MAAILMA: Lernfabrik inhimillistää uutta teknologiaa

Saksan metalliliitto IG Metall kouluttaa hankkeella jäseniään työn muutokseen, jotta heillä on mahdollisuus vaikuttaa työpaikan oloihin ja siihen, että tekniikka huomioi ihmisen.

23.6.2021

KUVA YLLÄ: Robotit maalasivat Volkswagenin koria autovalmistajan Wolfsburgin tehtaalla maaliskuussa 2019.

Miten robotit ja digitaalinen tekniikka vaikuttavat työoloihin? Saksan metalliliitto IG Metallilla on kunnianhimoinen Työ ja uudistuminen -hanke, jolla se valmistaa jäseniään muutoksiin. Yksi osa tätä on Bochumissa sijaitseva Lernfabrik, Oppitehdas.

Liitto on muutaman viime vuoden aikana opastanut Lernfabrikissa useita satoja keskisuurten teollisuusyritysten yritysneuvostojen jäseniä uuteen teollisuustekniikkaan. Yritysneuvostot ovat lailla määriteltyjä, työntekijöiden valitsemia elimiä, jotka valvovat heidän etujaan.

Lernfabrik on liiton ja Ruhrin teollisuusalueen sydämessä sijaitsevan Bochumin korkeakoulun yhteinen hanke. IG Metall solmi jo vuonna 1975 yhteistyösopimuksen korkeakoulun kanssa työelämän ja tutkimuksen lähentämisestä.

Vuonna 2008 ne perustivat työn parantamisen kokeilutehtaan Bochumiin, ja vuonna 2018 se suureni sekä keskittyi uuteen teknologiaan. Nyt Lernfabrikissa voi tutustua teollisuusrobottien osaamiseen, 3D-tulostustekniikkaan ja digitaalisiin järjestelmiin. Monia voi myös itse kokeilla.

Liittoa ei kiinnosta teknologia sinänsä. Se haluaa valmistautua siihen, mitä uusi teknologia merkitsee ihmisille, heidän työlleen ja työn järjestämisen tavoille.

– Yritysneuvoston jäseninä meidän on ohjattava ja säädeltävä tätä prosessia. Jotta voimme keskustella yrityksen johdon kanssa samalla tasolla, hankimme täällä tietoa, sanoo hissitehtaan yritysneuvoston jäsen Claudia König Deutsche Wellen haastattelussa.

Kurssilla suunnitellaankin Lernfabrikissa nähdyn pohjalta, mitä omalla työpaikalla pitäisi tehdä. IG Metall satsaa paljon työelämän inhimillistämiseen, työssä jaksamiseen, joustavampiin työaikoihin ja työajan lyhentämiseen.

Uusi teknologia voi olla siinä avuksi, liitto päättelee. Tai tehdä työstä ikävämpää, ellei kehitystä hallita oikein.

– Haluamme nähdä kokonaisuuden. Emme tutki nykyään vain uutta teknologiaa, vaan sosiaalista näkökulmaa: kuinka esimerkiksi uusi robotti vaikuttaa tapaamme työskennellä? Pätevyysvaatimuksiin? Koulutukseen?

Näin sanoo yksi Lernfabrikin 35 tutkijasta, Henning Oberc, Dagens Arbete -lehdessä.

– Liitto on kiinnostunut myötämääräämisoikeudesta. Se kouluttaa työntekijöiden edustajat, jotta heistä tulee asioita ennakoivia, ei passiivisia seuraajia.

Kun he tuntevat tekniikkaa, heillä on mahdollisuus vaikuttaa työpaikan oloihin ja siihen, että tekniikka todella huomioi ihmisen, Oberc sanoo.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA LEHTIKUVA / AFP

KEVÄTVALTUUSTO: Koronavuosi koetteli ja opetti

Teollisuusliiton toiminnan painopisteet vuonna 2020 olivat järjestäytyminen ja sen edistäminen, työehtosopimuksien ja neuvottelutoiminnan kehittäminen sekä henkilöstön osaamisen kasvattaminen.

21.6.2021

KUVA YLLÄ: Teollisuusliiton valtuuston kevätkokous pidettiin etäkokouksena. Valtuuston puheenjohtajisto kokoontui Helsingissä. Kuvassa liiton puheenjohtaja Riku Aalto ja taustalla valtuuston puheenjohtaja Jarmo Markkanen.

Teollisuusliiton valtuusto hyväksyi vuoden 2020 vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen 21. kesäkuuta pidetyssä etäkokouksessa. Kokouksen toinen osa järjestetään 12.–13. elokuuta Vantaalla.

Vuonna 2019 aloitetut työehtosopimusneuvottelut saatiin päätökseen alkuvuodesta 2020. Työnantajien koventuneet asenteet sopimusjärjestelmää kohtaan tulivat näkyviin. Osassa liiton työehtosopimuksia neuvottelut saatiin päätökseen normaalisti, mutta osassa jouduttiin käymään raskaat työtaistelut ennen kuin sopimukset sovittelun kautta syntyivät. Työtaistelut koskettivat eniten mekaanista metsäteollisuutta.

Teollisuusliitto onnistui keskeisissä tavoitteissaan eli kiky-tuntien poistamisessa ja ostovoimaa lisäävässä palkkaratkaisussa. Ansiotason nousu oli vuonna 2020 ennakkotietojen mukaan 1,8 prosenttia. Kun hinnat kallistuivat vuoden aikana 0,3 prosenttia, nousivat reaaliansiot 1,5 prosenttia.

Työehtosopimuskierroksesta tehtiin laaja analyysi. Sen tuloksia hyödynnetään kesän jälkeen alkavalla sopimuskierroksella, jota leimaavat Metsäteollisuus ry:n päätös vetäytyä sopimustoiminnasta ja Teknologiateollisuus ry:n päätös siirtää sopimustoiminta uudelle työnantajayhdistykselle Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle.

JÄSENHANKINTA JA JÄSENPITO

Korona osui voimallisesti järjestäytymisen ja jäsenhankinnan edistämiseen. Suuri osa jäsentilaisuuksista ja koulutuksista jouduttiin perumaan. Toimintaa jatkettiin sähköisin välinein. Työpaikkakartoituksia toteutettiin, ja esimerkiksi puutuotesektorin järjestäytymistä selvitettiin etänä. Järjestämiskampanjoita toteutettiin 27 työpaikalla.

Jäsenhankintaa varten valmistettiin monikielinen Me olemme liitto -paketti sekä erilaisia videoita. Jäsenhankinnassa tehtiin aikaisempaa enemmän työtä ulkomaalaistaustaisten työtekijöiden kanssa.

Liiton tarjoaman edunvalvonnan ja jäsenpalvelun rinnalla jäsenet odottavat paljon luottamusmiehiltä ja ammattiosastoilta. Muutamilla toiminta-alueilla käynnistettiin luottamusmiesten vertaistukiryhmiä, joiden toimintaa pidettiin onnistuneena.

Syksyllä 2020 käynnistettiin maksamattomien jäsenmaksujen takia erottamisuhan alla olevien jäsenten kontaktointi. Rästiin jääneiden jäsenmaksujen takia erotettujen jäsenten määrä väheni reippaasti.

Opiskelijajäsenyys on väylä liiton jäsenyyteen. Oppilaitostiedottamisen rinnalla järjestettiin kaksi kampanjaa opiskelijajäsenten hankkimiseksi. Tuloksena oli noin 2 300 uutta opiskelijajäsentä.

Jäsenpalveluissa otettiin käyttöön pidennetty päivystys keskiviikkoisin. Jäsenpalvelua kehitettiin myös uusilla tietoteknisillä järjestelmillä. Niihin sisältyvät esimerkiksi sähköinen kurssinhallintajärjestelmä Telmo ja edunvalvonta-asioiden hoitamiseen tarkoitettu Keissi.

VAIKUTTAMISTA MONELLA TASOLLA

Ennen marras–joulukuussa järjestettyjä luottamusmiesvaaleja toteutettiin puhelinkampanja, jossa entisiä luottamusmiehiä kannustettiin asettumaan uudelleen ehdolle. Luottamusmiehille tuotettiin runsaasti tietoa sisältävä starttipaketti. Liiton verkkosivujen työympäristöasioita käsittelevä osio uudistettiin. Työsuojeluvaltuutetuille aloitettiin uutiskirjeiden lähettäminen.

Aluetoiminnan ja aluetoimistoverkoston nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä tehtiin selvitys. Ammattiosastojen kehityskeskusteluja jatkettiin. Ensimmäiset ay-klinikat eli matalan kynnyksen koulutus- ja tiedotusfoorumit järjestettiin vuoden loppupuolella Teams-tilaisuuksina.

Teollisuusliitolta pyydettiin aikaisempaa enemmän lausuntoja valtionhallinnon hankkeisiin. Liitto esimerkiksi antoi lausunnon yt-lain muuttamisesta ja osallistui yritysvastuulain sekä kausityötä ja työperäistä maahanmuuttoa koskevien lakien valmisteluun. Vaikuttamisen yksi saavutus oli se, että maan hallitus aloitti hallituskaudet ylittävän teollisuuspoliittisen strategian valmistelun. Teollisuusliitto jatkoi aktiivista toimintaa myös kansainvälisillä foorumeilla.

Vuoden 2020 alussa toteutettiin liiton ensimmäinen jäsentutkimus Enemmän kuin numero tilastoissa. Se julkaistiin multimediakokonaisuutena liiton verkkosivuilla ja juttusarjana Tekijä-lehdessä. Viestintää lisättiin vuoden aikana oikeustapauksista ja sopimusneuvotteluista. Jäsenpalveluja kehitettiin monipuolisesti. Esimerkiksi kesäkuussa avattiin Työtori-palvelu yhteistyössä Duunitorin kanssa. Lentopalloliiton kanssa käynnistettiin kaksivuotinen yhteistyö.

Siirtyminen etätöihin ja virtuaaliseen työskentelyyn onnistui hyvin. Henkilöstö sai koulutusta digityökalujen käyttöön. Henkilöstö osallistui laajasti työtehtäviensä kannalta olennaiseen koulutukseen. Osaaminen kehittyi ja karttui. Tavoiteltavaa jäi esimerkiksi markkinointiosaamisen kehittämisessä ja sosiaalisen median hyödyntämisessä.

Valtuusto hyväksyi liiton vuoden 2020 tilinpäätöksen. Se osoitti 26,2 miljoonan euron ylijäämän, kun talousarviossa ylijäämäksi oli arvioitu 4,8 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 508 336 823 euroa. Oman pääoman osuus on 98 prosenttia.

Liitto neuvottelee työehtosopimukset

Valtuusto päätti 21.6.2021 muuttaa ammattiosastojen mallisääntöjä niin, että liiton ja ammattiosastojen tehtävänjako työehtosopimusneuvotteluissa on varmasti selvä.

Tehtävänjako on se, että Teollisuusliitto neuvottelee ja solmii työehtosopimukset. Ammattiosastot voivat edelleen tehdä liiton solmimien työehtosopimusten mukaisia paikallisia sopimuksia. Muutoksessa korostetaan Teollisuusliittoa työehtosopimusosapuolena, mikä on alun perinkin ollut ammattiosastojen sääntöjen henki.

Ammattiosastojen sääntöjen täsmentävän uudistamisen taustalla ovat työnantajaliittojen ajamat työmarkkinapolitiikan muutokset. Sääntömuutoksella suojataan myös luottamusmiesten asemaa työpaikoilla.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVA KITI HAILA

TOIMIJA: Jouni Mononen: ”Joskus tiedonsaanti on kortilla”

JOUNI MONONEN

Pääluottamusmies,
työsuojeluvaltuutettu
Tulikivi Oyj, Heinävesi

”Työkaverit kinusi viime syksynä, että ruppee sie siihen pääluottamusmieheksi. Vaaleiksi meni ja sain voiton. Eihän tämä nyt ole hommaa kummempaa. Mikäs siinä, en ole tähän itkuissa suin lähtenyt, kivaa on. Työkaverit ovat mukavia.

Tiedonkulku on sellainen, mitä monikin haluaa paremmaksi. Sitä pitäisi kehittää. Joskus tiedonsaanti on kortilla, mutta hommat pyörivät vanhaan malliin. Tottuneesti tehdään. Kaikki ovat olleet töissä vuosia, taitaa pisin työsuhde täällä olla yli 40 vuotta.

Vuonna 2003 tulin itse töihin Kermansavelle, sitten Tulikivi osti sen. Tulikivellä on pääpaikka Juuassa, täällä Heinävedellä tehdään keraamisia uuneja. Uuneja myös kehitetään koko ajan. Kaikkea kehitetään.

Tuotannossa työntekijöitä on Heinävedellä parikymmentä ja toimihenkilöitä neljä. Olen uuniosastolla elementtityöntekijänä. Uunielementtien raaka-aineet sekoitetaan vähän kuin betonimyllyssä, puristetaan koneella elementeiksi. Uunit kasataan kuin legopalikoista tehtäisiin, sitten laastia väliin, uuni pinnoitetaan, laitetaan luukut kiinni ja siinä se on. Täällä on myös saunaosasto ja laattaosasto, välillä joutuu hyppäämään muuallekin, kun joku on poissa. Se on sellaista työnkiertoa.

Nythän puhutaan paljon paikallisesta sopimisesta, että kaikkien pitäisi sopia itse. Siinä työntekijä kyllä häviää varmasti.

Pääluottamusmiehenä pitää tehdä oikeasti hommia. Onhan tässä jo joutunut selvittelemään kaikennäköisiä koronajuttuja. Kun korona alkoi, eriytettiin työporukat ja ruokataukopaikat kolmeen osaan. Töissä on myös koronatyöryhmä, ja välillä tulee uusia sääntöjä.

Tänä vuonna lomautuksia on ollut ihmeen vähän, vain kaksi. Konsernissa ovat yt:t päällä jatkuvasti. Kun yhdet loppuvat, niin toiset alkavat. Lomautukset ovat yleensä olleet viikon mittaisia. Eikä sitä yhtään tiiä, tilanne voi yhtäkkiä kääntyä, tämähän on pörssiyhtiö.

Oli myös palkkaneuvottelut alkuvuodesta, ja ihmiset tietysti aina kyselevät kaikkea maan ja taivaan välillä. Asiat on aina saatu selviksi, jotakin kautta. Teollisuusliiton paikallistoimistosta Varkaudesta olen saanut paljon apuja.

Nythän puhutaan paljon paikallisesta sopimisesta, että kaikkien pitäisi sopia itse. Siinä työntekijä kyllä häviää varmasti. Teollisuusliitto on kuitenkin sanonut, että se neuvottelee meidän puolestamme.

Pääluottamusmiehenä minulle on ainakin tärkeää olla tasapuolinen kaikille. Auttaa kaikkia. Otetaan päivä kerrallaan, ei tässä kummemmin. Meidän pomotkin ovat sellaisia kivoja, niitten kanssa voi jutella kaikesta ja kysellä, ei ole hirmuisia erimielisyyksiä ollut.”

TEKSTI SINI SILVÀN
KUVA JOHANNA KOKKOLA

OIVALTAJA: Teollisuusliiton urapalveluja käyttänyt Esa Untinen: ”Elämä alkoi hymyillä”

Metsäkoneenkuljettaja Esa Untinen kipuili viime syksynä lomautusten kanssa, kun liiton urapalveluista soitettiin ja kysyttiin, kiinnostaisiko nuorta miestä osallistua liiton urapalveluun. Untinen päätti kokeilla, kun aikaa oli olla välillä viikkojakin vain kotosalla.

7.5.2021

TEOLLISUUSLIITON URAPALVELUT

ESA UNTINEN

Toholampi
Metsäkoneenkuljettaja, Säilynoja Forest, Sievi
Maataloustyöntekijä, Haasala Oy, Lohtaja
Metsäkonealan ja puutavaraterminaalien työntekijät ao. 773

Henkilökohtainen uravalmennus on liiton jäsenetu, jossa voi pohtia valmentajan kanssa työnhakua, osaamisen kasvattamista tai hyvinvointiasioita. Palvelun tuottaa Teollisuusliitolle yhteistyökumppani UP Partners.

Untinen on käynyt useita puhelinkeskusteluja uravalmentaja Mai Peltoniemen kanssa. Asiaa on riittänyt puolesta tunnista puoleentoista tuntiin.

– Oli henkisesti raskasta olla viikkoja kotona lomautettuna. Mai kyseli kuulumisia ja mietimme yhdessä, mitä tehdä. Rahatilannekin alkoi olla tiukka, joten tuumin, että kotona olemisen sijasta voisin hakea toista työpaikkaa tai vaikka keikkahommia, eikä niiden välttämättä tarvitse olla edes omalta alalta.

Keski-Pohjanmaalla Toholammilla asuva Untinen sai vinkkejä mahdollisista työpaikoista tutuiltaan ja soitti yrittäjille. Maaliskuussa hän aloitti metsänhoitopalvelualan yrityksessä Säilynoja Forestilla metsätyöt. Toinenkin vinkki kesäajan sesonkitöistä poiki tulosta: kesäksi Untinen on sopinut metsä- ja peltoalan töistä lohtajalaisen Haasala Oy:n kanssa.

Seuraavaksi talvisesongiksi Untinen toivoo pääsevänsä taas jatkamaan Säilynoja Forestin metsätöissä.

– Nyt on suullisesti sovittu, että aloitan peltohommat Haasalalla, kun metsään tulee toukokuussa kelirikko. CV:n tuunaaminen omavalmentajan kanssa henkilöstövuokrausyrityksen käyttäjäprofiiliin jäi tekemättä, kun kaksi uutta työpaikkaa ilmaantui.

Oli henkisesti raskasta olla viikkoja kotona lomautettuna.

Liiton uravalmennus on Untisen mielestä hyvää palvelua. Keskustelut ovat olleet Untisen mielestä kannustavia ja jopa terapeuttisia. Untinen heräsi ajattelemaan, ettei elämä ole yhdestä työpaikasta kiinni.

– Välittäminen paistaa valmentajasta läpi.

Untinen on tyytyväinen nykytilanteensa. Elämä hymyilee, vaikka mikään ei ole satavarmaa.

Uravalmennuksessa olisi ollut mahdollista osallistua myös webinaareihin ja verkkokursseille, mutta Untinen ei läppärin ääressä istumisesta innostunut. Puhelin oli riittävä väline niin keskusteluihin omavalmentajan kanssa kuin onnistuneeseen työnhakuun.

Lue lisää liiton urapalveluista: www.teollisuusliitto.fi/urapalvelut

TEKSTI PIA KOIVISTO
KUVA PÄIVI KARJALAINEN

TOIMIJA: Jarmo Liimatainen: ”Moneltako päivältä on maksettu?”

JARMO LIIMATAINEN

Työttömyyskassan asiamies
Osaston luottamusmies
Valtra Oy Ab, Suolahti
Suolahden Traktoritehtaan työntekijäin ao. 141

6.5.2021

”Olen viimeiset vuodet ollut vuoron vanhin eli kymppi. Vähän sellainen ´sulake´, jolta työkaverit huutelevat apua välillä.

Valtran traktoritehtaan voimansiirtotehtaan kokoonpanossa työntekijöitä on vähän vaille sata. Olen kokoonpano-osaston luottamusmies. Koko talossa on 500–600 työntekijää.

Luottamusmiehen tehtävä on vähän luontainen perimä, piti mennä tilalle, kun vanhempia jäi pois. Työttömyyskassan asiamieheksi olen tullut luottamusmiehen roolin kautta. Luottamusmiestunnit on määrätty, mutta luottamustoimia hoidetaan oikeasti jonkin verran joka päivä. Kiitos siitä työnantajalle, joka ymmärtää, että näitä asioita pitää hoitaa. Eri osastojen luottamusmiesten ja pääluottamusmiehen kesken tietoa vaihdetaan ja tasataan.

Kun on tullut lomautuksia, käydään työttömyyskassan asiamiehinä läpi porukan päivärahajuttuja ja lomautusilmoituksia. Nyt korona on teetättänyt lomautuksia. Ei niinkään meillä, mutta jos alihankkijoilta ei saada osia, se pysäyttää tuotantoa täällä.

Asiamiehenä selvitellään päivärahojen hakemista. Inhimillisiä virheitä tulee niin maksajan kuin maksun pyytäjän puolella.

Jäseneksi liittymisistä ja lomautuskäytännöistä on tehty selkeitä ohjeita taukopaikoille ja työntekijöille, että mitä ja miten pitää tehdä. Painotan, että jokainen oikeasti ilmoittautuisi työ- ja elinkeinotoimistoon, viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä.

Lomautusilmoituksen saa työnantajalta fyysisesti paperina käteen, mutta se ei kaikille mene perille, että hakemus työttömyyskassaan pitää tehdä oikeasti itse. On skannereita tai voi vaikka kännykällä ottaa kuvan ja laittaa sähköpostin liitteenä eteenpäin.

Asiamiehenä selvitellään päivärahojen hakemista. Inhimillisiä virheitä tulee niin maksajan kuin maksun pyytäjän puolella.

Työttömyyskassan asiamiehet ovat iso verkosto, luottamusmiehet on valjastettu tähän aika hyvin. Kun kaverille tulee työttömyyspäivärahapäätös, kysyn ihan suoraan, oletko katsonut, moneltako päivältä on maksettu ja mitä on maksettu. Voi olla, että on puuttunut monta päivää. Täytyy pitää heidän puoliaan. Tulee siitä kiitoskin joskus. Hyvältä tuntuu itsestäkin, kun on saanut toista autettua.

Tällä hetkellä on koronaa lukuun ottamatta hieno tilanne, on tilauksia ja tekemistä. Traktorit ovat hienoja tuotteita nykypäivänä.

Olen pyrkinyt työasiat jättämään portille. Kotona koirat ovat sellaisia kavereita, joilta saa hymyn aina. Niitten kanssa kun lähtee lenkille, asiat nollaantuvat.”

TEKSTI SINI SILVÀN
KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

MAAILMA: Öljyä, korruptiota ja sortoa

KAZAKSTAN Vuosi toisensa jälkeen Kazakstan löytyy ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC:n vuosiraporteista maailman kymmenen työntekijöille huonoimman maan joukosta. Maan johto on vainonnut pitkään riippumattomia ammattiliittoja.

KUVA YLLÄ: Mellakkapoliisi partioi Zhanaozenin kaupungissa Kazakstanissa joulukuussa 2011. Muutamaa päivää aiemmin ainakin 16 ihmistä kuoli samalla seudulla poliisin avattua tulen kohti lakkoilevien öljytyöläisten mielenosoitusta. Tapaus sai laajasti huomiota, mutta 10 vuotta myöhemmin Kazakstanin ay-liikkeen ahdinko jatkuu edelleen.

Liittoja on kielletty, niiden johtajia vangittu ja lakkoja murskattu kovin ottein. Joulukuussa 2011 poliisi tulitti lakkoilevien öljytyöläisten mielenosoitusta Zhanaozenin kaupungissa.

Poliisit eivät ampuneet ilmaan eivätkä jalkoihin vaan tappaakseen, kertoivat silminnäkijät. Virallisten tietojen mukaan 16 ihmistä kuoli ja toistasataa haavoittui. Lukuja pidetään yleisesti väärinä. Toisten tietojen mukaan 64 ihmistä kuoli ja yli 400 haavoittui.

Tapahtumat herättivät niin laajaa huomiota, että maan johdon oli muutettava tapojaan. Avoin väkivalta väheni, ja ay-aktiiveille alettiin jakaa tuomioita oikeudessa. Ne olivat kuitenkin mielivaltaisia.

Vuodesta 2014 työlainsäädäntö asetti liitot ja niiden johtajat rikosvastuuseen jokaisen yksittäisen jäsenen toiminnasta. Näin lakoista saatiin laittomia, ja useita ay-johtajia lähetettiin vankilaan.

Tunnetuimpia heistä on öljy- ja energiateollisuuden työläisten liiton puheenjohtaja Erlan Baltabai. Hänet tuomittiin seitsemäksi vuodeksi vankeuteen. Laajan kansainvälisen solidaarisuuskampanjan vuoksi Baltabai armahdettiin 2019, mutta lähetettiin uudelleen viideksi kuukaudeksi vankilaan.

Nyt Baltabai on vapaana, mutta ei saa osallistua liiton toimintaan. Muitakin ay-johtajia sai vankeustuomioita tai kotiarestia, ja ammattiliittojen keskusliitto lakkautettiin.

Kansainvälisen paineen vuoksi maa kohensi ammattiliittoja koskevia lakejaan viime vuonna. Vaikutus näyttää olevan vähäinen: helmikuussa öljytyöläisten liittoja lähdettiin lakkauttamaan. Syytteen takana olivat öljy-yhtiöt.

Liittojen, muun vapaan kansalaistoiminnan ja journalistien laaja vaino kytkeytyykin tiiviisti öljyteollisuuteen. Öljy pyörittää maan taloutta ja vientiä. Maata vuodesta 1991 hallinneen, vuonna 2019 presidentin tehtävät jättäneen Nursultan Nazarbajevin lähipiirillä ja suvulla on mittavat intressit öljyteollisuudessa. Korruptio on massiivista.

Kiinalaiset yhtiöt investoivat nyt kasvavasti Kazakstaniin. Ne ovat usein valtionyhtiöitä ja suhtautuvat kielteisesti ay-toimintaan. Maan nousu pois maailman kymmenen työntekijälle huonoimman maan joukosta ei ole helppoa.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA LEHTIKUVA / VASILY SHAPOSHNIKOV

TEKNOLOGIASEKTORI: ”Näkemys ja osaaminen ovat laajentuneet”

Teollisuusliiton teknologiasektori ajaa jäsenten etuja neljällä sopimusalalla. Sektorin johtaja Jyrki Virtanen kertoo, että Teknologiateollisuus ry:n irtiotto työehtosopimustoiminnasta loi monta avonaista kysymystä.

29.4.2021

Teollisuusliiton teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen katsoo, että liiton kolme ensimmäistä toimintavuotta ovat olleet opettavaisia.

– Koko ajan opitaan toisiltamme ja pikkuhiljaa hitsaudutaan yhtenäiseksi joukkueeksi, Virtanen sanoo.

Jyrki Virtanen
Jyrki Virtanen

Metalliliiton, TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton ja Puuliiton fuusiosta vuonna 2018 syntyneessä Teollisuusliitossa on laaja katselukulma kotimaan teollisuuteen.

– Jokaisen näkemys ja osaaminen ovat laajentuneet, Virtanen pohtii.

Teollisuusliitossa edunvalvonta- ja työehtotoimintaa hoidetaan neljällä eri sektorilla, jotka ovat teknologiasektori, kemian sektori, puutuotesektori ja erityisalojen sektori.

NELJÄ SOPIMUSTA, KOLME NEUVOTTELUKUMPPANIA

Teknologiasektorin neljä sopimusalaa ovat malmikaivokset, pelti- ja teollisuuseristysala, puolustusministeriön työpaikat sekä teknologiateollisuus.

– Meillä toiminta jatkui Metalliliiton pohjalta, Virtanen kertoo.

Teknologiateollisuuden sopimusalalla työskentelee noin 71 400 Teollisuusliiton jäsentä. Työehtosopimus on solmittu Teknologiateollisuus ry:n kanssa.

Malmikaivosten sopimusalalla työehtosopimus on solmittu myös Teknologiateollisuus ry:n kanssa. Teollisuusliiton jäsenistä noin 1 600 työskentelee sopimusalalla.

Pelti- ja teollisuuseristysalalla työehtosopimus on tehty Metalliteollisuuden harjoittajain liiton – MTHL:n Työnantajat ry:n kanssa. Sopimusalalla työskentelee reilu 1 200 Teollisuusliiton jäsentä.

Puolustusministeriön työpaikkojen sopimusalalla työskentelee noin kymmenen Teollisuusliiton jäsentä. Alalla noudatetaan Teollisuusliiton ja puolustusministeriön välistä työehtosopimusta ja sen osana valtion yleisiä työehtoja.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDESSA MONI ASIA AUKI

Teknologiasektorin toimintaympäristö on ollut viime vuosina vakaa. Tähän tuli muutos 25. maaliskuuta, kun Teknologiateollisuus ry ilmoitti lopettavansa työehtosopimuksista neuvottelun ja siirtävänsä valtakunnalliset neuvottelut uuteen Teknologiateollisuuden työnantajat ry -yhdistykseen.

– Neuvottelukulttuuri oli pysynyt ennallaan ilmoitukseen saakka, Virtanen sanoo.

Tällä hetkellä ilmassa on monta avonaista kysymystä. Teknologiateollisuuden työehtosopimus päättyy marraskuun lopussa.

– Tuntuu siltä, että aika paljon on auki kysymyksiä työantajapuolellakin, Virtanen toteaa.

Tulevan valtakunnallisen neuvottelukumppanin jäsenyritysten määrä ja sitä kautta sopimuksen yleissitovuus on kysymyksistä keskeinen. Elokuussa varsinaisen toimintansa aloittavassa uudessa työantajayhdistyksessä oli perustettaessa kolme jäsenyritystä.

– Ennen syksyä ei tiedetä, millaisen porukan kanssa neuvotellaan, Virtanen sanoo.

Ei ole vanhoja tulkintoja, kun on aivan uusi neuvotteluosapuoli.

Jos syksyllä päädytään laajasti yrityskohtaisiin neuvotteluihin, vaativat neuvottelut runsaasti resursseja kaikilta osapuolilta.

– Arvioni on, että tulee pitkät neuvottelut, kun käydään pykälä pykälältä läpi, Virtanen sanoo.

Perinteisesti neuvotteluissa on voitu luottaa aiemmissa neuvotteluissa tehtyihin tulkintoihin.

– Ei ole vanhoja tulkintoja, kun on aivan uusi neuvotteluosapuoli, Virtanen toteaa.

Tulevien neuvottelujen teemojen Virtanen uskoo pysyvän pääosin totutun kaltaisina. Vuosi vuodelta työnantajapuoli on tuonut pöytään kovempia kysymyksiä, jotka liittyvät perusarvoihin.

– Keskeisenä kysymyksenä on luottamusmiesjärjestelmä. Sitä työnantaja on koettanut murentaa joka kierroksella, Virtanen kertoo.

RAUHATON NEUVOTTELUKIERROS

Paikallisen sopimisen lisääminen on Teknologiateollisuuden keskeinen perustelu irtiotolleen.

– Paikallinen sopiminen on ollut mahdollista, eikä se muutu jatkossakaan, Virtanen toteaa.

Hän tulkitsee, että paikallisen sopimisen lisääminen tarkoittaa eri asioita eri osapuolille.

– Työnantajapuolen tavoitetila on saada avattua paikallista sopimista siten, että ohitettaisiin liiton edustaja mahdollisimman monessa paikassa, Virtanen sanoo.

Yleissitovat työehtosopimukset ovat perinteisesti luoneet sopimusaloille vakautta ja ennustettavuutta. Syksyllä alkavissa neuvotteluissa tämä ei ole enää oletus.

– Siltä se tässä vaiheessa näyttää, että syksy on rauhaton. Katsotaan nyt, millä mallilla saadaan vietyä neuvottelut läpi, Virtanen sanoo.

Teknologiasektorilla tehdään suunnitelmat sekä yleissitovan sopimuksen neuvotteluun että tilanteeseen, jossa yleissitovuutta ei ole, Virtanen kertoo

AJANKOHTA YLLÄTTI, SUUNTA EI

Teknologiateollisuuden irtiotto ei ollut yllätys Virtaselle, sillä työnantajajärjestössä on ajettu paikallisuutta pitkään. Aikataulu kuitenkin muotoutui yllättävän nopeaksi.

Metsäteollisuus ry ilmoitti lokakuussa 2020 irtautuvansa työehtosopimustoiminnasta. Teollisuusliiton kanssa solmitut metsäteollisuuden työehtosopimukset päättyvät vuoden 2021 lopussa ja helmikuun 2022 lopussa.

– Vielä ei ole kokemusta, miten metsäteollisuuden malli toimii, Virtanen pohtii.

Teknologiateollisuus teki oman irtiottonsa ilman keskusteluja Teollisuusliiton kanssa.

– Olisin kuvitellut, että päätös olisi tullut vasta sitten, jos neuvotteluissa ei saada kipeitä asioita ratkaistua, Virtanen sanoo.

TEKNOLOGIASEKTORI

Työmarkkinoiden käytössä olevat jäsenet 31.12.2020
Teknologiateollisuus 71 420
Malmikaivokset 1 576
Pelti- ja teollisuuseristysala 1 247
Puolustusministeriön työpaikat 9
Yhteensä 74 252

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN

OIVALTAJA: Henri Åkerlund: ”Työntekijällä on oikeus pidättäytyä vaarallisesta työstä”

Henri Åkerlund on toiminut reilun vuoden työsuojeluasiamiehenä, mutta peruskurssille hän ei ole koronarajoitusten takia vielä päässyt. Åkerlund osallistui maaliskuussa kolmetuntiseen Työsuojelun ensiaskeleet -verkkokoulutukseen, jonka Teollisuusliitto järjesti ensiavuksi uusille työsuojelutoimijoille.

16.4.2021

TYÖSUOJELUN ENSIASKELEET

HENRI ÅKERLUND

Levyseppähitsaaja, työsuojeluasiamies
Andritz Savonlinna Works Oy
Savonlinnan Metallityöväen ao. 17

– Seurasimme verkkoluentoa yhdessä pääluottamusmiehen kanssa työpaikalla Teamsin välityksellä. Työsuojeluvaltuutettu osallistui webinaariin kotoaan, Åkerlund kertoo.

Työsuojelun webinaari oli Åkerlundin toinen kokemus verkkokoulutuksista. Ensimmäinen etäkoulutus käsitteli telineturvallisuutta.

– Opettajat olivat mukavia ja osasivat puhua mielenkiintoisesti. Myös me kurssilaiset saimme osallistua puheenvuoroin ja kysymyksin.

Verkkokurssilaiset kävivät läpi muun muassa työturvallisuuslakia eri osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien näkökulmasta.

Työnantajalla on velvollisuus huolehtia turvallisesta työympäristöstä.

– Myös työntekijöillä on velvollisuus huolehtia omasta ja työtoverien turvallisuudesta, noudattaa ohjeita ja varovaisuutta, käyttää suojaimia ja apuvälineitä sekä ilmoittaa vioista ja puutteista. Työntekijällä on myös oikeus pidättäytyä työstä, jos siitä voi aiheutua vakavaa vaaraa hengelle tai terveydelle.

Vaikka verkko-opetuksessa ja -kokouksissa on paljon hyvää, kuten se, ettei tarvitse lähteä matkustamaan parin tunnin palaveriin toiselle puolelle Suomea, Åkerlund liputtaa lähiopetuksen puolesta ja odottaa laajaa ja yksityiskohtaista työsuojelun peruskurssia Murikassa.

Näinä aikoina työpaikan työsuojelukokousten yksi keskeinen aihe on koronavirukselta suojautuminen, kertoo Henri Åkerlund.

Paperi- ja selluteollisuuden laitteita valmistavalla konepajalla on Åkerlundin mukaan paljon ennakkoon suunnittelua vaativia riskitilanteita. Isoja ja painavia koneita siirrellessä on oltava tarkkana ja nostoapuvälineiden pitää olla kunnossa. Kulmahiomakone eli rälläkkä on myös työkalu, jonka kanssa on oltava varovainen.

– Työsuojeluporukan Teams-kokouksissa on tullut esiin, että eri osastoilla on erilaisia riskitekijöitä. Näissä töissä pitää olla tosi skarppina ja miettiä työvaiheet ennen tekemistä. Vaarojen arviointi -lomakkeen täyttäminen päivittäin ennen työn aloittamista on hyvä systeemi.

Työsuojeluvaltuutettu ja -asiamiehet auttavat työntekijöitä erilaisissa tilanteissa, joita voivat olla esimerkiksi kiusaamiseen puuttuminen tai vaarallisen työn keskeyttäminen.

– Tällaisia tilanteita en ole työsuojeluasiamiehenä ollessani kohdannut, mutta varsinkin kiusaamisen tai häirinnän selvittely voi olla hankalaa. Toinen voi kokea kiusaamisena sen, mitä toinen pitää huumorina.

TEKSTI PIA KOIVISTO
KUVA MARKKU TISSARINEN

MAAILMA: Suuri rottajahti

Rotta on sitkeä eläin, eikä edes presidentti Trumpin hallinto onnistunut kukistamaan sitä. Ei ainakaan ammattiliittojen protestien symboliksi noussutta ilmalla täytettävää rottahahmoa.

9.4.2021

KUVA YLLÄ: ”Scabby the Rat” New Yorkin Bryant Parkissa huhtikuussa 2018. Yhdysvaltalaiset ammattiliitot käyttävät ”kapista rottaa” mielenosoituksissa vastalauseena epäoikeudenmukaisesti toimiville työnantajille.

Yleensä yli kolmimetrinen, käpäliään uhkaavasti heilutteleva rotta on liittojen mielenosoitusten vakiotavaraa Yhdysvalloissa. Se puhalletaan koko komeuteensa työntekijöitään kaltoin kohdelleen tai ay-oikeuksia rikkoneen yrityksen toimitilojen lähellä, ja aktiivit kulkevat vierellä kyltteineen.

Otus tunnetaan nimellä Scabby the Rat, suomeksi vaikkapa kapinen rotta. Nimen takana on Yhdysvalloissa lakonrikkurista käytetty sana scab, joka tarkoittaa muun muassa eri rupitauteja.

Scabby the Rat syntyi Chicagossa vuonna 1989. Ammattiosasto kaipasi jotakin tehokasta työehtoja loukannutta yritystä vastaan. Jättirotta sopi hyvin: se on näyttävä ja kertoo ohikulkijoille vahvalla symbolikielellään, miten yritys on toiminut.

Toimintamallina on name and shame, kuten englanniksi sanotaan. Rikkeitä tehnyt asetetaan julkiseen häpeäpaaluun.

ROTTASYMBOLIN KÄYTTÖ OSA SANANVAPAUTTA

Muovirotasta tuli nopeasti liittojen mielenosoitusten vakiovaruste. Näky on tuttu monille Yhdysvalloissa käyneelle. Rottapalloja tehdään eri kokoisina ja hiukan eri näköisinä, mutta yhteistä on vahva rottamaisuus.

Onnistumisen merkki on Scabbyn keräämä vastustus. Niitä on puukotettu, poliisi on takavarikoinut niitä ja työnantajien juristit ovat yrittäneet löytää lakipykälää niiden kieltämiseksi.

Valitukset eri puolille eivät kantaneet hedelmää. Rottasymbolin käyttö katsottiin perustuslain takaamaksi sananvapaudeksi. Aina siihen asti, kunnes Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti.

Hän nimesi vuonna 2017 työelämäoikeuksia valvovan viranomaisen National Labor Relations Boardin pääjuristiksi työnantajapuolen ärhäkän edustajan Peter Robbin.

Scabby saa jatkaa vaellustaan, perustuslain ja nyt lakia vartioivienkin suojelemana.

Robb tuotti useita esityksiä Scabbyn kieltämiseksi uhkaavana, häiritsevänä tai sivullisia haittaavana. Hän näki lisäksi Scabbyn loukkaavan työn teettäjän oikeuksia, mikäli sen alihankkijaa vastaan protestoidaan. Oikeus kumosi kieltohankkeet yksi toisensa jälkeen.

Joe Bidenin valinta presidentiksi muutti tilanteen. Hän erotti Robbin ja nimesi uudeksi pääjuristiksi Peter Ohrin. Heti ensi töikseen hän lopetti kaikki hankkeet Scabbyn kieltämiseksi. Sellaiset toimet ovat viraston arvokkaiden resurssien tuhlausta eivätkä yleinen etu, hän sanoi.

Scabby saa siis jatkaa vaellustaan, perustuslain ja nyt lakia vartioivienkin suojelemana.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA BRECHT BUG

OIVALTAJA: Jarno Silvonen: ”Perusvalmiudet ja ensisysäys luottamusmiehen tehtäviin”

Vuoden alussa luottamusmieheksi ja varapääluottamusmieheksi valittu Jarno Silvonen sai ensisysäyksen ja laajan katsauksen luottamusmiehen tehtäviin päivän mittaisella etästarttikurssilla tammikuussa. Peruskurssille pääsy on viivästynyt, sillä Murikka on jouduttu pitämään kiinni koronaepidemian takia.

8.4.2021

LUOTTAMUSMIESTEN STARTTIKURSSI

JARNO SILVONEN

Linjanhoitaja, varapääluottamusmies ja luottamusmies
Orion Oyj, Turku
Turun lääkealan työntekijät ao. 440

Verkko-opetuspäivän aikana Silvonen ehti saada perusvalmiudet toimia luottamusmiehenä. Teams-linkki oli valmiina avattavaksi aamukymmeneltä olohuoneen pöytäkoneella.

– Olin hyvissä ajoin liikenteessä eli valmistautunut. Aamupala oli syöty ja koiran kanssa käyty aamulenkillä. Olin myös miettinyt ennakkotehtäviä, joihin kuului esimerkiksi oma esittely ja sen pohtiminen, millainen on oma tehtävä uutena luottamusmiehenä.

Teams-istunnossa oli mukana toistakymmentä luottamusmiestä. Etäpäivässä oli Silvosen lisäksi toinenkin osallistuja muovituoteteollisuuden ja kemian teollisuuden sopimusalalta.

– Starttikurssi oli hyvä korvike varsinaiselle viiden päivän peruskurssille. Aloituspaketiksi tämä oli riittävä, mutta odotan Murikkaan pääsyä ja saavani lisää syventävää tietoa sekä kuulevani kokemuksia muilta työpaikoilta.

Luottamusmiesten peruskurssilta Silvonen odottaa hyvää seuraa ja tiukkoja tilanteita opettajien kanssa.

Odotan, että pääsen haastamaan opettajat kysymyksillä ja keskusteluilla, ja että opettajat haastavat meidät kurssilaiset.

Silvosen piti osallistua peruskurssille maaliskuussa, mutta lähiopinnot jouduttiin perumaan pandemian takia. Vielä ei tiedetä, milloin Murikkaan päästään.

Tuore luottamusmies Jarno Silvonen on saanut tukea tehtäviinsä verkkokursseilta.

– Luottamusmiehille tuli maaliskuulle verkkokursseja, jotka syventävät luottamustehtävän kannalta olennaista tietoa, mutta eivät korvaa peruskurssia. Näille verkkokursseille olen osallistumassa.

Uudella luottamusmiehellä ei ole vielä montaa kokemusta tehtävistä, mutta muutamia neuvoja hän on ehtinyt jo antaa työntekijöille esimerkiksi työvuoromallista ja palkankorotuksista.

Luottamustehtävään hakeutumiseen Silvosta johti mielenkiinto niin opiskelua kohtaan kuin kiinnostus työhön liittyviin sopimusasioihin. Taustalla vaikuttivat myös auttamishalu, oikeudenmukaisuuden arvo sekä halu vaikuttaa työoloihin. Opiskeluinnostusta kuvaa se, että Silvonen opiskelee tällä hetkellä koneoppimisen perusteita verkkokoulutuksena. Opintoihin sisältyy muun muassa datanhallintaa ja tekoälyä.

Luottamusmies on neuvottelija, auttaja, sopija, sovittelija, tiedonvälittäjä, kehittäjä sekä ammattiosaston ja työntekijöiden edustaja.

– Kaikki nämä tehtävät ovat arvokkaita. Luulen, että sovittelu tulee olemaan haastavin alue, koska eteen voi osua monia yllätystekijöitä.

TEKSTI PIA KOIVISTO
KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ