Maahanmuuttoon keskittyvien populistipuolueiden menestys Euroopassa nostaa työajan pidentämisen poliitikkojen asialistalle.
Itävallan uusi perinteisen oikeiston ja maahanmuuttovastaisen uusoikeiston hallitus ajoi heinäkuussa läpi lain, joka pidentää mahdollisen työajan 12 tuntiin päivässä ja 60 tuntiin viikossa.
Laki herätti laajaa vastustusta, jopa maan piispojen kokous tuomitsi lakiehdotuksen. Pääkaupunki Wienissä peräti satatuhatta ihmistä kokoontui osoittamaan mieltään lakia vastaan. Ammattiliitot vaativat kansanäänestystä laista.
Uusi laki nostaa sallitun päivittäisen työajan 12 tuntiin. Tämä on ollut erityistapauksissa mahdollista aiemminkin, mutta nyt työnantajalla on tähän laaja määräysvalta.
Työntekijällä on yksilöllinen oikeus kieltäytyä yli 10 tunnin päivästä. Ammattiliitot kysyvät, kuinka todellista tämä oikeus on, kuinka moni uskaltaa sen tehdä. Yritysneuvostoilla tai ammattiliitoilla ei enää ole asiaan vaikutusmahdollisuutta. Lisäksi aiempi ylityön terveysvaikutusten arvioinnin tarve poistuu.
Työntekijän turvaksi jää vain EU-direktiivi, joka määrää työajalle 48 tunnin keskimääräisen viikoittaisen ylärajan neljän kuukauden jaksossa.
Työaikaa pyritään pidentämään, työnantajan määräysvaltaa kasvattamaan, joustoja luomaan työnantajien ehdoilla.
Laki kirjaa, että yrityskohtaiset sopimukset voivat määrätä työntekijälle parempiakin työaikajoustoja. Ammattiliitot huomauttavat, että sopimuksessa on aina kaksi osapuolta. Jos työnantaja irtisanoo sen, sopimusta ei enää ole ja toimitaan lain mukaan.
Samalla laki laajensi niiden johtavien työntekijöiden määrää, joita työaikalaki ei koske.
Yrityksissä, joissa ei ole yritysneuvostoa, työnantaja voi jatkossa sopia suoraan työntekijän kanssa enintään neljän pyhäpäivän muuttamisesta työpäiviksi vuodessa.
Metallialaa edustavan PRO-GE -liiton työehtosopimus sallii jo 12 tunnin työpäivät erityistapauksissa ja tuotannollisten vahinkojen estämiseksi. Nyt määräysvalta siirtyy työnantajalle. Yritysneuvostoilla ollut oikeus sopia korvauksista poistuu uuden lain myötä. Liitto laskee myös ylityökorvausten vähenevän tai jopa osin poistuvan.
Itävallan tapaus kertoo nykyisistä poliittisista tuulista Euroopassa. Työaikaa pyritään pidentämään, työnantajan määräysvaltaa kasvattamaan, joustoja luomaan työnantajien ehdoilla, kollektiivista sopimista vähentämään sekä yritysneuvostojen valtaa leikkaamaan.
Usein tässä auttavat ratkaisevasti puolueet, jotka keskittyvät puheissaan maahanmuuttoon sanoen siten puolustavansa työntekijän oikeuksia.
TEKSTI HEIKKI JOKINEN KUVA PRO-GE
Sivun yläreunan kuva: Yli 100 000 ihmistä osoitti mieltään Wienissä kesäkuun lopussa Itävallan oikeistohallituksen uutta työaikalakia vastaan.
Viestintäalan toimihenkilöiden pääluottamusmiehenä Helsingin Sanomatalossa toimiva Tuija Pircklén kävi jo TEAM-liiton aikana kursseilla varsin paljon.
– Kiljavan opisto ehti tulla tutuksi, hän kertoo.
Teollisuusliiton aikana Pircklén on ollut kahdella paikallisella kurssilla. Ne käsittelivät ammattiosaston roolia sosiaalisessa mediassa ja paikallisen yhteistyön kehittäjänä.
Some-kurssi oli hyvin antoisa ja sisälsi paljon käytännön harjoituksia.
– Meitä oli sen verran vähän, että opettaja kiersi jokaisen luona, eli oli aikaa omille kysymyksille.
Yhtenä seurauksena kurssista oli, että Pircklénin ammattiosasto Grafinet päätti perustaa oman Instagram-tilin.
– Kaikilla hallituksen jäsenillä on päivitysoikeudet. Käytännössä minä ja Sari Ojala olemme olleet kaksi pääkäyttäjää. On laitettu kuvia esimerkiksi hallituksen työskentelystä ja liiton jäsenristeilyltä.
Opiskeltiin sitä, miten lähestytään vierasta, kuinka saa keskustelun käynnistettyä.
Paikallisen yhteistyön kurssilla koettiin jo uuden Teollisuusliiton henki, kun 30–40 hengen osallistujajoukossa oli entisiä TEAMin, Metalliliiton sekä Puuliiton jäseniä. Aiheina olivat liittofuusion vaikutukset ja järjestämistoiminta.
– Järjestämiseen liittyi harjoituksia, joissa meidät pakotettiin puhumaan vieraiden ihmisten kanssa. Opiskeltiin sitä, miten lähestytään vierasta, kuinka saa keskustelun käynnistettyä.
Opiskelun hyödyt ovat Pircklénin mukaan moninaiset. Paitsi että asioista saa uutta tietoa, voi myös aktivoida vanhoja tietojaan. Plussan puolelle hän laskee myös verkostoitumisen ja mahdollisuuden tutustua eri alojen ihmisiin sekä erilaisten työpaikkojen teollisuusliittolaisiin.
Entinen TEAM-aktiivi ei ole vielä ehtinyt käydä Murikka-opistossa Tampereella. Sinne hän on kuitenkin syksyllä menossa, paikallisen sopimisen kurssille.
– Toivottavasti ruoka on hyvää. Ja kun olen vähän huono nukkumaan, niin jos saisi yhden hengen huoneen, nythän siellä on remontin jälkeen kai siihen suuntaan pyrittykin. Mutta jos koulutustilat ovat hyvät ja opettajat hyviä, niin sillä pääsee jo pitkälle. Sen jälkeen se on itsestä kiinni, miettii Pircklén.
TUIJA PIRCKLÉN
Laskenta-assistentti Pääluottamusmies Sanoma Media Finland Oy Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ao. 409
”Jäin työttömäksi tammikuussa 2016 oltuani 15 vuotta Kiteen huonekalutehtaalla. Tulin tänne koulutukseen, oppimaan Optigrip-kestopinnoitteen tekemistä suksen pohjaan. Se kesti semmoiset neljä kuukautta. Ja sitten lomailin eli jäin työttömäksi taas joksikin aikaa. Kysyin Pertiltä [suksitehtaan tuotantopäällikkö Pertti Alenius], että kiinnostaisiko työkokeilu. Se kesti reilut kolme kuukautta, ja kaksi viikkoa ehdin olla töissä. Ja sitten taas lomalle. Eilen Pertti soitti ja kysyi, että kiinnostaisiko työnteko. Tänään [6. kesäkuuta] aloitin määräaikaisena hiomalinjalla. Tulihan sitä jo lomailtua. Nyt on rento olo, kun saa taas tehdä töitä ja tulojakin tulee.
Liittoon liityin, kun vanhemmat käskivät. En ole kiinnostunut luottamustehtävistä tai politiikasta. Mutta tuo työttömien aktiivimalli on jonninjoutava. Saadaanhan sillä säästöjä, mutta ei sitä täällä ole helppo toteuttaa. Tuossa naapurissa Tohmajärvellä esimerkiksi, alle 20 työpaikkaa varmaan auki. Pitäisi muuttaa muualle, mutta mitenkäs muutat? Asunnot eivät käy täällä kaupaksi. Hyvin huono olen itse muuttamaan, ehkä Joensuuhun asti vain. Ja jos ajattelee vaikka Lappia, niin kulkemiseen pitäisi olla oma auto. Sen hankkiminen maksaa, maksaa ylläpito ja maksaa käyttö. Itse pääsen nyt polkupyörällä töihin, poljen kilometrin.
Aika nykyaikaisia ovat minun harrastukseni; tv:tä, tietokoneita, pelaamista ja musiikin kuuntelua. Työttömänä tein kotiaskareita, laitoin ruokaa ja siivosin. Tämän vuoden olen ottanut vähän liian rennosti, kun vaimo laittaa ruoat.”
MAURI HYTTINEN
Puuseppä, suksenkäsittelijä KFS Sport Oy, Kitee Kiteen Puutyöntekijät, ao. 787 Liittynyt 2001
Teollisuusliiton tutkimusyksikössä on runsaasti talouden, työelämän, palkkakysymysten, teollisuuspolitiikan sekä tutkimuksen tekemisen asiantuntemusta ja osaamista.
– Toimintaamme ohjaa kaksi ajatusta ylitse muiden; jäsenlähtöisyys ja tiedolla johtaminen. Niissähän on pitkälti kyse liiton strategian ja painopisteiden jalkauttamisesta arkiseen toimintaan, yksikön päällikkö Anu-Hanna Anttila määrittelee.
Jäsenlähtöisyys tarkoittaa Anttilan mukaan sitä, että jäseniltä ja luottamusmiehiltä kysytään olennaisista asioista ja sitä, että tulokset raportoidaan asiantuntevasti, mutta ymmärrettävästi.
– Viime syksynä mietin jäsenten osallistamista toimintaan. Sain ajatuksen jäsenpaneeleista. Jokaisen jäsenen, joka haluaa osallistua kyselyihin ja keskusteluihin, pitäisi myös saada osallistua.
Tämän seurauksena tutkimusyksikkö on perustanut liiton jäsenistä erilliset jäsen- ja luottamusmiespaneelit.
– Kutsun paneeliin saavat elokuun aikana kaikki ne liiton jäsenet, joiden toimiva sähköposti löytyy jäsenrekisteristä. Osallistuminen paneeleihin on vapaaehtoista.
– Tutkimuksen kokonaisuus puolestaan toimii siten, että osa kyselyistä toteutetaan paneelien avulla, mutta suuremmat tutkimukset kuten jäsentutkimus tehdään perinteisemmin menetelmin. Niihin valitaan edustava otos, joka vastaa jäsenten ikä-, sukupuoli-, sopimusala- ja aluejakaumaa. Näin saadaan kokonaiskuva liiton jäsenistä, Anttila selventää.
Tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila ja assistentti Inka Nokelainen. KUVA KITI HAILA
Tiedolla johtaminen edellyttää Anttilan mukaan ennakointia ja seurantaa. Näin paras saatavilla oleva tieto tukee päätöksentekoa. Tutkimusyksikkö koostaa esimerkiksi palkkatilastoja, joita käyttävät työssään niin sopimusalojen neuvottelukunnat, sopimusasiantuntijat kuin myös luottamusmiehet.
– Seuraava uudistettu Palkkakatsaus ilmestyy arvioidusti syyskuun lopulla. Uudistus oli tarpeen, jotta julkaistavista tiedoista on apua eri alojemme palkkaneuvotteluissa. Niitähän käydään yleisesti paikallisestikin.
Yksikön kyselytiimi on vetänyt yhteen sektoreittain toteutettujen kilpailukykysopimukseen eli kikyyn liittyneiden kyselyjen ja palkkakyselyjen tulokset. Erityishuomion ansaitsee teknologiasektori, jonka kiky-seuranta jatkuu vuoteen 2020.
– Tänä vuonna 55 prosenttia teknologiasektorin työpaikoista pidensi työaikaa 24 tuntia. Osalle työpaikoista kiky on ollut perin haasteellinen: 26 prosenttia työpaikoista ei pidentänyt työaikaa ollenkaan. Syitä riittää. Esimerkiksi lisätöitä ei ole tarjota, kiky tulee liian kalliiksi tai sitten asialle ei vain tehdä mitään.
Edellä kuvatun lisäksi yksikkö avustaa luottamusmiehiä kustannuslaskennassa, kun sovitaan paikallisesti palkkauksesta tai kilpailukykysopimuksesta. Se tuottaa myös yritysanalyyseja työpaikkojen kriisitilanteisiin tai liiton järjestämiskampanjoihin liittyen.
Työelämän kysymyksiin erikoistunut Anttila on tehnyt pitkän uran tutkijana ja tutkimushankkeiden vetäjänä. Liiton tutkimuspäällikkönä hän on toiminut vuodesta 2015. Anttilan lisäksi tutkimusyksikössä työskentelevät assistentti, neljä erikoistutkijaa ja teollisuuspoliittinen asiantuntija.
YKKÖSASIA ON TYÖLLISYYS
Teollisuuspoliittinen asiantuntija Timo Roppala ja erikoistutkija Timo Eklund. KUVA KITI HAILA
Teollisuuspoliittinen asiantuntija Timo Roppola valmistelee Teollisuusliiton sektorikohtaisia elinkeinopoliittisia toimenpiteitä ja yhteiskuntavaikuttamista.
– Työllisyys on ykkösasia, mihin kietoutuu tuotannollisen toiminnan edistäminen niin, että Suomessa on teollista tuotantoa ja se kehittyisi. Elinkeinorakenteen monipuolistamisessa biotalous on yksi eniten näköaloja antava, mutta tarvitaan paljon muutakin.
– Seuraavat eduskuntavaalit ja hallitusohjelma ovat tärkeä etappi. Päinvastoin kuin nykyinen hallitus on toiminut, me tarvitsemme laajemman kansallisen teollisuus- ja elinkeinopoliittisen näkemyksen. Noususuhdanne on painanut rakenteelliset ongelmat sivuun. Esimerkiksi koulutus, tutkimus ja tuotekehitys pitää saada uudelle mallille, Roppola tiivistää.
Erikoistutkija Timo Eklund analysoi kansantaloutta ja teollisuuden kehitystä kokonaisuutena. Sen sisällä hän seuraa esimerkiksi teknologiateollisuutta, tekstiilialaa, metsätaloutta ja metallikaivoksia.
– Kehitämme edelleen sitä viestiä kansantalouden tasolla, että mistä kilpailukyky muodostuu, miten kustannuskilpailukyky on kehittynyt ja mikä sen merkitys on Suomen talouden kehitykselle. Ydinajatus on siinä, että yritysten toiminnan laatu on kilpailukyvyn kannalta tärkeämpi tekijä kuin työvoimakustannus.
– Meille on tullut paljon viestiä siitä, että yritysten alhainen investointitaso viimeisen 10 vuoden aikana on johtanut siihen, että kapasiteetti on täydessä käytössä samalla kun työvoimasta on pulaa. Se rajoittaa yritysten kykyä ottaa vastaan uusia tilauksia. Toisaalta nyt päätetyt tai työn alla olevat investoinnit vaikuttavat hitaasti.
– Kysymys on tiedosta, jota tuotamme sopimustoimintaa, neuvotteluja ja liiton strategian toteuttamista varten niin, että jäsenten asioita voidaan ajaa oikeaan ja kattavaan kuvaan nojaten. Monesti työnantajat tai muut tahot eivät näitä asioita ota painottaakseen, Eklund sanoo.
KASVUKERTOMUKSIA ON LIIAN VÄHÄN
Erikoistutkijat Veli-Pekka Heino ja Mika Kärkkäinen. KUVA KITI HAILA
Erikoistutkija Veli-Pekka Heino seuraa useita kemian ja erityisalojen sektorin toimialoja sekä osallistuu kyselyjen ja katsausten tekemiseen.
– Kemianteollisuuden ja varsinkin muoviteollisuuden kamppailu julkisuuskuvaa ja poliittisia pyrkimyksiä vastaan tulee varmaan olemaan lähivuosina esillä. Asiat menevät siinä helposti vähän sekaisin. Tyynenmeren Kiinasta ja Thaimaasta peräisin olevat muovijätemassat ovat ongelma, mutta niiden poistamisessa ei välttämättä auta, että Suomessa kielletään muovikassit, koska meillä ne kierrätetään aika hyvin ja poltetaan energiajätteeksi. Toisaalta kemianteollisuus on kiertotalouden keskeinen mahdollistaja. Lähes kaikessa, kuten veden puhdistamisessa, tarvitaan kemikaaleja, Heino muistuttaa.
Erikoistutkija Mika Kärkkäinen seuraa teknologiateollisuuden ja puutuotesektorin toimialoja. Sen rinnalla hän tekee yrityskohtaista seurantaa ja pohtii elinkeinopoliittisia kysymyksiä.
– Toimialojen näkymät ovat tällä hetkellä kohtuulliset ja jopa hyvät. Silti olen huolissani kolmesta asiasta. Ensimmäinen on se, että kun vanhoja yrityksiä poistuu markkinoilta, ei niiden sijaan synny tarpeeksi uusia kehittyviä yrityksiä. Kasvukertomuksia on liian vähän. Toisaalta uusilta lupaavilta ja globaalisti voimakkaasti kasvavilta toimialoilta puuttuvat kokoavat kärkiyritykset. Esimerkkinä on tuulivoimalaitteiden tuotanto. Suomessa valmistetaan kaikkia niissä tarvittavia osia, mutta ei tuulivoimaloita. Olemme alihankkijoita. Paras mahdollinen saatavissa oleva hyvinvointi ei tule tänne.
– Kolmas huolestuttava asia on valtion omistuksista luopuminen. Esimerkiksi SSAB:n terästehdas mahdollistaa runsaasti muuta metalliteollisuutta Suomessa. Sen Suomessa pysyminen varmistetaan parhaiten riittävällä valtion omistuksella.
PALKKAKATSAUS LAAJENTUU
Erikoistutkija Jukka Saviluoto. KUVA KITI HAILA
Erikoistutkija Jukka Saviluoto seuraa puutuote- ja kemian sektoreiden toimialoja. Lisäksi hän toteuttaa sopimustoimintaan liittyvää kustannuslaskentaa, kouluttaa luottamusmiehiä ennakoivan edunvalvonnan ja yritystalouden aihepiireissä ja osallistuu kyselyjen ja katsausten tekemiseen.
– Syksyllä tehtävä Teollisuusliiton Palkkakatsaus laajenee huomattavasti verrattuna fuusiota edeltäneiden liittojen vastaaviin selvityksiin. Toimialojen määrä on kasvanut, minkä läpikäynnin rinnalle tuotamme kansainvälistä vertailutietoa palkkakehityksestä. Kun ajattelee, mitä ilmiöitä palkkoihin kytkeytyy, niin se on iso paletti. Esimerkiksi työllisyys, eläköityminen, rakennemuutos ja alueelliset erot. Tiiviisti kirjoittamisen jalo taito tulee meille todella tarpeeseen, Saviluoto kommentoi.
Assistentti Inka Nokelainen pitää tutkimusyksikössä langat käsissä niin, että toiminta pyörii jouhevasti. Sen rinnalla hän osallistuu tiedonkeruuseen.
– Päivitän ja ylläpidän tilastoja ja perusdataa, joita esimerkiksi Tilastokeskus ja EK tuottavat ja joita tutkijamme käyttävät päivittäisessä työssään ja erilaisissa katsauksissa ja raporteissa. Joukkueemme on vasta alkanut oppia käyttämään hyödyksi kokopäiväistä assistenttia, Nokelainen toteaa.
Teollisuusliiton ensimmäiset keilamestaruuskisat järjestetään 24.9.-21.10. Hämeenlinnan keilahallissa.
Mestaruudet ratkotaan kuuden sarjan kilpailulla eurooppalaisella pelitavalla. Kilpasarjat ovat miehet, naiset ja veteraanit. Yksilökilvan lisäksi järjestetään joukkuekilpailu kaksihenkisin mies- ja naisjoukkuein.
– Kilpailuun voivat osallistua aktiiviset kilpakeilaajat, harrastelijat ja aloittelijat. Vähemmän heittäneet saavat tasoituspisteitä Suomen Keilaliiton määrittelemien keskiarvotasoitusten mukaisesti. Täysmääräinen tasoitus on 44 pistettä per sarja. Se voi vaikuttaa tuloksiin hyvinkin paljon, kilpailun järjestäjinä toimivat Pekka Ahtila ja Pentti Lähde kannustavat.
Kilpailun isäntänä toimii Hämeenlinnan Metallityöväen Ammattiosasto 43. Järjestelytyöryhmään kuuluvat Ahtilan ja Lähteen lisäksi Risto Kanervio ja Matti Kaskela.
– Joku meistä neljästä on kaikkina kisapäivinä keilahallilla kilpailunjohtajan tehtävissä paikalla. Huolehdimme yhdessä hallin henkilökunnan kanssa siitä, että kilpailut sujuvat jouhevasti. Meiltä voi myös kysyä, jos vaikka toiminta kilpailupaikalla ei olisi vielä tullut tutuksi, Ahtila sanoo.
Liiton keilamestaruuskisoja on tarkoitus järjestää tulevina vuosina eri puolilla Suomea kiertävänä tapahtumana.
– Ajatus on se, että eri paikkakuntien ammattiosastot ottaisivat kopin ja rupeaisivat järjestämään kisoja tulevina vuosina. Tehtävä ei lopulta ole kovin vaativa. Meiltä saa käyttöön perusrungon, että mitkä asiat pitää ottaa huomioon ja mitä järjestelyjä kilpailutapahtuman jalkeille nostamisessa tarvitaan, Lähde kertoo.
OSALLISTUMISOHJEET
Teollisuusliiton mestaruuskilpailujen pelivuorot ovat jo varattavissa Hämeenlinnan Keilahallin verkkosivuilla osoitteessa www.keilahalli.net/teollisuusliiton-mestaruuskilpailut.
Sitovat ilmoittautumiset on tehtävä 10. syyskuuta mennessä. Ilmoittautumisen yhteydessä henkilö- ja yhteystietojen lisäksi tarvittavat tiedot ovat osallistujan ammattiosasto ja paikkakunta. Rekisteröidyt keilaajat ilmoittavat myös seuransa nimen. Veteraanikilpailuun osallistuvat puolestaan ilmoittavat syntymäaikansa, jotta vaadittava 60 vuoden ikä voidaan varmistaa. Parikilpailuun osallistujilta tarvittava lisätieto on se, kenen parina kisaan osallistuu. Myös jälki-ilmoittautuminen on mahdollista.
Kilpailuajankohdat ovat torstai 27.9. kello 13.00, perjantai 28.9. kello 11.00 ja kello 13.00, lauantai 29.9. kello 11.00 ja 13.00, sunnuntai 30.9. kello 12.00 ja 14.00, torstai 4.10. kello 13.00, perjantai 5.10. kello 11.00 ja 13.00; lauantai 6.10.kello 11.00 ja 13.00 , sunnuntai 7.10. kello 12.00 ja 14.00, perjantai 12.10. kello 11.00 ja 13.00, lauantai 13.10. kello 11.00 ja 13.00, sunnuntai 14.10. kello 12.00 ja 14.00, torstai 18.10. kello 13.00, perjantai 19.10. kello 11.00 ja 13.00, lauantai 20.10. kello 11.00 ja 13.00 sekä sunnuntai 21.10. kello 12.00 ja 14.00.
Kullakin kellonlyömällä pelaajien on käytössä 24 pelipaikkaa. Jos osallistujia ilmoittautuu enemmän kuin pelipaikkoja on käytössä, pystytään hallilta järjestämään lisävuoroja.
Pelimaksu on 30 euroa. Aktiiviset kilpapelaajat voivat osallistua myös Teollisuusliiton kilpailujen pelitoiminnasta vastaavan Hämeenlinnassa vaikuttavan Keilailuseura Vaken erikoiskilpailuun, jolloin maksu on yhteensä 33 euroa. Teollisuusliiton kilpailussa ei järjestetä erillistä finaalia, mutta Vaken kilpailussa sellainen järjestetään.
Keilahallille osoitteeseen Keilakatu 2 kannattaa saapua puolta tuntia ennen pelivuoron alkua ilmoittautumista varten. Ennen muuta on tarpeen muistaa, että radalle asti pääsee vain voimassa olevan Teollisuusliiton jäsenkortin esittämällä. Kussakin sarjassa jaetaan kolmelle parhaalle 50-200 euron arvoiset lahjakortit.
Pitkään jatkunut kiista työehdoista Göteborgin satamassa Ruotsissa johti erikoiseen lopputulokseen. Kolme ay-keskusjärjestöä ja työnantajat esittivät kesäkuussa lakko-oikeuden rajoittamista lailla. Ammattiliitot IF Metall ja GS tukevat esitystä.
Esityksen ydin on se, että työehtosopimuksen tehnyttä yritystä vastaan ei saa käynnistää työtaistelutoimia muutoin kuin työehtosopimuksen solmimista varten.
Poliittiset lakot, myötätuntolakot ja toimet maksamattomien palkkojen vuoksi ovat edelleen sallittuja. Mitään liittojen toimia työehtosopimuksen saavuttamiseksi ei rajoiteta.
Vuonna 1972 osa satamatyöläisistä erosi kuljetustyöväen Transport-liitosta ja perusti Hamnarbetarförbundet-liiton. Enemmistö Göteborgin sataman konttisataman työntekijöistä kuuluu siihen.
He olivat tyytymättömiä sataman työoloihin ja järjestivät kesällä 2016 lakon sekä ylityökiellon. Työnantaja oli neuvotteluhaluton ja vastasi työsululla sekä erottamisilla.
”Ruotsissa ei ole yleissitovia työehtosopimuksia kuten Suomessa, ja siksi tilanne on kärjistynyt.”
Kiista on johtanut sataman osittaiseen halvaantumiseen ja isoon määrään menetettyjä työpäiviä. Ne johtuvat lähes kokonaan työsulusta, eivät lakoista.
Sataman työehtosopimus on Transportilla eivätkä sen ja Hamnarbetarförbundetin neuvottelut johtaneet tuloksiin.
Ruotsissa ei ole yleissitovia työehtosopimuksia kuten Suomessa, ja siksi tilanne on kärjistynyt. Yleissitovuus takaa kattavan työrauhan.
Satamayhtiö vaati maan hallitusta ryhtymään toimiin. Työmarkkinaministeri Ylva Johansson (sd) asettikin työryhmän pohtimaan muutoksia lakko-oikeuteen.
Työnantajien liitot ja ay-keskusjärjestöt laativat oman, nyt valmistuneen esityksen. IF Metallin sopimussihteeri Veli-Pekka Säikkälä pitää esitystä ruotsalaisen työmarkkinamallin voittona, kun osapuolet itse laativat pelisäännöt.
Hän korostaa, että esitys rajoittaa vain lakkoja, joilla ei pyritä työehtosopimukseen. Se vahvistaa valtakunnallisia työehtosopimuksia, koska näin ne takaavat työrauhan.
Puu- ja painotyöntekijöitä edustavan GS-liiton puheenjohtaja Per-Olof Sjöö arvosteli aiemmin aikeita rajoittaa lakko-oikeutta uskoen sen johtavan työnantajien vallan lisääntymiseen. Nyt hän puoltaa esitystä sanoen sen heilauttavan mahdollisimman vähän voimatasapainoa työmarkkinoilla.
Jotkin ammattiliitoista suhtautuvat esitykseen yhä kielteisesti. Arvostelijat pelkäävät sen avaavan työnantajalle mahdollisuuden sopimushoppailuun ja omien näennäisten ammattiliittojen perustamiseen.
Muksut mukaan -kurssien ideana on, että vanhemmat tulevat lastensa kanssa Murikkaan. Samalla kun aikuiset opiskelevat, järjestetään lapsille mukavaa ja turvallista toimintaa. Ensimmäisellä viikolla aikuisille oli tarjolla neljä kurssia, työsuojelun, luottamusmiehen ja järjestötoiminnan peruskurssit sekä kurssi ihmissuhteista työpaikoilla. Seuraavat Muksut mukaan -kurssit järjestetään vuoden päästä.
MUKSUKURSSIT, MURIKKA-OPISTO 4.–8.6. JA 11.–15.6.
Metsikössä käy armoton kuhina. Lähes satapäinen joukko lapsia etsii kilvan maastoon piilotettua Murikan tähteä ja sinne ripoteltuja rahoja. Rahojen ja tähden perusteella monimutkaisen algoritmin kautta laskettavalle eniten pisteitä keräävälle joukkueelle on luvassa lähes ruhtinaallinen palkinto; etuoikeus valita ensimmäisenä limut ja karkit seuraavassa iltadiskossa.
Ilma raikuu sakeana etsintätoimintaa erinomaisesti kuvaavia kommentteja lasten kuskatessa rahasaaliitaan ikäryhmittäin jaettujen joukkueiden keruulippaiden virkaa toimittaviin muovikasseihin.
– Mun lippis on täynnä massii.
– Tuolta löytyi hirveästi rahaa. Täs on 220 miljoonaa yli.
– Kyllä mä löydän. Mulla on silmät auki koko ajan.
– Se olis hyvinkin voinut löytyä täältä.
Etsijät osoittavat taktisia kykyjä ja neuvottelutaitoja. Ohjaajat pidetään jatkuvan prässäyksen alla lasten ladellessa johdattelevia kysymyksiä Murikan tähden mahdollisesta sijainnista ja painavia lausuntoja pelin hengestä.
– Aha! Sä kehotit katsomaan maastosta. Okei. Murikan tähti ei sitten löydy puusta.
– Sun täytyy olla rehellinen ja kertoa. Just äsken puhuttiin, että pitää olla rehellinen.
– Te vaan haluatte pitää Murikan tähden itsellänne.
Rahat on joutuisasti noukittu maastosta, mutta Murikan tähteä ei vaan löydy. Lopulta etsintäalue rajataan pieneksi ja joukkueista valitaan kaksi kilpailijaa, joille lisävinkiksi annetaan iso kivi. Ja pian raikuvien kannustusten keskeltä kuuluu heleän riemukas kiljahdus.
Joukkuekaverit kaappaavat Kuusjärven heti syliinsä, nostavat hänet voiton merkiksi ilmaan ja kyselevät samalla, mistä se tähti oikein löytyi.
– Sieltä kiven alta. Siinä oli vaan jotain sen edessä, kuusivuotias Vaasasta kotoisin oleva Kuusjärvi vastaa.
Sitten kiiruhdettiinkin sateen alta sisätiloihin kertomaan vanhemmille ja kaikille muillekin vastaantulijoille leikkimielisen kilpailun olennaiset käänteet ja sattumukset kuten, että Murikan tähden löysi nuorimpien joukkue.
OPPIA JÄRJESTÖTYÖHÖN, LUOTTAMUSTEHTÄVIIN JA TYÖPAIKAN IHMISSUHTEISIIN
Mika Lindblad ja lapset Topi ja Essi, Klaudia Nordlund ja lapset Thomas ja Niki-Klaudia, Jarmo Mäkinen ja lapset Julius ja Joona, sekä Jari Roivainen ja lapset Lauri, Panu ja Onni.
Jarmo Mäkinen tuli Järvenpäästä muksukurssille Joonan ja Juliuksen kanssa opiskelemaan järjestötoiminnan perusteita.
– Itseäni lähellä on järjestäminen. On tärkeää saada järjestäytyminen nousemaan työpaikoilla ja jäsenet toimimaan asioiden parantamiseksi. Vedin keväällä työpaikallani järjestämiskampanjan, ja kokemukset ovat hyvät. Saimme uutta porukkaa mukaan ja oppia tulevaisuutta ajatellen, Metso Flow Controlin luottamusmiehenä toimiva Mäkinen sanoo.
Klaudia Nordlund saapui Thomaksen ja Niki-Klaudian kanssa muksukurssille Porista. Luottamusmiehen peruskurssi tarjosi vastauksia vuoden alussa työpaikkansa pääluottamusmieheksi valitun Nordlundin mielessä liikkuneisiin kysymyksiin.
– Kaikki on vielä aika uutta. Lakikirjan tutkiminen ja työehtosopimuksen katsominen siinä rinnalla on haastava tehtävä. Olen saanut lisää tietoa ja tiedon hankkiminen on helpottunut. Myös ihmisiin tutustuminen ja kokemusten kuuleminen on tärkeää. Itseluottamus on kasvanut, Agrifuturan kasvihuoneella työskentelevä Nordlund kertoo.
Jari Roivainen tuli Laurin, Panun ja Onnin kanssa Otanmäestä Murikkaan. Transtechillä huoltoasentajana työskentelevä ja useita luottamustehtäviä, kuten Otanmäen metalli- ja kaivostyöväen ammattiosaston puheenjohtajuutta, hoitava Roivainen osallistui työpaikan ihmissuhteita käsittelevälle oppijaksolle.
– Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kursseilla olen saanut aiheesta pintaraapaisun, mutta nyt mennään syvemmälle. Osaa esimerkiksi puuttua ongelmatilanteisiin ennen kuin ne pääsevät kärjistymään. Opetus on asiantuntevaa ja kurssiporukka on mukava. Keskustelu on monimuotoista ja luottamuksellista, Roivainen arvioi.
Mika Lindblad saapui Helsingistä kurssille Essin ja Topin kanssa. K-Caaran eli aikaisemman VV-Auton huoltoteknikkona ja pääluottamusmiehenä toimiva Lindblad päätti vaihteeksi perehtyä työsuojeluun.
– Olen työpaikallani myös varatyösuojeluvaltuutettu, mutta aihepiirin koulutukseen en ole aikaisemmin juuri osallistunut. Työsuojelun peruskurssi osui nyt sopivaan saumaan. Uutta tietoa on tullut ja kaikesta oppii lisää. Hyvät perustiedot olen saanut.
– Muksukurssi on hieno jäsenetu. Se mahdollistaa vanhemmille kurssille pääsyn, ja lapsille tämä on elämys, vaikka Murikan keskeneräinen remontti on vielä tällä kerralla rajoittanut tekemistä, Lindblad tiivistää vanhempien mietteet.
Muksukursseilla lapset saavat uusia kavereita. Yhteydenpitoa on jatkettu myös kurssien jälkeen.
Presidentin vaihdos Etelä-Koreassa toi ammattiliitoille uusia toimintavapauksia. Maa arvioitiin viime vuonna työntekijöiden oikeuksien kannalta maailman kymmenen huonoimman maan joukkoon.
Näkyvä parannus oli ammattiliittojen keskusjärjestö KCTU:n puheenjohtaja Han Sang-gyunin armahdus vankeudesta toukokuussa. Hänet pidätettiin joulukuussa 2015 näyttävästi buddhalaistemppelistä. Vankeustuomio tuli mielenosoituksesta, jossa ammattiliitot vastustivat hallituksen työreformia.
Liittojen toimintamahdollisuudet ajettiin Etelä-Koreassa hyvin vähäisiksi. Niiden johtoa pidätettiin, lakkoja sekä liittoja kiellettiin ja työehtosopimuksiin ei suostuttu. Julkisen alan järjestäytymisen valtio kielsi ja julisti liittoja laittomiksi. Niiden aktiiveja pidätettiin.
Vuosi sitten virkaan astunut uusi presidentti Moon Jae-in toimii ainakin osin toisin. Hän käy maan taloutta ja pitkälti politiikkaakin perinteisesti hallinneiden jättiyritysten eli chaebolien läpinäkymätöntä valtaa vastaan.
Edellinen presidentti Park Geun-hye tuomittiin 24 vuoden vankeuteen laajan lahjontaskandaalin vuoksi. Yksi lahjojista oli Samsung, jonka omistajaperheen poika Lee Jae-yong sai viiden vuoden vankeustuomion.
Edistysaskeleet ovat toistaiseksi pieniä, mutta oikean suuntaisia. Presidentti Moon luo nyt yhteyksiä ammattiliittoihin. Hän tapasi keskusjärjestöt ja kutsui ne mukaan neuvoa-antaviin valtion elimiin. Lisäksi Moon tapasi maan oloja rankasti arvostelleen ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC:n pääsihteerin Sharan Burrowin.
Samsung on vastustanut pitkään ja laittominkin keinoin työntekijöidensä järjestäytymistä. Se on voinut toimia näin, koska maan lahjottu johto suojeli sitä.
Tänä keväänä pääkaupunki Soulin syyttäjä teetti ratsian Samsung Electronics Service -yritykseen. Yhtiötä epäillään pitkäaikaisesta ja suunnitelmallisesta työntekijöiden järjestäytymisen sabotoinnista ja estämisestä.
Kolme johtajaa pidätettiin ja todistusaineistoa takavarikoitiin laatikkokaupalla. Syyttäjän mukaan aineisto osoittaa yhtiöllä olleen kattavat suunnitelmat järjestäytymisen estämiseen. Ne sisältävät hyvin yksityiskohtaisia toimintaohjeita.
Ensimmäisen vankeustuomion järjestäytymisen estämisestä sai viime vuonna Hyundain alihankkijan Yoosung Enterprisen hallituksen puheenjohtaja. Yhtiö toimi seitsemän vuotta laittomin keinoin liittoa vastaan.
Korean metallityöväen liitto KMWU pyrkii nyt saamaan yhtiöön työehtosopimuksen.
TEKSTI HEIKKI JOKINEN KUVA KCTU / KMWU
Sivun yäreunan kuva: Etelä-Korean ammattiliittojen keskusjärjestö KCTU:n puheenjohtaja Han Sang-gyun vapautui vankilasta 21. toukokuuta. Hän ehti istua vankilassa vajaat kaksi ja puoli vuotta viiden vuoden tuomiostaan ennen armahdusta. Vankeustuomio tuli mielenosoituksesta, jossa ammattiliitot vastustivat hallituksen työreformia.
Yaran fosfaattikaivosta Siilinjärvellä ei autoilija huomaamattaan ohita. Kyseessä on Suomen suurin avolouhos, ja tehdasalueella on pinta-alaa lähes 40 neliökilometriä.
– Meillä on henkilöstöä noin 400, joista työntekijöitä 260. Minulla tuli vappuna kymmenen vuotta täyteen, kertoo yövuoroaan aloitteleva Ari Bäckman.
Vuoden alussa Bäckman valittiin ensimmäiseksi varatyösuojeluvaltuutetuksi. Aiemmissa työpaikoissaan hän oli ollut luottamusmiehenä, mutta takana oli usean vuoden tauko luottamustehtävistä.
– Kun kysyttiin että lähtisinkö, niin sanoin, että totta kai.
Lisätietoa hän päätyi etsimään työsuojelun peruskurssille Helsinkiin. Kurssi pidettiin Hakaniemessä maaliskuussa, ja opiskelijajoukko kuvasti Teollisuusliiton monimuotoisuutta.
– Meitä tuli ympäri Suomen, Oulusta Helsinkiin. Autopuolelta, muoviteollisuudesta, ovitehtaalta, Bäckman muistelee.
Vaikka väkeä oli monelta alalta, isoista ja pienistä yrityksistä, niin yhtäläisyyksiä oli enemmän kuin eroja.
– Keskusteluyhteys oli hyvä. Sekä kurssilla että iltaisin, kun oltiin vapaa-ajalla. Kun ihmiset ovat samassa toimessa, niin samanlaisia ajatuksia pyöritellään.
”Opettajilla oli kokemusta käytännön töistä, ja he pystyivät kertomaan myös omasta työhistoriastaan ja kokemuksistaan.”
Myös opetus oli Bäckmanin mukaan laadukasta.
– Opettajilla oli kokemusta käytännön töistä, ja he pystyivät kertomaan myös omasta työhistoriastaan ja kokemuksistaan. Tämä oli selvä vahvuus verrattuna siihen, että työsuojeluasiat olisi opiskeltu vain teoriassa.
Vaikka Bäckman on varatyösuojeluvaltuutettu, hän on kuitenkin alkuvuoden ajan hoitanut työsuojeluasioita päätoimisesti, koska varsinainen valtuutettu on ollut estynyt hoitamasta tehtävää. Kemian tehtaat ja kaivos on ympäristö, jossa työsuojelua ei voi ottaa kevyesti.
– Yaran työsuojelusäännöt ovat tiukemmat kuin Suomen laki vaatii, sanoo Bäckman.
– Meillä työskentelee noin 350 urakoitsijan työntekijää. Haaste on saada kaikki noudattamaan Yaran käytäntöjä. Turvallisuuskoulutuksen lisäksi heidän kanssaan käydään säännöllisiä keskusteluja, ja jos todetaan, että vaikka jossain suojakaiteessa on puute, niin työ keskeytetään, asiasta tehdään dokumentti, viestitään eteenpäin ja tehdään korjaustoimet.
Omankin henkilökunnan kanssa tavoitteena on saada turvallisuusajattelu selkäytimeen. Yksi käytännön keino on ollut turvallisuusteot.
– Joka työntekijä tekee 11 turvallisuustekoa vuodessa. Ne ovat konkreettisia pieniä asioita kuten vaaralliseen toimintaan puuttumista, aluerajauksien korjaamisia tai turvallisen liikkumisen esteiden poistamista kulkuväyliltä. Tämä on otettu yllättävän hyvin vastaan, kertoo Bäckman.
TYÖSUOJELUN PERUSKURSSI
ARI BÄCKMAN
Prosessinhoitaja I varatyösuojeluvaltuutettu, ammattiosaston hallituksen jäsen Yara Suomi Oy Siilinjärven kemiantyöntekijät ao. 559
Syksyllä Jani Kauppinen järjesteli kalenteristaan sopivan ajan, sopi asiasta työnantajan kanssa ja lähti kuukauden kurssille Murikka-opistoon.
Takana oli jo runsaasti aiempaa opiskelua, muun muassa luottamusmiesten ja työsuojelun perus- ja jatkokurssit. Kauppisella oli melko hyvä ennakkokäsitys kuukauden kurssista.
– Tiesin kyllä suurin piirtein, mitä tehdään. Paljon itsenäistä työtä ja tiedonhakua, aikaa keskittyä ja mennä vähän syvemmälle asioihin. Joka viikko oli uusi aihealue, kertoo päätoimisena pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna Garder Denverillä Tampereella toimiva Kauppinen.
Aihealueina olivat muun muassa edunvalvojan hyvinvointi, työelämän kehittäminen, ay-liikkeen uudistukset ja yhteiskunnan muutos.
Edunvalvojan hyvinvointia käsiteltäessä keskityttiin luottamushenkilön keinoihin huolehtia jaksamisestaan. Kurssilaiset pääsivät vertailemaan omia kokemuksiaan.
– Puhuttiin siitä, mitä jokainen itse tekee. Kuinka huoltaa itseään, että vuodesta toiseen riittää virtaa. Minä olen pyrkinyt siihen, että en veisi työasioita kotiin, vaikka joskus sitäkään ei pysty välttämään. Ja pitää kotiasiat kunnossa ja huolehtii ihmissuhteista muutenkin, luettelee Kauppinen.
”Se on sitä vertaistukea. Jos tulee työmaalla vastaan jokin tilanne, niin voi kilauttaa kaverille ja kysyä, että onkos teillä ollut tällaista ja miten se on ratkaistu.”
Yhtenä tehtävänä oli kirjoittaa lehtijuttu itseä kiinnostavasta aiheesta. Kauppinen kirjoitti korvaavasta työstä, jota Denver Gardnerillakin käytetään. Siinä on etunsa mutta myös ongelmansa.
– Varsinkin jos on pitkä sairasloma takana, niin paluu töihin voi korvaavan työn kautta olla helpompi. Mutta sehän ei ole tarkoitus, että joka pikkunaarmusta laitetaan korvaavalle. Näistä voi tulla tulkintakiistoja.
Tekstiä rakentaessaan Kauppinen hankki tietoa siitä, mikä on lainsäädännön ja työehtosopimuksen suhtautuminen korvaavaan työhön. Lisäksi hän kirjoitti oman työpaikkansa kokemuksista ja peilasi näin toteutunutta käytäntöä teoriaan.
Yksi merkittävä käytännön hyöty kurssilta oli se, että Kauppinen sai laajennettua verkostoaan muiden luottamustehtäviä hoitavien kanssa.
– Se on sitä vertaistukea. Jos tulee työmaalla vastaan jokin tilanne, niin voi kilauttaa kaverille ja kysyä, että onkos teillä ollut tällaista ja miten se on ratkaistu.
Kuukauden kurssi oli niin hyvä kokemus, että seuraavaksi Kauppinen aikoo hakea kolmen kuukauden kurssille. Se pidetään maalis–toukokuussa 2019.
– Ei voi koskaan sanoa, että olisi valmis luottamusmies. Aina pääsee haastamaan itsensä.
OSALLISTUJAN AREENAT – KUUKAUDEN KURSSI
JANI KAUPPINEN
Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Gardner Denver Oy, Tampere Tampereen seudun metallityöntekijäin ao. 195
