esitykset toistuvat eri neuvottelupöydissä samanlaisina milteipä kirjoitusvirheitä myöten. Kattaus ei kuitenkaan ole kaikissa pöydissä täsmälleen sama, vaan vaihtelua on, mutta kokonaisuus on yhtenäinen ja koordinoidusti ohjattu.

– Tämä on ollut nyt selvästi nähtävissä, kun liitollamme on hoidettavanaan 33 työehtosopimusta, joista parhaillaan neuvotteluja käydään noin 20:sta, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi perjantaina 15.11. Teollisuusliiton Helsingin ja Uudenmaan alueen pääluottamusmiesten ajankohtaispäivillä Vantaalla.

Liiton puheenjohtaja Riku Aalto kertoi työehtosopimusneuvottelujen tilanteesta.

Esimerkkejä työnantajien esityksistä ovat jäsenmaksuperinnän lakkauttaminen, työntekijöiden lakko-oikeuden rajoittaminen ja työehtojen heikentäminen. Niiden lisäksi käynnissä olevalla kierroksella kummittelevat kilpailukykysopimuksen (kiky) mukaiset 24 ylimääräistä palkatonta työtuntia.

– Asetelma on siinä mielessä normaali, että työnantajat esittävät heikennyksiä. Tietyt teemat ovat kuitenkin nousseet tällä kierroksella korostuneesti esiin. Samalla pitää kuitenkin muistaa, että työnantajien esitykset ovat vasta esityksiä. Sopimuksia syntyy vasta sitten, kun me voimme ne sisällöltään hyväksyä. Siihen meillä on omat ajatukset ja tavoitteet.

JÄRJESTÄYTYMISESTÄ HUOLEHDITTAVA

Teollisuusliitto on jo aikaisemmin ilmoittanut, että talkootyön aika on ohi eli kiky-tunnit siirtyvät historiaan. Toisaalta Teollisuusliitto on katkaissut kemian sektorin työehtosopimusneuvottelut. Työnantajille on ilmoitettu selvästi, että neuvottelupöytään ei palata ennen kuin työnantaja on vetänyt esityksensä jäsenmaksuperinnän lakkauttamisesta pois.

– Näyttää siltä, että työnantajilla ei ole ollut neuvottelupainetta. Sitä olemme tässä vaiheessa kasvattaneet julistamalla ylityökiellon viidelle sopimusalallamme. Toivottavasti se riittäisi neuvottelujen vauhdittamiseksi, Aalto sanoi.

– Samalla kaiken taustalla on tärkeä muistaa, että neuvotteluvoimamme ja työehtosopimusten yleissitovuus nojaavat työntekijöiden järjestäytymiseen. Meidän on tehtävä jatkuvasti töitä sen eteen, että työntekijät liittyvät liittoon ja pysyvät sen jäseninä.

ENNEN KUULUMATONTA

Porvoossa toimivan Borealis Polymersin pääluottamusmies Elof Juselius, Hangossa sijaitsevan Helkama Bican pääluottamusmies Tanja Nuutinen ja Caverionin valtakunnallinen pääluottamusmies Juha Kapiainen suhtautuvat tuomitsevasti työnantajien neuvotteluesityksiin.

– Työnantajien esitykset ovat törkeitä. Tuntuu, että heillä ei ole halua tehdä sopimuksia, Juselius arvioi.

– Työnantajien avaukset ovat ennen kuulumattomia. Linja on puristava ja kiristävä. Heidän taktiikkanaan on pyrkimys ajaa heikennyksiä läpi aluksi jossain neuvottelupöydässä, minkä pohjalta he ryhtyisivät levittämään niitä muihin sopimuksiin, Kapiainen sanoo.

Helkama Bican pääluottamusmies Tanja Nuutinen.

– Arvostus työntekijöitä kohtaan on alentunut. Työntekijät nähdään pelkkänä resurssina, jota tarvitaan tehokkuuden toteuttamiseen. Säästöjä haetaan. Muuta arvoa työntekijällä ei juuri nähdä, Nuutinen toteaa.

AIKA HAVAHTUA

Pääluottamusmieskolmikolle työnantajien esitykset eivät kelpaa.

– Kentällä ollaan huolestuneita siitä, mihin tämä oikein johtaa. Työnantajien esitykset ovat sellaisia, että niitä ei voida hyväksyä. Pitääkö oikeasti käydä työtaistelujen kautta, että neuvotteluihin saadaan vauhtia ja ohjattua ne järkevälle uralle, Juselius pohtii.

– Jos sille tielle jouduttaisiin, niin minusta tilanne pitää hoitaa niin, että siinä realisoituu Teollisuusliiton voima laajasti, Kapiainen linjaa.

Caverionin valtakunnallinen pääluottamusmies Juha Kapiainen.

– Meillä on otettu ylityökielto tosissaan. On muistutettu toisia ja puhuttu keskenään esimerkiksi, että oletteko huomanneet, että ylityökielto jatkuu. Kiky on yksinään sellainen peikko, että sen poistamisesta kaikki ovat yhtä mieltä, Nuutinen kertoo.

Kolmikko on samaa mieltä järjestäytymisen tärkeydestä työntekijöiden etujen ajamisen perustana.

– Kaikki eivät välttämättä ajattele, mitä kaikkea jäsenyys tuo mukanaan. Se on paitsi henkilökohtaisia etuja myös tae sille, että työntekijöillä on ääni ja vipuvarsi työehtojen määrittelemisessä ja työelämän kehittämisessä myös tulevaisuudessa, Nuutinen tiivistää.

Borealis Polymersin pääluottamusmies Elof Juselius.

– Toivottavasti ihmiset havahtuvat ja liittyvät tai palaavat liiton jäseniksi. Havahduttamisen pitäisi nyt olla helppoa. Tosiasioiden selittäminen riittää, Juselius sanoo.

– Järjestäytymisen edistämiselle on suuri tarve. Isännän kämmenelle ei pidä jäädä, Kapiainen päättää.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT KITI HAILA

Teollisuusnuorten päivät Murikassa: Ei enää kikyä!

Teollisuusnuorten päiviltä oli turha etsiä kilpailukykysopimuksen kannattajia. Kikyn lisäksi liiton nuoret keskustelivat muun muassa oppilaitostiedottamisesta ja työsuojeluvaaleista.

TEOLLISUUSNUORTEN PÄIVÄT, MURIKKA-OPISTO, TAMPERE 2.–3.11.2019

Murikka-opiston Valu-luokassa käy innostunut puheensorina, kun Teollisuusliiton nuoret ideoivat kilpailukykysopimuksen vastaisia iskulauseita.

– Kaverit pyysivät minua tänne, ja olisin varmasti tullut muutenkin. Olen ollut ennenkin Teollisuusnuorten päivillä ja tapahtumasta on aina jäänyt hyvä maku, sanoo Waltteri Eerikkilä.

Teollisuusnuorten päivillä oppii aina jotakin uutta ja meininki on iloista, sanoo hiljattain Länsi-Vantaan metallityöväen ammattiosastoon liittynyt Waltteri Eerikkilä.

Hei, hei, hei – kikylle ei, lukee yhden ryhmän kyltissä. Kiky pois, vaatii toinen ryhmä, ja kolmas porukka kysyy kyltissään: Olisiko nyt sopiva hetki käyttää voimaa?

Kilpailukykysopimuksen vastainen tempaus Teollisuusnuorten päivillä oli laminointikoneen ajajana Vantaalla työskentelevän Eerikkilän mieleen.

– Kiky-sopimuksen piti päättyä kolmessa vuodessa, mutta nyt sitä uhataan jatkaa. Minusta on mielenkiintoista nähdä, mitä voimme tehdä asialle näin isolla ja aktiivisella porukalla.

KIRJAVAT KIKY-KÄYTÄNNÖT

Teollisuusnuorten päivät kokosivat Murikka-opistolle Tampereen Teiskoon sata liiton nuorta jäsentä marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Kiky oli viikonlopun kuumin puheenaihe.

– Kyllä talkoot on meidän osalta talkoiltu. Mitään positiivista kikyllä ei ole saatu aikaan. Ketutus on ollut suuri työntekijöiden keskuudessa, sanoo käyttömies Kari Mehtälä.

Mehtälä toimii pääluottamusmiehenä SSAB Europen Oulaisten putkitehtaalla. Siellä kiky-tunneilla työntekijöille järjestettiin turhanpäiväistä koulutusta, Mehtälä sanoo.

Teollisuusliiton nuoria on kikytetty kirjavasti. Osa on tehnyt töitä lauantaisin tai venyttänyt työpäivää viidellä minuutilla. Toisilta kiky-tunnit on nipistetty palkasta tai pekkasista.

– Jos yhtiön tuotteet eivät mene kaupaksi, niin ei sitä pelasteta sillä, että heikennetään työehtoja ja lasketaan palkkoja, Mehtälä toteaa.

Pääluottamusmiehet Antti Maijala ja Kari Mehtälä ystävystyivät kymmenen vuotta sitten Luottamusmiesten peruskurssilla Murikassa. He molemmat vastustavat kiky-sopimusta.

KIKYSTÄ HANKALA SOPIA

Levyseppä-hitsaaja Antti Maijala on ystävänsä Kari Mehtälän kanssa samaa mieltä: kikyily saa riittää. Ihmiset, joita edustamme, ovat hyvin vihaisia, Maijala sanoo.

– Kiky-tunneista sopiminen työnantajien kanssa on ollut hankalaa. Sopimiseen olisi pitänyt olla selkeämpi ohjeistus, ja konserniyhtiöissä omistajatahon sanelu oli liian voimakasta.

Maijala on Kumera Machineryn pääluottamusmies ja Etelä-Pirkanmaan teollisuustyöväen ammattiosaston puheenjohtaja. Viime vuodesta hän on kuulunut myös liittovaltuustoon. Maijalasta kiky oli askel väärään suuntaan.

”Nuoret saavat täällä tietoa siitä, miten kiky syntyi ja mihin kaikkeen se vaikuttaa. Sitä kautta he ymmärtävät, miksi kikystä pitäisi päästä eroon.”

– Istuin liittokokouksessa 2016, ja siellä päätettiin, että meidän pitkän linjan tavoitteena on lyhentää työaikaa, ja melkein heti tehtiin päätös, että sitä pidennetään kikyn muodossa.

Maijalasta on hyvä, että kiky on esillä Teollisuusnuorten päivillä.

– Nuoret saavat täällä tietoa siitä, miten kiky syntyi ja mihin kaikkeen se vaikuttaa. Sitä kautta he ymmärtävät, miksi kikystä pitäisi päästä eroon, Maijala sanoo.

OPPILAITOSTIEDOTTAMINEN PALKITSEE

Teollisuusliittoon kuuluu lähes 40 000 alle 36-vuotiasta jäsentä. Opiskelijajäseniä liitossa on runsaat 7 300. Yksi heistä on tamperelainen Fanni Miinalainen.

– Minulle oli yllätys, että kikystä on sovittu työpaikoilla niin monella eri tavalla. Koulussa siitä ei juuri puhuta, Miinalainen sanoo.

Opiskelijajäsen Fanni Miinalainen suosittelee lämpimästi Oppilaitostiedotuskurssia. Siellä käydään tosi hyvin läpi kaikki perusasiat esiintymisestä ja tiedotuksesta, Miinalainen sanoo.

Hän suorittaa Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa painoviestinnän perustutkintoa ja on Teollisuusliiton tuore oppilaitostiedottaja.

– Liityin liittoon vuonna 2017 juuri oppilaitostiedotuksen kautta. Olen ulospäin suuntautunut ja rohkea, mutta silti esiintyminen oppilaitostiedottajana vähän epäilytti.

Miinalainen kävi Murikassa syyskuussa Oppilaitostiedotuskurssin. Syksyn aikana hän on kertonut Teollisuusliitosta viidelle Tredun opiskelijaryhmälle.

– Oppilaitostiedottaminen on palkitsevaa, kun liittoon liittyy uusia jäseniä. Olen saanut omaan ammattiosastooni eli Tampereen kirjatyöntekijöiden yhdistykseen noin 30 uutta jäsentä.

HUOMIO HENKISEEN HYVINVOINTIIN

Kikyn ja oppilaitostiedottamisen ohella Teollisuusnuorten päivillä olivat esillä muun muassa työsuojeluvaalit. Ikkuna- ja ovityöntekijä Tiia Pyhtilä Pyhännältä on työpaikkansa toinen varatyösuojeluvaltuutettu.

– Työkavereitten hyvinvointi on minulle tärkeää, Pyhtilä sanoo.

Sunnuntain ohjelmassa ikkuna- ja ovityöntekijä Tiia Pyhtilää kiinnosti erityisesti tes-neuvottelujen tilanne, sillä mekaanisen metsätalouden osalta neuvottelut ovat käynnissä.

Pyhtilä kävi pari viikkoa sitten Työsuojelun peruskurssin Murikassa.

– Mielenterveysongelmat yleistyvät, ja siksi haluaisin panostaa erityisesti henkiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen. Ne saattavat monesti jäädä työpaikoilla vähän taka-alalle.

Teollisuusnuorten päiviltä Pyhtilä odotti erityisesti tietoa tes-neuvotteluiden tilanteesta sekä verkostoitumista toisten ay-asioista kiinnostuneiden nuorten kanssa.

– Liiton nuorisotapahtumissa tapaa mahtavia ihmisiä, sanoo Pyhtilä, joka tutustui avopuolisoonsa oman alueensa ammattiosastojen välisessä nuorisotapahtumassa.

Seuraavan kerran Teollisuusnuoret ovat koolla helmikuussa. Silloin liitto järjestää nuorille ja opiskelijajäsenille suunnatun viikonlopputapahtuman kaikilla kuudella alueella.

Lauantai-ilta oli pyhitetty verkostoitumiselle. Illallisen jälkeen nuoret rentoutuivat saunassa ja Murikan spa-osastolla.

Lauantai-ilta Teollisuusnuorten päivillä huipentui naamiaisiin, karaokeen ja discoon Murikan Mutteri-klubilla.

TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN
KUVAT EMMI KALLIO

Katso lisää kuvia Teollisuusliiton Facebook-sivulta!

Helsinki-Uusimaa perhepäivä: Sara, Peetu, Sari ja Toni sirkuksen pauloissa

Parasta oli kaikki, paitsi että jotkut esitykset naurattivat, ihmetyttivät ja jännittivät vielä enemmän kuin toiset.

HELSINKI-UUSIMAA PERHEPÄIVÄ 5.10.2019, SIRKUS FINLANDIA, KAISANIEMI, HELSINKI

KUVA YLLÄ: Duo Garcian rakettiesitys sirkusteltan katossa jätti ihmetyksen valtaan. Miten ihmeessä he onnistuivat välttämään katsomoon sinkoutumisen?

Sari Kinisjärvi ja tyttärensä Sara Karhinen sekä Toni Salo ja poikansa Peetu saapuivat Teollisuusliiton Helsingin ja Uudenmaan alueen järjestämään Sirkus Finlandian perhenäytökseen odottavin mielin.

Seremoniamestari Sebastian ja klovni André pääsivät Peetu ja Toni Salon, Sari Kinisjärven ja Sara Karhisen kanssa yhteiskuvaan.

– Sen verran käväisimme netissä etukäteen, että tiesimme, minne piti tulla. Ohjelmaan emme ole tutustuneet. Se on mukavampi niin sanotusti lähteä puhtaalta pöydältä katsomoon, Toni ennakoi.

– Saran kanssa olemme käyneet kerran aikaisemmin sirkuksessa. Siitä on jo aikaa. Odotukset ovat iloiset ja jännittyneet, että mitä sirkus tänä päivänä tarjoaa, Sari jatkaa.

– En oikeastaan tiedä, mitä odottaa, kolmannella luokalla koulussa oleva Sara pohtii.

– Enkä minä. Katsotaan, mitä tapahtuu, kuudesluokkalainen Peetu päättää.

TELTTA TÄYNNÄ TEOLLISUUSLIITTOLAISIA

Perhenäytös järjestettiin 5. lokakuuta Helsingin Kaisaniemessä. Sirkus Finlandian teltan täyttänyt Teollisuusliiton 1 200-päinen väki sai todistaa toinen toistaan hämmästyttävämpiä esityksiä. Areenalla nähtiin akrobatiaa monessa eri muodossa, poneja, koiria, klovni, voimamies, robottimies ja päätä huimaava rakettiretki sirkusteltan katossa.

André päätti lähettää nallen lentoretkelle. Peetu, Sara ja Sari seuraavat lähtölaskentaa.

– Kaikki esitykset olivat hyviä. Tykkäsin, Peetu summaa sirkusohjelman kokonaisannin.

– Nauratti, kun koirista se yksi lähti aina eri suuntaan kuin muut ja kouluttaja yritti saada sen kiinni. Niistä poneistakin yksi vaan kiersi esteet, joiden yli muut hyppäsivät, Sara kikatti vielä näytöksen jälkeen.

– Klovni oli ihan paras. Kolmetonnisella autolla yliajettu voimamies puolestaan oli todella hurja esitys, Sari kommentoi.

– Mua ei jännittänyt, Sara toteaa.

Tonin huomion kiinnitti muun muassa tuolien varassa monen metrin korkeudessa temppuja tehnyt akrobatiaryhmä Troupe Anhui.

– Heillä oli tasapaino todella hallinnassa, Toni arvioi.

– Joo, sitä tuolitemppua voitaisiin kokeilla sunnuntaina kotona, Sara ehdottaa.

Saria, Tonia ja Peetua Saran ehdotus hykerryttää.

– Jos käytetään tuoleja kotona ihan vaan istumista varten, Sari toppuuttelee.

Troupe Anhuin tuolitemppua ei kannata kokeilla kotona.

TYÖ, PERHE JA LUOTTAMUSTEHTÄVÄ

Sari Kinisjärvi on työskennellyt kuuden vuoden ajan Darekonin Klaukkalan tehtaalla. Viimeiset nelisen vuotta ovat sujuneet varastotyöntekijän tehtävissä. Kinisjärvi toimii toista kautta työpaikkansa pääluottamusmiehenä.

– Meillä on hieman alle 50 työntekijää. Luottamustehtävän hoitamisen myötä tulee välillä enemmän tekemistä ja välillä on hiljaisempaa. Pystyn joustamaan luottamusvapaan pitämisessä niin, että kotiin asti luottamustehtäviä ei ole tarvinnut kuljettaa. Kieltämättä asiat ovat aika ajoin mielessä vapaa-ajallakin, mutta vaikeuksia työn, perheen ja luottamustehtävän yhteensovittaminen ei ole tuottanut.

Kinisjärvi arvioi neuvotteluvälit työnantajan kanssa toimiviksi.

– Jos jokin asia nousee esiin, niin yleensä keskustelen ensin tehtaanjohtajan kanssa ja sen jälkeen vedän porukan kasaan kysyäkseni mielipiteitä, että mitäs sanotte, kun tällaista on nyt ehdotettu. Sitten on hyvä mennä tehtaanjohtajan luokse kertomaan, että me olemme tätä mieltä.

– Menettelytapa on sopinut myös johdolle. Kun työntekijöiden yhteisen palaverin pitämiseen on pyytänyt luvan, ne on voitu pitää työajalla. Toisinaan kierrän työntekijöiden luona myös henkilökohtaisesti, jos asia sitä edellyttää.

Voimamies Denis Ilchenko väänsi rautatangon rusettiin varsin omintakeisella menetelmällä.

PERHETAPAHTUMILLA OMA ROOLINSA

Kinisjärvi toivoo ammattiosastoltaan enemmän tiukkaa asiaa ja toimintaa.

– Esimerkiksi alueen kaikki luottamusmiehet voisivat olla useammin yhteydessä keskenään. Oltaisiin hereillä ja kuulolla. Työpaikoilla kuitenkin puhutaan ja väännetään ja käännetään asioista joka päivä.

Silti myös viihteelliset tilaisuudet sopivat Kinisjärven mielestä ammattiosaston ja liiton toimintaan.

– Niissäkin näkee niin sanotusti omiaan. Tapaa tuttuja ja uusia kasvoja. Perhetapahtumien yksi hyvä puoli puolestaan on siinä, että sillä tavalla saadaan nuorisolle mukavia muistoja. Kun kasvavat aikuisiksi, niin tulisi uusia aktiiveja, koska heitä tarvitaan, Kinisjärvi sanoo.

Naruhyppely on taitolaji, ja hyvin näyttää pärjäävän kouluttaja Pat Clarrisonkin.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT PETRI PUROMIES