Riku Aalto: Teknologiateollisuuden neuvottelut voidaan aloittaa – yritykset valitsivat yleissitovuuden

Teollisuusliiton hallitus on tänään tehnyt päätöksen työehtosopimusneuvotteluiden aloittamisesta Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n kanssa. Teollisuusliiton asettamat ehdot neuvotteluiden aloittamiselle ovat nyt täyttyneet. Teollisuusliitto on saanut tiedon yrityksistä, jotka ovat liittyneet työnantajayhdistyksen jäseniksi. Työnantajayhdistyksen jäsenkunnan edustavuus varmistaa vahvan yleissitovuuden syntymisen teknologiateollisuuden työntekijöiden sopimukseen.

Muutokset työmarkkinoilla ovat jäämässä pieniksi, kun teknologiasektorin työnantajat ovat yrityskohtaisen sopimisen sijaan laajassa rintamassa valinneet yleissitovuuden teollisuuden neuvotteluiden lähtökohdaksi. Yksikään yritys ei ole myöskään esittänyt pyyntöä neuvotella yrityskohtaisesta työehtosopimuksesta. Näyttää selkeästi siltä, että työnantajan tahto on neuvotella yhdestä, koko alaa koskevasta sopimuksesta.

Normaalisti tähän aikaan syksystä olisimme sopineet jo lähes kaikesta työnantajien kanssa. Uuden sopimuksen neuvottelemiselle jäävä aika on niukka. Teollisuusliiton sopimukset Teknologiateollisuus ry:n kanssa päättyvät marraskuun lopussa.  Sopimuksettomaan tilaan on aikaa vain reilut viisi viikkoa. Tilanteen aiheuttamat riskit on hyvä tiedostaa. Tämä on valitettavaa monestakin syystä. Kasvu on vihdoin kunnolla päässyt vauhtiin, vienti on elpynyt ja yritysten tilauskannat ovat täynnä.

Työnantajien ratkaisuista johtuvat viivästykset ovat aiheuttaneet työntekijöiden keskuudessa laajaa epätietoisuutta ja huolta. Huolta, johon on helppo yhtyä. Teknologiateollisuuden työnantajat ry aloitti toimintansa vasta elokuussa, vaikka Teknologiateollisuus ry:n ratkaisut kerrottiin ulos jo maaliskuussa. Työnantajat ovat torkuttaneet työmarkkinoita puoli vuotta. Toivottavasti työnantajien rivit ovat nyt suorassa eikä torkuttamisesta synny tarpeettomia hankaluuksia.

Työnantajien ratkaisuista johtuvat viivästykset ovat aiheuttaneet työntekijöiden keskuudessa laajaa epätietoisuutta ja huolta. Huolta, johon on helppo yhtyä.

Luottamus työnantajaan on sen keväisistä manöövereistä johtuen palkansaajapuolella edelleen heikko. Luottamuksen puute näkyy varjona neuvotteluiden yllä erityisesti kahdella tavalla. Ensinnäkin työnantaja on kyseenalaistanut työehtojen jälkisuojan omituisilla ja työmarkkinatoiminnalle vierailla laintulkinnoilla. Teollisuusliitto ei hyväksy tilannetta, jossa sen jäsenten työehtoja heikennetään sopimuksettomassa tilassa. Mikäli tällaista myöhemmin tapahtuu, on liitto valmis reagoimaan niin oikeudellisin kuin järjestöllisin toimenpitein jäsentensä työehtojen suojelemiseksi.

Toiseksi työnantajapuolen ristiriitainen toiminta on rapauttanut luottamusta vakavalla tavalla. Samasta postiosoitteesta Etelärannasta on puhuttu jo useamman kuukauden ajan julkisuuteen ja sidosryhmille kahta eri tarinaa kahden eri yhdistyksen suulla. Teknologiateollisuus ry on puhunut yrityskohtaisesta työehtosopimisesta, Teknologiateollisuuden työnantajat ry yleissitovuudesta. Kuitenkaan näitä kahta ei voi samaan aikaan olla olemassa. Tulevaisuuden kannalta onkin toivottavaa, että kaksilla rattailla ajaminen loppuu tähän.

Mikäli tulevien neuvotteluiden pohjalta saavutetaan neuvottelutulos, Teollisuusliitto tarkastelee tässä yhteydessä vielä kertaalleen sopimuksen kattavuutta ennen kuin varsinainen neuvottelutulos mahdollisesti hyväksytään. Lähdemme neuvottelemaan vahvasta yleissitovuudesta, ja oletamme, että tilanne ei muutu neuvotteluiden aikana.

Valtakunnallisen sopimustoiminnan jatkuminen teollisuudessa varmistaa Suomen mallille ja sen mukaiselle palkkakoordinaatiolle hyvät edellytykset.

Neuvotteluiden aloittaminen uuden työnantajayhdistyksen kanssa on virstanpylväs. Vuosikymmeniä kestänyt työmarkkinayhteistyö Teknologiateollisuus ry:n kanssa päättyy. Jatkamme sopimusten tekemistä ja luottamuksen rakentamista Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n kanssa. Teollisuusliiton tie on sopimisen tie.

RIKU AALTO
Teollisuusliiton puheenjohtaja

KUVA KITI HAILA

21.10.2021

Hannu Siltala: Oppivelvollisuuden laajentuminen luo pohjan jatkuvalle oppimiselle

Oppivelvollisuuden laajentaminen ja toisen asteen koulutuksen maksuttomuus luo hyvän pohjan jatkuvalle oppimiselle. Työelämän muutosvauhti on jo vuosikymmeniä ollut sen verran kovaa, että voi joutua opiskelemaan useita ammatteja selvitäkseen työurasta eläkkeelle täysin palvelleena. Sekään ei aina auta, kun ikää tulee mittariin riittävästi. Työnantajien pitäisi rohkeammin palkata osaavia yli 50-vuotiaita riveihinsä.

Uuden oppiminen on sitä helpompaa, mitä paremmat perustiedot ja taidot on saanut peruskoulussa ja sen jälkeisissä ensimmäisissä ammatillisissa opinnoissa. Teknisissä ammateissa varsinkin LUMA-aineiden, eli luonnontieteellis-matemaattisten aineiden, perusteiden hallinta vahvistaa teknologioiden taustalla olevien ilmiöiden ymmärtämistä ja uuden oppimista. Oppimaan oppimista ei voi liikaa korostaa. Mitä paremmin hallitsee opiskelun, sitä helpompi on oppia uutta.

Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan osaamisen kehittämistä ja uudistamista elämän ja työuran eri vaiheissa. Jatkuvalla oppimisella vastataan muun muassa uudelleen- ja täydennyskoulutustarpeisiin, joita syntyy teknologian kehityksen sekä työn murroksen myötä. Käytännössä tämä voi merkitä kokonaan uuteen ammattiin opiskelua tai kehittymistä nykyisessä ammatissa entistä osaavammaksi.

Oppimaan oppimista ei voi liikaa korostaa. Mitä paremmin hallitsee opiskelun, sitä helpompi on oppia uutta.

Mihin on unohtunut elinikäisen oppimisen käsite, jota vielä jokunen vuosi sitten viljeltiin runsaasti? Käsitteet tulevat ja menevät, ja aina pyörää keksitään uudestaan. Elinikäinen oppiminen on jatkuvaa oppimista laajempi käsite. Se käsittää kaikenlaisen oppimisen koko elämän ajan vauvasta vaariin. Jatkuva oppiminen korostaa erityisesti työuran aikaista osaamisen kehittämistä.

Teollisuusliitto edistää omilla toimillaan jatkuvaa oppimista ja siihen ohjaamista. Teollisuusliiton tarjoamat työllisyys- ja urapalvelut ovat jokaisen jäsenen käytettävissä. Urapalveluista voi saada esimerkiksi henkilökohtaista ohjausta työpaikan hakemiseen sekä vinkkejä ja opastusta uuteen ammattiin opiskeluun hakemisesta. Tätä palvelua kehitetään entisestään edellä mainittuun suuntaan. Lisäksi liiton Työtori-hakukoneella voi etsiä Teollisuusliiton alojen työpaikkoja. Molemmat edellä mainitut palvelut linkitetään toisiinsa entistä paremmin.

Ei pidä unohtaa myöskään liiton tarjoamaa ay-koulutusta. Se ei ole varsinaista ammatillista koulutusta, mutta se parantaa kiistattomasti luottamushenkilöidemme osaamista työpaikoilla tehtävissä tärkeissä edunvalvontatehtävissä. Näistä koulutuksista voi ensi vuoden alusta saada opintopisteitä, joita voi hyödyntää opiskelu- tai työpaikkaa haettaessa.

HANNU SILTALA
Teollisuusliiton koulutuspäällikkö

KUVA KITI HAILA

19.10.2021

Irene Niskanen: A-kassa haluaa tarjota alan parhaat palvelut

Teollisuuden työttömyyskassassa on käsillä suuren muutoksen aika. Reilun kahden kuukauden kuluttua 1.1.2022 astuu voimaan sulautuminen Rakennusalan ja Finkan työttömyyskassojen kanssa. Kassat yhdistyvät uudeksi Avoimeksi työttömyyskassaksi, eli A-kassaksi.

Avoin työttömyyskassa, aivan kuten edeltäjänsäkin, tulee toimimaan jäsenlähtöisesti ja toimintaa kehitetään jatkossakin jäsenen tarpeista. Tavoitteenamme on olla entistä paremmin jäsentemme tavoitettavissa ja hoitaa heidän etuusasiansa sujuvasti.

Suurempi ja monialaisempi työttömyyskassa mahdollistaa paremman varautumisen työttömyyteen liittyviin kausi- ja toimialavaihteluihin. Sulautumisen myötä kassalla on entistä enemmän ja laaja-alaisempaa osaamista. Suurempi kassa mahdollistaa myös kattavan palvelutarjonnan, joka vastaa jäsentemme vaatimuksia ja tarpeita. Uusi kassa ottaa käyttöön muun muassa uusia palveluväyliä, joiden avulla jäsenemme saavat henkilökohtaista palvelua.

Keväällä 2021 tehdyssä jäsentutkimuksessa 98 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että luotettavuus, palvelevuus ja asiantuntevuus kuvaavat Teollisuuden työttömyyskassaa hyvin tai erittäin hyvin. Koska Teollisuuden työttömyyskassa on saanut erinomaiset arviot palveluistaan ja palvelutasostaan, on A-kassalla myönteinen haaste säilyttää jäsenten tyytyväisyys. Haluamme olla jäsenillemme luotettava kumppani työelämän käännekohdissa ja tarjota alamme parhaat palvelut.

Rakennusalan, Finkan ja Teollisuuden työttömyyskassojen jäsenet siirtyvät automaattisesti A-kassan jäseniksi vuodenvaihteessa.

Jäsentemme palaute on meille jatkossakin arvokasta, se ohjaa toimintaamme ja kehitystämme. Jo A-kassan toiminnan alussa tulemme kysymään kokemuksia ja toiveita uudistuneelle kassalle. Muokkaamme ketterästi toimintaamme ja palvelujamme palautteen perusteella.

Tällä hetkellä lähes kaikki kassamme jäsenet ovat Teollisuusliiton jäseniä. Jatkossa Avoin työttömyyskassa tulee hoitamaan useamman taustaliiton jäsenten työttömyysvakuutuksen. Näiden kaikkien liittojen kanssa haluamme toimia yhteisten jäsentemme eduksi.

Kassojen sulautumiseen liittyvät muutokset tehdään niin, ettei jäsenyyden siirto aiheuttaisi jäsenillemme ylimääräistä vaivaa. Yksittäisen jäsenen ei tarvitsekaan tehdä mitään, vaan me hoidamme kaiken. Rakennusalan, Finkan ja Teollisuuden työttömyyskassojen jäsenet siirtyvät automaattisesti A-kassan jäseniksi vuodenvaihteessa. Kassojen sulautuminen ei vaadi jäseniltä mitään toimenpiteitä.

Sulautumisen vuoksi kassojemme tiedot yhdistetään, ja tästä syystä joudumme sulkemaan palvelumme vuoden viimeiseksi viikoksi, mutta heti vuoden alussa olemme palvelemassa jäseniämme Avoimessa työttömyyskassassa. Tarkemmat tiedot palvelukatkon ajasta ja muista muutoksista saatte kotisivuiltamme www.teollisuuskassa.fi.

IRENE NISKANEN
Teollisuuden työttömyyskassan johtaja

KUVA KITI HAILA

12.10.2021

Turja Lehtonen: Ketkä käyvät sopimusneuvottelut?

Työehtosopimuskierros on alkanut todella erikoisissa merkeissä. Tällä hetkellä emme edes liittona kaikilta osin tiedä, kenen kanssa alamme neuvotella sopimuksia. En yhtään ihmettele, että työpaikoilla kummastellaan tätä tilannetta.

Haluan tuoda esiin muutamia näkökulmia kierroksesta. On syytä muistaa, että esimerkiksi Teknologiateollisuus ry ei ole enää työmarkkinajärjestö siinä mielessä, mitä yleisesti työmarkkinajärjestöllä ymmärretään. Sillä ei enää ole esimerkiksi työehtosopimusten tulkintaoikeutta. Toki se voi neuvoa jäsenyrityksiään siinä kuin vaikkapa Suomen Yrittäjätkin. On hyvä huomata myös, että pelkästään Teknologiateollisuus ry:hyn kuuluvien yritysten työntekijöillä ei ole työrauhavelvoitetta sen jälkeen, kun nykyisen sopimuksen voimassaolo päättyy. Mahdollisia työsuhderiitoja ei enää ratkota Teknologiateollisuus ry:n ja ammattiliittojen myötävaikutuksella, vaan suoraan työantajan kanssa. Samalla on hyvä huomioida, että oikeusistuin ei ole näissä tapauksissa työtuomioistuin, vaan käräjäoikeus.

Pelkästään Teknologiateollisuus ry:hyn kuuluvat yritykset ovat itse asiassa järjestäytymättömiä. Uuden Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n jäsenyritysten määrä ei ainakaan vielä ole ollut sitä, mitä odotettiin. Teollisuusliitto seuraa jäsenyritysten määrän ja kattavuuden tilannetta. Tämän jälkeen liitto tekee arvionsa siitä, onko uusi työnantajayhdistys varteenotettava, luotettava ja uskottava neuvotteluosapuoli, vai ei. Vasta tämän jälkeen voidaan aloittaa neuvottelut työehtosopimuksesta.

En halua lietsoa paniikkia, mutta ennusmerkit työmarkkinakaaoksesta ovat vahvasti ilmassa.

Todella erikoista on myös ollut julkinen keskustelu työmarkkinoiden ja sopimuskierroksen ympärillä. Elinkeinoelämän johtopaikoilta kuuluu vaatimuksia koordinaatiosta ja että niin sanottu Suomen malli pitää saada aikaan. Tämä malli tarkoittaa siis käytännössä sitä, että vientialat määrittelevät yleisen palkkatason, jota muut seuraavat. Samaan aikaan nämä tahot vaativat lisää paikallista sopimista ja sitä, että yritykset neuvottelevat suoraan omat työehtosopimuksensa.

Jokin tässä yhtälössä ei minulle aukea. Suomen malli on siirretty syrjään juuri työnantajien tahdon vuoksi. Pahimmillaan edessä on kierros, jossa jokainen ala ulosmittaa sen, mitä irti saa poliitikkojen säestäessä kilpalaulussa siitä, minkä verran mikin ammattiryhmä tarvitsee palkankorotuksia. Minun silmiini näyttää siltä, että tulossa voi olla vuoden 2017 uusinta ja tiettyjen ammattialojen osalta peli on jo vahvasti käynnissä.

Suora ja avoin kysymykseni Teknologiateollisuuden, ja miksei Metsäteollisuudenkin, jäsenyrityksille on, että tätäkö te todella halusitte tehdessänne sääntömuutokset, joissa irrottauduttiin työehtosopimustoiminnasta? En halua lietsoa paniikkia, mutta ennusmerkit työmarkkinakaaoksesta ovat vahvasti ilmassa. Toivon toki, että järki voittaa työmarkkinoilla.

TURJA LEHTONEN
Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja

KUVA KITI HAILA

28.9.2021

Arja Salo: Sitä eniten kaipaa, minkä menettää

Normaalitilanteessa, ennen koronapandemiaa ei tullut ajatelleeksi sitä, kuinka paljon meillä on mahdollisuuksia harrastaa kulttuuria ja nauttia siitä: käytiin ihan arkisesti taidenäyttelyissä, festareilla, elokuvissa, urheilutapahtumissa ja vaikka missä. Kulttuuri ja tapahtumat ovat olleet meille itsestäänselvyyksiä.

Yhteiset teatteri-illat ja lätkämatsit ovat olleet suosittuja tilaisuuksia myös ammattiosastoissa, mutta viimeisen puolentoista vuoden ajan nekin ovat kaikki jääneet toteutumatta. Nyt, kun maailma on jälleen avautumassa, näillä tilaisuuksilla voi taas lisätä ammattiosastojen jäsenten yhteenkuuluvuutta. Pian voimme taas kokoontua ihan uudella innolla.

On myös hyvä palauttaa mieleen ammattiosaston perustehtävä ja päättää siitä, kuinka se juuri teidän osastossanne toteutetaan. Kuinka kartoitatte osastoon kuuluvat työpaikat, toteutatte jäsenten edunvalvontaa ja kiinnitätte kaikki osaston jäsenet mukaan toimintaan? Miten jäsenhankinta työpaikoilla on toteutettu?

Kulttuuri ja tapahtumat ovat olleet meille itsestäänselvyyksiä.

Tehtävää riittää kaikille. Yksi Teollisuusliiton vuoden 2022 painopisteistä on ammattiosastojen uudistaminen. Parhaat uudistajat löytyvät sieltä ammattiosastoista.

Maistiaisia yhdessäolosta ja tekemisestä saa Kulttuuriviikonloppuna Murikassa 16.–17.10. Siellä verkostoidutaan, päivitetään ajankohtaisia asioita, rentoudutaan ja kuullaan musiikkia jäsenten soittamana.

Korona-arjen kädentaitojen harrastenäyttelyyn kerätään jäsenten tekemiä töitä. Näyttely avautuu Murikassa lokakuun 16. päivä.

ARJA SALO
Teollisuusliiton järjestötoimitsija

KUVA KITI HAILA

21.9.2021

Kari Hyytiä: Oppivelvollisuuden laajentaminen, pitääkö olla huolissaan?

Oppivelvollisuuden laajentamisen tavoite on nostaa koulutus- ja osaamistasoa kaikilla koulutusasteilla, kaventaa oppimiseroja sekä kasvattaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä lasten ja nuorten hyvinvointia. Tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen koulutuksen.

Osaamisvaatimusten kasvaessa työllistyminen edellyttää nykyisin vähintään toisen asteen tutkinnon suorittamista. Elokuun alussa voimaan astunut oppivelvollisuuslaki on merkittävin uudistus sitten peruskoulu-uudistuksen. Uudistuksen herättämässä kritiikissä kysytään, riittävätkö rahat ja pitäisikö varoja kohdentaa toisin, esimerkiksi peruskoulua suorittavien erilaisiin tukitoimiin. Ehkä vaikein kohderyhmä ovat oppilaat, joita ei jostain syystä kiinnosta mikään. ”Pitäisikö olla huolissaan” -ryhmän taustalla saattaa olla, ettei heillä ole ollut kotonaan selkeää esimerkkiä, että joku lähtisi töihin.

Tämän vuoden alussa oli 1 200 nuorta vailla peruskoulun jälkeistä opiskelupaikkaa. Lukua voidaan pitää korkeana, ja toivottavasti oppivelvollisuuden laajennuksen myötä tukitoimet opinnoille ohjaamisessa kasvavat. Opot ovat keskeisessä roolissa sujuvan opinto-ohjauksen toteuttamisessa. Valmentavaan VALMA-koulutuksen opiskelijamäärät ovat olleet kasvussa. Jos opiskelupaikka ei ole tiedossa, opiskelijasta tehdään kunnalle valvontailmoitus. Kunnan velvoite on löytää kuukauden sisällä opiskelijalle tarkoituksenmukainen opiskelupaikka. Haaste on kova ja vaatii hyvää yhteistyötä oppilaitosten välillä. Syyskuun alussa oli valtakunnallisesti tehty 344 opiskelijasta valvontailmoitus, joten tehtävää riittää. Valvontavastuut on selvitettävä, eli kuka ohjauksessa vastaa mistäkin ja mihin vastuut päättyvät. Vanhemmilla on tärkeä tehtävä tukea ja ohjata nuorta siinä, mitä opiskelupolkua hän lähtee kulkemaan. Silloin pitää olla huolissaan, jos tuo tuki puuttuu.

Yhteistyön ja eri tukimuotojen avulla oppivelvollisuuden laajentaminen on hyvä asia.

Perusopetuksen järjestäjän vastuulla on ohjata ja valvoa oppivelvollisia perusopetuksen ja yhteishaun aikana. Osana tätä ohjausta perusopetuksen järjestäjä arvioi yhdessä oppivelvollisen ja hänen huoltajansa kanssa, mikä koulutus on opiskelijalle sopivin ottaen huomioon erityisen tuen tarpeet. Oppilaalla on oikeus saada oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppivelvollisen hakeutumis- ja opiskelutietoja seurataan valtakunnalliseen Koski-tietovarantoon, opiskelijavalintarekisteriin sekä oppivelvollisuusrekisteriin tallennettujen tietojen perusteella.

Valpas-palvelu on uusi Opetushallituksen ylläpitämä palvelu, jonka kautta oppivelvollisuuden ohjaus- ja valvontavastuussa olevan tahon on mahdollisuus saada yhdellä näkymällä kokonaiskuva oppivelvollisen tilanteesta. Valpas-palvelun tarkoituksena on tukea vastuuketjua, jossa oppivelvollinen pyritään saattamaan ohjaus- ja valvontavelvolliselta seuraavalle, jotta koko ajan on joku taho, joka valvoo oppivelvollisuuden toteutumista.

Onneksi maan hallitus on leikkausten sijaan ohjannut rahoitusta koulutukseen. Uskon, että yhteistyön ja eri tukimuotojen avulla oppivelvollisuuden laajentaminen on hyvä asia, eikä siitä pidä olla huolissaan.

KARI HYYTIÄ
Teollisuusliiton ammatillisen koulutuksen asiantuntija

KUVA KITI HAILA

14.9.2021

Jenni Uljas: Pieni nano pelottaa

Nanohiukkaset aiheuttavat paljon puhetta ja huolta. Ne eivät sinällään ole uusi asia, koska niitä syntyy luonnossakin. Teollinen käyttö ja valmistus ovat herättäneet huolen nanohiukkasten vaikutuksesta ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Myös viranomaiset ovat heränneet tähän huoleen: nykyään tehdään paljon tutkimusta ja lainsäädäntöä kehitetään nanohiukkasiin liittyen.

Nano tarkoittaa oikeastaan hyvin pientä. Nanopartikkelit ovat erittäin monipuolinen joukko lukuisia eri aineita, joita yhdistää pieni hiukkaskoko. Jopa samalla aineella voi olla erilaisia nanomuotoja. Pienen kokonsa vuoksi niillä voi olla erilaisia vaikutuksia kuin saman aineen isommilla hiukkasilla, mutta koko ei yksinään määritä hiukkasten terveysominaisuuksia. Osalla tiedetään olevan voimakkaita terveysvaikutuksia, osa vaikuttaa tämän hetken tiedon mukaan vaarattomilta ja osan vaikutukset ovat edellisten väliltä. Kuvaavaa tämän joukon hajanaisuudesta ja laajuudesta on se, että nanohiukkasen määritelmän aikaansaaminen EU:ssa on ollut todella työlästä.

Työnantajan lakisääteinen velvollisuus on huolehtia työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta töissä. Työnantajan kuuluu selvittää ja hallita kaikki riskit, eivätkä nanopartikkeleiden vaikutukset ole tästä poikkeus. Ongelmallista on, että tietoa on olemassa vieläkin liian vähän. Tiedon tuottaminen on hidasta, eikä pitkäaikaisvaikutuksia voida kokonaan ennakoida. Riittäviä riskinhallintatoimia pitäisi silti olla, jotta altistuminen haitallisille aineille on mahdollisimman pientä. Työntekijöillä pitäisi olla riittävästi tietoa sekä turvalliset työolot ja -välineet, jotta riskialtista altistumista ei tapahtuisi.

Työnantajan pitää selvittää ja hallita kaikki riskit, eivätkä nanopartikkeleiden vaikutukset ole tästä poikkeus.

Ylipäätään meillä on liian vähän tietoa eri aineista ja niiden terveysvaikutuksista. Osaa vaikutuksista ei varmasti tunnisteta vielä lainkaan. Yhteinen tietovarantomme kuitenkin lisääntyy koko ajan. Siinä merkittävässä roolissa on REACH-asetus, jonka perusidea on se, että kemikaalia valmistavan, maahan tuovan tai myyvän yrityksen pitää selvittää aineen terveys- ja ympäristövaikutukset ja tiedottaa niistä. Vuonna 2020 tarkennettiin REACH:n vaatimuksia selvittää myös aineessa olevien nanopartikkeleiden ominaisuuksia erikseen. Pikkuhiljaa siis niistäkin saadaan lisää tietoa.

Uutta tietoa tulee jatkuvasti ja käsityksemme todellisuudesta elää. Toivottavasti lähitulevaisuudessa saamme riittävästi tietoa, joka ei pelkästään lisää tuskaa. Ja vaikka lisäisikin, niin ainakin tiedämme, mitä vastaan suojautua työpaikoilla.

JENNI ULJAS
Teollisuusliiton työympäristöasiantuntija

KUVA KITI HAILA

7.9.2021

Arto Helenius: Ihan parasta

Kirjoitan blogia ensimmäisenä vuosiloman jälkeisenä päivänä. Herkkyys aistia asioita työpaikalla on vielä olemassa. Arkeen ei ole voinut turtua, kun juuri alkoi tottua lämpimään ja siihen, etteivät aikataulut tai kysymykset paina päälle.

Parasta oli heti aamulla päästä näkemään ja juttelemaan työkavereitten kanssa ihan naamakkain. Etätyöikeessä on meidänkin konttorillamme oltu maaliskuusta 2020. Vaikka konttorilla on kyllä tullut käytyä, on jokainen pysytellyt kopissaan ja koneensa ääressä, ettei vain olisi ollut koronalinko tai saanut joltakulta viruksen.

Tuo puolitoista vuotta on pitkä aika ylläpitää hyvää henkeä ja tekemisen meininkiä. Kyllä jokainen rutiineistaan selviää, ja sellaisista vain tekemistä ja puristamista vaativista asioista on helppo saada kiinni. Mutta se, että voisi kehitellä ja rakentaa tuoreita näkemyksiä asioista on vaikeampaa. Työkaverille voi heittää idean tai kuunnella, kun hän sellaisen esittää, voi pureskella juttuja ja linjata.

On ihan parasta päästä olemaan läsnä, näkemään työkavereita, kuulemaan juttuja ja puhumaan työasioista laveasti.

Sellainen on yksinpuhelussa vaikeaa. Välillä tuntui, että asioista vieraantuu. Ei tietenkään juuri niistä, joita päivittäin pyörittää, mutta kokonaisnäkemys muuttuu ohuemmaksi. Monestakaan työpailla tehtävästä asiasta, joka ei kuulu suoraan omaan rooteliin, on viimeinen muistikuva ja tiedonjyvä varsin kaukaa.

Siksi on ihan parasta päästä olemaan läsnä, näkemään työkavereita, kuulemaan juttuja ja puhumaan työasioista laveasti.

Meillä on nyt haasteena rakentaa tulevaisuutta varten etätyömalli, joka ottaa huomioon tämän mielettömän laajan harjoituksen tuoman tiedon. On kai yhdessä todettu, että etätyössä tuottavuus ja tekemisen määrä on kasvanut. Se sinänsä olisi hyvä peruste lisätä etätyötä ja hankkiutua kalliista konttorista ja työtiloista eroon. Kuitenkaan kaikkea ei voi tehdä yli sähköisten alustojen. Sieltä puuttuu elävä kohtaaminen, se että jutellaan ohi esityslistan ja puhutaan myös asioista, jotka eivät ole agendalla. Jossa asian esittelijä voi heti lukea kuulijoitten kasvoilta palautteen ja luovasti muuttaa kurssia, jos sikseen tulee.

Kesä menee mukavasti mökillä puolison ja sukulaisten parissa, mutta on hienoa saada muutakin aikuista porukkaa omaan arkeensa. Tämän minä olen oppinut tästä koronasta.

ARTO HELENIUS
Teollisuusliiton kansainvälisen edunvalvonnan erityisasiantuntija

KUVA KITI HAILA

24.8.2021

Antti Malste: Teollisuuden uudistumiselle ei ole vaihtoehtoja

Teollisuusliitto osallistui kesäkuussa työ- ja elinkeinoministeriön julkistaman Uudistuvan teollisuuden strategian valmisteluun. Strategian keskeisenä tavoitteena on turvata uudistuva teollinen tuotanto Suomessa ja varmistaa, että Suomi kykenee houkuttelemaan uusia investointeja. Strategia tähtää siihen, että Suomi olisi vuonna 2030 maailman kilpailukykyisin toimintaympäristö hiilineutraalisuuteen tähtäävälle teollisuudelle.

Toisin kuin julkisesta keskustelusta saattaisi joidenkin puheenvuorojen perusteella päätellä, eivät esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtäävät toimenpiteet niin globaalisti kuin meillä täällä Suomessa ole pelkästään uhka suomalaiselle teollisuudelle, vaan historiallinen tilaisuus luoda maahan uutta työtä ja hyvinvointia.

Tietenkään ei ole varmaa, kyetäänkö käsillä oleva mahdollisuus käyttämään hyväksi. Jos tähän ei pystytä, olisi kotimaisen teollisuuden, ja samalla koko hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus uhattuna. Tietyllä tavalla tilanne on teollisuuden kannalta helppo, sillä joko yritykset mukautuvat globaaleiden markkinoiden muutokseen, tai ne kuolevat pois.

Vaikka teollisuuden uudistumisen on tapahduttava yrityslähtöisesti, on politiikalla keskeinen rooli uudistuksen mahdollistamisessa. Suomen on harjoitettava kokonaisvaltaista teollisuuspolitiikkaa, joka mahdollistaa yrityksille ennakoitavan ja vakaan toimintaympäristön, joka kannustaa investoimaan ja jossa teollisuuden edellytykset uudistumiselle on turvattu.

Vaikka teollisuuden uudistumisen on tapahduttava yrityslähtöisesti, on politiikalla keskeinen rooli uudistuksen mahdollistamisessa.

Pitkäjänteisen, teollisuuden toimintaedellytysten parantamiseen tähtäävän teollisuuspolitiikan luominen on ollut Teollisuusliiton tavoitteena jo kauan. Siksi onkin ilahduttavaa, että Marinin hallitus näkee teollisuuspolitiikan keskeisen merkityksen Suomen menestyksen kivijalkana.

Keskeisiä työkaluja strategian tavoitteiden saavuttamisessa ovat esimerkiksi puhtaan ja kohtuuhintaisen energian tarjonnan turvaaminen kilpailukykyisillä hinnoilla, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostusten merkittävä kasvattaminen, lupaprosessien sujuvoittaminen ja tietenkin korkean osaamisen turvaaminen kaikilla koulutusasteilla. Ilman osaavia työntekijöitä ei teollisuutemme voi menestyä.

Hallituksen luoma strategia on kuitenkin vain yksi askel matkalla siihen, että suomalainen teollisuus uudistuu ja menestyy myös tulevaisuudessa. Siksi olisikin toivottavaa, että maan hallitus tekisi jo ensi kuun budjettiriihessään päätöksiä, joiden avulla uudistuvan teollisuuden strategiaa voidaan ryhtyä panemaan toimeen.

ANTTI MALSTE
Teollisuusliiton ulkoisen viestinnän päällikkö

KUVA KITI HAILA

20.8.2021

Jari Nilosaari: Asiantuntijat hakusessa

Kesälomat on pian pidetty ja hiljaiselo päättyy. Loman aikana seurasin julkista keskustelua niin politiikan, koronaepidemian kuin työmarkkinoidenkin osalta. Usein ihmettelin eri ”asiantuntijoiden” kommentteja sekä lausuntoja milloin mihinkin asiaan. Etenkin ihmettelin sitä, että samoilta henkilöiltä kyseltiin kaikkiin noihin kolmeen aihepiiriin kommentteja. Ja mikä ihmeellisintä, näitä lausuntoja sitten leviteltiin mediassa asiantuntijalausuntoina ja todisteina siitä, kuinka huonosti koronaepidemiaa on hoidettu, kuinka väärää politiikkaa nykyinen valtioneuvosto tekee tai kuinka työmarkkinoita sekä paikallista sopimista tehdään täysin väärin.

Kuinka moni näistä lausuntojen antajista tietää, mitä työehtosopimuksissa on sovittu ja mitä näiden pykälien takana on sekä mitä niillä on tarkoitettu sovittavaksi? Osa lausuntojen antajista ei tiedä, mitä lain mukaan voi sopia, jos työehtosopimusta ei ole. Silti nämä lausuntojen antajat ja media levittävät tietoja, jotka eivät pidä paikkaansa. Työehtosopimukset eivät estä sopimista, vaan mahdollistavat sen noudattaen sopimisjärjestystä ja sopimisen tapoja, jotka on sovittu yhteisesti yrityksiä edustavien järjestöjen kanssa.

Jos työehtosopimukset poistuvat, kapenevat sopimisen mahdollisuudet etenkin työaikojen ja osin muiden sopimismahdollisuuksien, kuten vuosilomien, osalta. Niin sanotut ”asiantuntijat” kuitenkin väittävät, että työehtosopimusten poistuminen helpottaa paikallista sopimista ja vain taivas on rajana sopimisille. Näin ei kuitenkaan ole, koska tällöin sopimista rajoittavat pakottavat lait sekä alojen yleinen taso tai pitkäaikaiset käytännöt. Tämä voi olla myös työnantajille todellinen yllätys, joka vaikeuttaa yritysten liiketoimintaa ja kilpailukykyä.

Työehtosopimukset eivät estä sopimista, vaan mahdollistavat sen.

Asiantuntijoita työmarkkinoilla ovat ne, jotka ovat sopimukset tehneet ja soveltavat niitä. Eivät ne, jotka ovat niitä silloin tällöin lukeneet tai kuulleet niistä. Jotkut väittävät, että työntekijäliitot eivät tiedä paikallisista sopimuksista eivätkä paikallisesta sopimisesta mitään. Puhutaan vain liiton ”herroista” tai ”rouvista” tai liiton norsunluutornista. Kuinka monet näistä niin sanotuista ”asiantuntijoista” edes tietävät, ketkä ovat työntekijäliiton osalta neuvottelijoina neuvottelukunnissa, johtokunnissa tai liiton hallituksessa. Väitän, että monikaan ei tule ajatelleeksi sitä, että näissä paikoissa istuvat ne todelliset asiantuntijat, jotka myös soveltavat sopimuksia käytäntöön ja tekevät paikallisia sopimuksia. Neuvotteluissa ovat mukana myös liittojen henkilökunnan parhaat asiantuntijat, jotka tietävät, mitä on sovittu ja mitä sopimuksilla on tarkoitettu.

Miksi meiltä ei sitten useinkaan kysytä lausuntoja työmarkkina-asioihin? Siinäpä kysymys, jota on hyvä miettiä. Halutaanko, että äänemme ei kuulu? Onko kyseessä tahto heikentää työntekijöiden asemaa työpaikoilla? Syynä voi olla myös ideologinen toive, että liittojen toimintaa pitää rajoittaa.

Toivonkin, että todellisia asiantuntijoita kuullaan ja oikeaa tietoa paikallisista sopimisesta välitetään niin tiedotusvälineissä kuin myös työpaikoilla.

JARI NILOSAARI
Teollisuusliiton 2. varapuheenjohtaja

KUVA KITI HAILA

10.8.2021