Yhteys työpaikkojen arkeen ja käytännönläheisyys. Nämä tekijät leimaavat vahvasti Murikka-opiston työsuojelukursseja, luonnehtii työsuojeluaineiden opettaja Juha Vasara.
– Täällä kursseilla tulee aina vastaan paljon konkreettisia tilanteita ja esimerkkejä siitä, mitä opiskelijoitten omilla työpaikoilla on tapahtunut.
Vertailukohtana Vasaralla on akateeminen maailma. Hän aloitti Murikassa toukokuussa, mutta oli sitä ennen reilut kymmenen vuotta turvallisuustekniikan opettajana ja yrityshankkeiden toteuttajana Tampereen teknillisellä yliopistolla, jossa hänen erityisalaansa olivat turvallisuusjohtaminen ja riskienhallinta työpaikoilla.
Sopiva hetki vaihtaa töitä koitti keväällä, kun Vasara jätti tarkastettavaksi väitöskirjansa, jonka aiheena oli turvallisuusvaatimusten hallinta kansainvälisessä liiketoiminnassa.
– Huomasin netistä työpaikkailmoituksen, että Murikka-opisto hakee opettajaa. Tehtävä vaikutti kiinnostavalta, hän kertoo.
”Murikassa syntyy paljon keskustelua ja tiedonvaihtoa. Yliopistolla sitä ei niin paljon ja spontaanisti tapahtunut.”
Vasara palkattiin toukokuussa ja hän aloitti työsuojelukurssien vetämisen kesäkuussa. Uudessa työssään hän on pannut merkille teollisuusliittolaisten kovan motivaation.
– Murikassa paistaa läpi opiskelijoiden innokkuus, halu saada tietoa ja osaamista omaan työsuojelutehtävään sekä kehittää oman työpaikan työoloja ja turvallisuutta.
Seurauksena aktiivisesta asenteesta on myös vahva vuorovaikutus kurssilaisten välillä.
– Täällä syntyy paljon keskustelua ja tiedonvaihtoa. Yliopistolla sitä ei niin paljon ja spontaanisti tapahtunut.
Opiskelijoiden palaute on keskeistä, kun Vasara suunnittelee kurssien sisältöä ja toteutusta. Myös liiton työympäristöyksikkö on tärkeänä tukena.
– Heidän kauttaan tulee tietoa siitä, mitä kentällä tapahtuu ja millaisia asioita kannattaa kursseilla nostaa käsittelyyn.
Kansainvälinen työjärjestö ILO raportoi viime vuonna, että nykyajan orjuudesta kärsii ainakin 40,3 miljoonaa ihmistä. Heistä 25 miljoonaa on pakkotyössä ja 15 miljoonaa pakotettu avioliittoon.
Työhön pakotetuista 16 miljoonaa oli yksityisillä aloilla. Eniten heitä työskenteli kotitalouksissa, rakennustyömailla, teollisuudessa sekä maataloudessa.
Valtiot orjuuttivat neljä miljoonaa ihmistä, ja seksityöläisiksi pakotettuja lasketaan olevan liki viisi miljoonaa.
Kaikkiaan 152 miljoonaa 5–17 vuotiasta lasta oli töissä opintojen sijasta. Heistä maataloudessa työskenteli 71 prosenttia ja teollisuudessa 12 prosenttia.
Selvä enemmistö nykyajan orjuudessa olevista on naisia, kaikkiaan 71 prosenttia.
Vaikka orjatyö on yleisintä Aasiassa, sitä esiintyy Euroopassakin. Saksan ammattiliittojen keskusjärjestö DGB:n tuore raportti arvelee Euroopassa ja Keski-Aasiassa olevan 3,2 miljoonaa orjatyöläistä.
Britannian hallitus arvioi varovaisesti, että maassa on 13 000 mahdollista orjatyön uhria. Maassa toimii kausityövoiman käyttöä ja orjuuden kaltaisia työoloja valvova valtiollinen elin GLAA. Viime vuonna sille ilmoitettiin 5 145 epäiltyä hyväksikäyttötapausta.
”Orjat eivät saaneet liikkua itse ulkona eivätkä puhua työssään tehtaalla muiden kanssa. Vessan käytöstä he maksoivat punnan kerralta. Ruoka ja majoitus olivat ala-arvoisia.”
Kyse ei ole vain köyhien maiden köyhistä ihmisistä. Viime vuonna eniten ilmoituksia kertyi vietnamilaisista, mutta seuraavaksi suurin kansallisuus olivat britit ja kolmantena tulivat albanialaiset.
Viime vuosikertomuksessaan GLAA kertoo yhteensä yli 20 vuoden vankeustuomiot saaneesta tsekkiperheestä. He houkuttelivat töihin Britanniaan maanmiehiään, mutta veivät väkivallalla uhkailemalla lähes kaikki heidän tulonsa.
Orjat eivät saaneet liikkua itse ulkona eivätkä puhua työssään tehtaalla muiden kanssa. Vessan käytöstä he maksoivat punnan kerralta. Ruoka ja majoitus olivat ala-arvoisia.
Maailman ammattiyhdistysliike kamppailee kaikkialla nykyajan orjuutta vastaan. Kansalliset liitot ja keskusjärjestöt toimivat omissa maissaan ja pääluottamusmiehet työpaikoillaan. Kansainvälinen solidaarisuustyö kohdistuu usein kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien auttamiseen.
Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC julkaisi viime vuonna kattavan toimintaohjelman orjuutta vastaan. Se esitti yritysten koko toimitusketjun pakollista läpinäkyvyyttä sekä ihmisoikeusnäkökulman huomioimista yritysten toiminnan arvioinnissa sekä sääntelyssä.
Julkisten hankintojen kilpailutuksessa on lisäksi huomioitava orjatyön estäminen, ITUC vaatii.
TEKSTI HEIKKI JOKINEN KUVA LEHTIKUVA / NURPHOTO / MOHAMMAD PONIR HOSSAIN
SIVUN YLÄREUNAN KUVA: Bangladeshilainen 13-vuotias Zahid työskentelee kirjansitomossa. Lapsityövoima on yleistä Bangladeshin tehtaissa. Kaikkiaan 152 miljoonan 5–17 vuotiaan lapsen arvellaan maailmassa tekevän töitä opintojen sijasta.
Kimmo Kortelainen on Naantalissa sijaitsevan Finnfeeds Oy:n pääluottamusmies.
– Me ollaan suuri luonnonmukaisen betaiinin ja inositolin tuottaja. Niitä käytetään esimerkiksi rehuihin, kosmetiikkaan ja lääketeollisuuteen, kertoo Kortelainen.
Entisen TEAMin jäsenenä hän käänsi opiskeluhistoriassaan uuden lehden mennessään huhtikuussa yritystalouden kurssille Murikka-opistoon. Aiemmin hän oli käynyt Kiljava-opistolla luottamusmies- ja työsuojelukursseja.
Yritystalouteen perehdyttiin Murikassa muun muassa pelaamalla laudalla yrityspeliä, jossa opiskelijat laitettiin miettimään yrityksen omistajan näkökulmasta tuotteiden valintaa, kehittämistä, myyntiä ja hinnoittelua. Kortelainen piti peliä kiinnostavana ja liiketoimintaa realistisesti kuvaavana.
– Täytyi koko ajan miettiä, mikä valinta johtaa mihinkin. Jos on liian arka tai liian rohkea, niin kumpikaan ei ole hyvä.
”Kurssilla oppi lukemaan tilinpäätöksen tunnuslukemia paremmin. Osaa suhteuttaa, mikä on tärkeää.”
Kurssi vahvisti Kortelaisen osaamista pääluottamusmiehenä ja antoi lisää rutiinia talouspuolen asioiden käsittelyyn.
– Siinä oppi lukemaan tilinpäätöksen tunnuslukemia paremmin. Osaa suhteuttaa, mikä on enemmän tärkeää ja vähemmän tärkeää, löytää sieltä joukosta ne olennaiset jutut.
Käytännön hyödyt ovat tulleet ilmi esimerkiksi yhteistoimintapalaverissa, joita työnantajan kanssa pidetään neljästi vuodessa.
– Kun käydään läpi tasetta ja tilinpäätöstä, niin tietää mistä mikäkin numero tulee ja mihin ne vaikuttavat. Tietysti kun ollaan kansainvälinen firma, niin kaikista luvuista ei voi saada kaikkea tietoa, selvittää Kortelainen.
Yritystalouskurssin osallistujilla oli taustaa sekä TEAMista, Puuliitosta että Metalliliitosta. Vaihtelua ja erilaisia näkökulmia yritystoimintaan oli muutenkin paljon.
– Meitä oli pienistä ja isoista firmoista, monen eri työehtosopimuksen piiristä.
Murikkaan menoa Kortelainen suosittaa muillekin.
– Puitteet ovat hyvin, varsinkin nyt remontin jälkeen. Kurssit ovat mielenkiintoisia, aina on hyvä saada lisää tietoa työelämästä. Ja ruokakin vielä on hyvää!
YRITYSTALOUS-KURSSI
KIMMO KORTELAINEN
Prosessinohjaaja Pääluottamusmies Finnfeeds Oy Neste Oy:n työntekijät ao. 31
”Istun Teollisuusliiton sektorijohtokunnassa peruskemian mandaatilla. Ja toisella kädellä edustan kotiseutua, ammattiosastoa ja oululaista osaamista, aina!
Minua harmittaa, että peruskemialta meni hallituspaikka liittofuusiossa. Minulle on jäänyt vielä vähän epäselväksi, mikä sektorijohtokuntien tehtävä on. Vielä ollaan kokoonnuttu Tutustutaan kaveriin -tyyppisesti. Mutta uskon, että kun jännitys tiivistyy, kun lähestytään tes-neuvotteluja, johtokunnan tarve tulee selvemmäksi.
Peruskemian tehtaat ovat kohtuullisen kilpailukykyisiä jo nyt. Porukkaa närästää se, että mekin joudumme tekemään sopimuksia, jotka käyvät niillekin aloille, joilla menee huonosti. Minä olen sitä mieltä, että liitto voisi sallia pientä irtiottoa ja päästää ne alat irti, joilla on hampaat. Minä olen nähnyt täällä tehtaalla, että kun jollekin osastolle saadaan jotakin parannusta ja jotakin lisää, leviää se kohta muillekin osastoille.
Ja sehän olisi aivan loistavaa, että me saisimme yhteiskunnallisen aloitteen meidän työtätekevien puolelle. Nykyhallitus kyllä esittää koko ajan innovatiivisia ajatuksia siitä, millä kurjistaa työtätekevien asemaa.
Kikyä ei olisi mielestäni pitänyt hyväksyä, vaan Sipilän pakkolakikortit olisi pitänyt katsoa loppuun asti. Sipilähän on itse perunut tai hänen esityksensä ovat muuten tökänneet johonkin. Kiky on neuvoteltava pois. Meidän tehtaamme tuottaa muurahaishappoa. Prosessin turvallinen alasajo ja käynnistäminen kestävät niin kauan, että minä en tykkää tuollaisista päivän poliittisista lakoista. Sellaisia on hankala järjestää meidän alalla.
”Oli ihminen Metalli-, TEAM- tai Puuliitto-taustainen, niin kaikki ovat saman henkisiä.”
Teollisuusliitolla pitäisi olla väkeä ja voimaa. Voi olla, että kaikkia ei kiinnosta tai kaikki eivät uskalla. Kun joka ovesta ja ikkunasta lainataan halpaa rahaa, ja ihan tavallisella pulliaisella voi nykypäivänä olla 200 000 euroa talolainaa. Ja sitten pitää vielä ottaa lisää lainaa, että saa bemarin pihalle, vaikka siihen ei olisikaan varaa. Se pistää miettimään, miten niitä lainoja maksaa takaisin. Mutta otetaan sitten heti pidempi lakko ja jaetaan lakkoavustukset. Minä uskon, että kyllä Teollisuusliitto silloin näkyisi.
Peruskemiassa on paljon vuorotyötä. Vuorolisät aina puhuttavat. Tutkimuksista tulee aina vain lisää tietoa yötyön kuormittavuudesta. Nykyiset lisät eivät taida niitä haittoja korvata. Meillä on täällä paikallisesti neuvoteltu kolmivuorotyösopimus, jossa on 12 tunnin päivät. Kaksi aamua, kaksi yötä ja sitten on 6 vapaata. Kokeilun jälkeen äänestettiin asiasta, eikä yksikään työntekijä äänestänyt vastaan.
Teollisuusliiton muiden ammattiosastojen kanssa on yhteistyö ihan vasta harjoittelua, mutta olen minä aluefoorumeissa ja muissa tapahtumissa kulkenut. Ja on se vaan jänskä juttu. Oli ihminen Metalli-, TEAM- tai Puuliitto-taustainen, niin kaikki ovat saman henkisiä. Vaikea on heidän kanssaan riitaa saada aikaiseksi, hyviä tyyppejä kaikki.”
JANNE LEINONEN
Kemian sektorijohtokunnan jäsen Prosessimies Taminco Finland Oy, Oulu
Teollisuusliitto ei sulata lakiesitystä pienten työpaikkojen työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämisestä. ”Jos emme nyt tee mitään, ovat maan hallituksen seuraavat toimenpiteet työntekijöiden kannalta vielä huonompia”, puheenjohtaja Riku Aalto arvioi.
Teollisuusliitto on ilmoittanut ryhtyvänsä mittaviin järjestöllisiin toimenpiteisiin, mikäli maan hallitus ei vedä takaisin lakiesitystä alle 20 hengen työpaikkojen työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämisestä.
Perustelut järeillä toimenpiteillä uhkaamiseen ovat puheenjohtaja Riku Aallon mukaan tiivistetysti kahdenlaiset.
Ensinnäkin lakiesitys asettaa työntekijät keskenään eriarvoiseen asemaan keinotekoisin eli työpaikan kokoon liittyvin perusteluin, ja sisältää ainekset työntekijöiden mielivaltaiseen kohteluun. Esityksen mukaan irtisanominen olisi mahdollista toteuttaa luottamuksen horjumisen perusteella.
– Toisin sanoen, jos työnantaja haluaa päästä eroon työntekijästä, joka ei häntä satu miellyttämään, voisi hän todellisten syiden sijaan verhoilla irtisanomisen epämääräiseen luottamuksen horjumisen kaapuun. Syitä sille, että työntekijä ei satu miellyttämään voi puolestaan olla monia kuten esimerkiksi ammattiliittoon järjestäytyminen, luottamushenkilönä toimiminen tai sairauspoissaolot. Tällaiselle pärstäkerroinlinjalle ei työelämän lainsäädäntöä voi päästää, Aalto toteaa.
Toiseksi lakiesitys on vain yksi lenkki hallituksen poliittisessa hankkeessa, jonka tavoitteena on työntekijöiden ja työttömien aseman ja oikeuksien heikentäminen. Lenkkejä ketjuun on jo kertynyt useita. Niitä kertyy Aallon mukaan lisää, ellei kehitystä katkaista ja ohjata terveeseen suuntaan.
– Olemme kertoneet kantamme ja näkemyksemme ministereille moneen kertaan. Silti hallitus halusi lähteä tälle tielle. Pidän sitä meille heitettynä koepallona, että menisikö tämä kuitenkin läpi?
– No, ei mene läpi. Perumme järjestölliset toimenpiteet vain, jos hallitus vetää esityksensä takaisin. Samalla tähtäämme siihen, että työelämää ruvetaan jälleen kehittämään työntekijöiden aseman ja turvan kannalta parempaan suuntaan. Todellisuudessa esimerkiksi irtisanomissuojaa pitää vahvistaa. Irtisanomisten toteuttaminen ei meillä nimittäin ole kansainvälisen mittapuun mukaan vaikeaa.
RAMPA TYÖLLISYYSPERUSTELU
Hallitus on perustellut lakiesitystään sillä, että irtisanomissuojan heikentäminen edistäisi työllisyyttä. Se ei Aallon mukaan pidä paikkaansa.
– Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan työllisyysvaikutuksia ei ole. Näin ollen jäljelle jää vain se, että irtisanominen helpottuisi kyseenalaisin henkilökohtaisin perustein, minkä jälkeen potkut saaneet ihmiset joutuisivat kärsimään 90 päivän karenssin ennen kuin pääsisivät työttömyysturvan piiriin.
– Ja samalla nämä ihmiset joutuisivat hallituksen säätämien sanktioita sisältävien aktiivimallien raskaisiin rattaisiin. Emme me halua olla rakentamassa tällaisia työmarkkinoita tai järjestelmiä, joilla aiheutetaan ihmisille vaikeuksia. Työllisyys on tärkeä tavoite, mutta sitä pitää edistää tarjoamalla mahdollisuuksia kuten esimerkiksi koulutuksen kautta eteneviä polkuja tulevaisuuteen.
VAIKUTTAMISEN AIKA ON NYT
Aallon mukaan kokonaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös se, että hallitus on yksipuolisesti irtisanonut aikaisemmin tekemänsä sopimukset, ja yrittää sen päälle edelleen yksipuolisesti muuttaa työelämän lainsäädäntöä työntekijöiden kannalta huonommaksi.
– Kun kilpailukykysopimus eli kiky tehtiin, meille vannottiin, että työelämän lakien valmistelu toteutetaan kolmikantaisesti. Toisaalta meille luvattiin, että työttömyysturvaan ei tule heikennyksiä. Kumpikaan näistä lupauksista ei ole pitänyt. Sopimusten rikkomista emme voi hyväksyä.
– Toivon, että jäsenemme ymmärtävät, että kun nyt puolustamme pienten työpaikkojen työntekijöiden asemaa, olemme samalla huolehtimassa siitä, että sama kielteinen kehitys ei pääse laajentumaan suuremmille työpaikoille, saati läpäisemään työmarkkinoita.
TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT KITI HAILA
Teollisuusliiton hallitus teki päätöksen ryhtymisestä järjestöllisiin toimiin kokouksessaan 24.8.2018. Puheenvuoro Sami Ryynäsellä. KUVA KITI HAILA
Näin Sipilän hallitus on kurittanut duunaria
KEVÄT 2015
Sipilän hallitus muodostetaan. Hallitusohjelmaa arvostellaan yhteiskunnan heikompiosaisia syrjiväksi ja perustuslain vastaiseksi. Monet hallitusohjelmaan kirjatuista säästöistä osuvat palkansaajaan.
Sipilän leikkauslista julkistetaan. Lista sisältää muun muassa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen, ansiosidonnaisen leikkaamisen ja lisäleikkaukset työttömyysturvaan.
KESÄ 2015
Hallitus esittää työmarkkinajärjestöille yhteiskuntasopimuksen solmimista, jonka toimilla on tarkoitus nostaa työllisyyttä ja kilpailukykyä.
SYKSY 2015
Hallitus esittää yhteiskuntasopimukselle vaihtoehtona niin sanottua pakkolakipakettia eli lakiesityksiä, jotka uhkaavat heikentää työehtoja ja leikata palkansaajien toimeentuloa tuntuvasti.
TALVI 2015
Yhteiskuntasopimusneuvottelut kariutuvat.
KEVÄT 2016
Vuorotteluvapaan ehdot kiristyvät. Vanhempainvapaan päivärahoja leikataan. Sairausajan vuosilomasta leikataan palauttamalla siihen omavastuupäivät. Voimaan tuleva vuosilomalain muutos vähentää vuosiloman kertymistä äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta. Hallitus haluaa lisätä paikallista sopimista lainsäädännöllä, joka ohittaisi työehtosopimukset. Perhevapailta karttuva vuosilomaoikeus heikkenee. Hallitus esittää työnäytepalvelun käyttöönottoa.
KESÄ 2016
Kilpailukykysopimus syntyy vaihtoehtona aiemmin esitetyille pakkolaeille.
KEVÄT 2017
Ennen kilpailukykysopimusta sovitut 200 miljoonan euron leikkaukset työttömyysturvaan tulevat voimaan. Ansioturvan pituus lyhenee, korotusosia heikennetään ja omavastuupäiviä tulee lisää. Työsopimuslain muutokset heikentävät palkansaajan työsuhdeturvaa. Koulutuksesta leikataan valtavasti. Työttömyysturvan leikkauksilla kuritetaan työttömiä. Lähes kaikkia Kelan etuuksia leikataan. Palkkatukeen, starttirahaan ja työttömien kulukorvauksiin tulee huononnuksia.
KESÄ 2017
Ensimmäinen hallituksen esitys omatoimisen työnhaun mallista eli aktiivimalli kakkonen on lausunnoilla. Hallitus ei vie esitystä tässä vaiheessa eduskuntaan.
TALVI 2017
Eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen aktiivimallista, joka leikkaa työttömyysturvaa, jos niin sanottu aktiivisuusehto ei täyty.
KEVÄT 2018
Työttömyysturvaa leikkaava aktiivimalli tulee voimaan 1.1.2018. Kelan ja Finanssivalvonnan 14.8.2018 julkaisemien tilastojen mukaan aktiivimallin vuoksi alennettua työttömyysetuutta sai huhti–kesäkuussa noin 150 000 henkilöä.
Hallitus tuo kehysriiheen lakiesityksen alle 30-vuotiaiden työntekijöiden perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden sallimisesta. Lakiesitys kaatuu myöhemmin heinäkuussa, kun sitä ei lähetetä lausuntokierrokselle.
Hallitus tuo kehysriiheen lakiesityksen irtisanomissuojan heikentämisestä alle 20 hengen yrityksissä.
Hallitus jatkaa omatoimisen työnhaun mallin eli niin sanotun aktiivimalli kakkosen valmistelua. Laki viedään lausunnolle kesäkuussa. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on antaa hallituksen esitys eduskunnalle syysistuntokaudella 2018.
KESÄ 2018
Työnantajan takaisinottovelvollisuus ja lisätyön tarjoamisvelvollisuus eivät enää koske tilanteita, joissa työpaikalle tulee oppisopimusopiskelijoita. Muutoksella on negatiivisia vaikutuksia työntekijöiden toimeentuloon, tasa-arvoon ja henkilöstökoulutukseen.
Maahanmuuttoon keskittyvien populistipuolueiden menestys Euroopassa nostaa työajan pidentämisen poliitikkojen asialistalle.
Itävallan uusi perinteisen oikeiston ja maahanmuuttovastaisen uusoikeiston hallitus ajoi heinäkuussa läpi lain, joka pidentää mahdollisen työajan 12 tuntiin päivässä ja 60 tuntiin viikossa.
Laki herätti laajaa vastustusta, jopa maan piispojen kokous tuomitsi lakiehdotuksen. Pääkaupunki Wienissä peräti satatuhatta ihmistä kokoontui osoittamaan mieltään lakia vastaan. Ammattiliitot vaativat kansanäänestystä laista.
Uusi laki nostaa sallitun päivittäisen työajan 12 tuntiin. Tämä on ollut erityistapauksissa mahdollista aiemminkin, mutta nyt työnantajalla on tähän laaja määräysvalta.
Työntekijällä on yksilöllinen oikeus kieltäytyä yli 10 tunnin päivästä. Ammattiliitot kysyvät, kuinka todellista tämä oikeus on, kuinka moni uskaltaa sen tehdä. Yritysneuvostoilla tai ammattiliitoilla ei enää ole asiaan vaikutusmahdollisuutta. Lisäksi aiempi ylityön terveysvaikutusten arvioinnin tarve poistuu.
Työntekijän turvaksi jää vain EU-direktiivi, joka määrää työajalle 48 tunnin keskimääräisen viikoittaisen ylärajan neljän kuukauden jaksossa.
Työaikaa pyritään pidentämään, työnantajan määräysvaltaa kasvattamaan, joustoja luomaan työnantajien ehdoilla.
Laki kirjaa, että yrityskohtaiset sopimukset voivat määrätä työntekijälle parempiakin työaikajoustoja. Ammattiliitot huomauttavat, että sopimuksessa on aina kaksi osapuolta. Jos työnantaja irtisanoo sen, sopimusta ei enää ole ja toimitaan lain mukaan.
Samalla laki laajensi niiden johtavien työntekijöiden määrää, joita työaikalaki ei koske.
Yrityksissä, joissa ei ole yritysneuvostoa, työnantaja voi jatkossa sopia suoraan työntekijän kanssa enintään neljän pyhäpäivän muuttamisesta työpäiviksi vuodessa.
Metallialaa edustavan PRO-GE -liiton työehtosopimus sallii jo 12 tunnin työpäivät erityistapauksissa ja tuotannollisten vahinkojen estämiseksi. Nyt määräysvalta siirtyy työnantajalle. Yritysneuvostoilla ollut oikeus sopia korvauksista poistuu uuden lain myötä. Liitto laskee myös ylityökorvausten vähenevän tai jopa osin poistuvan.
Itävallan tapaus kertoo nykyisistä poliittisista tuulista Euroopassa. Työaikaa pyritään pidentämään, työnantajan määräysvaltaa kasvattamaan, joustoja luomaan työnantajien ehdoilla, kollektiivista sopimista vähentämään sekä yritysneuvostojen valtaa leikkaamaan.
Usein tässä auttavat ratkaisevasti puolueet, jotka keskittyvät puheissaan maahanmuuttoon sanoen siten puolustavansa työntekijän oikeuksia.
TEKSTI HEIKKI JOKINEN KUVA PRO-GE
Sivun yläreunan kuva: Yli 100 000 ihmistä osoitti mieltään Wienissä kesäkuun lopussa Itävallan oikeistohallituksen uutta työaikalakia vastaan.
Viestintäalan toimihenkilöiden pääluottamusmiehenä Helsingin Sanomatalossa toimiva Tuija Pircklén kävi jo TEAM-liiton aikana kursseilla varsin paljon.
– Kiljavan opisto ehti tulla tutuksi, hän kertoo.
Teollisuusliiton aikana Pircklén on ollut kahdella paikallisella kurssilla. Ne käsittelivät ammattiosaston roolia sosiaalisessa mediassa ja paikallisen yhteistyön kehittäjänä.
Some-kurssi oli hyvin antoisa ja sisälsi paljon käytännön harjoituksia.
– Meitä oli sen verran vähän, että opettaja kiersi jokaisen luona, eli oli aikaa omille kysymyksille.
Yhtenä seurauksena kurssista oli, että Pircklénin ammattiosasto Grafinet päätti perustaa oman Instagram-tilin.
– Kaikilla hallituksen jäsenillä on päivitysoikeudet. Käytännössä minä ja Sari Ojala olemme olleet kaksi pääkäyttäjää. On laitettu kuvia esimerkiksi hallituksen työskentelystä ja liiton jäsenristeilyltä.
Opiskeltiin sitä, miten lähestytään vierasta, kuinka saa keskustelun käynnistettyä.
Paikallisen yhteistyön kurssilla koettiin jo uuden Teollisuusliiton henki, kun 30–40 hengen osallistujajoukossa oli entisiä TEAMin, Metalliliiton sekä Puuliiton jäseniä. Aiheina olivat liittofuusion vaikutukset ja järjestämistoiminta.
– Järjestämiseen liittyi harjoituksia, joissa meidät pakotettiin puhumaan vieraiden ihmisten kanssa. Opiskeltiin sitä, miten lähestytään vierasta, kuinka saa keskustelun käynnistettyä.
Opiskelun hyödyt ovat Pircklénin mukaan moninaiset. Paitsi että asioista saa uutta tietoa, voi myös aktivoida vanhoja tietojaan. Plussan puolelle hän laskee myös verkostoitumisen ja mahdollisuuden tutustua eri alojen ihmisiin sekä erilaisten työpaikkojen teollisuusliittolaisiin.
Entinen TEAM-aktiivi ei ole vielä ehtinyt käydä Murikka-opistossa Tampereella. Sinne hän on kuitenkin syksyllä menossa, paikallisen sopimisen kurssille.
– Toivottavasti ruoka on hyvää. Ja kun olen vähän huono nukkumaan, niin jos saisi yhden hengen huoneen, nythän siellä on remontin jälkeen kai siihen suuntaan pyrittykin. Mutta jos koulutustilat ovat hyvät ja opettajat hyviä, niin sillä pääsee jo pitkälle. Sen jälkeen se on itsestä kiinni, miettii Pircklén.
TUIJA PIRCKLÉN
Laskenta-assistentti Pääluottamusmies Sanoma Media Finland Oy Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ao. 409
”Jäin työttömäksi tammikuussa 2016 oltuani 15 vuotta Kiteen huonekalutehtaalla. Tulin tänne koulutukseen, oppimaan Optigrip-kestopinnoitteen tekemistä suksen pohjaan. Se kesti semmoiset neljä kuukautta. Ja sitten lomailin eli jäin työttömäksi taas joksikin aikaa. Kysyin Pertiltä [suksitehtaan tuotantopäällikkö Pertti Alenius], että kiinnostaisiko työkokeilu. Se kesti reilut kolme kuukautta, ja kaksi viikkoa ehdin olla töissä. Ja sitten taas lomalle. Eilen Pertti soitti ja kysyi, että kiinnostaisiko työnteko. Tänään [6. kesäkuuta] aloitin määräaikaisena hiomalinjalla. Tulihan sitä jo lomailtua. Nyt on rento olo, kun saa taas tehdä töitä ja tulojakin tulee.
Liittoon liityin, kun vanhemmat käskivät. En ole kiinnostunut luottamustehtävistä tai politiikasta. Mutta tuo työttömien aktiivimalli on jonninjoutava. Saadaanhan sillä säästöjä, mutta ei sitä täällä ole helppo toteuttaa. Tuossa naapurissa Tohmajärvellä esimerkiksi, alle 20 työpaikkaa varmaan auki. Pitäisi muuttaa muualle, mutta mitenkäs muutat? Asunnot eivät käy täällä kaupaksi. Hyvin huono olen itse muuttamaan, ehkä Joensuuhun asti vain. Ja jos ajattelee vaikka Lappia, niin kulkemiseen pitäisi olla oma auto. Sen hankkiminen maksaa, maksaa ylläpito ja maksaa käyttö. Itse pääsen nyt polkupyörällä töihin, poljen kilometrin.
Aika nykyaikaisia ovat minun harrastukseni; tv:tä, tietokoneita, pelaamista ja musiikin kuuntelua. Työttömänä tein kotiaskareita, laitoin ruokaa ja siivosin. Tämän vuoden olen ottanut vähän liian rennosti, kun vaimo laittaa ruoat.”
MAURI HYTTINEN
Puuseppä, suksenkäsittelijä KFS Sport Oy, Kitee Kiteen Puutyöntekijät, ao. 787 Liittynyt 2001
Teollisuusliiton tutkimusyksikössä on runsaasti talouden, työelämän, palkkakysymysten, teollisuuspolitiikan sekä tutkimuksen tekemisen asiantuntemusta ja osaamista.
– Toimintaamme ohjaa kaksi ajatusta ylitse muiden; jäsenlähtöisyys ja tiedolla johtaminen. Niissähän on pitkälti kyse liiton strategian ja painopisteiden jalkauttamisesta arkiseen toimintaan, yksikön päällikkö Anu-Hanna Anttila määrittelee.
Jäsenlähtöisyys tarkoittaa Anttilan mukaan sitä, että jäseniltä ja luottamusmiehiltä kysytään olennaisista asioista ja sitä, että tulokset raportoidaan asiantuntevasti, mutta ymmärrettävästi.
– Viime syksynä mietin jäsenten osallistamista toimintaan. Sain ajatuksen jäsenpaneeleista. Jokaisen jäsenen, joka haluaa osallistua kyselyihin ja keskusteluihin, pitäisi myös saada osallistua.
Tämän seurauksena tutkimusyksikkö on perustanut liiton jäsenistä erilliset jäsen- ja luottamusmiespaneelit.
– Kutsun paneeliin saavat elokuun aikana kaikki ne liiton jäsenet, joiden toimiva sähköposti löytyy jäsenrekisteristä. Osallistuminen paneeleihin on vapaaehtoista.
– Tutkimuksen kokonaisuus puolestaan toimii siten, että osa kyselyistä toteutetaan paneelien avulla, mutta suuremmat tutkimukset kuten jäsentutkimus tehdään perinteisemmin menetelmin. Niihin valitaan edustava otos, joka vastaa jäsenten ikä-, sukupuoli-, sopimusala- ja aluejakaumaa. Näin saadaan kokonaiskuva liiton jäsenistä, Anttila selventää.
Tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila ja assistentti Inka Nokelainen. KUVA KITI HAILA
Tiedolla johtaminen edellyttää Anttilan mukaan ennakointia ja seurantaa. Näin paras saatavilla oleva tieto tukee päätöksentekoa. Tutkimusyksikkö koostaa esimerkiksi palkkatilastoja, joita käyttävät työssään niin sopimusalojen neuvottelukunnat, sopimusasiantuntijat kuin myös luottamusmiehet.
– Seuraava uudistettu Palkkakatsaus ilmestyy arvioidusti syyskuun lopulla. Uudistus oli tarpeen, jotta julkaistavista tiedoista on apua eri alojemme palkkaneuvotteluissa. Niitähän käydään yleisesti paikallisestikin.
Yksikön kyselytiimi on vetänyt yhteen sektoreittain toteutettujen kilpailukykysopimukseen eli kikyyn liittyneiden kyselyjen ja palkkakyselyjen tulokset. Erityishuomion ansaitsee teknologiasektori, jonka kiky-seuranta jatkuu vuoteen 2020.
– Tänä vuonna 55 prosenttia teknologiasektorin työpaikoista pidensi työaikaa 24 tuntia. Osalle työpaikoista kiky on ollut perin haasteellinen: 26 prosenttia työpaikoista ei pidentänyt työaikaa ollenkaan. Syitä riittää. Esimerkiksi lisätöitä ei ole tarjota, kiky tulee liian kalliiksi tai sitten asialle ei vain tehdä mitään.
Edellä kuvatun lisäksi yksikkö avustaa luottamusmiehiä kustannuslaskennassa, kun sovitaan paikallisesti palkkauksesta tai kilpailukykysopimuksesta. Se tuottaa myös yritysanalyyseja työpaikkojen kriisitilanteisiin tai liiton järjestämiskampanjoihin liittyen.
Työelämän kysymyksiin erikoistunut Anttila on tehnyt pitkän uran tutkijana ja tutkimushankkeiden vetäjänä. Liiton tutkimuspäällikkönä hän on toiminut vuodesta 2015. Anttilan lisäksi tutkimusyksikössä työskentelevät assistentti, neljä erikoistutkijaa ja teollisuuspoliittinen asiantuntija.
YKKÖSASIA ON TYÖLLISYYS
Teollisuuspoliittinen asiantuntija Timo Roppala ja erikoistutkija Timo Eklund. KUVA KITI HAILA
Teollisuuspoliittinen asiantuntija Timo Roppola valmistelee Teollisuusliiton sektorikohtaisia elinkeinopoliittisia toimenpiteitä ja yhteiskuntavaikuttamista.
– Työllisyys on ykkösasia, mihin kietoutuu tuotannollisen toiminnan edistäminen niin, että Suomessa on teollista tuotantoa ja se kehittyisi. Elinkeinorakenteen monipuolistamisessa biotalous on yksi eniten näköaloja antava, mutta tarvitaan paljon muutakin.
– Seuraavat eduskuntavaalit ja hallitusohjelma ovat tärkeä etappi. Päinvastoin kuin nykyinen hallitus on toiminut, me tarvitsemme laajemman kansallisen teollisuus- ja elinkeinopoliittisen näkemyksen. Noususuhdanne on painanut rakenteelliset ongelmat sivuun. Esimerkiksi koulutus, tutkimus ja tuotekehitys pitää saada uudelle mallille, Roppola tiivistää.
Erikoistutkija Timo Eklund analysoi kansantaloutta ja teollisuuden kehitystä kokonaisuutena. Sen sisällä hän seuraa esimerkiksi teknologiateollisuutta, tekstiilialaa, metsätaloutta ja metallikaivoksia.
– Kehitämme edelleen sitä viestiä kansantalouden tasolla, että mistä kilpailukyky muodostuu, miten kustannuskilpailukyky on kehittynyt ja mikä sen merkitys on Suomen talouden kehitykselle. Ydinajatus on siinä, että yritysten toiminnan laatu on kilpailukyvyn kannalta tärkeämpi tekijä kuin työvoimakustannus.
– Meille on tullut paljon viestiä siitä, että yritysten alhainen investointitaso viimeisen 10 vuoden aikana on johtanut siihen, että kapasiteetti on täydessä käytössä samalla kun työvoimasta on pulaa. Se rajoittaa yritysten kykyä ottaa vastaan uusia tilauksia. Toisaalta nyt päätetyt tai työn alla olevat investoinnit vaikuttavat hitaasti.
– Kysymys on tiedosta, jota tuotamme sopimustoimintaa, neuvotteluja ja liiton strategian toteuttamista varten niin, että jäsenten asioita voidaan ajaa oikeaan ja kattavaan kuvaan nojaten. Monesti työnantajat tai muut tahot eivät näitä asioita ota painottaakseen, Eklund sanoo.
KASVUKERTOMUKSIA ON LIIAN VÄHÄN
Erikoistutkijat Veli-Pekka Heino ja Mika Kärkkäinen. KUVA KITI HAILA
Erikoistutkija Veli-Pekka Heino seuraa useita kemian ja erityisalojen sektorin toimialoja sekä osallistuu kyselyjen ja katsausten tekemiseen.
– Kemianteollisuuden ja varsinkin muoviteollisuuden kamppailu julkisuuskuvaa ja poliittisia pyrkimyksiä vastaan tulee varmaan olemaan lähivuosina esillä. Asiat menevät siinä helposti vähän sekaisin. Tyynenmeren Kiinasta ja Thaimaasta peräisin olevat muovijätemassat ovat ongelma, mutta niiden poistamisessa ei välttämättä auta, että Suomessa kielletään muovikassit, koska meillä ne kierrätetään aika hyvin ja poltetaan energiajätteeksi. Toisaalta kemianteollisuus on kiertotalouden keskeinen mahdollistaja. Lähes kaikessa, kuten veden puhdistamisessa, tarvitaan kemikaaleja, Heino muistuttaa.
Erikoistutkija Mika Kärkkäinen seuraa teknologiateollisuuden ja puutuotesektorin toimialoja. Sen rinnalla hän tekee yrityskohtaista seurantaa ja pohtii elinkeinopoliittisia kysymyksiä.
– Toimialojen näkymät ovat tällä hetkellä kohtuulliset ja jopa hyvät. Silti olen huolissani kolmesta asiasta. Ensimmäinen on se, että kun vanhoja yrityksiä poistuu markkinoilta, ei niiden sijaan synny tarpeeksi uusia kehittyviä yrityksiä. Kasvukertomuksia on liian vähän. Toisaalta uusilta lupaavilta ja globaalisti voimakkaasti kasvavilta toimialoilta puuttuvat kokoavat kärkiyritykset. Esimerkkinä on tuulivoimalaitteiden tuotanto. Suomessa valmistetaan kaikkia niissä tarvittavia osia, mutta ei tuulivoimaloita. Olemme alihankkijoita. Paras mahdollinen saatavissa oleva hyvinvointi ei tule tänne.
– Kolmas huolestuttava asia on valtion omistuksista luopuminen. Esimerkiksi SSAB:n terästehdas mahdollistaa runsaasti muuta metalliteollisuutta Suomessa. Sen Suomessa pysyminen varmistetaan parhaiten riittävällä valtion omistuksella.
PALKKAKATSAUS LAAJENTUU
Erikoistutkija Jukka Saviluoto. KUVA KITI HAILA
Erikoistutkija Jukka Saviluoto seuraa puutuote- ja kemian sektoreiden toimialoja. Lisäksi hän toteuttaa sopimustoimintaan liittyvää kustannuslaskentaa, kouluttaa luottamusmiehiä ennakoivan edunvalvonnan ja yritystalouden aihepiireissä ja osallistuu kyselyjen ja katsausten tekemiseen.
– Syksyllä tehtävä Teollisuusliiton Palkkakatsaus laajenee huomattavasti verrattuna fuusiota edeltäneiden liittojen vastaaviin selvityksiin. Toimialojen määrä on kasvanut, minkä läpikäynnin rinnalle tuotamme kansainvälistä vertailutietoa palkkakehityksestä. Kun ajattelee, mitä ilmiöitä palkkoihin kytkeytyy, niin se on iso paletti. Esimerkiksi työllisyys, eläköityminen, rakennemuutos ja alueelliset erot. Tiiviisti kirjoittamisen jalo taito tulee meille todella tarpeeseen, Saviluoto kommentoi.
Assistentti Inka Nokelainen pitää tutkimusyksikössä langat käsissä niin, että toiminta pyörii jouhevasti. Sen rinnalla hän osallistuu tiedonkeruuseen.
– Päivitän ja ylläpidän tilastoja ja perusdataa, joita esimerkiksi Tilastokeskus ja EK tuottavat ja joita tutkijamme käyttävät päivittäisessä työssään ja erilaisissa katsauksissa ja raporteissa. Joukkueemme on vasta alkanut oppia käyttämään hyödyksi kokopäiväistä assistenttia, Nokelainen toteaa.
Teollisuusliiton ensimmäiset keilamestaruuskisat järjestetään 24.9.-21.10. Hämeenlinnan keilahallissa.
Mestaruudet ratkotaan kuuden sarjan kilpailulla eurooppalaisella pelitavalla. Kilpasarjat ovat miehet, naiset ja veteraanit. Yksilökilvan lisäksi järjestetään joukkuekilpailu kaksihenkisin mies- ja naisjoukkuein.
– Kilpailuun voivat osallistua aktiiviset kilpakeilaajat, harrastelijat ja aloittelijat. Vähemmän heittäneet saavat tasoituspisteitä Suomen Keilaliiton määrittelemien keskiarvotasoitusten mukaisesti. Täysmääräinen tasoitus on 44 pistettä per sarja. Se voi vaikuttaa tuloksiin hyvinkin paljon, kilpailun järjestäjinä toimivat Pekka Ahtila ja Pentti Lähde kannustavat.
Kilpailun isäntänä toimii Hämeenlinnan Metallityöväen Ammattiosasto 43. Järjestelytyöryhmään kuuluvat Ahtilan ja Lähteen lisäksi Risto Kanervio ja Matti Kaskela.
– Joku meistä neljästä on kaikkina kisapäivinä keilahallilla kilpailunjohtajan tehtävissä paikalla. Huolehdimme yhdessä hallin henkilökunnan kanssa siitä, että kilpailut sujuvat jouhevasti. Meiltä voi myös kysyä, jos vaikka toiminta kilpailupaikalla ei olisi vielä tullut tutuksi, Ahtila sanoo.
Liiton keilamestaruuskisoja on tarkoitus järjestää tulevina vuosina eri puolilla Suomea kiertävänä tapahtumana.
– Ajatus on se, että eri paikkakuntien ammattiosastot ottaisivat kopin ja rupeaisivat järjestämään kisoja tulevina vuosina. Tehtävä ei lopulta ole kovin vaativa. Meiltä saa käyttöön perusrungon, että mitkä asiat pitää ottaa huomioon ja mitä järjestelyjä kilpailutapahtuman jalkeille nostamisessa tarvitaan, Lähde kertoo.
OSALLISTUMISOHJEET
Teollisuusliiton mestaruuskilpailujen pelivuorot ovat jo varattavissa Hämeenlinnan Keilahallin verkkosivuilla osoitteessa www.keilahalli.net/teollisuusliiton-mestaruuskilpailut.
Sitovat ilmoittautumiset on tehtävä 10. syyskuuta mennessä. Ilmoittautumisen yhteydessä henkilö- ja yhteystietojen lisäksi tarvittavat tiedot ovat osallistujan ammattiosasto ja paikkakunta. Rekisteröidyt keilaajat ilmoittavat myös seuransa nimen. Veteraanikilpailuun osallistuvat puolestaan ilmoittavat syntymäaikansa, jotta vaadittava 60 vuoden ikä voidaan varmistaa. Parikilpailuun osallistujilta tarvittava lisätieto on se, kenen parina kisaan osallistuu. Myös jälki-ilmoittautuminen on mahdollista.
Kilpailuajankohdat ovat torstai 27.9. kello 13.00, perjantai 28.9. kello 11.00 ja kello 13.00, lauantai 29.9. kello 11.00 ja 13.00, sunnuntai 30.9. kello 12.00 ja 14.00, torstai 4.10. kello 13.00, perjantai 5.10. kello 11.00 ja 13.00; lauantai 6.10.kello 11.00 ja 13.00 , sunnuntai 7.10. kello 12.00 ja 14.00, perjantai 12.10. kello 11.00 ja 13.00, lauantai 13.10. kello 11.00 ja 13.00, sunnuntai 14.10. kello 12.00 ja 14.00, torstai 18.10. kello 13.00, perjantai 19.10. kello 11.00 ja 13.00, lauantai 20.10. kello 11.00 ja 13.00 sekä sunnuntai 21.10. kello 12.00 ja 14.00.
Kullakin kellonlyömällä pelaajien on käytössä 24 pelipaikkaa. Jos osallistujia ilmoittautuu enemmän kuin pelipaikkoja on käytössä, pystytään hallilta järjestämään lisävuoroja.
Pelimaksu on 30 euroa. Aktiiviset kilpapelaajat voivat osallistua myös Teollisuusliiton kilpailujen pelitoiminnasta vastaavan Hämeenlinnassa vaikuttavan Keilailuseura Vaken erikoiskilpailuun, jolloin maksu on yhteensä 33 euroa. Teollisuusliiton kilpailussa ei järjestetä erillistä finaalia, mutta Vaken kilpailussa sellainen järjestetään.
Keilahallille osoitteeseen Keilakatu 2 kannattaa saapua puolta tuntia ennen pelivuoron alkua ilmoittautumista varten. Ennen muuta on tarpeen muistaa, että radalle asti pääsee vain voimassa olevan Teollisuusliiton jäsenkortin esittämällä. Kussakin sarjassa jaetaan kolmelle parhaalle 50-200 euron arvoiset lahjakortit.
