Huomio, huomio, työsuojeluvaalit tulossa!

Teollisuuden työpaikoilla järjestetään työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluvaravaltuutettujen ja paikallisesti sopien myös työsuojeluasiamiesten vaalit 1.11.–31.12.

19.10.2021

Työsuojeluvaalien järjestäminen ei riipu työnantajien hyväntahtoisuudesta, vaan se perustuu maan lakiin työsuojelun yhteistoiminnasta. Vähintään 10 hengen työpaikoille on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Vähintään 20 hengen työpaikoille on perustettava tämän ohella myös työsuojelutoimikunta, vaikka toimikunta olisi hyvä perustaa kaikille työpaikoille koosta riippumatta. Yhteistoiminnan keskeisenä tavoitteena on vahvistaa työntekijöiden ja työnantajan vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa. Sillä avataan työntekijöille aito mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa työpaikan turvallisuuteen ja terveellisyyteen.

Paikallisesti voidaan sopia myös työsuojeluasiamiesten valinnasta. Heidän avullaan yritetään varmistaa esimerkiksi se, että hajallaan sijaitsevilla osastoilla ja vuorotyötä tekevillä on mahdollisuus tavata työsuojelussa toimivia työntekijöiden edustajia.

Työsuojelutoimikunta on se, joka järjestää vaalit, mutta tarvittaessa työsuojelupäällikön on annettava tietoa työntekijöille heidän oikeudestaan valita valtuutettu ja heidän varavaltuutettunsa. Kaikilla työsuhteessa olevilla on oikeus äänestää, siis myös esimerkiksi lomalla, lomautettuna tai vanhempainvapaalla olevilla työntekijöillä. Työnantajan on annettava tilat ja käytännön mahdollisuudet vaalien pitämiseen, esimerkiksi luettelo työsuhteisista työntekijöistä.

Ehdokkaan on ilmoitettava, mihin tehtävään tai tehtäviin hän on hakeutumassa. Jos tehtävään on vain yksi ehdokas, sopuvaalitkin voidaan järjestää. Myös posti- tai sähköinen äänestys on sallittu, kunhan vaalisalaisuus taataan.

Teollisuusliitto postittaa viikolla 41 työsuojeluvaltuutetuille, työhuonekunnille ja ammattiosastoille ohjeistuksen vaalien järjestämisestä. Työsuojeluvaaleja varten on tehty myös opastusvideo, jonka tavoitteena on edistää työsuojeluvaalien järjestämistä ja työsuojeluvaltuutettujen valintaa työpaikoilla. Video julkaistaan viikolla 42.

Työsuojeluhenkilöiden valinnoista on ilmoitettava liittoon riippumatta siitä, jatkavatko vanhat tehtävissään vai valittiinko niihin uudet. Vaalien jälkeen työnantajan on ilmoitettava valitut henkilöt Työturvallisuuskeskuksen työsuojeluhenkilörekisteriin keskuksen verkkosivuston kautta.

Kaikki ohjeet ja materiaalit vaalien järjestämiseksi ovat Teollisuusliiton verkkosivuilla: www.teollisuusliitto.fi/tyosuojeluvaalit

 

Saappaat, joita kannattaa kokeilla

Työsuojeluvaltuutetun tehtävään valittu astuu suuriin saappaisiin. Mutta tähän luottamustoimeen kannattaa hakeutua, sillä liitto kouluttaa, tukee ja auttaa.

Työpaikoilla on tärkeää saada työsuojeluhenkilövalinnat tehdyksi, korostaa Teollisuusliiton työympäristösiantuntija Mika Poikolainen.

– Löydetään asiasta kiinnostuneet henkilöt. Suoritetaan valinnat ohjeiden mukaisesti. Tehdään tarvittavat ilmoitukset valinnoista, kouluttaudutaan ja ryhdytään toimeen, tiivistää Poikolainen työsuojeluvaalien prosessin.

– Työsuojeluvaltuutetulla on aidosti mahdollisuus vaikuttaa työpaikkansa terveyttä ja turvallisuutta koskeviin asioihin. Tehtävän laajuus vaihtelee hieman työpaikan koon ja työtehtävien mukaan, mutta pääsääntöisesti tehtävät ovat samankaltaiset yrityksen koosta riippumatta.

Mika Poikolainen
Mika Poikolainen

Työntekijöiden edustajien mukaan ottaminen työpaikan ilmapiiriä ja työhyvinvointia kehittämään hyödyttää myös työnantajaa, asiantuntija painottaa. Kyseessä on myös ongelmien ennaltaehkäisy.

– Työpaikka, missä ei tapahdu työtapaturmia eikä synny ammattitauteja, on myös tuottava työpaikka, Poikolainen muistuttaa.

Työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua valitaan pääsääntöisesti kahdeksi vuodeksi kerrallaan, mutta valintoja voidaan tehdä myös muina aikoina ja jopa neljäksi vuodeksi kerrallaan.

– Valinnat ovat tärkeä tapahtuma. Valtuutettu astuu suuriin saappaisiin, mutta tehtävät ovat mielenkiintoisia, asiantuntija alleviivaa.

Tehtävän hoitaminen vaatii tutustumista myös työelämää sääteleviin lainsäädäntöihin. Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta parantavien tehtävien laajuus saattaa yllättää.

– Toisaalta tämä luottamustoimi vie mukanaan ja palkitsee, kun asiat edistyvät, Poikolainen kuvaa valtuutetun uran hienoja hetkiä.

– Tehtävät ovat jossain määrin myös hyvin luottamuksellisia, ja ratkaisuja saattaa olla joskus vaikea löytää. Siksi kouluttautuminen on tärkeää.

Poikolainen tähdentää, että valtuutetulla on jo lain mukaan oikeus saada koulutusta tehtäväänsä, ja työnantajan on sovittava tarvittavasta koulutuksesta kahden kuukauden kuluessa valinnasta. Ja teollisuusliitolaisille valtuutetuille, varavaltuuteuille ja asiamiehille on vielä tarjolla Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen tilaisuus hankkia lisää tietoja ja taitoja.

– Murikka-opisto tarjoaa loistavat mahdollisuudet laadukkaaseen työsuojelukoulutukseen. Siellä pääsee myös verkostoitumaan muiden samoissa tehtävissä olevien kanssa, Poikolainen alleviivaa huomauttaen, että kaikki Murikan kurssit ovat liiton jäsenille maksuttomia.

Liitto ei jätä sen enempää aivan uutena aloittavia kuin konkareinakaan jatkavia työsuojelun luottamushenkilöitä yksin.

– Teollisuusliiton työympäristöyksikkö on työsuojeluhenkilöiden tukena kaikissa tilanteissa, Poikolainen vakuuttaa.

 

Työsuojeluvaltuutettu on palveluammatissa, jossa pääsee auttamaan kaveria, Teppo Suikkari sanoo.
Työsuojeluvaltuutettu on palveluammatissa, jossa pääsee auttamaan kaveria, Teppo Suikkari sanoo. KUVA JOHANNA KOKKOLA

”Ei jännitettävää, aina laki takana”

”Valtuutetulla on aina laki ja säädökset takanaan. Mielestäni tätä työtä ei tarvitse jännittää. Ja pääsee selvittelemään mitä ihmeellisimpiä asioita”, kertoo pitkän linjan työsuojeluvaltuutettu Teppo Suikkari.

Kontiolahdella sijaitsevan Medisize Oy:n työsuojeluvaltuutettu Teppo Suikkari yllyttää teollisuusliittolaisia harkitsemaan ehdokkuutta työsuojeluvaaleissa.

– Tietysti pitää olla jollain lailla kiinnostunut näistä asioista. Tämä on palveluammatti, jossa pääsee auttamaan kaveria. Mutta jos noin yleisesti ottaen tulee toimeen ihmisten kanssa, vähän tuntemattomienkin kanssa, tässä kyllä pärjää. En näe, että tarvitsisi uudenkaan valtuutetun jännittää.

Suikkari on itse toiminut eri yritysten omistuksessa ja eri nimillä toimineen tehtaan työsuojeluvaltuutettuna vuodesta 1994 alkaen. Hän korostaa, että vertaistuki on nykyisten nettiyhteyksien ja sometuksen aikoina helposti hyödynnettävissä.

– Jos esimerkiksi ammattiosastossa on useampi työpaikka, niiden valtuutetuista saa äkkiä verkoston. Muilta valtuutetuilta saa nopeammin vastauksen kuin googlaamalla. Ja se on usein luotettavampi vastaus.

Kun työssä jatkaa pidempään, muodostuu vertaisverkosto ympäri Suomea, Suikkari kertoo omista kokemuksistaan.

YLIPAINE, VAARALLISTAKO?

– Tässä pääsee selvittelemään mitä ihmeellisimpiä asioita.

Suikkarin salapoliisitöistä oudoimpiin kuului aikoinaan sen selvittely, onko ylipaine vaarallista ihmiselle. Ylipaineella näet varmistetaan, että Medisizen puhdastiloissa valmistettavia tuotteita eivät pääse pöly tai kynnysten alta ryömivät ötökät tärvelemään.

– Puolustusvoimista löytyi lopulta asiantuntija. Ei, ei meidän ylipaineemme ole vaarallista.

Suikkari kertoo, että puhdastiloissa on nykymitoin ilmaistuna 10 pascalin paine. Sukeltaja ui terveenä pintaan koettuaan 50 metrin syvyydessä vallitsevan 600 000 pascalin paineen.

Outoa oli joutua miehenä soittamaan myös keskussairaalan päivystävälle gynekologille. Ovatko staattisen sähkön purkaukset vaaraksi raskaana olevalle naiselle? Eivät, eivät ole sen vaarallisempia kuin muillekaan.

– Nykyään sähkönpurkaukset ovat meillä hyvin harvinaisia. Oikeanlaisilla vaatteilla ja staattista sähköä purkavilla ESD-kengillä pystytään sähkö johtamaan niin, että ihmisellä ja ympäristöllä on sama potentiaali eli varaus. Laitteisiin on myös saatu ionisaattorit, Suikkari kertoo työturvallisuuden edistysaskeleista.

YHTEINEN ETU

Vuosikymmenten kokemuksellaan Medisizen työsuojeluvaltuutettu arvioi, että työnantajat ovat alkaneet ymmärtää, että valtuutetun työ hyödyttää myös työnantajaa.

– Työnantaja säästää, kun työpaikka on turvallinen.

Pelkästään työtapaturmista johtuvien sairauspäivien vähentyminen tuo silkkaa säästöä. Vaikka ennaltaehkäisy jotain maksaisi, on se lopulta aina taloudellisesti kannattavaa. Jopa pikkufirmassa valtuutetulla on oikeus tutustua tapaturmalukuihin.

– Tietysti asioita pitää selvitellä. Mutta kyllä vertaisverkostosta saa nopeasti apua laskelmien tekoon, joilla ennakoivia toimia pystyy perustelemaan työnantajalle.

Suikkari jää ensi vuoden puolella Medisizesta eläkkeelle eikä asetu enää ehdokkaaksi työsuojeluvaaleihin. Näin hän summaa kokemuksiaan.

– Jos kiinnostusta on, työsarkaa kyllä riittää. Joka päivästä saa varmuudella erilaisen. Ja jos valtuutettu on pienemmässä firmassa töissä, on vaikka vain yksi päivä valtuutetun aikaa, katkaisee se mukavasti oman, ehkä puuduttavankin työn.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI

MAAILMA: Lakko-oikeuden loukkaukset lisääntyneet

Hallitukset ja työnantajat loukkaavat koronapandemian varjolla työntekijöiden oikeuksia monessa maassa, tiivistää ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC:n kesällä julkistettu raportti The 2021 Global Rights Index ay-oikeuksien tilasta maailmassa.

8.10.2021

KUVA YLLÄ: Ay-oikeudet maailmankartalla: Mitä punaisempi alue, sitä pahempi tilanne on työntekijöiden näkökulmasta.

Intiassa hallitus rajoitti lakko-oikeutta, Etelä-Afrikassa Volkswagen irtisanoi luottamusmiehiä väittäen heidän kiihottaneen töiden keskeyttämiseen, kun työpaikalla oli paljon koronatartuntoja, ja Brasiliassa Nestlé käytti pandemiaa tekosyynä työehtosopimusten rikkomiseen, ITUC listaa esimerkkejä.

Vuosittainen raportti on jo kahdeksas. ITUC keräsi siihen tietoja jäsenliitoiltaan 149 maasta. Tietoja verrataan 97:ään Kansainvälinen työjärjestö ILO:n yleissopimuksissa taattuun työntekijän oikeuteen. Tulokset pisteytetään ja maat jaetaan viiteen luokkaan.

Pahimpaan luokkaan joutui 35 maata, kuten Afganistan, Kiina ja Kuwait. Niissä oikeuksien toteutumiselle ei ole takeita. Näidenkin alle jäi yhdeksän maata, joissa valtio on käytännössä romahtanut. Ne kärsivät joko sisällissodasta, kuten Syyria, Jemen ja Keski-Afrikan tasavalta, tai raa’asta miehityksestä, kuten Palestiina.

Parhaimpaan luokkaan pääsi 11 maata. Niissä oikeuksien loukkaukset ovat satunnaisia. Joukko koostuu kaikista pohjoismaista, muutamasta muusta Euroopan maasta, kuten Alankomaat, Italia ja Saksa, sekä Uruguaysta.

Lakko-oikeus oli yleisimmin rikottu työntekijöiden oikeus. Sitä rajoitettiin 129 maassa, siis 87 prosentissa maista. Vuonna 2014 lakko-oikeutta rajoitettiin 63 prosentissa maista.

Yleisimmin lakko-oikeuden loukkaus merkitsee joko ay-johtajien asettamista syytteeseen lakoista tai lakkoon osallistuneiden irtisanomista.

Toiseksi loukatuin oikeus on ITUC:n selvityksen mukaan työehtosopimusten neuvotteluoikeuden loukkaaminen. Sitä tapahtui 79 prosentissa selvityksen maista. Tämäkin luku oli 63 prosenttia vuonna 2014.

”Työnantajien vilpittömän neuvotteluhalun puute kertoo särkyneestä yhteiskuntasopimuksesta”, raportti tiivistää. Suomalaisen teollisuuden työnantajat haluavat ilmeisesti osaltaan edistää ajan henkeä.

ITUC kirjaa joka vuosi maailman kymmenen huonointa maata työntekijöille. Jo viime vuodelta niistä tuttuja olivat Bangladesh, Brasilia, Egypti, Filippiinit, Honduras, Kolumbia, Turkki ja Zimbabwe. Uusina joukkoon tulivat Myanmar ja Valko-Venäjä.

Ammattiliittojen aktiiveja murhattiin kuudessa maassa: Brasilia, Filippiinit, Guatemala, Kolumbia, Nigeria ja Myanmar. Ay-väkeä pidätettiin 68 maassa.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA ITUC GLOBAL RIGHT INDEX 2021

TOIMIJA: Jimi Jurmu: ”Kunnon työssä ei kenelläkään ole huono olla”

JIMI JURMU

Pääluottamusmies
Prysmian Group Finland Oy, Kirkkonummi
Pikkalan metallityöntekijäin ao. 11

”Olen viidettä vuotta töissä Prysmianilla ja pääluottamusmiehenä aloitin tammikuussa.

Kirkkonummella Prysmianin Pikkalan tehtaalla valmistetaan merikaapeleita, joita vedetään meren pohjaa pitkin esimerkiksi tuulipuistoihin.

Merikaapelia tulee todennäköisesti menemään jatkossakin, kun tuulivoimaa rakennetaan lisää. Tuotantotehtävissä Pikkalan tehtaalla on nyt hieman yli 250 henkeä.

Molemmat vanhempani ovat olleet luottamustehtävissä pidemmän aikaa. Sitä kautta on syntynyt mielenkiinto luottamustehtäviin, joissa pystyy edistämään työpaikan ilmapiiriä ja työehtoja.

Ei ole varmasti ollut helpoin aika aloittaa pääluottamusmiehenä. Koronan takia koulutuksiin on ollut hankala päästä. Siksi ilmoittauduin mukaan Kunnon työn teemapäivän 7.10. seminaariinkin.

Seminaarissa kiinnostaa saada tietoa, mikä on suunnitelma työehtosopimusten edistämiseen ja mitkä ovat näkemykset tulevaisuuden suhteen.

Muiden maiden ay-kuvioita olen seurannut todella vähän. Se on yksi syy, miksi halusin seminaariin saamaan uutta näkökulmaa.

Merikaapelia tulee todennäköisesti menemään jatkossakin, kun tuulivoimaa rakennetaan lisää.

”Kunnon työstä” tulee mieleen työolosuhteet yleensä. Siihen kuuluu, että työehdot ja palkkausasiat ovat kunnossa. Kunnon työssä ei kenelläkään ole huono olla.

Hyvillä mielin olen lähdössä loppuvuonna myös Murikkaan kursseille, jotta voin jatkossa hoitaa tehtäväni paremmin.

Tuleva tes-neuvottelukierros nousee työpaikalla usein keskustelun aiheeksi. Ihmiset kysyvät, mitä on tulossa ja lähteekö työnantaja mukaan uuteen teknologiateollisuuden työnantajajärjestöön, joka neuvottelee valtakunnallisen työehtosopimuksen. Hankala on ollut vastata, kun tietoa ei ole ollut.

Aika pelottavalta tilanne on näyttänyt. Meillä suurin osa työntekijöistä on keskeytymättömässä kolmivuorotyössä, jossa lisien kautta tulee iso osa tuloista. Lisät tulevat työehtosopimuksen kautta, joten ne ovat vaakalaudalla.

Tehtaalla työntekijöiden toiveena on, että tessin yleissitovuus jatkuisi. Palkankorotukset ja lomapäivien lisääminen ovat myös yleisiä toiveita. Esiin nousee lisäksi yötyölisä, joka on yllättävän pieni. Yötyö ei ole ihmiselle mikään terveellisin vaihtoehto.”

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA PATRIK LINDSTRÖM

Teollisuusliitto, Paperiliitto, Pro ja YTN järjestävät kansainväliseen Kunnon työn teemapäivään liittyvän kutsuseminaarin 7.10. Seminaarissa käsitellään ruotsalaista työehtosopimustoimintaa sekä suomalaisten työehtosopimusten kehittämistä teknologia- ja metsäteollisuudessa.

4.10.2021

OIVALTAJA: Janne Seppälä: ”Työsuojelu on tehokkainta, kun kaikki osallistuvat”

”Työsuojelu on kaikkien yhteinen asia, se oli kurssin kantava teema”, sanoo Janne Seppälä. Hän on pääluottamusmies Koja Oy:n Jalasjärven tehtaalla, jossa valmistetaan ilmankäsittelykoneita rakennuksiin ja laivoihin.

TARTU HETKEEN – ARKITYÖ RATKAISEE -KURSSI

JANNE SEPPÄLÄ

Kokoonpanotyöntekijä
Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu
Koja Oy, Jalasjärvi
Teollisuusliiton Kurikan ao. 317

Kurssi, jolle Seppälä viime syksynä osallistui, oli nimeltään Tartu hetkeen – arkityö ratkaisee. Jyväskylässä pidetyn viikonloppukoulutuksen yksi johtoajatus oli, että jokaisen työntekijän olisi tarvittaessa osattava ja uskallettava puuttua epäkohtiin.

– Ryhmätöissä mietittiin ratkaisuja. Harjoituksessa oli kuvitteellinen, uusi yritys, jossa piti hoitaa sellaisia juttuja kuin työkoneiden liikenteen turvallinen järjestäminen, pelastussuunnitelma, tapaturmien ehkäisy ja ensiapuvalmius, luettelee Seppälä.

Lisäksi käsiteltiin muun muassa työsuojeluvastuiden jakautumista: mitkä asiat ovat työntekijöiden, mitkä lähiesimiesten, keskijohdon ja ylimmän johdon vastuulla. Tärkeä aihe oli myös työssä jaksaminen.

Työn yhteensovittaminen muun elämän kanssa tukee jaksamista, keinoja tähän ovat esimerkiksi työaikojen joustavuus ja toimivat sijaisjärjestelyt.

–  Juteltiin, että miten näitä on toteutettu kunkin omalla työpaikalla.

Osallistujia kurssilla oli parikymmentä, ja joukko edusti hyvin Teollisuusliiton jäsenkuntaa.

– Oli väkeä metallifirmoista ja vaneritehtailta, isoista ja pienistä pajoista.

Pari kuukautta sitten Koja Oy:n aiempi työsuojeluvaltuutettu lähti muihin töihin, ja tehtävä siirtyi varavaltuutettuna toimineen Seppälän hoidettavaksi. Hän on jo käynyt käsiksi käytännön työsuojelutyöhön.

– Kävin juuri lävitse patteritehtaan suojakäsineitä ja huomasin, että niiden lisäksi kaapista löytyi paljon myös käsineitä, jotka eivät sovellu patterien valmistukseen laisinkaan. Moduulien kasaamisessa ja pakkaamisessa ne varmaan ovat hyviä, eli täytyy viedä ne toisen hallin puolelle.

Loppuvuoden työsuojeluvaaleissa olisi hyvä löytää uutta verta työsuojelutehtäviin. Vaaleissa valitaan myös työntekijöiden edustajat työsuojelutoimikuntaan.

– Täytyy yrittää hallin puolella vähän herätellä mielenkiintoa.

Sekä luottamustehtäviin valituille että kaikille muillekin Teollisuusliiton jäsenille Seppälä suosittelee vahvasti kursseilla käymistä.

– Usein ihmiset eivät tiedä, että monet koulutukset on tarkoitettu kaikille jäsenille ja niihin on myös oikeus osallistua. Kursseilta saa tärkeää tietoa, ja lisäksi oppiminen tapahtuu hyvässä seurassa! Aina on hyvä porukka ollut, kun olen käynyt paikallisissa koulutuksissa tai Murikassa, ja osa naamoista rupeaa olemaan jo melko tuttuja.

TEKSTI MIKKO NIKULA
KUVA JOHANNES TERVO

24.9.2021

OIKEUSAPU: Mitä tehdä, kun työsuhteessa on ongelmia?

Jos työpaikalla tulee ongelmia, liitosta saa apua. Luottamusmies, liiton aluetoimistot ja keskustoimisto neuvovat. Tarvittaessa liitto ajaa jäsenen asian oikeuteen asti.

27.8.2021

Toisinaan asiat ajautuvat ristiriitaan työpaikalla ja tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan apua. Paras tapa aloittaa tilanteen selvittely on keskustella esimiehen kanssa. Avoin tilanteen läpikäynti edesauttaa usein asian selvittämistä.

Mikäli yhteisymmärrystä ei löydy, on hyvä ottaa yhteyttä luottamusmieheen, jonka tehtävänä on pyrkiä yhteensovittamaan näkemyseroja työntekijöiden ja työnantajan välillä.

Kaikilla työpaikoilla ei ole luottamusmiestä, ja silloin apua saa liitosta. Jäsen voi ottaa yhteyttä liiton aluetoimistoon, oman sopimusalan asiantuntijaan liiton keskustoimistolla tai liiton puhelinpäivystykseen. Saatavilla on ammattilaisten joukko; työehtosopimusten tulkinnan lisäksi jäsenen käytössä on työturvallisuusasioiden, oikeudellisten asioiden, järjestöllisten asioiden ja kansainvälisten asioiden erityistuntemus.

Päivystyksessä jäsenelle vastaavat kaikkien sopimusalojen asiantuntijat vuorollaan. Mikäli asia koskee sopimusalaa, joka ei kuulu päivystäjän vastuulle, asioista otetaan selvää. Tarvittaessa pyydetään vastuuasiantuntijan apua työehtosopimuksen tulkintaan.

JOKAISEN JÄSENEN ASIAT YHTÄ TÄRKEITÄ

Erimielisyyksillä on erilaisia mittasuhteita, mutta asia hoidetaan samalla tarmolla, oli kyseessä yksittäisen työntekijän tilanne tai isompaa joukkoa koskeva asia. Asioita voidaan kuitenkin laittaa tärkeysjärjestykseen, mikäli tietyn asian hoitamisella on määräajasta johtuva kiire.

Kun jäsen ottaa yhteyttä liittoon, liitosta ei heti suoraan oteta yhteyttä työnantajaan. Usein auttaa, että jäsen saa ymmärryksen oikeuksistaan ja pystyy itse hoitamaan asiaa saamiensa tietojen avulla. Oikean lähestymiskulman valitseminen on tärkeää, ja myös siinä liitto yrittää auttaa jäsentä. Yhteydenottoa ei tarvitse arkailla sen vuoksi, että asia lipsuisi työnantajan tietoon jäsenen tahtomatta – niin ei käy.

Mikäli jäsen haluaa, että liitto ryhtyy hoitamaan asiaa hänen puolestaan, on hänen annettava kirjallinen suostumus valtakirjalla ja jätettävä oikeusapuhakemus liitolle tutkittavaksi. Luottamusmies voi siirtää asian liiton hoidettavaksi kirjaamalla erimielisyysmuistion. Liiton asiantuntija pyrkii neuvottelemaan työnantajan tai työnantajajärjestön kanssa ja sitä kautta hakemaan ratkaisua tilanteeseen. Mikäli asia jää silti erimieliseksi, siirtyy asia oikeusapuharkintaan.

OIKEUSAPUHARKINTA SELVITTÄÄ PERUSTEET JA NÄYTÖN

Teollisuusliiton oikeudellinen yksikkö päättää tapauskohtaisesti oikeusavun myöntämisestä tai hylkäämisestä. Oikeusapuharkinnassa pohditaan asian oikeudelliset perusteet, vaatimukset ja näyttö. Jotta oikeusapu voidaan myöntää, pitää työnantajan olla toiminut lain tai työehtosopimuksen vastaisesti.

Usein pelkästään lakia lukemalla ei vielä voida sanoa, onko tapauksessa rikottu lakia. Ennen oikeusapuharkintaa juristi käy läpi asiaan soveltuvaa oikeuskäytäntöä ja oikeuskirjallisuutta, jotta asia voidaan perustella oikeudellisesti. Tämän lisäksi juristi käy läpi näytöt, jotka tukevat jäsenen ja työnantajan väitteitä.

Kun oikeudelliset perusteet, vaatimukset ja näyttö ovat selvät, juristi esittelee tapauksen liiton oikeudellisen yksikön kokouksessa. Oikeudellinen yksikkö tekee esityksen perusteella yhdessä päätöksen siitä, myönnetäänkö asialle oikeusapu.

Oikeudellinen yksikkö harkitsee, onko jutulla menestymismahdollisuuksia oikeudessa. Oikeusapuharkintaa voidaan tehdä joskus pitkäänkin, ja silti tarvitaan vielä lisäselvityksiä ennen kuin oikeusapu voidaan myöntää. Harkinta on aina oikeudellista ja jäsenmyönteistä, mikä tarkoittaa sitä, että oikeusapu myönnetään, mikäli jutulla uskotaan olevan vähänkään menestymismahdollisuuksia.

OIKEUSAPU KATTAA OIKEUDENKÄYNTIKULUT

Kun riita-asialle on myönnetty oikeusapu, ottaa asiaa hoitava juristi yhteyttä työnantajaan asian sopimiseksi ilman oikeudenkäyntiä.

Mikäli sopua ei synny, nostetaan asiassa kanne yleisessä tuomioistuimessa, työtuomioistuimessa tai välimiesoikeudessa. Toisinaan liitto hyödyntää tuomioistuinsovittelua, joka on osoittautunut tehokkaaksi riidanratkaisukanavaksi.

Liiton oikeusapu kattaa kaikki jäsenelle syntyvät oikeudenkäyntikulut kaikissa oikeusasteissa, myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut, mikäli juttu hävitään. Oikeusapu myönnetään kutakin oikeusastetta varten erikseen.

TEKSTI SUSANNA HOLMBERG JA MARI TUOMAALA

MAAILMA: Sopimisen monta tietä

Miltä työehdoista sopimisen suunta näyttää maailmalla? Suora vertailu eri maiden välillä on vaikeaa. Kunkin maan työehtosopimusjärjestelmä on kokonaisuus, jota ei voi siirtää paloina maasta toiseen.

27.8.2021

KUVA YLLÄ: Euroopan parlamentti päätti kesäkuussa, että Euroopan sosiaalirahasto ESF+:n budjetista on osoitettava riittävästi rahoitusta työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan valmiuksien kehittämiseen. Rahastosta vastaa työllisyyden ja sosiaalisten oikeuksien komissaari, luxemburgilainen Nicolas Schmit.

Saksan sopimusjärjestelmä on erittäin hajautettu, työehtosopimuksia on 80 000. Jokaisessa osavaltiossa tehdään omat sopimukset ja yritykset liittyvät niihin usein erikseen.

Työehtosopimukset kattavat Saksassa puolet työntekijöistä. Vielä 20 vuotta sitten kattavuus oli kaksi kolmasosaa. Sopimuksia noudattavilla yrityksillä on selkeästi paremmat edut työntekijöilleen.

Suomalainen UPM ilmoitti joulukuussa 2012 irtautuvansa Saksan paperiteollisuuden työehtosopimuksesta. Liitoille se ei käynyt ja työntekijät järjestivät varoituslakkoja. UPM joutui perumaan puheensa ja pysymään työehtosopimuksessa.

Yleissitovat sopimukset ovat vähentyneet liki olemattomiin. Niihin tarvitaan sekä työnantajien että ammattiliittojen puolto, eivätkä työnantajat anna niitä enää juuri koskaan.

Bremenin, Berliinin ja Thüringenin osavaltiot esittivätkin tänä vuonna, että lakia muutettaisiin. Toisenkin osapuolen puolto ja yleinen etu riittäisivät yleissitovuuteen.

Suuri osa työntekijöiden vaikuttamisesta hoituu Saksassa jo sata vuotta toimineiden lakisääteisten yritysneuvostojen kautta. Koska sopimusten kattavuus on vähentynyt, Saksa kohensi toukokuussa yritysneuvostolakiaan.

Neuvostojen perustamista yksinkertaistetaan, edustajien irtisanomissuojaa parannetaan ja neuvostojen vaikutusvaltaa lisätään. Vastaan äänestivät populistinen laitaoikeisto AfD sekä liberaalien FDP.

Meillä vain työehtosopimukset takaavat yritysneuvostoja vastaavat toimintamahdollisuudet. Siksi tes-järjestelmämme horjuminen leikkaisi rajusti työntekijöiden sananvaltaa työoloihinsa.

Muissa pohjoismaissa sopimustoiminta on yhä kattavaa. Korona-aika osoitti toimivan neuvottelujärjestelmän tarpeen. Tanskassa kolmikantaa kehuttiin, koska tilanteen vaatimat sopimukset tehtiin nopeasti ja joustavasti.

Pohjolassa pelkona on sen sijaan mahdollinen EU:n vähimmäispalkkasäädös. Sen pelätään murentavan sopimusvapautta.

Euroopan unioni ymmärtää työehdoista sopimisen tärkeyden. Euroopan parlamentti päätti kesäkuussa, että Euroopan sosiaalirahasto ESF+:n 90 miljardin euron budjetista on osoitettava riittävästi rahoitusta työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan valmiuksien kehittämiseen. Tämä summa on vähintään 0,25 prosenttia maan ESF+-rahoista, mikäli komissio niin maakohtaisesti edellyttää.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN

OIKEUSAPU: Laiton irtisanominen on tyyppiesimerkki liiton ajamista oikeusjutuista

”Ei kannata tuikata tulistuksissaan työsuhdepapereita takkaan irtisanomisen jälkeen”, neuvoo liiton oikeudellisen yksikön vt. päällikkö Susanna Holmberg. Asiakirjat kannattaa säästää todisteiksi mahdollisesti laittomasta irtisanomisesta.

18.8.2021

– Todella paljon riita-asioita sovitaan, mutta minun kokemukseni mukaan työnantaja vie niitä nyt pidemmälle. Vasta siinä vaiheessa, kun kannetta jo viritellään, alkaa sovintohalukkuutta löytyä, Holmberg kuvaa viimeisen vuosikymmenen aikana näkemäänsä linjamuutosta.

– Yhtenä syynä voi olla yritysten ottamien oikeusturvavakuutusten yleisyys. Usein vakuutus vaatii jonkinlaisen oikeusprosessin korvausten maksamiseksi.

OIKEUSAVUN POLKU

Oikeusapu on teollisuusliittolaisen jäsenetu. Jos apu myönnetään, liiton lakimies tai sen valtuuttama asianajotoimisto hoitaa koko oikeusprosessin ilman jäsenelle koituvia kuluja.

Ennen pitkällistä tuomioistuintaivalta pyritään aina ensin sovintoon. Työpaikan pääluottamusmies yrittää selvitellä ja ratkoa työntekijän ja työnantajan välille syntynyttä riita-asiaa silloin, kun yritys on järjestäytynyt työnantajaliittoon. Riita voi koskea esimerkiksi työsuhteen perusteetonta päättämistä tai saamatta jääneitä palkkoja.

Jos sopua ei synny, pääluottamusmies voi lähettää asiasta erimielisyysmuistion liittoon. Järjestäytymättömästä työpaikasta oikeusapuhakemus lähtee liittoon suoraan. Asian selvittelytyötä voivat liitossa tehdä kyseisen sektorin ja työympäristöyksikön asiantuntijat ja juristit.

– Mitä oikein on tapahtunut? Sitä käydään läpi ja yritetään kerätä kaikki mahdollinen näyttö, Holmberg kertoo.

Lopullisen oikeusapupäätöksen tekee liiton oikeudellisen yksikön kokous, jossa katsotaan, onko tapauksella mahdollisuus menestyä. Kokoukselle asian valmistelee joku yksikön omista juristeista.

– On muistettava, että epäreilu kohtelu ei ole aina laitonta. Me katsomme, löytyykö kanteeseen oikeudellisia perusteita ja löytyykö näyttöä. Lakimies on myös jo perannut, onko asiasta aiempaa oikeuskäytäntöä ja mitä oikeuskirjallisuus sanoo. Arvioimme, onko meillä mahdollisuutta voittaa juttu. Jos asia näyttää olevan kiikun kaakun, myönnämme oikeusavun siinäkin tapauksessa, Holmberg kertoo liiton sisäisistä punninnoista.

Tämän jälkeen asiaa yritetään vielä kerran sovitella työnantajan kanssa ennen kuin varsinainen kanne lähtee. Järjestäytynyt työnantaja haastetaan työsuhdeasioissa työtuomioistuimeen, muut käräjäoikeuteen. Joissain työehtosopimuksissa on kirjaus välimiesoikeudesta. Käräjäoikeuden käsitellessä työturvallisuusrikosta, joka liittyy esimerkiksi syrjintään tai työtapaturmaan, samassa yhteydessä pyritään käsittelemään myös vahingonkorvausasiat.

Holmbergin mukaan nykyisin asiat jäävät harvoin vain käräjäoikeusasteelle, vaan häviäjä valittaa hovioikeuteen.

– Korkeimmalta oikeudelta valituslupa onkin jo paljon tiukemmassa, Holmberg kuvailee.

MITÄ JÄSEN VOI TEHDÄ?

Holmberg kehottaa ottamaan hyvin varhaisessa vaiheessa yhteyttä liittoon.

– Saatavien kanneaika on kaksi vuotta työsuhteen päättymisestä. Ja selvittelytyöhön menee aina paljon aikaa.

Holmberg kehottaa jäseniä säästämään kaikki palkkakuitit ja muut mahdolliset asiakirjat. Vaikka kuinka suututtaisi, takkaan ei parane papereita pistää.

– Kannattaa kirjoittaa asiat ylös. Samoin kannattaa muistuttaa mahdollisesti todistajiksi tulevia työkavereita siitä, että he painaisivat asiat mieleensä, Holmberg neuvoo.

Kokemus kertoo, että kaikkein vaikeimmin todistettavia asioita ovat häirintä ja epäasiallinen kohtelu.

– Useimmiten tällainen käytös tapahtuu kahden kesken, Holmberg toteaa.

Vaikeasti todistettaviin tapauksiin kuuluvat myös perusteettomat irtisanomiset koeajalla.

– Todistustaakka on käänteinen. Työnantaja voi vain sanoa, ettei työntekijä ollut ”sovelias” työhön. Työntekijän on todistettava, että hänet on irtisanottu epäasiallisella perusteella.

PALJON MUUTAKIN KUIN OIKEUSJUTTUJA

– Meille tulee runsaasti sähköposteja ja puhelinsoittoja, neuvomme ja autamme, Holmberg kertoo.

Yksikkö osallistuu työlainsäädännön valmisteluun.

– Iso puheenaihe on ollut yt-lain uudistus. Annoimme siitä lausunnon.

Oikeudellinen yksikkö kouluttaa Murikan ja ammattiosastojen kursseilla. Ja kouluttaa itseäänkin. Holmberg kertoo, että SAK:n juristit saavat koko ajan ”mentor-koulutusta” viimeisistä EU:n tuomioistuimen päätöksistä, jotka liittyvät työoikeuteen.

Yksikkö tekee Holmbergin mukaan myös paljon ”tukityötä” talon sisällä eli auttaa Teollisuusliiton muita yksiköitä.

Liiton lakimiehet istuvat myös tes-neuvottelupöydissä ja neuvotteluja tukevissa taustaryhmissä.

NIIN, NE TESSIT?

– Oudossa tilanteessa ollaan, jos yleissitovia työehtosopimuksia ei enää ole. Koko suomalainen työlainsäädäntö on rakennettu sen varaan, että säännöksiä täsmennetään alakohtaisissa työehtosopimuksissa, Holmberg alleviivaa.

Teknologiateollisuuden Minna Helle on ehdottanut ”työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä” seuraavalla tavalla. Helle ei puhu Teknologiateollisuus ry:n tiedotteessa mitään itse työntekijöiden demokraattisesti valitsemien edustajien nostamisesta yrityksen hallintoon. Sinne voitaisiin Helteen mielestä sen sijaan nostaa työnantajan valitsema henkilö. Teknologiateollisuus lupaa valintaperusteista armollisesti, että ”niistä kerrottaisiin henkilöstölle etukäteen”.

– Silloinhan tämä henkilö on työnantajan valitsema. Hänelle ei tule myöskään irtisanomissuojaa kuten henkilöstöedustuslain mukaisesti valituille henkilöille, Holmberg huomauttaa.

Olipa tes-tilanne mikä tahansa, lain suomat mahdollisuudet työntekijöiden oikeuksien puolustamiseksi oikeusaputapauksissa tullaan käyttämään viimeistä pykälää myöten.

– Näytämme työnantajille, että olemme tosissamme. Me vaadimme jäsenelle tehokkaasti ne oikeudet, jotka hänelle lain mukaan kuuluvat. Joskus on myös haettava oikeusjutun kautta selkeys oikeuskäytäntöön, Holmberg toteaa.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA KITI HAILA

Valtuuston yleiskeskustelu: Yhteisvoimin kohti neuvottelukierrosta

Teollisuusliiton valtuuston kevätkokouksen yleiskeskustelussa korostettiin, että tuleva työmarkkinakierros on tärkeä koko sopimusjärjestelmän tulevaisuuden kannalta.

13.8.2021

Tuleva työmarkkinakierros hallitsi Teollisuusliiton valtuuston keskustelua. Teknologiateollisuus ry:n ja Metsäteollisuus ry:n irtiotot työehtosopimusneuvotteluista luovat epävarmuuksia.

Useat valtuutetut korostivat, että kyse on yleissitovien työehtosopimusten ja koko työehtosopimusjärjestelmän tulevaisuudesta. Puheenvuoroissa luotiin henkeä yhteiselle rintamalle, jolla epävarmuudet voitetaan.

Yleiskeskustelussa puitiin lisäksi muun muassa teollisuuden hyvää tilauskantaa, osaavan työvoiman saatavuutta sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Kesäkuussa etäkokouksena aloitettu Teollisuusliiton valtuuston kevätkokous vietiin loppuun 12.–13. elokuuta Vantaalla.

TOIVOTTAVASTI JÄRKI VOITTAA

Tänä päivänä Suomessa on sekä työvoimapulaa, että työttömyyttä. Puutuotesektorin Nina Päivärinta (kuva yllä) Lahdesta katsoo, että enemmän on tehtävissä, jotta osaavat kädet ja avoimet työpaikat kohtaisivat.

– Pelkällä lisätyöntekijöiden tuomisella ei tätä kohtaanto-ongelmaa ratkaista, Päivärinta sanoo.

Hän toivoo, että esimerkiksi oppisopimuskoulutusta kehitettäisiin ja lisättäisiin, jotta osaavia tekijöitä riittäisi tulevaisuudessakin.

Mekaanisessa metsäteollisuudessa tulevat yrityskohtaiset neuvottelut ovat Päivärinnan sanoin kohtalon hetki. Neuvotteluihin ei voi lähteä liian valmistautuneena.

– Tähän tarvitaan mukaan koko SAK-perhe.

Teknologiasektorin Jouni Lämpsä Kajaanista muistuttaa, että tulevissa neuvotteluissa on kyse koko sopimisjärjestelmästä.

– Onko Teknologiateollisuus rakentamassa pommia, joka räjäyttää yhteisesti sovitut periaatteet, Lämpsä kysyy.

Yhteisesti tärkeä asia on hoidettavissa yhtenäisenä joukkueena.

Hän korostaa, ettei passiivisuuteen ole nyt varaa.

– Toivon aktiivista otetta kaikilta. Yhteisesti tärkeä asia on hoidettavissa yhtenäisenä joukkueena, Lämpsä sanoo.

Yleissitovuuden murentuminen olisi melkoinen isku sadoille yrityksille, joilla ei itsellään ole osaamista työehtojen neuvottelussa, toteaa teknologiasektorilta tuleva liiton hallituksen jäsen Arto Liikanen Muuramesta.

– Jos ei tule yleissitovaa sopimusta, se on suurin mullistus koskaan, Liikanen sanoo.

Hän muistuttaa, että joukkovoima on Teollisuusliiton puolella, jos tiukka paikka tulee.

– Toivotaan, että sopimisen kulttuuri toimii ja järki voittaa, Liikanen sanoo.

PERIKSI EI SAA ANTAA

Teknologiasektorin Jouni Jussinniemi Pyhäkummusta syyttää Teknologiateollisuus ry:tä vastuuttomasta ja tempoilevasta toiminnasta korona-ajan keskellä.

– Heitetään noppaa ja katsotaan, mitä tapahtuu, Jussinniemi sanoo.

Työnantajien pyrkimyksiä lopettaa palkkojen yleiskorotukset Jussinniemi ei sulata. Hän muistuttaa, että työntekijöiden iso massa tekee yhtiön tuloksen, josta jokainen ansaitsee osansa. Yleiskorotuksista ja muista sopimalla saavutetuista eduista ei saa lipsua.

– On selvää, että periksi ei saa antaa ja on taisteltava. Siihen tarvitaan kaikkia teollisuusliittolaisia, Jussinniemi sanoo.

Teknologiasektorilta tuleva hallituksen jäsen Hanna-Kaisa Rokkanen Hämeenlinnasta muistuttaa, että viime kädessä työmarkkinaneuvotteluissa on tuttu juoni.

– Tulonjakoa tämä on. Kyse on siitä, mikä osuus voitosta jaetaan osakkeenomistajille ja mikä työntekijöille, Rokkanen sanoo.

Hän ihmettelee työnantajan ajoitusta, sillä työmarkkinoita ajetaan epävakaiseen tilaan aikana, jolloin tilauskirjat ovat useissa yrityksissä täynnä.

Petri Partanen
Petri Partanen

Teknologiasektorin Petri Partanen Kokkolasta kuvailee yleissitovien työehtosopimusten kriisiä seuraavaksi askeleeksi rappukäytävässä.

– Ottakaamme seuraava askel huolellisesti, ettemme kaatuisi. Nyt ei oteta yhtään askelta taaksepäin, Partanen sanoo.

Hän myös muistuttaa, että globaalissa näkymässä on yksi kysymys yli muiden.

– Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan seuraavien vuosien aikana enemmän kuin mikään muu asia, Partanen sanoo ja lisää, että vähäpäästöisen tuotannon miljardi-investoinneista ei kannata jäädä paitsi.

Lue lisää valtuuston päätöksistä

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT KITI HAILA

Epävarmuutta ilmassa – valtuutetut pohtivat neuvottelukierroksen näkymiä

Kolme Teollisuusliiton valtuuston jäsentä kertoo, miltä syksyllä alkava työehtosopimusten neuvottelukierros näyttää heidän työpaikoiltansa katsottuna.

13.8.2021

Tuleva työehtosopimusten neuvottelukierros puhutti Teollisuusliiton valtuustoa, joka kokoontui Vantaalla 12.–13. elokuuta. Myös koronaviruksen vaikutus teollisuuteen oli keskusteluissa.

Valtuuston jäsen Ari Rintala (kuva yllä) teknologiasektorilta kertoo, että Vaasassa Wärtsilän tehtaalla syksyn neuvottelukierrosta odotetaan epävarmoissa tunnelmissa.

– Vielä ei tiedetä, meneekö työnantajamme uuteen järjestöön vai ei, Rintala sanoo.

Epävarmuus johtuu Teknologiateollisuus ry:n maaliskuun ilmoituksesta lopettaa työehtosopimusten tekeminen ja siirtää valtakunnallinen tes-toiminta uuteen työnantajayhdistykseen, johon yritykset voivat halutessaan liittyä. Myös Metsäteollisuus ry on lopettanut työehtosopimusten tekemisen.

Rintala kertoo, että tehtaalla työntekijät ovat yksimielisiä siitä, että tes-toimintaa tulisi jatkaa. Aihe on keskusteluttanut ja herättänyt kysymyksiä, mutta tähän mennessä vastauksia on ollut vähän.

– Jos vihreä kirja heitetään nurkkaan, neuvotellaan sitten kaikesta. On epämiellyttävä ajatus, että työehtosopimusta ei enää olisi, Rintala kertoo ja muistuttaa, että yrityskohtainen neuvotteleminen vaatii resursseja ja osaamista myös työnantajapuolelta.

Paikallisen sopimisen lisääminen on usein työnantajapuolen perusteluna työehtosopimustoiminnan myllerryksille. Rintala kertoo, että paikallista sopimista on tehty Wärtsilällä tähänkin asti muun muassa työaikoihin liittyen. Sopiminen toimii, kun työehtosopimus on perälautana.

TURVALLISUUS ON YHTEISTYÖTÄ

Korona-aika on monin tavoin vaikuttanut työn tekemiseen. Rintala kertoo, että Wärtsilän toimihenkilöt ovat olleet etätöissä koko poikkeusajan, mikä on suojannut tuotantoa.

Maskien käyttö ja hyvä käsihygienia ovat tulleet osaksi arkea. Ruokailuja on porrastettu ja kontakteja on vähennetty esimerkiksi kokeilemalla työvuorojen lyhentämistä.

Tartunnoilta on selvitty hyvin, mutta poikkeusajan väistymistä odotetaan jo innokkaasti.

– Koronaväsymystä alkaa näkyä. Lomilta tultiin, niin oli pettymys, että korona jatkuu aina vaan, Rintala kertoo.

Työsuojeluvaltuutettuna toimiva Rintala arvioi, että korona-ajasta voi jäädä työsuojelullisesti hyviäkin jälkiä. Turvallisuus on poikkeusaikoina ollut kaikkien huulilla kasvomaskia asentaessa. Turvallisuus tulisi olla normaaliaikoinakin kaikkien mielissä, sillä turvallisuus on yhteistyötä.

– Kaikkien pitää potkia palloa samaan maaliin, Rintala sanoo.

Anna Andersson
Anna Andersson

SEKAVA TILANNE TUO LISÄJÄNNITYSTÄ

Valtuuston jäsen Anna Andersson kemian sektorilta kertoo, että syksyn neuvottelukierrosta odotellaan Kalevala Koru Oy:n tehtaalla sillä ajatuksin, että jalometallialan neuvottelutulos turvaa palkan ostovoiman ja antaa jotain päälle.

– Monta vuotta on menty erittäin maltillisilla, jopa ostovoimaltaan negatiivisilla korotuksilla. Samalla muun muassa asuminen on jatkanut kallistumista, Andersson toteaa.

Kemian sektorilla neuvotteluihin lähdetään normaaleista lähtökohdista, mutta tilanne muilla aloilla luo epävarmuutta.

– Teknologiateollisuuden sekavan tilanteen takia lisäjännitystä on ilmassa. Toivon ja uskon, että pysytään lähellä normaalia ja käydään oikeita neuvotteluja, Andersson sanoo.

Asia koskee valtavaa määrää ihmisiä.

Työlainsäädäntö on kirjoitettu sillä oletuksella, että voimassa ovat yleissitovat työehtosopimukset. Andersson pohtii, että yleissitovien sopimusten ja neuvottelujärjestelmän murtuminen olisivat suurempia mullistuksia kuin suuri yleisö on tähän saakka sisäistänyt.

– Ei ehkä ole ymmärretty, että asia koskee valtavaa määrää ihmisiä.

Tässä vaiheessa siitäkään ei ole varmuutta, onko työehtosopimuksen jälkisuoja voimassa, jos sopimuskumppania ei enää ole. Jälkisuoja on perinteisesti koskenut sopimuksetonta aikaa työehtosopimusten välillä.

– On tärkeää olla kartalla. Tilanne voi koskettaa meitäkin jollain aikavälillä, Andersson sanoo kemian sektorin näkökulmasta.

Andersson pohtii, että nykyajan tietotulvan keskellä työmarkkinakysymykset eivät saa sitä näkyvyyttä, jonka ne ansaitsisivat.

– Syksy opettaa. Toivottavasti ei kovimman kautta, Andersson ennakoi.

Kimmo Sandelin
Kimmo Sandelin

PITÄÄ KATSOA TULEVAISUUTEEN

Valtuuston jäsen Kimmo Sandelin erityisalojen sektorilta kertoo, että poikkeusaikana koronatestit ovat tulleet tutuksi teknisellä huolto- ja kunnossapitoalalla.

Sandelin kertoo, että varsinkin isojen seisakkien aikana tehtaille menevät huoltotyöntekijät on testattu ennen seisakkia ja moneen kertaan seisakin aikana.

– Korona on vaikeuttanut työn tekemistä. Tehdään fyysistä ja raskasta työtä maski naamalla, niin ei se mukavaa ole, Sandelin toteaa.

Caverion Industria Oy:llä pääluottamusmiehenä toimiva Sandelin kertoo, että poikkeusaika on lyönyt leimansa myös erilaisiin neuvotteluihin. Etäyhteyksillä kohtaamisesta putoaa osa pois.

Caverionin töissä noudatetaan useita työehtosopimuksia. Yhtiö on ilmoittanut vaihtavansa teknologiateollisuuden sopimuksesta teknisen huollon ja kunnossapidon työehtosopimukseen. Tämä tarkoittaa noin tuhannen työntekijän siirtymistä tessistä toiseen.

– Hyvä, ettei jouduta sopimuksettomaan tilaan, Sandelin sanoo.

Tilanne heijastuu varmasti eri pöytiin.

Työnantajapuolen viime aikojen toimet ovat tuoneet epävarmuutta neuvottelukierrokselle. Nykyinen kehitys voi johtaa työehtojen pirstaloitumiseen.

– Tilanne heijastuu varmasti eri pöytiin, Sandelin sanoo.

Kun kyseessä on sopimusjärjestelmän tulevaisuus, näkökulmana ei voi olla vain yksittäiset neuvottelut.

– Pitää katsoa tulevaisuuteen. Kyseessä on pidempi peli, Sandelin sanoo.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT KITI HAILA

MAAILMA: Kolumbian lakkojen taustalla on syvenevä eriarvoisuus

Laajat lakot ovat jatkuneet Kolumbiassa jo huhtikuun lopulta. Maan hallinto vastasi niihin rajulla väkivallalla, ja olot maassa ovat muuttuneet sekaviksi.

11.8.2021

KUVA YLLÄ: Mielenosoittajat suojautuivat omatekoisilla kilvillä mellakkapoliisin vesitykiltä kesäkuun alussa Medellínissä Kolumbiassa hallituksenvastaisten mielenosoitusten jatkuttua viidettä viikkoa.

Lakot käynnisti oikeistopresidentti Iván Duquen esittämien elintarvikkeiden veronkorotusten vastustus. Turhautuminen maan oloihin oli kuitenkin kytenyt jo pitkään, ja lakkoliikehdintä sai sen purkautumaan. Ammattiliittojen lakkoihin liittyi muita kansalaisjärjestöjä sekä maan köyhtynyttä keskiluokkaa.

Taustalla on maan yhä syvenevä eriarvoisuus. Maan tilastokeskus Danen mukaan vuonna 2020 köyhyydessä eli 43 prosenttia kansasta. Vuotta aiemmin luku oli 36 prosenttia. Maailman ammattiliittojen keskusjärjestö ITUC luokittelee Kolumbian maailman kymmenen työntekijälle huonoimman maan joukkoon.

Väkivalta leimaa monen elämää. Maa on Filippiinien jälkeen maailman toiseksi vaarallisin ay-aktiiveille. Viime vuonna heitä murhattiin 18. Murhien takaa löytyy monesti huumekaupan ja hallinnon yhteen kasvaneita intressejä.

Presidentti Duguen hallinto jätti osittain toteuttamatta vuosikymmeniä kestäneen sisällissodan lopettaneen rauhansopimuksen. Puolisotilaallisia joukkoja toimii yhä, nyt yhä vahvemmin rikollisuuteen kytkeytyneinä.

Mielenosoitukset vaativat lisäksi poliisin väkivallan lopettamista. Viime vuoden syyskuun mielenosoituksissa poliisi tappoi ainakin 13 ihmistä. Siksi on häkellyttävää, että hallitus lähetti poliisin käyttämään entistäkin kovempaa väkivaltaa.

Ihmisoikeusjärjestö Temblores rekisteröi lakkojen ensimmäisen kuukauden aikana 3 789 hallituksen joukkojen väkivaltaista tekoa mielenosoittajia vastaan. Poliisin tekemään väkivaltaan kuolleita on ilmeisesti jo yli 70. Maan media raportoi, että ainakin sata pidätettyä on kadonnut.

Talousministeri ja ulkoministeri ovat jo jättäneet hallituksen laajan kansainvälisen arvostelun vuoksi.

Ammattiliittojen keskusjärjestö CUT johtaa laajapohjaista keskuslakkokomiteaa, joka pyrkii neuvotteluihin hallituksen kanssa. Se vaatii elämiseen riittävää palkkaa, tulevaisuuden mahdollisuuksia nuorille ja väkivaltaisen mellakkapoliisin Esmadin lakkauttamista.

Toukokuun lopulla päästiin jo esisopimukseen, mutta kesäkuun alussa CUT keskeytti neuvottelut. Sen mukaan hallitus ei toteuta osuuttaan sopimuksesta. Ammattiliitot maailman eri puolilla ovat jo pitkään vedonneet Kolumbian presidenttiin todellisten neuvottelujen aloittamiseksi lakkokomitean kanssa.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN