Peliriippuvainen ja kokemusasiantuntija Mattias Boström uskoo voivansa olla avuksi ihmisille, jotka kamppailevat peliriippuvuuden kanssa, mutta eivät tiedä mistä saa apua.
Porvoossa asuva Mattias Boström, 38, on kahden lapsen isä ja kumma kyllä avioliitossa. Kummaa siksi, että hänen korttinsa olivat jo pelatut ja pakka käännetty nurin. Vaimon lähtö pelaamisen tieltä oli selviö, finaali, joka ei sitten toteutunutkaan.
Pelaaminen vei kuukausipalkat ja enemmänkin, ennen kuin Boström pysähtyi katsomaan elämäänsä. Teollisuusliittolainen Boström työskentelee Viessmannilla Porvoossa kylmäkalustetehtaan tuotantolinjan koordinaattorina.
Boström pitää matalan kynnyksen vastaanottoa Porvoossa terveyskeskuksessa ja on vertaistukitoiminnan ryhmänvetäjänä Loviisassa.
– Lisäksi tapaan satunnaisia asiakkaita Sipoossa terveyskeskuksessa ja toimin kokenet.fi-palvelussa, jossa olen yksi monesta eri problematiikan kokemusasiantuntijasta tarjoamassa vertaistukea ja vastauksia nimettömästi verkossa.
SAIRAUS ILMAN LÄÄKETTÄ
Päihteiden käyttö aiheuttaa muutoksia aivojen palkkiojärjestelmässä, mikä voi johtaa päihteen pakonomaiseen käyttöön ja päihderiippuvuuden kehittymiseen. Riippuvuuden kohde voi olla myös toiminta, kuten pelaaminen tai syöminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimuksen mukaan noin 3,3 prosenttia suomalaisista kärsii peliongelmista (THL 2015).
Peliriippuvuus on toiminnallinen riippuvuus, eikä siinä suhteessa suoraan verrannollinen esimerkiksi alkoholiriippuvuuteen. Kuitenkin samaa ovat häpeän tunne ja kätkeminen, kaiken salaaminen viimeiseen asti.
”Voin antaa kosketuspinnan ihmisille ja ymmärtää, mitä he käyvät läpi”, Mattias Boström kertoo. KUVA PEKKA ELOMAA
– Ehdottomasti näin. Sehän on noloa, ettei aikuinen ihminen pysty hallitsemaan raha-asioitaan, ja kun velkaantuminen alkaa, tilanne on entistä tuomittavampi, tietää Boström.
Tällä hetkellä Suomessa rahapeliriippuvuuteen ei ole hyväksyttyjä lääkkeitä. Masennuslääkkeistä ja alkoholiriippuvuuden hoitoon käytettävästä naltreksonista on ollut jonkin verran näytettyä hyötyä. Asiaa on tuoreeltaan väitöstyössään selvittänyt LT Joonas Majuri, jonka tutkimustulokset Turun yliopistossa eivät tue mielialalääkkeiden käyttöä rahapeliriippuvuuden hoidossa.
PÄÄVOITTONA PELAAMATTOMUUS
Kokemusasiantuntija ja ammattilainen toimivat erilaisissa rooleissa. Ongelmaiselle kokemusasiantuntijan tapaaminen on ikään kuin helposti otettava ja tunnusteleva väliaskel.
– Pystyn tarjoamaan oman kokemukseni, mutta se on kaukainen ajatus, että pystyisin kontakteissani olemaan terapeutti tai lääkäri. Voin antaa kosketuspinnan ihmisille ja ymmärtää, mitä he käyvät läpi. Ihminen itse voi istua ties minkälaisten ratkaisujen päällä, mutta hän ei vain tule niitä huomanneeksi silloin, kun on epätoivoissaan pelannut viimeiset rahat ja tietää, että ne on pakko voittaa takaisin.
”Monet kohtaamani ovat tavallisia työntekijöitä ilman sen suurempia mielenterveysongelmia.”
Millä toivein kokemusasiantuntijaan ollaan yhteydessä?
– Moni ei tiedä, mitä odottaa – pettymyksiä on edeltänyt niin paljon. Eikä kaiken korjaavaa taikanappia ole olemassa. Kyse on siitä, että joku oikeasti tietää, ja pystyy kontraamaan kuulemaansa. Minä olen kuitenkin elävä todiste siitä, että pelaamisen alhosta on mahdollista nousta.
– Moni ottaa yhteyttä sen takia, että joku läheinen on patistanut, eikä hän välttämättä saa keskustelusta juuri mitään irti. Tähän minä en pysty vaikuttamaan, sillä ihmisen on itse päätettävä, miten avoin hän on. Lisäksi moni ei vielä ole täysin valmis lopettamaan pelaamista, sillä he uskottelevat itselleen suuren voiton olevan vielä mahdollista. On kuitenkin erittäin harvinaista, että tilanne laukeaa yhden suuren päävoiton saamisella.
EI KYKYÄ ASETTAA RAJOJA
Ollaanko sinuun yhteydessä viimeisenä oljenkortena puolimatkassa turmioon vai jo ongelman alkumetreillä?
– Laidasta laitaan menee. Olen tavannut niitä, jotka ovat tunnistaneet rahan hallinnan lähteneen lapasesta ja toisaalta myös niitä, jotka ovat perimmäisessä nurkassa itsemurha-ajatuksissa. Monet kohtaamani ovat tavallisia työntekijöitä ilman sen suurempia mielenterveysongelmia, jos kohta joukossa on ollut esimerkiksi kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsiviä, jotka aina manian vaiheessa uskovat voittavansa pelin. Täysillä vedetään, kunnes parin kuukauden kuluttua herätään siihen tosiasiaan, että velka on ainoa joka voitti.
”On todella tärkeää uskaltautua puhumaan jonkun kanssa”, Mattias Boström sanoo. KUVA PEKKA ELOMAA
Paras parantaja, onko se vaimo, vertaistuki, pohjalla käynti, Jeesus, anoppi vaiko mikä?
– Lähipiiri on tärkeä, ja tuki sekä ymmärrys siitä, ettei tätä tee pahuuttaan, vaan koska ei pysty itse rajoittamaan. Jokin punainen lanka, joka edes teoriassa kannustaa olemaan pelaamatta, voi olla lapset, vaimo tai äiti. Paineen purkamisen takia todella tärkeä asia on uskaltautuminen puhumaan jonkun kanssa.
PIKAVIPPIFIRMA ”AUTTAA”
Pikavippien tiukempi sääntely lakisääteisen korkokaton asettamisella ei juuri pelaajaa hillitse. Tärkeintä on pelimerkeissä pysyminen.
Boströmin mukaan pikavipit ovat peliongelmaiselle maailman ”paras” keksintö. ”Kukaan ei kysy ylimääräisiä kysymyksiä ja saat rahaa varttitunnissa.” Pahimmassa kiipelissään ja jo vippifirmojen tytäryhtiötkin läpikäyneenä viidentoista tuhannen pyynti oli liikaa, mutta neljä tuhatta napsahti nopeasti hänen tyhjälle tililleen.
– Tappion tie on varma. Ensin nostat yhden vipin, sitten nostat toisen ja lopulta nostat lainoja vain toisten lainojen maksamiseen, jotta luottotiedot pysyvät.
”Rahapeliriippuvuuteen ei ole hyväksyttyjä lääkkeitä.”
Pelaamiseen saa palamaan ansiot, perinnöt, kiinnitykset, lainat pankilta ja läheisiltä tai vaikkapa, kuten Boströmin tapauksessa, häämatkaan varatut rahat.
– En uskalla edes arvata, paljonko vuosien saatossa kaikkiaan meni. Tiedän, että velkaa tuli useita kymmeniä tuhansia, ja liikevaihto on ollut käsittämätön. Loppuaikoina palkka meni heti tullessaan, ja loppukuu sinniteltiin lainarahalla, josta siitäkin pelattiin iso osa.
YKSITYINEN HELVETTI
Mattias Boströmin oma tarina on malliesimerkki riippuvuuden hitaasta ja vääjäämättömästä kehityksestä. Alussa olivat teinin viattomat kolikkopelit kulman kuppilassa, lopussa kaiken hyvän menettäminen elämässä. Väliin mahtuu vuoristorataa voittojen ja pikavippikierteen välillä. Menestyksen kohdissa oli mukavaa, miten ”sai näyttää duunareille, että näin sitä rahaa kääritään”. Onnen kääntyessä tärkein tehtävä oli piilottaa perintäfirmojen kirjeet vaimolta.
Kaikki ajat olivat peliaikoja.
– Jos vaimo meni vessaan tai suihkuun, käynnistin nettipelin. Satasella pärjää hyvin yhden suihkun ajan.
Seuraavaksi pelaaja huomaa, että luottokortti on suljettu, pikavipit käytetty ja tilipäivään pitkä aika.
”Kun vaimo suihkuun, käynnistin nettipelin. Satasella pärjää hyvin yhden suihkun ajan”, Mattias Boström kertoo riippuvuuden ajastaan. KUVA PEKKA ELOMAA
Boström haki apua kunnalliselta päihdeklinikalta. Ei tuloksia. Sen sijaan tuloksia saavutti vastapuoli, kun Boström menetti vuodessa 30 000 euroa.
Salailun ammattilaista eivät myöskään heti pidätelleet tukikeskustelut eräässä pelikierteen katkaisemisen hoito-ohjelmassa.
– Keskustelumme olivat yleensä ihan täyttä paskanjauhamista, koska minä sanoin enimmäkseen asioita, joita hän halusi kuulla, ja sain sillä tavalla hyväksyntää.
Vuosien peliriippuvuuden loppusuoralla masennuslääkkeitä popsiva mietti rekan alle menemistä ja ryöstön tekemistä rahan saamiseksi. Lopulta tuhoon tuomittu elämä pysähtyi kiinni jäämiseen ja valehtelun loppumiseen. Vaimo sai selville kaiken, aivan kaiken. Seuraavana päivänä oli koittava Boströmin uuden elämän aamu numero yksi.
Tänään Boström elää normaalia perhe-elämää kahden teinin isänä.
– Odottelen kesäkuuta 2023, jolloin pelivelkoihin otetun lainan viimeinen erä on maksettu ja saan luottokelpoisen elämäni takaisin. Aion saada jälleen ihka oman puhelinliittymän ja kilpailuttaa muutaman vakuutusyhtiön. Näitä ei tehdä ilman luottotietoja.
”Minä olen elävä todiste siitä, että pelaamisen alhosta on mahdollista nousta”, Mattias Boström sanoo. KUVA PEKKA ELOMAA
KOKEMUSASIANTUNTIJOITA JA VERTAISTUKEA
A-klinikkasäätiön KokeNet on maksuton palvelu, jossa voi keskustella kokemusasiantuntijoiden kanssa alkoholi-, mielenterveys- tai peliongelmista nimettömästi ja luottamuksella.
Helsingin Peliklinikan Peluuri tukee, ohjaa ja neuvoo peliongelmissa.
Pelirajat’on tarjoaa ongelmallisesti rahapelaaville ja heidän läheisilleen monipuolista vertaistukea kokemusasiantuntijoita käyttämällä.
Vaaleissa eduskuntaan nousi kolme uutta Teollisuusliiton jäsentä. He ovat Niina Malm (sd), Johannes Yrttiaho (vas) ja Jukka Mäkynen (ps).
Työttömien aktiivimallin purkaminen nousee heillä kaikilla tavoitelistan kärkeen, kun kysymyksenä on, mitä työelämän asioita pitäisi kirjata tulevaan hallitusohjelmaan.
Ajatukset mieluisasta hallituspohjasta eivät kolmikolla osu aivan yksiin. Malm toivoo sosialidemokraattien johtamaa hallitusta, jossa olisivat mukana vasemmistoliitto ja vihreät.
Yrttiaho ei haluaisi nähdä hallituksessa kokoomusta. Mäkynen sen sijaan katsoo, että hallituspohjaa voisi lähteä rakentamaan kokoomuksen ja keskustan varaan.
ENERGIAN HINTA PIDETTÄVÄ KOHTUULLISENA
Niina Malm, 36, on Imatran terästehtaan pääluottamusmies.
– Vähän jännittää, Ovakon pääkonttorilla olen käynyt pyytämässä lomaa, ja täytyy sitten katsoa mitä teen. Varmaan pitää irtisanoutua, yksityisellä sektorilla ei ole virkavapaita, Malm kertoo tunnelmistaan valinnan jälkeen.
Hallituksen hän toivoo luonnollisesti syntyvän oman puolueensa ja eduskunnan suurimman ryhmän SDP:n johdolla.
– Siellä saisi olla vasemmisto mukana ja myös vihreät, heillä oli esiinmarssi vaaleissa vahva, tosin teollisuuden näkökulmasta siinä on tietysti omat jännitysmomenttinsa. Perussuomalaisilla on myös vahva kannatus, ja silloin pitäisi myös kantaa vastuuta. Heidän kanssaan sitten voisi tulla vastaan ihmisarvoihin liittyviä kysymyksiä, Malm miettii.
– Aktiivimallin kumoaminen on varmaan se ensimmäinen. Paikallista sopimista kun on pyydetty ja vaadittu, niin yt-laki pitäisi käydä läpi. Olisi mukavaa, jos työnantajapuoli opiskelisi asiansa, siis mistä voi sopia ja mistä ei. Joustavaan työelämään pitää siirtyä, mutta niin että se on kaksipuolista, että työntekijä saa siitä jotain myös, eikä vain niin, että työnantaja saa ilmaisia tunteja.
– Tärkeä asia on myös energian hinnan turvaaminen niin, että teollisuus saadaan pidettyä Suomessa jatkossakin, Malm jatkaa.
IRTISANOMISSUOJA VAHVEMMAKSI
Turkulainen Johannes Yrttiaho, 39, työskentelee Turun Teollisuustyöväen ammattiosasto 49:n tiedottajana. Hän oli vaalien jälkeen tyytyväinen sekä omasta valinnastaan että puolueensa menestyksestä.
– Totta kai hyvältä tuntuu. Vasemmistoliiton vaalivoitto tuli, kauan kaivattu. Toki sitä vähän himmentää perussuomalaisten ja kokoomuksenkin voitto, ne kun ovat ajaneet leikkauspolitiikkaa ja työntekijän etujen heikentämistä, Yrttiaho sanoo.
Hallitusta Yrttiaho ei lähtisi kokoamaan ainakaan kokoomuksen kanssa.
– Vasemmiston näkökulmasta tuntuu, että kokoomuksen on mahdotonta tehdä yhteistyötä, koska se puolue on kaikessa niin työnantajan linjoilla.
Hänen mieleisessään hallitusohjelmassa olisi muun muassa työntekijän irtisanomissuojan vahvistaminen.
– Kilpailijamailla irtisanomissuoja on paljon parempi kuin meillä. Työttömien aktiivimalli täytyy purkaa. Näin Turun telakkateollisuuden näkökulmasta sanon, että ulkomaisen halpatyövoiman hyväksikäyttö on saatava kuriin. Alipalkkauksen kriminalisointi ja veronumeron käyttöotto on myös tehtävä, eli otetaan rakennusalalta mallia. Tähän liittyy tietysti kysymys työvoiman tarveharkinnasta. Nythän on ollut puhetta, että siitä pitäisi luopua, mutta minun mielestäni sitä saisi ehkä kiristää, Yrttiaho linjaa.
AKTIIVIMALLI TÄYSI SUSI
Vaasalainen Jukka Mäkynen, 57, on ammatiltaan kokoonpanija ja työskennellyt ohutlevy- ja ilmastointialan yrityksessä Leimec Oy:ssä. Valinta tuli hänelle jopa pienenä shokkina.
– En ole miettinyt vielä asioita paljon. Olen vasta toipumassa tästä järkytyksestä, kun oli niin rankka sunnuntai-ilta.
Hallituspohjasta Mäkysen toiveena on, että oma puolue perussuomalaiset olisi mukana.
– Mutta jotenkin pahoin pelkään, että lopulta perussuomalaiset sitten ei kuitenkaan hallituksessa ole. Näkisin ehkä näin, että kokoomuksen ja keskustan kautta voisi lähteä se todellinen hallituspohja.
Tulevan hallituksen työelämälinjauksista hän nostaa esille aktiivimallin lakkauttamisen.
– Nyt on nähty, että aktiivimalli on ollut täysi susi. Se on aiheuttanut juuri päinvastaisia reaktioita, mitä sillä ajettiin takaa ja vain pahentanut työttömien tilannetta.
Uusien teollisuusliittotaustaisten kansanedustajien lisäksi istuvat kansanedustajat Jukka Gustafsson (sd) ja Jari Myllykoski (vas) uusivat paikkansa eduskuntavaaleissa.
”Lieksa on liian suuri, liian kaikkea, eikä sovi Koppeloille.” Näin kuuluu loppurepliikki ohjaaja Markku Pölösen elokuvassa Lieksa! Mielikuvituksellisessa draamassa Koppeloiden räätälisuku vaeltaa kohti unelmaansa, kultaista Eldoradoa – pikkukaupunkia, jossa elämä tapahtuu yhden pitkän kadun varrella. Elokuva on fiktiota, Lieksa faktaa – kaikkea ja suurtakin.
KUVA YLLÄ: Janne Åman opiskelee kunnossapidon ammattilaiseksi Riverian Lieksan-yksikössä. Åmanilla on reilut 300 opiskelukaveria. KUVA JARNO ARTIKA
Koneenasennusta ja kunnossapitoa Riveria-ammattikoulussa opiskeleva Santeri Karjunen on mietteliäs. Karvinen ja opiskelutoverinsa Topi Virkkunen ilmoittautuivat viime tingassa mukaan Taitaja-kisan parikilpailun karsintaan. Ensikertalainen kaksikko singahti finaaliin, joka kisataan Joensuussa toukokuussa.
– Vähän oudolta tuo tuntuu, kun heti tärppäsi, lieksalaisnuorukainen toppuuttelee vaatimattomasti.
Riverian Lieksan-yksikössä on tärpännyt monesti aiemminkin. Menestys kertoo opiskelumotivaatiosta ja opetuksen laadusta. Esimerkiksi viime vuonna lieksalaiset nappasivat sähköasennuksen taidoissa Taitaja-kisan tuplavoiton.
Riverian koulutuspäällikkö Juha Liiten on seurannut nuorten ja aikuisopiskelijoiden polkuja vuodesta 2008.
– Suurin osa opiskelijoista on nuoria, mutta aikuisopiskelijoiden osuus kasvaa. Valtaosa tulee Lieksasta ja noin 150 kilometrin säteeltä. Prosessipuolen koulutus vetää tulijoita kauempaakin.
Prosessimo on prosessiteollisuuden moniosaajien oppimisympäristö ja Riverian ylpeydenaihe. Prosessimossa rinta rinnan opiskelevat sähkön ja automaation sekä prosessitekniikan ja kunnossapidon opiskelijat. Tilat ja teknologia ovat viimeisen päälle.
Riverian opiskelijat Santeri Karjunen (edessä), Tommi Kuiri sekä Miro Turunen (takana) vesiprosessin äärellä Prosessimossa. Karjunen opiskelee koneenasennusta ja kunnossapitoa ja Kuiri sähköalaa. Turusen prosessialan opinnot ovat loppusuoralla; ”viimeinen näyttö ja se on sitten siinä”. KUVA JARNO ARTIKA
UUSI KOULUKAMPUS KOKOAA NUORET YHTEEN
Kahdeksan miljoonaa euroa – se on Lieksan mielestä kannattava sijoitus nuoriin. Sillä rahalla Lieksaan rakennetaan uusi koulukampus, jonne sijoittuvat yläkoulu, lukio sekä Riverian ammatillinen opetus. Kampuksen ytimessä säilyy nykyinen Prosessimo. – Nuoria on vähän ja porukka nyt hajautuneina eri kouluissa. Uusi kampus kokoaa nuorten massan yhteen. Opintopolut ja myös kaksoistutkinnon tekeminen helpottuvat. Ja mikä tärkeintä, tunnemme jokaisen nuoren yläasteiästä lähtien, Riverian koulutuspäällikkö Juha Liiten painottaa. Koulukampuksella yhteisöllisyyttä vahvistaa sekin, että muun muassa ruokailu sekä avustava henkilöstö kuraattorista terveydenhuoltoon on yhteistä. Kampuksen rakentaminen käynnistyy ensi kesänä. Materiaalina on puu.
MAHTAVA BOOGIE
Vielä 1980-luvulla Lieksan iltaelämä oli vilkasta. Kun viikonloppu koitti, naapurikunnista nuoriso kirmasi Lieksan humuun. Niin teki vuorollaan myös enolaissyntyinen Jarkko Määttänen. Boogie oli mahtava, kun Katraanhoviin ja Simo Hurttaan jonotettiin.
– Lieksa oli nuoren unelma, kuin se elokuvan Eldorado, Määttänen hymyilee muisteloille.
Nyt Määttänen hymyilee Lieksan kaupunginjohtajan roolissa. Ei sillä, että jokainen päivä olisi silkkaa riemun aihetta. Vaan olkoon hymy vastakohtana sille epäuskolle, joka paluumuuttajalla oli vastassaan vuonna 2015.
– Ei muuta kuin tuhkaa päälle… se oli tunnelma. Ajattelin, että eihän tämä nyt voi olla todellinen kuva Lieksasta, filosofian tohtori ja viimeksi Muuramessa palvelujohtajana työskennellyt yliopistomies kuvailee.
Muutakin oikomista Lieksaa koskevissa faktoissa on piisannut.
– Ei – Lieksa ei ole ”jossain päin Lappia”. Kovin moni ei tiedä sitäkään, että Kolin ja Patvinsuon kansallispuistot sijaitsevat Lieksassa puhumattakaan Ruunaasta ja Eeva Ryynäsen kansainvälisestikin merkittävästä ateljeesta.
Lieksa on musiikin ja vaskien kaupunki. Veteraanien tueksi järjestetyssä konsertissa musiikkineuvos ja Lieksan Vaskiviikon perustaja Erkki Eskelinen (edessä), huilisti Johanna Kärkkäinen ja trumpetisti Maria Suhonen availevat ääniä. Kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen osallistuu ahkerasti kaupunkilaisten tapahtumiin laturetkistä raveihin ja yhdistysten tilaisuuksiin. Yhteisissä riennoissa kuulee kaupunkilaisten tunnot parhaiten. KUVA JARNO ARTIKA
VIHREÄÄ KULTAA
Lieksan noin 4 068 neliökilometrin pinta-alasta metsää on noin 291 000 hehtaaria. Suurimpia metsänomistajia ovat valtio, Tornator Oy sekä Lieksan seurakunta. Koko maan evankelisluterilaisista seurakunnista metsäomistuksen piikkipaikkaa pitävä Lieksan seurakunta omistaa noin 5 000 metsähehtaaria.
Olipa näkökulma maallinen tai henkinen, metsä on Lieksalle todellista vihreää kultaa. Lieksan teollisista työpaikoista 45 prosenttia on metsäteollisuudessa. Ei siis ihme, että metsävaroihin toimintansa ja investointinsa perustavat yritykset piirtävät kukin vuorollaan harpilla komean ympyrän osoittamaan raaka-ainevarantojen likeisyyden.
Metsään ja bioteollisuuteen uskoo myös kaupunki, joka rakensi Lieksan Kevätniemeen reilun kahdeksan hehtaarin bioteollisuusalueen. Bioteollisuusalue tukee siellä jo olevaa yritystoimintaa ja mahdollistaa myös uusien bio- ja metsäklusterin yritysten sijoittumisen alueelle. Kevätniemeen arvioidaan syntyvän useita kymmeniä uusia biotalouden työpaikkoja.
NYT INVESTOIDAAN!
Väkilukuun suhteutettuna Lieksa on Pohjois-Karjalan teollistunein kunta. Keskeisiä työllistäjiä ovat Pankaboardin kartonkitehdas, Binderholz Nordicin saha, Pielisen Betoni, Anaika Woodin saha sekä elintarviketeollisuudelle joustopakkauksia valmistava Amcor Flexibles Finland. Iso työllistäjä on myös Kelan yhteyskeskus. Porokylän Leipomo valmistaa Lieksassa gluteenittomia tuotteita koko Suomelle.
Teollisuuden investoinneissa Lieksa tuikkii koko Pohjois-Karjalan tähtenä. Binderholz sijoitti juuri uuteen sahalinjaan reilut 20 miljoonaa euroa. Anaika Wood satsaa uuden sahalinjan sekä lajittelu- ja paketointilaitoksen rakentamiseen useita miljoonia kuluvan ja ensi vuoden aikana. Pankaboard uudisti tuotannonohjausjärjestelmänsä 5,5 miljoonalla eurolla. GFN Lieksa Oy puolestaan aikoo rakentaa bioöljytehtaan Kevätniemen teollisuusalueelle. Kokonaisinvestointi on lähes 25 miljoonaa.
Myös elintarvikeala kasvaa. Porokylän Leipomo tuplasi juuri gluteenittomien tuotteiden toimitilansa Lieksassa. Investoinnin arvo on noin 1,5 miljoonaa. Teollisuuden rinnalla matkailu on Lieksan toinen painopistealue. Matkailun kokonaisinvestoinnit ovat 140 miljoonan euron luokkaa. Investointitahti Lieksassa ei osoita edelleenkään hyytymisen merkkejä.
VÄKI VÄHENEE, TAHTO TIIVISTYY
Nykyisen kaupunginjohtajan syntymävuonna 1968 Lieksassa oli reilut 20 000 asukasta. Vuoden 2018 lopussa lieksalaisia oli tarkalleen 11 097. Väestön ikärakenne on koko Suomen tapaan kallellaan: yli 65-vuotiaiden osuus on 35 prosenttia. Alle 14-vuotiaita on kymmenisen prosenttia. Vauvoja Lieksaan syntyi viime vuonna 52.
Vielä pari vuotta sitten Lieksan työttömyysprosentti oli 20,1. Vuoden 2018 marraskuun lopussa työttömyys oli painunut reiluun 14 prosenttiin. Suunta on oikea, muttei riittävä. Lieksassa on jatkuvasti auki huomattava määrä työpaikkoja, joihin on haasteellista saada tekijöitä. Rakennetyöttömyys, nuorisotyöttömyys ja kohtaanto-ongelma kurittavat Lieksaa, kuten niin monia suomalaisia paikkakuntia.
– Tuoreet investoinnit ovat tuoneet Lieksaan lukuisia uusia työpaikkoja. Samaa aikaan väkeä myös eläköityy. Yhteisvaikutuksesta tarjolle on lyhyellä aikavälillä tullut nelisen sataa työpaikkaa, laskee Määttänen.
Aktiiviselle elinkeinopolitiikalle hyvä taloussuhdanne on viimeiset pari vuotta antanut vetoapua. Markkinat vetävät, yritykset investoivat, työvoimaa tarvitaan. Riveria on ahkera oppisopimuskouluttaja, oppisopimuksella kouluttautuu parhaillaan 30 henkilöä. Oppisopimuksella leipureita kouluttaa myös Porokylän Leipomo, joka palkkaa vuosittain 5–10 uutta työntekijää.
Kunnossapidon opiskelija Janne Åman hurauttaa talvisen koulumatkansa moottorikelkalla. Noin 16 kilometrin kelkkareitti Kylänlahdelta keskustaan kulkee Pielisen saarten lomitse. KUVA JARNO ARTIKA
Väkeä on onnistuttu aktivoimaan töihin myös työkokeilun, kuntouttavan työtoiminnan ja palkkatuen avulla. Alle 30-vuotiaiden nuorten Ohjaamo-toiminnan lisäksi on rakennettu palvelupolkuja myös aikuisille. Konsepti on ollut ollut toimiva osaamisen kartuttamisessa ja työkyvyn vahvistamisessa kohti avoimia työmarkkinoita.
Riuska työrukkanen on vuonna 2017 perustettu Lieksan Kehitys Oy LieKe. LieKen strategiana on toteuttaa suoraviivaista yritysten kehittämistä ilman hankehimmeleitä.
– Tavoitteet on asetettu ja tuloksia pitää syntyä, toistaa Määttänen. Hänen tarmokkuutensa vaikuttaa tarttuneen virkamiehistä politiikan tekijöihin, työmiehistä ja -naisista yritysjohtajiin.
Nuorten työttömyys on iso huoli. Nuorten ongelmat ovat moninaisia. Olipa pulma mikä tahansa, Lieksassa jokaista aiotaan ottaa kädestä kiinni ja katsoa, millä keinoilla nuori pääsee elämässään eteenpäin.
– Meillä on nuoria, joilla on koulutus ja työkyky, muttei mallia ja sitä myöten kiinnostusta työn tekemisen. Osa nuorista asuu kotona ja viettää laatuaikaa kalastelemalla ja metsästelemällä. Puuttuu se ymmärrys, ettei tämä maailma sillä systeemillä toimi.
INHIMILLINEN RATKAISU
Työttömyysprosentin aleneminen toi Lieksalle työmarkkinatukimaksuihin noin 300 000 euron säästön viime vuonna. Säästöillä ei kuitenkaan ilakoida.
– Emme lähde temppuilemaan työmarkkinatukimaksujen kanssa, vaan haemme kestävää ratkaisua. Vaikka säästöä tulikin, edelleen maksettavaa jäi reilun miljoonan verran. Sen miljoonan satsaamme mielellämme työttömyyden taittamiseen; nollasummapeli kääntyy lopulta plussan puolelle sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön vähenemisellä, kaupunginjohtaja tietää.
Moni pitkään työttömänä ollut ei ole vuosiin päässyt lääkärin tai terveydenhoitajan pakeille. Kaupungin päättäjät pitävät tilannetta epäinhimillisenä. Lieksa on yrittänyt löytää ratkaisua sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän Siun Soten kanssa. Pitää saada selvyys, kuinka paljon pitkäaikaistyöttömien joukossa on lopulta heitä, jotka kuuluvat oikeasti eläkeselvittelyyn, eivät kortistoon.
Siun Sote ei Lieksan tarpeeseen ole pystynyt vastaamaan. Siksi Lieksa aikoo ostaa pitkäaikaistyöttömille lääkäri- ja terveydenhoitajapalveluja jatkossa itse. Tätä varten haussa on ESR-hanke.
– Jokaisen työttömän elämäntilanne päästään katsomaan henkilökohtaisesti. Kyse on ihmisistä ja inhimillisestä ratkaisusta.
ELÄVÄ KAUPUNKIKESKUSTA
Lieksan kaupunki tiivistyy keskustaa halkovan Pielisentien ympärille. Horisonttia reunustaa kaupungin vihreä kulta – Lieksan teollisuus nojaa vahvasti metsään. KUVA JARNO ARTIKA
Lieksan pitkä pääkatu on Pielisentie. Kuutisen vuotta sitten tehty massiivinen katuremontti maksoi nelisen miljoonaa euroa. Pääkatua kavennettiin, ja pyöräilijät ja jalankulkijat saivat lisää tilaa. Autoilijoitakaan ei unohdettu, parkkipaikka keskustasta löytyy vaivattomasti.
Lieksan Vaskiviikolla Pielisentie muuttuu kilpaladuksi, kun yhdistetyn eturivin tallukset, manniset ja herolat hyppäävät Riihivaaran hyppyrimäestä ja paahtavat sen jälkeen kilpaa Pielisentiellä. Kisa on osa Lieksan Vaskiviikkoa, joka on kansainvälisesti tunnettu puhallinmusiikin tapahtuma. Joka heinäkuu tarjolla on kymmeniä konsertteja saleissa, Mätäsvaaran kaivoslaguunissa, kirkossa ja ulkoilmassa.
Maaliskuisena keskiviikkona tiivistyneessä kaupunkikeskustassa käy kuhina, on markkinapäivä. Päivittäistavarakaupoissa on valinnanvaraa, kun S-market, Citymarket ja Tokmanni kilpailevat kävijöistä rinta rinnan. Lieksaan tullaan ostoksille myös naapurikunnista. Erikoistavarakauppojakin löytyy, kuten myös tyhjää liiketilaa. Verkkokaupan kasvu on vaatinut osansa yhtä lailla Lieksassa kuin etelän suurissa kaupungeissa.
RAKENNEMUUTOS – HIDASTE, VAAN EI ESTE
Sotien jälkeen Lieksa oli keskeistä jälleenrakennusaluetta. Karjalan siirtolaisille ja rintamalta palaaville miehille perustetiin satamäärin asutustiloja. Tyyppiesimerkki on Lieksan Egyptinkorpi – tyhjä korpi, jonne sijoitettiin kerralla 40 raivaamatonta ja rakentamatonta kylmää tilaa. Vielä 1950-luvulla Lieksan työkykyisistä miehistä yli kolmannes oli metsätyömiehiä. Siirryttäessä 1960-luvulle väestön kasvu taittui ja maatalouden koneellistuminen tyhjensi kylät. Suomessa oli käynnistynyt kaikkien aikojen suurin muuttoliike pääasiassa Pohjois- ja Itä-Suomesta Etelä-Suomeen ja Ruotsiin. Kehitysaluerahasto perustettiin vuonna 1971. Aluepolitiikan välineitä olivat ammattikoulutuksen tehostaminen, korkotuki kehitysalueiden kunnille yritystoiminnan edistämiseen, teollisuuskylien perustaminen, työvoimapoliittinen rahoitus tuotannollisiin investointeihin ja kuljetustuet. Lieksan teollisuuskylä perustettiin vuonna 1973. Teollisuuskylä vauhditti merkittävästi alueen teollisuutta monipuolistumaan ja työllistämään. Vuonna 1969 yliopisto tuli Joensuuhun. Maakunnan keskuskaupungin vetovoima kasvoi, Lieksan väkimäärä jatkoi laskuaan. Samaan aikaan teollisuudessa automaatioaste nousi, työvoiman tarve väheni. Vielä 1980-luvulla lieksalainen vaatetusteollisuus oli voimissaan, kunnes vienti Neuvostoliittoon tyssäsi. Hetken myös metsäteollisuus näyttäytyi auringonlaskun alana. Se kehitys olisi ollut Lieksallekin myrkkyä.
LEAN ON ZEN
Siirrytään ydinkeskustasta Kerantielle. On kulunut piirun yli vuosi siitä, kun komposiittirakenteita valmistanut Joptek meni konkurssiin. Konkurssiuutisen firman 80 työntekijää kuulivat 1. helmikuuta. Jo 16. maaliskuuta puolikkaan konkurssipesästä oli pelastanut muovikomposiittituotteita valmistava EC Engineering. Koskenkorvalla pääpaikkaansa pitävä firma halusi pitää kiinni alan osaajista.
– Joptekin vaikeudet olivat tiedossa, konkurssi oli vain ajan kysymys, muistelee EC Engineeringin pääluottamusmies Jari Vatanen. Hän on työskennellyt talossa Joptekin ajoista lähtien jo 16 vuotta.
Vatasen pohdinnoista on helppo päätellä, että nousujen ja laskujen hallitsemattomuus söi miestä ja naista. Joptek kaatui lopulta tappiollisiksi osoittautuneisiin kauppoihin.
Nyt EC Engineeringissä sonnustaudutaan kasvuun. Vihreän aallon imussa joukkoliikenteen tulevaisuus näyttää hyvältä. Raitiovaunut tulevat Tampereelle, ja VR uusii kalustoaan. EC Engineeringin yksi merkittävimmistä asiakkaista on Euroopan johtava kiskokalustovalmistaja Transtech Oy.
EC Engineeringin tehtaanjohtaja Jari Jormanainen (vas.), tuotantomekaanikko Pasi Oinonen sekä työharjoittelija Ali Saleem tarkastelevat junavaunun seinäosien laatua. Maahanmuuttoohjelmassa mukana oleva irakilainen Saleem on yrityksessä työelämän tutustumisjaksolla. Hän aikoo syksyllä jatkaa sähköautomaatiotekniikan opintoja Riveriassa. KUVA JARNO ARTIKA
Lieksan tehtaanjohtaja on Jari Jormanainen. Hän on Lean-mies. Lean-johtaminen ja toimintatapa on hitsannut EC Engineeringin yli 30 työntekijän porukan yhteen. Tehdassalissa on zen-tunnelma – ei hosumista, epäjärjestystä, saati sotkua. Keskeneräiset tuotteet ja raaka-aineet eivät loju lattioilla. Tuotteiden turha kuljettelu vaiheesta toiseen loppui, samalla joidenkin osien valmistukseen kuluva aika puolittui.
– Talossa pitkään ollut porukka on nähnyt tuskan, saneerauksen ja konkurssin. Kaikki tietävät, ettei vanhoilla konsteilla enää pärjätä, asioita on tehtävä toisin, Jormanainen sanoo.
Tehtaan lay-out ja toimintatavat pantiin uuteen malliin. Tärkeä osa uudistumista oli sekin, että työntekijät ovat voineet itse suunnitella työpisteensä. Pääluottamusmies Vatanen komppaa Jormanaista.
– Hommat ovat järkeistyneet, kehitystä on tapahtunut. Tekemisen kulttuuri on avoimempaa. Ennen oli vähän semmoista, että väliportaita johdon ja työntekijöiden välillä oli liikaa. Nyt asioista voidaan keskustella suoraan ilman mutkia.
TYÖPERÄISTÄ MAAHANMUUTTOA
Puolan luoteisosasta Policen kaupungista kotoisin oleva Daniel Baran työskentelee laminoitsijana EC Engineeringillä. Baran tuli työn perässä Lieksaan vuonna 2011. Tullessaan hän arvioi viipyvänsä parisen vuotta. Nyt mies aprikoi, että ainakin seuraavat viisi vuotta työ pitää hänet Lieksassa. Baranin kaltaisia työperäisiä maahanmuuttajia Lieksa – kuten koko Suomi – tarvitsee lisää.
– Puolassa on töitä tarjolla, mutta usein ilman sopimuksia ja takeita jatkosta. Täällä voin luottaa siihen, että sopimuksista pidetään kiinni ja taustalla ammattiliitto huolehtii monesta. Teen mielekästä työtä, säästän rahaa ja ehkä Puolaan palatessani voin sitten ostaa perheelle oman kodin, Baran suunnittelee. Baran laskee ansaitsevansa työstään 35–40 prosenttia parempaa palkkaa Suomessa verrattuna Puolaan.
Jari Vatanen (vas.) toimii EC Engineeringillä sekä pääluottamusmiehenä että työsuojeluvaltuutettuna. Puolalainen Daniel Baran on laminoitsija. Työtovereiden yhteinen ilonaihe on sekin, että takana on vuosi ilman yhtään työtapaturmaa. KUVA JARNO ARTIKA
Baranin vaimo ja 4-vuotias poika asuvat Puolassa, päivittäisen Skype-yhteyden päässä. Muutaman kerran vuodessa Baran viettää pidempiä jaksoja perheensä luona.
Lieksassa arki rullaa, ystäviäkin on löytynyt. Tosin englanniksi kommunikoiva Baran ihmettelee lieksalaisten ujoutta heittäytyä keskusteluun vieraalla kielellä.
KANSALLISTOSSUJEN KITKAA
Jatketaan matkaa Kerantiellä. Kadun nimi juontuu 1970-luvulla perustetusta Kehitysaluerahastosta. Vuonna 1974 Lieksan Kerantielle sijoittui myös Nokian Renkaat. Parhaimmillaan kumipyörien valmistuksessa Lieksassa työskenteli yli 350 henkilöä. Nyt massiivisessa teollisuushallissa Nokian Renkaat valmistaa enää vain raskaiden ajoneuvojen sisäkumeja.
Hallin toisessa päässä yrittäjäkaksikko Arto Huhtisen ja Tuire Erkkilän omistama PK Kappi Oy on valmistanut Aino- ja Reino-kotikenkiä. Yrittäjien toinen firma Suomi Tyres Oy valmistaa naapurihallissa polkupyörän nastarenkaita. Huhtisen ja Erkkilän yrittäjätaival alkoi vuonna 2004, jolloin he palauttivat aiemmin Nokian Jalkineiden omistuksessa olleiden Ainojen ja Reinojen valmistuksen Euroopasta Lieksaan.
Maaliskuun lopulla PK Kapissa ilmeet ovat vakavia. Asianajotoimisto Fennon lakimiehet ovat tulleet kertomaan kotikenkien askelten päättymisestä konkurssissa. Irtisanomislapun sai käteensä 17 työntekijää, yksi heistä on ompelija Satu Turunen. Hän on ommellut Ainoja ja Reinoja Lieksassa jo liki 11 vuotta. Konkurssiuutinen oli yllätys.
Tossu lestin päälle, sinkillä ryyditetty solurouhe muottiin, kantapala ja huopa paikoilleen ja paistumaan. Jyrki Kärkkäinen työskentelee PK Kappi Oy:ssä Aino- ja Reino-kotikentien paistajana. Paistolämpötila on 160 astetta ja paistoaika 20 minuuttia. Satu Turunen vierellä tietää, että paistolinjalla tulee lämmin. KUVA JARNO ARTIKA
Konkurssin Turunen on kokenut tekstiilialan yrityksessä kerran aiemminkin. Siitä mieleen jäivät ikävät muistot ja lakimiesten tympeä käytös. Nyt tunnelma oli Turusen mukaan kovin toisenlainen.
– Yrittäjät kertoivat avoimesti konkurssin taustoista. Anteeksi pyysivät meiltä työntekijöiltä. Ymmärrän yrittäjiä, ei ole helppoa eikä kadehdittavaa heidänkään asemansa. Erityisen hyvältä tuntui sekin, että lakitoimiston miehet olivat ystävällisiä ja inhimillisiä. Ei ollut mitään tylyttämistä.
USKO NOUSUUN ELÄÄ
Aino-kotikenkiä on valmistettu vuodesta 1930. Reinojen ompeleminen alkoi pari vuotta myöhemmin. Suomalaiskotien lattiat olivat kylmiä, Ainoja ja Reinoja tarvitsi jokainen. Tossutuotannon kulta-aikaa elettiin vuonna 2010. Ennen konkurssia Lieksassa ehdittiin valmistaa suomalaisille noin 2,6 miljoonaa tossuparia.
Yhdeksän tossuparia kymmenestä on myyty Prismoista ja Citymarketeista. Vielä viime vuonna jakelutie myi neljä kertaa enemmän tossuja kuin mitä ennakkotilauksia saatiin kokoon kuluvan vuoden alussa. Heti konkurssiuutisen julkaisemisen jälkeen PK Kapin verkkokauppa täyttyi uusista tilauksista, kysyntäpiikki oli joulusesongin luokkaa.
Tehtaalla on raaka-ainetta, tilauksia on sisällä ja asiakkaat ovat valmiita ottamaan tavaraa vastaan – tuotannon jatkamiselle on edellytykset. Tähän uskovat työntekijät ja myös konkurssipesän pesänhoitaja, asianajaja Jussi Laakkonen.
– Tavoitteena on löytää yritykselle jatkaja mahdollisimman pian niin, että uusi yrittäjä pääsee hyppäämään liikkuvaan junaan.
Satu Turunen ja Milo-koira Pielisentiellä Lieksan keskustassa. KUVA JARNO ARTIKA
Vastoinkäymisistä huolimatta myös Satu Turunen näkee työssään jalkinetehtaalla ja elämässään Lieksassa paljon hyvää.
– Lieksassa on hyvin palveluja, uusi liikuntahallikin on hieno asia. Milo-koiran kanssa lenkki läheisellä Pärnän pururadalla on nautinto, Turunen pohtii.
– Ostin Lieksasta itselleni kaksion. Samaan aikaan veli Porvoossa osti auton. Maksoimme ostoksistamme kutakuinkin saman hinnan!
AINOJEN JA REINOJEN TARINA SAAMASSA JATKOA
Aino- ja Reino-kotikenkiä valmistava PK Kappi Oy meni konkurssiin 28. maaliskuuta. Heti uutisen julkistamisen jälkeen tossujen verkkokauppa meni tukkoon – tilauksia tuli tulvimalla sisään. Tossuvarastot myytiin hetkessä tyhjäksi, ja tuotanto jatkoi täyttä päätä sisään tulleiden tossutilausten valmistamista. Puhutaan tuhansista tossupareista. Ainojen ja Reinojen brändi näytti voimansa. Valtakunnan media uutisoi kansallistossujen historiaa ja tilannetta päivästä toiseen. Konkurssipesä sai lukuisia yhteydenottoja. Liiketoiminnan tarjouskilpailu päättyi 10. huhtikuuta. Kiinnostus liiketoiminnan jatkamiseen on ollut valtava. Uuden nousun toivossa eletään – jopa niin, että tuotanto voisi jatkua Lieksassa.
Torstaina 18.4. kodintekstiilivalmistaja Finlayson ja sen omistaja ilmoitti tiedotteessa ostaneensa tavaramerkin. Tällä hetkellä tuotannon jatkuminen Suomessa näyttää tosin epätodennäköiseltä. ”Uudet omistajat etsivät tossuille uutta luotettavaa valmistajaa, joka täyttää tiukat kriteerit laadun, kustannusten ja vastuullisuuden osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että tossujen valmistus ei valitettavasti voi jatkua Suomessa”, tiedotteessa kerrotaan.
Juttua on päivitetty 18.4 klo 9.45 Finlaysonin ostettua Reino- ja Aino tavaramerkit.
Työttömyysturvan aktiivimalli on nyt ollut voimassa reilun vuoden. On aika katsoa, mitä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) jo eronnut hallitus oikein tällä muutoksella haki ja sai aikaan.
Laki työttömyysturvan muuttamisesta astui voimaan 1.1. 2018. Sitä oli kuitenkin valmisteltu aktiivisesti jo vuodesta 2016 lähtien. Ammattiliitot kaikista keskusjärjestöistä olivat ilmaisseet vastustuksensa, toiset jyrkästikin. Esimerkiksi Teollisuusliitto väläytti jopa poliittista lakkoa.
Laki hyväksyttiin joulukuun 19. päivänä 2017 hallituspuolueiden äänin 103–90. Kuvaavaa on, että lain ensimmäisen käsittelyn aikana 8.12. vastuuministeri Pirkko Mattila (sin.) istui savusaunassa ja jopa twiittaili sieltä näin:
Kahdella naisella oli samanlainen puku linnanjuhlilla, uutisten mukaan. Hmmmmm. Monellako miehellä oli sitten samanlainen? Eläköön erilaisuus ja samanlaisuus. Hyvää viikonloppua kaikille, se oottaa muuten savusauna @mattila_pekka#laitasaarenmafia#voimaantuuihanväkisinkin
Ensimmäiset löylyt vuoden 2018 lakkoliikehdinnälle oli näin lyöty. Laajat työtaistelut saivat aikaan sen, että aktiivimallia on pohdittu kahdessakin eri työryhmässä.
Aivan aluksi edes työvoimaviranomaiset eivät tienneet, miten tuli toimia. Vaikeaa on työttömän nytkin tietää, mitä häneltä edellytetään, jottei turvaa leikata. Eikä auta, vaikka tietäisikin. Töitä ei ole, eikä usein palvelujakaan. Aktiivimallista on tullut monelle automaattileikkuri, jota ei voi välttää, vaikka haluaisikin.
Hallituksen perusteluihin tuli kuitenkin arvio, että aktiivimallilla haetaan joko työllisyyden kohenemista tai työttömyysturvan kulujen säästöä.
AKTIIVIMALLI – MIKÄ JA MIKSI?
Idea aktiivimallista tuli – ironista kyllä – STTK:sta. Keskusjärjestön pääekonomi Ralf Sund esitti Martti Hetemäen työllisyystyöryhmässä mallia, jonka mukaan työtön voisi omalla toiminnallaan pyrkiä estämään työttömyyspäivärahansa leikkauksen.
Sitä ennen asiasta oli keskusteltu lähinnä erilaisista kaavamaisista portaittaisista leikkauksista. Pohjoismaista tällainen malli on ollut käytössä pitkään muun muassa Tanskassa. Nykyään myös Tanskassa aktivoidaan ja Suomen mallia sanotaan huonoksi kopioksi Tanskasta.
Suomeen tuli siis käyttöön Tanskasta kopioitu köyhän miehen malli.
Aktiivimalli perustuu ajatukseen, jossa työttömiä pitää tuuppia töihin. Ihmiskuva, johon ajattelu perustuu, on nykyään harhainen. Vallankäyttäjät näkevät, että ihmiset ovat hallintoalamaisia, joiden tärkein tehtävä on totella. Kenenkään mieleen ei tunnu juolahtavan, että voisi sitä käyttää porkkanaakin.
TANSKA KÄYTTÄÄ PORKKANAA TEHOKKAASTI
Tanskaa voisi nimittää työllisyyspolitiikan mallimaaksi. Siellä on onnistuneesti sovellettu tehokasta työllisyyspolitiikkaa vuosikymmenien ajan.
Tanskan työllisyyspolitiikka perustuu kolmeen pääkohtaan: joustaviin työmarkkinoihin, varsin korkeisiin, mutta lyhyisiin työttömyystukiin, sekä laajaan henkilökohtaiseen aktivointiin.
Tanskassa tavoitteena on, että työtön löytäisi töitä kolmessa kuukaudessa. Nykyisin noin neljä viidestä työttömästä työllistyy Tanskassa kolmen kuukauden sisällä, kun Suomessa työttömyyden keskimääräinen kesto on viime vuosina kohonnut lähelle 60 viikkoa.
Viranomaisia pelätään
Tekijä-lehti haki tähän juttuun Teollisuusliiton aluetoimistojen avustuksella aktiivimallin leikkuriin joutuneita työttömiä haastateltavaksi. Mahdollisuus joutua haastatteluun herätti jopa kauhunsekaisia tunteita. Kukaan ei halunnut esiintyä nimellään. Jäi vahva vaikutelma, että Teollisuusliitonkin työttömät pelkäävät joutuvansa viranomaisten vielä ankarampien toimien kohteeksi, jos puhuvat asioistaan julkisesti. Se sanottiin myös suoraan.
KYSYMYS TYÖNHAKIJALLE: PÄÄSETKÖ KYYKKYYN?
Kojekokooja ”Matti”, 59, joutui työttömäksi, kun firma pilkottiin pienempiin osiin ja Matin työt muuttivat muualle.
– Pari vuotta olen ollut työttömänä, sitten putoan viimeiselle rahalle, Matti kertoo.
– Onhan tässä vielä se kunnan työllistämisvelvoite, että löytyykö sieltä jotain, vai löytyykö mitään.
– Aktiivimalliin olen yrittänyt perehtyä, mutta kun ikää on lähempänä kuuttakymmentä, niin on aivan sama perehtyykö vai ei. Töitä ei löydy, Matti kertoo.
Samanlaisia kokemuksia on muillakin ikääntyvillä. Matti on kuitenkin kahden vuoden työttömyysaikana päässyt pariin työhaastatteluun.
– Kerran pääsin jopa käymään työpaikalla. Siellä oli työhönotossa nuori sälli, joka oli vähän pihalla asioista itsekin. Yhtäkkiä hän kysyi minulta, pääsenkö kyykkyyn. Olin vähän hämilläni, että miten tämä nyt liittyy työpaikkahaastatteluun. Oli aika outo veto häneltä.
– Olen urheillut koko ikäni, että vähän se hämmästytti, Matti kuvailee.
”OLET LIIAN VANHA”
Työttömyytensä alkuaikoina Matti ei uskonut, etteikö töitä löytyisi. Miehen optimistisuutta kuvaa, että lukemattomien hakemusten lisäksi hän kiersi ovelta ovelle töitä kysymässä.
– Sain vastauksia useammastakin paikasta joko toimitusjohtajalta tai tehdaspäälliköltä, että olitpa mimmonen ammattimies tahansa, töitä et saa. Olet liian vanha.
– Totesin, että onhan se hyvä, että joku uskaltaa sanoa sen suoraankin. Yleensä kukaan ei sano ääneen, vaan puhuu jostain muusta.
Mutta entä aktiivimallin 18 tuntia? Varmaan löytyy helposti pätkiä?
– Kertaakaan en ole saanut tehtyä töitä aktiivimallin mukaisesti. Hakemuksia olen kyllä laittanut, Matti sanoo.
Kursseillekaan Matti ei ole mennyt. Ei ole oikeata kurssia.
– Tuntuu tyhmältä lähteä täyttämään jotain cv:tä, kun on niitä monta vuotta tehnyt jo. Se on ihan kuin hakkaisi päätään seinään.
”MULLA ON IHAN SAIRAAN HYVÄT PAPERIT”
”Jorma”, 53, on raskaskoneasentaja. Mies korjaa koneet lumikelkasta kaivinkoneeseen. On huippuammattilainen. Työttömäksi hän joutui kesken sairausloman. Olkapää leikattiin, ja määräaikaista työsuhdetta ei uusittu. Silti hänelle napsahti kuukauden karenssi, vaikkei hän sairauslomansa aikana ollut varsinaisesti työtön.
– Paskaduuneja on ollut. Ihmeellisen huonoja firmoja. Kerran illalla kymmenen aikaan tulin työkeikalta. Hallilla istunut johtaja sanoi, että sanon sut irti, unohdin sanoa aiemmin, Jorma kertailee uransa vaiheita.
– Alani töitä kyllä olisi, mutta minua ei huolita, koska olen liian vanha.
Mutta ei Jorma ole luovuttanut.
– 67 paikkaan on hakemukset ja luulen, että saan vielä töitä. Ja jos en, mulla on pakettiauto, niin pistän oman firman pystyyn.
Jormakin on yrittänyt toteuttaa aktiivimallia.
– Olen yrittänyt aktiivisuutta repiä kasaan, mutta en minä niille kursseille lähde. Ei niistä ole mitään hyötyä.
– CV:n täyttökursseille! Kuka perkele sinne menee, kun mulla erittäin hyvä CV jo nyt ja sairaan hyvät paperit, Jorma puhisee.
– Ketään työnantajaa ei kiinnosta ottaa ketään töihin 18 tunniksi.
– Se on todella tyhmää tuollainen. Olisikin todellisia kursseja, joissa oppisi omalta alalta jotain uutta. Uuteen tekniikkaan haluaisin perehtyä paremmin, Jorma sanoo.
TOIMI NÄIN, ET MENETÄ RAHAA
Työttömyysetuuden maksajat eli Kela tai oma työttömyyskassasi seuraavat työmarkkinatukea tai perus-/ansiopäivärahaa koskevassa hakemuksessa antamiesi tietojen perusteella sitä, täyttyvätkö aktiivimallin ehdot kohdallasi.
Säilyttääksesi työttömyysetuuden ennallaan työttömän työnhakijan on 65 päivän tarkastelujakson aikana tehtävä 18 tuntia palkkatyötä ja saatava siitä työehtosopimuksen mukaista palkkaa.
Jos olet yrittäjä, on sinun ansaittava yritystoiminnassa yhteensä vähintään 241 euroa.
Jos pätkähommia ei löydy, on oltava viisi päivää TE-toimiston työllistymistä edistävässä palvelussa tai sitten opiskeltava viisi päivää TE-toimiston kanssa erikseen sovittuja opintoja. Myös sivutoimiset ja lyhytkestoiset opinnot kelpaavat.
Kaikki nuo mallit ovat joko tai. Jokainen on tehtävä 65 päivän aikana, eikä niitä voi sekoittaa keskenään.
Huhtikuun alusta lukien myös kuntien, ammattiliittojen ja tiettyjen yhdistysten järjestämät työllistymistä edistävät palvelut kerryttävät aktiivisuutta.
YHÄ USEAMMAN ETUUS ALENEE
Tuoreimmat luvut Kelasta ja Finanssivalvonnasta paljastavat, että yhä useampi työtön saa työttömyysetuuttaan alennettuna. Kun aktiivimallin vuoksi alennettua työttömyysetuutta sai huhti–kesäkuussa yhteensä noin 151 000 henkilöä, heinä–syyskuun tarkastelujaksolla alennettua etuutta sai yhteensä noin 158 000 työtöntä.
Tämä tarkoittaa, että alennettua etuutta saa nyt liki 40 prosenttia työttömyysetuuden saajista verrattuna huhti-kesäkuun 36 prosenttiin.
Aktiivimalli on alentanut erityisesti iäkkäiden työttömien etuuksien tasoa. Alennetun etuuden saaminen on sitä yleisempää, mitä vanhemmasta ikäluokasta on kyse.
MIKÄ AKTIIVIMALLI?
Aktiivimalli tarkoittaa sitä, että työttömän on 65 työttömyysetuuden maksupäivän tarkastelujakson aikana täytettävä niin sanottu aktiivisuusedellytys, jotta etuutta maksetaan täysimääräisenä myös tarkastelujaksoa seuraavat 65 maksupäivää (noin kolme kuukautta). Mikäli aktiivisuusedellytys ei täyty, työttömyysetuus pienenee seuraavan tarkastelujakson ajaksi 4,65 prosenttia. Leikkaus vastaa yhtä omavastuupäivää kuukaudessa. Aktiivimalli koskee suurinta osaa työnhakijoista, myös nk. eläkeputkessa olevia. Aktiivimalli ei koske työnhakijaa, joka saa työkyvyttömyyden tai vamman perusteella myönnettyä etuutta, työskentelee omais- tai perhehoitajana tai on hakenut työkyvyttömyyseläkettä ja odottaa päätöstä.
”Olemme matkalla tuntemattomaan, seikkailu on alussa, kaikki ovat mukana, tahtoen tai tahtomattaan…”, riimitteli Pelle Miljoona joskus 1980-luvun alussa. Ilmastonmuutos on syksyllä julkaistun IPCC:n raportin jälkeen jysähtänyt viimeistään ikävällä tavalla tajuntaamme, eikä odotettavissa oleva seikkailu näytä kovin lupaavalta. Valtavan suunnanmuutoksen on tapahduttava ja nopealla aikataululla.
Vuonna 2008 Suomen ympäristökeskukseen otti yhteyttä yritysjohdon konsultti. Hän oli pohdiskellut muutamien suomalaisten yritysjohtajien kanssa, mitä he voisivat tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi yritysten yhteiskuntavastuun nimissä. Tästä yhteydenotosta sai alkunsa Kohti hiilineutraalia kuntaa eli Hinku-hanke.
Mukaan saatiin aluksi houkuteltua viisi kuntaa: Kuhmoinen, Mynämäki, Padasjoki, Parikkala ja Uusikaupunki. Osa kunnista oli yritysjohtajien kesämökkikuntia. Tämä sattumanvarainen kuntavalinta viitoitti hankkeelle suunnan. Hinkusta tuli ilmastotyön väline ja verkosto pienille ja keskisuurille kunnille.
Tavoitteeksi asetettiin tuolloin utopistinen 80 prosentin päästövähennys kunnan alueen kasvihuonekaasupäästöistä vuoteen 2030 mennessä. Vertailuvuodeksi valittiin 2007. Tällä hetkellä Hinku-verkostossa on mukana 46 kuntaa, jotka ovat sitoutuneet tavoitteeseen. Asukkaita Hinku-kunnissa on tällä hetkellä noin 830 000. Uusia kuntia liittyy mukaan tasaiseen tahtiin. Hinkun 80 prosentin tavoite ei ole enää utopiaa. Se alkaa olla vähimmäisvaatimus.
”Ilmastotyö on lähtenyt liikkeelle laajemmalla rintamalla osittain Hinkun esimerkin viitoittamana.”
Hinku kokoaa yhteen kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijat. Hinku jakaa tietoa ilmastonmuutoksen hillinnän parhaista käytännöistä, tukee kuntien ilmastotyötä sekä luo kysyntää ilmastoystävällisille tuotteille ja palveluille. Verkostosta on kasvanut merkittävä viestinviejä ja kokeilu- ja monistusalusta suomalaiselle ilmastotyölle.
Hinku-kunnat vähentävät oman toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä ja vaikuttavat alueensa muihin toimijoihin: asukkaisiin, yrityksiin, maa- ja metsätalousyrittäjiin sekä vapaa-ajan asukkaisiin. Päästövähennystoimenpiteet kohdistuvat enimmäkseen energiatehokkuuden parantamiseen ja energian säästämiseen, uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan energiatuotantoon ja materiaalitehokkuuden parantamiseen.
Vuodesta 2007 Hinku-kunnat ovat vähentäneet kasvihuonekaasupäästöjään noin 26 prosenttia. Jos päästöt vähenevät tätä vauhtia, päästään 80 prosentin päästövähennystavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä. Päästöjen vähentäminen tosin vaikeutuu vuosi vuodelta. Helpoimmin toteutettavat toimet alkavat olla jo tehty. Nyt pitäisi siirtyä rakenteellisiin ja isomman mittakaavan ratkaisuihin.
Verrattuna muihin Suomen kuntiin Hinku-kuntien päästöt ovat vähentyneen vain hieman nopeampaa tahtia. Onko Hinkusta siis ollut hyötyä? Kunnissa on toteutettu paljon konkreettisia toimenpiteitä, mutta merkittävintä lienee Hinkun vaikutus asenteisiin ja ilmapiiriin. Ilmastotyö on lähtenyt liikkeelle laajemmalla rintamalla osittain Hinkun esimerkin viitoittamana. Tulevaisuus on epäilemättä haastava seikkailu, joka voidaan vielä kääntää voitoksi, jos kaikki ovat mukana tekemässä muutosta.
JYRKI TENHUNEN Kirjoittaja on tutkimusinsinööri ja Suomen ympäristökeskus SYKE:n Hinku-tiimin vetäjä
”Laki yritysten ihmisoikeusvastuusta tekisi maailmankaupasta nopeammin reilumpaa kuin kauppaneuvottelut. Samalla suomalaisen työn kilpailukyky paranisi”, Sonja Vartiala Finnwatchista toteaa. Suomea vaaditaan nyt lailliseen #ykkösketjuun.
SONJA VARTIALA on Finnwatchin toiminnanjohtaja. Hän johtaa järjestön hallintoa ja viestintää vastaten työelämän oikeuksiin liittyvästä tutkimuksesta ja vaikuttamistyöstä. Finnwatch on yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö, jonka taustalla on joukko suomalaisia kehitys-, ay- ja ympäristöjärjestöjä. Teollisuusliitto tukee Finnwatchin toimintaa.
Ammattiliitot, mukana Teollisuusliitto, keskusjärjestöt, yritykset, kansalaisjärjestöt ja tavalliset kansalaiset ovat liittyneet yhteen ja muodostaneet ison koalition. Se vaatii lain säätämistä Suomeen yritysten ihmisoikeusvastuusta.
– Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ei saa enää olla vapaaehtoista, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala perustelee #ykkösketjuun-kampanjan vaatimusta.
”Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ei saa enää olla vapaaehtoista.”
Koalitiossa on erilaisia yhteisöjä jo 130, puolueista mukana ovat RKP, SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät, yksittäisiä kansalaisia on yli 8 000. Kansanedustajaehdokkaista 320 on sitoutunut ajamaan lain säätämistä.
Lain pitää perustua YK:ssa hyväksyttyyn periaatteeseen yritysten huolellisuusvelvoitteesta, joka koskee ihmisoikeuksien kunnioittamista. Ohjeistuksen mukaan yritysten on vältettävä loukkaamasta ihmisoikeuksia, samoin yritysten on suunnitelmallisesti puututtava ja ehkäistävä toimintansa aiheuttamia mahdollisia ihmisoikeusrikkomuksia. Ykkösketjun vaatimusten mukaisesti laki tulee panna myös toimeen parhaita kansainvälisiä käytäntöjä seuraten.
YRITYSTEN VÄLINEN KAUPPA RISKIALTISTA
Valtaisia ylityötunteja, olematon työsuojelu, lapsityövoima, orjuuteen vertautuvat olot, elämiseen riittämätön palkka, ei vapaata ammattiyhdistysliikettä… Siinä esimerkkejä ihmisoikeusrikkomuksista, joita riskimaiden työntekijät joutuvat arjessaan kokemaan.
Vartiala toteaa, että ihmisoikeuksien riskimaiden tunnistamisessa voi käyttää karkeana apuna esimerkiksi Maailmanpankin maiden hallinnon tilaa kuvaavaa indeksiä. Vartiala ei nimeä yksittäisiä teollisuuden alan suomalaisyrityksiä, joiden toiminta yli rajojen voi olla ihmisoikeuksien kannalta riski. Mutta hän toteaa, että suurempi ihmisoikeusriski koskee nyt yritysten välistä b-to-b-kauppaa, ja erityisesti tiettyjä alueita. Suoraan kuluttajille tuotteita myyvät yritykset pelkäävät maineensa puolesta. Vartialan mukaan niillä on iso intressi saattaa yritystoimintansa oikealla tolalle, sillä mediakohuilla on suuri vaikutus tällaisten yritysten liiketoimintaan.
– Ihmisoikeuksien loukkaamisen riski koskee kaikkia suomalaisia yrityksiä, jotka toimivat esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa. Maiden riskitaso voi myös vaihdella. Esimerkiksi Brasiliassa riskit kasvavat, kun siellä on nyt valta vaihtunut ja politiikka muuttunut ihmisoikeuksille vihamielisemmäksi. Suomalaisilla yrityksillä ei välttämättä ole aina näissä maissa tytäryhtiöitä, mutta ne ostavat niistä tuotteita ja raaka-aineita, Vartiala huomauttaa.
”Globaalin kaupan ongelmat vaativat globaalit ratkaisut.”
Kansaneläkelaitoksen eli Kelan tuottama suomalainen äitiyspakkaus on noussut maailmanmaineeseen. Mutta pakkauksen tuotteita tehdään hikipajoissa, minkä Finnwatchin selvitys on hiljattain paljastanut. Vartialan mukaan tämä Kelan kilpailuttama pakkaus on tyyppiesimerkki kaupasta, jota käydään ”business-to-business”, eli sitä ei myydä suoraan kuluttajille.
Suurin osa vuoden 2018 äitiyspakkauksen tuotteista valmistettiin ihmisoikeuksien riskimaissa. Yrityksillä ei ollut omaa tuotantoa noissa maissa, vaan tuotteet ostettiin alihankkijoilta.
– Kela oli edellyttänyt yrityksiltä vakuutusta, ja yritykset olivat ruksanneet esimerkiksi vähimmäispalkan vaatimusta ja lapsityövoiman kieltoa koskevat ruudut. Mutta vakuutukset eivät pitäneet paikkaansa. Yritykset tiesivät, että Kela ei valvo asiaa mitenkään. Yritykset tiesivät, että rikkomuksista ei jää kiinni.
– Meille Kelan hankintakriteerien puutteet eivät olleet yllätys. Suomen julkisten hankintojen vastuullisuus on aika retuperällä. Hankinnoissa ei juurikaan käytetä sosiaalisen vastuun kriteereitä. Kun mennään hinta edellä, vastuullisimmat yritykset eivät voita kilpailutuksia. Näin valtio ja kunnat kannustavat yrityksiä polkemaan hintaa keinolla millä hyvänsä, Vartiala kuvaa.
Ykkösketjuun-kampanjan keulahahmo toteaa, että yritykset ovat lähteneet mukaan koalitioon nimenomaan siksi, että ne haluavat reiluja pelisääntöjä. Tuotteiden eettisyyden ja ihmisoikeusrikkomusten estäminen vaatii yrityksiltä resursseja ja nostaa näin tuotteiden hintaa. Yritykset haluavat, että myös oikein ja eettisesti toimivat yritykset voivat menestyä suomalaisessa bisnesmaailmassa.
Vartiala muistuttaa siitäkin, että vähittäiskauppa saisi eettisyystaakkaansa jaettua nykyistä reilummin, jos brändiyritykset joutuisivat uuden lain myötä kantamaan yritysvastuun tuotteistaan. Nythän vähittäiskaupan asiakas odottaa, että vähittäiskauppa itse vahtii tuhansien myymiensä tuotteiden eettisyyttä.
AY-LIIKETTÄ TARVITAAN
Vartiala toivoo, että suomalainen ay-liike edelleen voimistaisi solidaarisuustyötään muiden maiden ammattiliittojen tukemiseksi. Vartiala kertoo, että esimerkiksi suomalaiset sairaanhoitopiirit ostavat nyt paljon Malesiassa tuotettuja tarvikkeita. Tätä haastattelua tehtäessä siellä oli menossa valtaisia siirtotyöläisten mellakoita.
– Malesiassa ei ole vahvoja ammattiliittoja, jotka pystyisivät järjestämään näitä mieltään osoittavia työntekijöitä ja ajamaan heidän asiaansa, Vartiala toteaa.
”Suomen julkisten hankintojen vastuullisuus on aika retuperällä.”
Solidaarisuus Suomea huonommin järjestäytyneiden maiden työntekijöitä kohtaan ei ole Vartialasta vain toimintaa ihmisoikeuksien puolesta. Lopulta se hyödyttää hyvin konkreettisella tavalla myös tavallista suomalaista työntekijää. Ihmisoikeuksia polkevat, siis halvalla muualta tuotteita tai palveluita ostavat yritykset eivät enää olisi etulyöntiasemassa niihin suomalaisiin yrityksiin verrattuina, jotka jo nyt huolehtivat eettisistä velvollisuuksistaan.
– Suomalaisen työn kilpailukyky paranisi, Vartiala vääntää rautalankaa.
Ranskassa säädettiin yritysten huolellisuusvelvoitteesta laki rangaistuspykälineen jo vuonna 2017, ja Sveitsissä ja Hollannissa vastaavaa laaditaan parhaillaan.
– Globaalin kaupan ongelmat vaativat globaalit ratkaisut. Nyt on monissa maissa menossa Ykkösketjuun-kampanjaa vastaavia hankkeita. Meidät on myös kutsuttu Ruotsiin kertomaan Ykkösketjusta. Meidän on varmistettava, että laki yritysten ihmisoikeusvastuusta saadaan EU:n laajuiseksi, ja lopulta tietysti globaaliksi.
Syksyyn mennessä EU-tuomioistuimessa ratkeaa, onko Sipilän hallituksen vuosilomien sairauskarensseja koskeva lakimuutos ristiriidassa eurooppalaisen oikeusnormiston kanssa.
KUVA YLLÄ: SAK:n lakimies Jari Hellsten ja Teollisuusliiton työympäristöjuristi Juha Kasanen valmiina puolustamaan työntekijäin perusoikeuksia EU-tuomioistuimessa.
– Meillä on aikaisemmassa oikeuskäytännössä hyvät perusteet sille, että omavastuupäivät ovat EU-oikeuden vastaisia, sanoo Euroopan unionin työoikeuteen erikoistunut SAK:n lakimies Jari Hellsten.
Hellsten ja Teollisuusliiton kansainvälisen edunvalvonnan erityisasiantuntija Arto Helenius sekä koko joukko liittojen lakimiehiä oli paikalla, kun asiasta järjestettiin EU-tuomioistuimen pääpaikalla suullinen kuuleminen.
Peistä omavastuupäivistä on taitettu siitä lähtien, kun hallituksen kiistanalainen lakimuutos huhtikuussa 2016 tuli voimaan. Suomessa työoikeudellisia kiistoja ratkova Työtuomioistuin pyysi vuonna 2017 EU-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua asiaan.
Riitautetun lainkohdan mukaan neljä viikkoa ylittävä osa ansaitusta vuosilomasta voi leikkautua ja jäädä saamatta, mikäli työtekijä sairastuu vuosilomansa aikana.
Teollisuusliiton Heleniuksen mukaan oikeusjuttuja on kaikilla ammattiliitoilla pöydällä, koska liittojen jäsenistä aina joku sairastuu vuosilomalla.
JULKISASIAMIEHEN LAUSUNTO TULOSSA TOUKOKUUSSA
Jutussa järjestettiin osapuolten suullinen kuuleminen 26. helmikuuta tuomioistuimen pääpaikalla Luxembourgissa. Kuultavana oli työntekijä- ja työnantajatahojen lisäksi Suomen valtio ja Euroopan komissio. Käsittelyä oli seuraamassa kattava joukko työmarkkinalakimiehiä SAK-laisista liitoista ja toimihenkilöjärjestöistä.
Heleniuksen mukaan tuomioistuimen julkisasiamies on luvannut antaa lausuntonsa jutussa toukokuun puolivälissä, ja lopullista tuomiota voi odottaa syksyllä.
– Me odotamme julkisasiamiehen lausuntoa, joka ei ole sitova. Mutta aika usein se noudattelee lopullista tuomiota. Varsinainen linjaus tulee EU-tuomioistuimesta. Sen jälkeen Työtuomioistuimessa levällään olevat jutut jatkuvat, jonka jälkeen joidenkin kuukausien päästä saadaan ratkaisut.
Teollisuusliitto tiedottaa Heleniuksen mukaan viipymättä jäsenilleen, kun lopullinen ennakkoratkaisu EU-tuomioistuimesta saapuu. Varsinainen ratkaisu Työtuomioistuimen riitoihin annetaan Työtuomioistuimesta, mutta se on hänen mukaansa aina ennakkoratkaisun kanssa linjassa.
Vapaiden valtakunta -kampanja rakentuu vapaaehtoisten ja tukijoiden innostukselle muuttaa Suomen politiikan suuntaa. Kampanjan käynnistivät nuoret palkansaajat syyskuussa 2018. Vapaaehtoiset aktiivit käyvät ennen vaaleja kymmeniä tuhansia keskusteluita työpaikoilla, kaduilla, kotiovilla ja puhelimessa. Kolme kampanjan aktiivia kertoo, miksi he ovat mukana.
KUVA JYRKI LUUKKONEN
”Duunari, sinulla on valtaa”
ANTTI MAIJALA Levyseppä-hitsaaja, pääluottamusmies, Kumera Machinery Oy, Akaa, Etelä-Pirkanmaan teollisuustyöväen ao. 169:n puheenjohtaja ja liittovaltuuston jäsen.
– Duunareilla on valta muuttaa politiikan suunta, ja sitä valtaa on käytettävä. On ihan selvä juttu, että hallituspohja on laitettava näillä vaaleilla uuteen uskoon.
Sen vähemmästä ei Antti Maijalan mielestä ole näissä eduskuntavaaleissa kyse. Levyseppä-hitsaaja Maijala on akaalaisen Kumera Machinery Oy:n pääluottamusmies, ammattiosastonsa puheenjohtaja ja liittovaltuuston jäsen.
Vapaiden valtakunnan kampanjateemoista tärkeimpiin kuuluu Maijalan mielestä se, että sanelupolitiikasta on palattava sopimiseen. Tämä koskee niin työpaikkoja kuin niin sanottua kolmikantaa, missä asioita valmistellaan valtakunnan tasolla työntekijöiden, työantajien ja valtiovallan edustajien kanssa yhteistyössä. Samaten Maijala nostaa esiin sen, että työntekijöillä on oltava vapaus järjestäytyä ammattiliittoon ja oikeus osoittaa mieltään.
– Meidät pitää nähdä voimavarana. Minusta SAK:n äskeinen kannanotto siitä, että luottamusmiesten pitäisi päästä mukaan valmisteluun ja päätöksentekoon, oli erittäin hyvä. Kun työssä sovitaan asioista, ei sanella, henkilöstö on tyytyväisempää.
”Tukijalistoilla me saamme näytettyä, että äänestäjät haluavat muutosta! Joukkovoimalla me saamme muutoksen aikaan. Nyt on aika miettiä tarkkaan, ketä äänestää.”
Maijala kertoo, että hänellä on ”hyvinkin vahva fiilis” siitä, että Sipilän hallituksen sanelupolitiikka on jalkautunut myös työpaikoille.
– Työpaikoilta kuulee koko ajan juttuja siitä, miten työnantaja on koventanut otteitaan. Sitä on tosin vaikeaa sanoa, kuinka paljon työnantajia painostetaan tähän ylhäältä päin. Historia on osoittanut, että tällaistakin tapahtuu.
Vaikea on Maijalan mielestä siis arvella, kuka lopulta pitää ohjaksia; EK, Suomen Yrittäjät vai Sipilän hallitus? Kaikkein kovimpia puheita julkisuudessa on pitänyt Suomen Yrittäjät, mutta onhan EK:kin harrastanut jo pitkään paimenkirjeiden lähettämistä.
– Reaktiot ovat vaihdelleet, mutta koskaan täystyrmäystä ei ole tullut. Toiset sanovat, hyvä juttu ja allekirjoittavat heti. Toiset sanovat kyllä äänestävänsä, mutta nimen antaminen on sitten eri juttu.
Pääluottamusmies toteaa, että hän ei halua missään nimessä painostaa ketään vaaliasioissa. Mutta Maijala toteaa, että kunhan kampanja laajenee ja sille saadaan enemmän julkisuutta, kasvattaa se painetta poliitikkojen suuntaan.
– Tukijalistoilla me saamme näytettyä, että äänestäjät haluavat muutosta! Joukkovoimalla me saamme muutoksen aikaan. Nyt on aika miettiä tarkkaan, ketä äänestää.
KUVA ARI NAKARI
”Tehdään parempi yhteiskunta”
JENNI MATIKAINEN Sahatyöntekijä ja oppisopimusopiskelija, UPM:n Kaukaan tehdas, Lappeenranta, Lappeenrannan Puualan ao. 724 nuorisovastaava, alueellisen ja valtakunnallisen nuorisojaoston jäsen.
– Minusta äänestäminen on tärkeää. Mitään ei saa aikaiseksi, jollei äänestä. Kun me olemme tässä kaikki mukana, samoilla arvoilla, niin me voimme tehdä paremman Suomen.
Jenni Matikainen opiskelee oppisopimuksella Lappeenrannassa UPM:n Kaukaan tehtaalla sahatyöntekijäksi. Matikainen on oman ammattiosastonsa nuorisovastaava. Tämän ohella hän on jäsen sekä alueellisessa että valtakunnallisessa nuorisojaostossa.
Vapaiden valtakunnan aktiivina Matikaiselle on tärkeää koulutuksen tosiasiallinen tasa-arvo.
– Kouluttautumisen pitäisi olla vapaata kaikille niille, jotka haluavat. Sosiaalinen asema, sukupuoli sen enempää kuin ikä tai mikään muukaan ei saa olla esteenä.
Kouluttautumisen taloustaakan Matikainen on kokenut myös ihan henkilökohtaisesti.
– Ilman vanhempien apua en olisi pystynyt käymään lukiota, sillä esimerkiksi lukiokirjat maksavat niin paljon. Mutta kaikkien vanhemmat eivät pysty auttamaan.
”Minusta äänestäminen on tärkeää. Mitään ei saa aikaiseksi, jollei äänestä. Kun me olemme tässä kaikki mukana, samoilla arvoilla, voimme tehdä paremman yhteiskunnan.”
Matikaisen mielestä Sipilän hallituksen nurja suhtautuminen koulutukseen paljastui viimeksi silloin, kun kansalaisaloite toisen asteen koulutuksen maksuttomuudesta torpattiin ”tuosta noin vain”. Matikaista murehduttaa se, että maksullisuus ja koulutusleikkaukset tulevat vaikuttamaan vielä pitkälle tulevaisuuteen.
– Ammattikoulutuksesta on leikattu kaikkein eniten, parisataa miljoonaa, minkä seurauksena koulupäiviä on vähennetty. Kaikille aloille ei pääse opiskelemaan, ja tämä tulee vaikuttamaan työllistymismahdollisuuksiin.
Vapaiden valtakunnan arvoista Matikainen nostaa esiin myös sopimisen tärkeyden pakottamisen sijasta. Kiky pomppaa esiin Lappeenrannassakin.
– Minä saan palkan kiky-tunneista, mistä olen kiitollinen. Mutta muut joutuvat menemään ilmaiseksi töihin. Tämä ei vaan ole oikeudenmukaista meille työtätekeville.
Matikainen kertoo jo kiertäneensä puhumassa 200 hengen työpaikallaan kampanjasta saaden myös jonkin verran tukijoita allekirjoituksineen. Kaveripiiriäkin on käyty jo läpi.
– Erilaisia mielipiteitä on, mutta hyviä keskusteluja politiikasta syntyy.
Vapaiden valtakunnan aktiivi on tietoinen siitä, että kansalaiskampanjan arvot – esimerkiksi sananvapauden ja mielenosoittamisen vapauden tärkeys, sopimisen etunoja saneluun verrattuna ja ihmisen oikeus tulla palkallaan toimeen – ovat lähempänä joitain puolueita kuin joitain toisia.
– Minulla on käsitys, että jossain maissa ei voi valita eri puolueiden välillä. Minusta on hyvä, että meillä politiikassa on vielä puolueita, joilla on joitain arvoja.
KUVA LAURI ROTKO
”Eroon kepistä ja kikystä”
JUKKA OLLILAINEN Hitsaaja, pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu, Peikko Finland Oy, Lahti, Päijät-Hämeen Teollisuusliiton ao. 23:n hallituksen jäsen
– Viimeiset neljä vuotta ovat olleet pelkkää keppiä ja kikyä. Sipilä on hallitusten kaikkien aikojen pohjanoteeraus, se on ollut vain leikkuria opiskelijoille, nuorille, työttömille ja eläkeläisille.
– Jos ei äänestä, ei voi vaikuttaa.
Niin yksinkertainen on eduskuntavaalien yhtälö hitsaaja Jukka Ollilaisen mielestä. Lahtelaisen Peikko Finland Oy:n pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu on nähnyt omalla työpaikallaan, mitä esimerkiksi ammattikoulutuksen leikkaukset ovat käytännössä tuoneet tullessaan.
– Nuorten koulutuksessa mennään aivan takapuoli edellä puuhun, kun opettajia on vähennetty. Ei ainakaan meidän työpaikalla työssä oppiminen ole parhaalla mahdollisella tasolla. Ei ole aikaa sille oppilaalle, sillä hänen ohjaamisensa sitoisi melkein yhden työntekijän ajan. Minun mielestäni koulussa pitää opettaa kaikki perusasiat, ja työharjoittelussa opitaan sitten jotain lisää.
”Viimeiset neljä vuotta ovat olleet pelkkää keppiä ja kikyä. Sipilä on hallitusten kaikkien aikojen pohjanoteeraus, se on ollut vain leikkuria opiskelijoille, nuorille, työttömille ja eläkeläisille.”
Ollilainen toteaa, että kiky-tunnit närästävät hänen työpaikallaan työntekijöitä kaikkein eniten.
– Työntekijän kannalta niissä ei ole mitään järkeä. Miten kiky voisi parantaa työllisyyttä, kun jo töissä olevia rasitetaan entistä enemmän?
– Työnantaja on tehnyt hyvää tulosta jo ennen kikyä. Palkankorotuksetkin ovat olleet todella maltillisia. Minä en näe mitään tarvetta ilmaisille, ylimääräisille työtunneille, Ollilainen puuskahtaa.
Pääluottamusmies kertoo kysyneensä heiltä, joiden mielestä äänestämällä ei voi vaikuttaa: ”Haluatko tehdä kiky-tunteja?”
Yleensä vastaus on ollut kielteinen. Ollikainen toteaa, että sellainen päätelmä ei kanna, että eihän nyt yksi ääni mitään vaikuta.
– Jos kaikki ajattelisivat noin, se olisi aika huono yhtälö. Jokainen ääni merkitsee.
Ollilainen yllyttääkin kaikkia vertaamaan äänestämisen aiheuttamaa pientä vaivaa siihen, minkä äänestämällä voi voittaa.
– Jos joutuu vaikka vähän kävelemään päästäkseen äänestyspaikalle, niin kai siitä on enemmän hyötyä kuin haittaa? Kai siinä enemmän voittaa, kun silloin voisi saada tämän hallituksen vaihtoon?
MINKÄ PUOLESTA SINÄ OLET VALMIS ÄÄNESTÄMÄÄN?
Liity Vapaiden valtakunta -kampanjan tukijaksi ja äänestä ehdokasta, joka:
➊ Ei painosta työntekijöitä kikyratkaisuihin (talkoopäivät ja lomarahaleikkurit)
➋ Puolustaa työntekijän irtisanomissuojaa
➌ Puolustaa mielipiteenvapautta, kuten lakko-oikeutta
➍ Ajaa aktiivimallin työttömyysturvaleikkurista luopumista
➎ Ajaa resurssien lisäämistä koulutukseen
➏ Vaatii nollatuntisopimusten kieltämistä
➐ Kannattaa mahdollisuutta tulla toimeen yhdellä työllä
➑ Puolustaa vapautta järjestäytyä ja solmia työehtosopimuksia
VIELÄ EHDIT MUKAAN!
Kampanjointi tiivistyy. Tukijaksi voit ilmoittautua kampanjasivustolla. Samalla voit ryhtyä myös aktiiviksi ja pyytää muitakin mukaan tukijoiksi, toimia verkkoaktiivina, osallistua kampanjan tapahtumiin tai ottaa isomman roolin ja järjestää itse toimintaa:
Liittyminen käy myös Ääni vapaudelle -mobiilisovelluksella. Voit seurata kännykällä tukijamäärän kasvua sekä kampanjakuulumisia. Sovellus toimii myös apuna, kun haluat kutsua uusia tukijoita mukaan: voit esimerkiksi avata keskustelun työelämäteemoista sovelluksesta löytyvän kyselyn avulla:
Tekijä luki läpi kaikkien eduskuntapuolueiden eduskuntavaaliohjelmat, ja tutki mitä puolueet sanovat aktiivimallista, työelämän uudistuksista, veropolitiikasta, perustulosta, ilmastonmuutoksesta ja Teollisuusliiton sopimusaloihin liittyvistä asioista. Perehdy ja harkitse tarkkaan, kenelle sinä annat äänesi!
(Puolueiden järjestys listassa eduskunnan täysistunnon istumajärjestyksen mukaan puhemiehestä katsoen vasemmalta oikealle.)
MITÄ PUOLUEET SANOVAT AKTIIVIMALLISTA?
VASEMMISTOLIITTO Aktiivimalli peruttava ja työvoimapoliittisista karensseista luovuttava.
SDP Työttömyysetuuden sijalle palkkatukea. Työttömälle henkilökohtainen palvelunarviointi, jonka pohjalta aktivointisuunnitelma.
VIHREÄT Yksilöllinen palvelusuunnitelma. Ei nöyryytystä aktiivisuusehdoilla. Ansiosidonnainen työttömyysturva kaikille.
SINISETEi mainintaa aktiivimallista.
PERUSSUOMALAISETEi mainintaa aktiivimallista.
KESKUSTAEi mainintaa aktiivimallista.
KRISTILLISETEi mainintaa aktiivimallista.
KOKOOMUSEi mainintaa aktiivimallista.
RKPEi mainintaa aktiivimallista.
TYÖELÄMÄN UUDISTUKSISTA?
VASEMMISTOLIITTO Ay-liikkeelle kanneoikeus. Alipalkkaus rangaistavaksi. Tasa-arvoerät palkankorotuksiin. Ulkomaalaisten työntekijöiden työlupaprosessit nopeammiksi yhdessä työolojen valvonnan vahvistamisen kanssa. Vanhempainvapaisiin 6+6+6 -malli ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden palautus.
SDP Ay-liikkeelle kanneoikeus. Alipalkkaus rangaistavaksi. Paikallisten sopimusten tulkintaoikeus työntekijöille. Saatavuusharkintaa kehitettävä yhdessä valvontaresurssien lisäyksen kanssa. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palautus.
SINISET Saatavuusharkinta säilytettävä. Perhevapaissa päätös perheillä. Kotihoidontukea korotettava.
PERUSSUOMALAISET Lisää joustoja yleissitovien työehtosopimusten kautta. Maahanmuuton kontrollia tiukennettava.
KESKUSTA Sääntelyn purkua jatkettava. Paikallista sopimista laajennettava. Saatavuusharkinnasta luovuttava asteittain. Kaikille samat työehdot. Kotihoidon tuen puolustaminen.
KRISTILLISET Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lisättävä. Saatavuusharkintaa asteittain purettava. Perhepolitiikalla kannustus perheiden omille valinnoille.
KOKOOMUS Rakenteellisin uudistuksin vähintään 75 %:n työllisyys. Sosiaaliturvan uudistus lisäämään työnteon palkitsevuutta. Osatyökykyisten töihin pääsyn edistäminen. Jatkuva oppiminen kaikille. Työuriin keskeytyksiä tuovien rakenteiden poisto. Norminpurkutyön jatko. Kilpailuesteitä pois yritysten väliltä. Työelämän osapuolet edistämään työrauhaa.
RKP Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lisättävä. Saatavuusharkinta poistettava. Yksityistä työnvälitystä lisättävä. Vanhempainvapaisiin 6+6+6-malli. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden palautus.
VEROPOLITIIKASTA JA PERUSTULOSTA?
VASEMMISTOLIITTO Tuloverotuksen progressiota lisättävä. Estettävä aggressiivista verosuunnittelua ja -välttelyä. Harmaata taloutta torjuttava mm. veronumeron käyttöä laajentamalla. Veromuutoksilla rahoitettu, vähintään 800 euron perustulo, joka hyvätuloisilta verotettava pois.
SDP Verotuksen progressio säilytettävä ja veropohjaa tiivistettävä. Vakuutuskuorten kaltaisten sijoitustuotteiden käyttö aggressiiviseen verosuunnitteluun ja veronkiertoon estettävä. Yleisturvamalli, jossa työnteko kannattaa aina.
VIHREÄT 600 euron perustulo kaikille täysi-ikäisille.
SINISET Yrittäjän sosiaaliturva yhtäläiseksi palkansaajien kanssa. Tulojen verotus vasta voittoa nostettaessa. Viron verotusmalli käyttöön. Työn verotusta kevennettävä.
PERUSSUOMALAISET Valtion menoja leikattava. Kotitalouksien verotusta laskettava. Vero- ja maksupolitiikalla varmistettava, että työssäkäyvä suomalainen tulee palkallaan toimeen.
KESKUSTA Yritysten verotukseen ei kiristyksiä. Ansiotulojen kevennykset pieni- ja keskituloisille. Pitkän aikavälin tavoitteena työntekoon kannustava perustulo, joka pienenee ja poistuu tulojen kasvaessa.
KRISTILLISET Yrittäjien sosiaaliturvaan parannuksia. Työn vastaanottoon kannustava perusturva.
KOKOOMUS Verouudistus, joka suosii työntekoa ja yrittäjyyttä, vähentää ympäristön kuormitusta ja torjuu ilmastonmuutosta. Kannustinloukkuja purkava sosiaaliturvan uudistus. Erilaiset perheet huomioiva perhevapaauudistus. Parannuksia pienituloisimpien eläkeläisten asemaan mm. takuueläkkeellä lääkekorvausjärjestelmän ja asiakasmaksujen muutoksilla.
RKP Työn verotusta kevennettävä. Yhteisövero pidettävä kilpailukykyisellä tasolla. Perintö- ja lahjaverot pois yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdossa. Torjuttava harmaata taloutta ja aggressiivista verosuunnittelua. Sosiaaliturvan oltava kannustava.
ILMASTONMUUTOKSEEN LIITTYVÄSTÄ?
VASEMMISTOLIITTO Panostus joukkoliikenteeseen. Verotus suosimaan vähäpäästöisiä autoja. Pienituloisille tukea kaasu- tai etanoliautoihin siirtymiseen. Metsänomistajille kannustin hakkuiden lykkäämiseen eli hiilinielujen kasvattamiseen. Puurakentamisen edistäminen. Tuetaan uusiutuvaa energiaa. Päästökaupan kompensoinnista eroon.
SDP Päästövähennyksiä nopeutetaan. Suunnitelma fossiilisista polttoaineista ja turpeen energiakäytöstä luopumiseen. Metsänomistajille kannustin pidentää metsien kiertoaikaa ja suosia jatkuvaa kasvatusta. Kaikki tuotanto, kulutus ja liikkuminen kestävämmäksi. Puurakentamisen edistäminen.
VIHREÄT Turpeen ja fossiilisten polttoaineiden tilalle tuuli, aurinko, kestävä bioenergia, maalämpö, hukkalämpö, energiatehokkuus, älyverkot ja energian varastointi. Ympäristölle kaikista haitallisimmat yritystuet poistettava. Juna- ja raitioteitä lisättävä. Pyöräilyä ja kävelyä suosittava. Metsänomistajille palkinto metsän hiilinielun kasvattamiseksi.
SINISET Yksityisautoilu kansalaisoikeus. Uudet autot halvemmiksi. Kotimaista puhdasta energiaa lisää.
PERUSSUOMALAISET Teollisuudelle ei lisäkustannuksia. Päästövähennyksiä ei nopeammin kuin yhdessä EU:ssa. Sähköveroa laskettava. Kaikkien polttoaineiden, myös polttomoottoriautojen, verotusta kevennettävä.
KESKUSTA Tulevaisuudessa saatava ajaa autolla ja matkustaa. Fossiilitaloudesta siirryttävä bio- ja kiertotalouteen. Puun jalostusastetta nostettava. Muovitiekartta toteutettava.
KRISTILLISET Päästövähennyksissä vältettävä hiilivuoto. Biopolttoaineiden käyttöä liikenteessä joudutettava. Turpeen käyttöön siirtymäaika. Julkisessa rakentamisessa painotettava hiilensidontaa ja puun käyttöä. Yksityisautoille parkkipaikkoja ja sähkölatauspisteitä.
KOKOOMUS Fossiilisen energian merkittävästä käytöstä eroon 2030-luvulla. EU:n päästövähennystavoite 55 prosenttiin nykyisestä 40 prosentista vuoteen 2030 mennessä. Edistetään päästöttömiä energiatuotantomuotoja kuten uusiutuvat energialähteet ja ydinvoima. Kannustetaan kotitalouksia ja yrityksiä ottamaan käyttöön älykkäitä energiaratkaisuja.
RKP Kivihiilestä luovuttava. Osallistuminen EU:n energiatavoitteiden muovaamiseen. Toimiva julkinen liikenne. Vähäpäästöisten autojen lisääminen. Puurakentamisen lisääminen. Alueellisia lentokenttiä ja riittävästi lentoja niille.
LIITON SOPIMUSALOIHIN LIITTYVÄSTÄ?
VASEMMISTOLIITTO Malminetsinnän lopettaminen luonnonsuojelualueilla, kunnille oikeus kieltää kaivostoiminta, kaivosyrityksille vero louhitusta malmista ja korvausvelvollisuus ympäristöhaitoista. Metsien hakkumäärät säilyttämään monimuotoisuutta mm. Metsähallituksen tuloutustavoitteita laskemalla. Kasvisruoan ja luomutuotannon suosiminen.
SDP Kaivannaisten arvoon perustuva kaivosrojaltivero käyttöön. Luomutuotannon ja kasvisruokailun lisääminen. Kielto luonnon monimuotoisuutta uhkaaville kasvi- ja hyönteismyrkyille. Muoviveroselvityksen ohella muiden vastaavien ohjauskeinojen tutkiminen.
VIHREÄT Malminetsinnän kielto luonnonsuojelualueilla. Louhintavero käyttöön. Avohakkuiden kielto valtion mailla. Kielto turkistarhaukselle ja tuki tarhaajien siirtymiseen muille aloille. Tukea kasvisravintoon.
SINISET Tukea suomalaiselle lähiruoalle. Metsien monimuotoisuutta turvattava.
PERUSSUOMALAISETEi mainintoja.
KESKUSTA Metsää istutettava entisille turvesoille ja pelloille. Ensiharvennukset metsissä hoidettava. Julkisissa ruokahankinnoissa paino laadulle ja vastuullisuudelle.
KRISTILLISET Kausityöntekijöiden lupabyrokratiaa helpotettava. Metsätaloudessa huomioitava hakkuumäärien ohella metsien elinkaari, ikärakenne ja istutukset.
KOKOOMUS Ei-kierrätettävien muovien käyttöä vähennetään, ja ne tarvittaessa kielletään ja korvataan uusiutuvilla materiaaleilla. Päivitetään kaivoslaki vastaamaan nykyajan vaatimuksia huomioiden yhteiskunnan kokonaisetu. Huolehditaan pääväylien ulkopuolisen tieverkon kunnosta ajatellen mm. metsätalouden toimivuutta.
RKP Muovin kierrätystä tehostettava. Metsien hiilinielut laskettava kansalliset erityispiirteet huomioiden. Turkistarhauksen ja kasvihuoneviljelyksen jatkaminen ja maataloustukien turvaaminen.
TEKSTI SUVI SAJANIEMI JA JARI ISOKORPI KUVA JANNE HELLSTEN / WIKIMEDIA COMMONS
Edellisissä eduskuntavaaleissa melkein joka kolmas jätti äänestämättä. Ensi kuussa meillä on uusi mahdollisuus valita sellaiset vallanpitäjät kuin me haluamme.
Tekijä kertoo, mitä maan edellinen hallitus teki, mistä asioista seuraava eduskunta pääsee päättämään ja mitä Teollisuusliitto tavoittelee.
Anna äänesi kuulua, jotta ei tarvitse taas lähteä toreille työtätekevien oikeuksia puolustamaan. Sinä voit vaikuttaa, kuka hallitsee valtakuntaa seuraavat neljä vuotta.
KEPPIÄ JA KIKYÄ EDELLISELTÄ HALLITUKSELTA
2015
KEVÄT Sipilän hallitus muodostetaan. Hallitusohjelmaa arvostellaan yhteiskunnan heikompiosaisia syrjiväksi ja perustuslain vastaiseksi. Monet hallitusohjelmaan kirjatuista säästöistä osuvat palkansaajaan. Leikkauslista julkistetaan. Lista sisältää mm. subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen, ansiosidonnaisen leikkaamisen ja lisäleikkaukset työttömyysturvaan.
KESÄ Hallitus esittää työmarkkinajärjestöille yhteiskuntasopimusta, jolla nostaa työllisyyttä ja kilpailukykyä.
SYKSY Yhteiskuntasopimukselle esitetään vaihtoehtona ns. pakkolakipakettia, joka uhkaa heikentää työehtoja ja leikata palkansaajien toimeentuloa.
TALVI Yhteiskuntasopimusneuvottelut kariutuvat.
2016
KEVÄT Vuorotteluvapaan ehdot kiristyvät. Vanhempainvapaan päivärahoja leikataan. Sairausajan vuosilomasta leikataan palauttamalla siihen omavastuupäivät. Vuosilomalain muutos vähentää vuosiloman kertymistä äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta. Paikallista sopimista esitetään lisättäväksi lainsäädännöllä, joka ohittaisi työehtosopimukset. Perhevapailta karttuva vuosilomaoikeus heikkenee. Työnäytepalvelun käyttöönottoa esitetään.
KESÄ Kilpailukykysopimus (kiky) syntyy vaihtoehtona pakkolaeille.
2017
KEVÄT 200 miljoonan euron leikkaukset työttömyysturvaan tulevat voimaan. Ansioturvan pituus lyhenee, korotusosia heikennetään ja omavastuupäiviä tulee lisää. Työsopimuslain muutokset heikentävät palkansaajan työsuhdeturvaa. Koulutuksesta leikataan valtavasti. Työttömyysturvan leikkauksilla kuritetaan työttömiä. Lähes kaikkia Kelan etuuksia leikataan. Palkkatukeen, starttirahaan ja työttömien kulukorvauksiin tulee huononnuksia.
TALVI Eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen aktiivimallista, joka leikkaa työttömyysturvaa, jos niin sanottu aktiivisuusehto ei täyty.
2018
KEVÄT Työttömyysturvaa leikkaava aktiivimalli tulee voimaan 1.1.2018. Kelan ja Finanssivalvonnan mukaan aktiivimallin vuoksi alennettua työttömyysetuutta sai huhti–kesäkuussa noin 150 000 henkilöä. Lakiesitys alle 30-vuotiaiden työntekijöiden perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden sallimisesta. Esitys kaatuu heinäkuussa, kun sitä ei lähetetä lausuntokierrokselle. Lakiesitys irtisanomissuojan heikentämisestä alle 20 hengen yrityksissä. Omatoimisen työnhaun mallin eli niin sanotun aktiivimalli kakkosen valmistelu jatkuu.
KESÄ Työnantajan takaisinottovelvollisuus ja lisätyön tarjoamisvelvollisuus eivät enää koske tilanteita, joissa työpaikalle tulee oppisopimusopiskelijoita. Muutoksella on negatiivisia vaikutuksia työntekijöiden toimeentuloon, tasa-arvoon ja henkilöstökoulutukseen.
2019
TALVI Aktiivimalli kakkosta valmistellut kolmikantainen työryhmä ei pääse yksimielisyyteen helmikuun loppuun mennessä, joten esitystä mallista ei synny.
Lähde: SAK
Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava keräsivät 18.9.2015 kymmeniä tuhansia ihmisiä #STOP-jättimielenosoitukseen Helsinkiin vastustamaan maan hallituksen esittämiä pakkolakeja. KUVA PATRIK LINDSTRÖM
NÄIHIN UUDEN EDUSKUNNAN ON KÄYTÄVÄ KIINNI
Vaaleilla valittavan uuden eduskunnan työlista määrittyy suurelta osin maan tulevan hallituksen hallitusohjelman linjausten perusteella. Siltä pohjalta nousevan lainsäädännön rinnalla on kuitenkin jo nyt nähtävissä teemoja ja hankkeita, jotka tulevat nousemaan esiin joko yksittäisinä lakeina tai mahdollisesti useisiin lakeihin yhteydessä olevina kokonaisuuksina.
ILMASTOPOLITIIKKA on aihepiiri, jonka kanssa seuraava eduskunta tulee varmasti työskentelemään. Esimerkiksi päästöjen vähentämisen voi olettaa nousevan esiin hallituspohjasta riippumatta. Se puolestaan on kytköksissä energiankäyttöön ja päästökauppaan, metsiin ja maatalouteen, liikenteeseen ja asumiseen. Silloin puhutaan ilmastolain päivittämisestä, mutta myös siitä, millä tavalla ilmastoasiat kytkeytyvät muihin kokonaisuuksiin kuten energiapolitiikkaan ja työllisyyteen sekä yksittäisiin hankkeisiin kuten ydinvoiman rakentamiseen.
SOTU eli sosiaaliturvan uudistaminen käynnistyy seuraavan eduskunnan aikana. Soten eli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden uudistamisen tavoin sotu on järkälemäisen iso kokonaisuus. Kysymyksessä on laajan virkavalmistelun edellyttävä todennäköisesti koko vaalikauden mittaiseksi venyvä työrupeama. Tavoitteena on sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttäminen.
TEM:IN KASVUPALVELUJEN ORGANISOIMINEN liittyy Soteen ja maakuntahallinnon uudistukseen. Tärkeä kysymys on ratkaista, mille taholle työvoimapalvelujen järjestäminen kuuluu. Se on esimerkki yksittäisestä konkreettisesta järjestelystä. Sen rinnalla eduskunta tulee ratkomaan lukuisia isoja ihmisten arkeen ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä, kuten millä tavoin työttömien uudelleen työllistymistä tuetaan, miten vanhuspalvelut ja päivähoito järjestetään ja miten maahanmuuttoa ja kotouttamista ruvetaan hoitamaan.
TYÖELÄMÄN SÄÄNTELY puolestaan on kokonaisuus, jonka linjaan ja hoitamisen tapaan tuleva hallituspohja olennaisesti vaikuttaa. Kysymys on yleisesti ottaen siitä, haetaanko ratkaisuja sopimalla vai ei. Yksittäisiä asioita ajatellen esimerkkinä toimivat nollatuntisopimukset, jotka voivat hallituspohjasta riippuen nousta uudelleen arvioitavaksi tai jäädä nykyiseen tilaansa.
HARMAAN TALOUDEN TORJUNTA on oletettavasti aihe, josta myös maan seuraava hallitus laatii ohjelman. Se puolestaan kytkeytyy monin tavoin työelämään ja työmarkkinoihin. Silloin keskusteluun nousevat esimerkiksi tilaajavastuulaki ja sen tiukentaminen, ammattiliittojen kanneoikeus ja alipalkkauksen sanktiointi.
VEROLAIT päätetään lähes vuosittain. Keskeinen linjakysymys on verotuksen kokonaistason säätäminen suhteessa hyvinvointivaltion rahoittamiseen. Silloin kyse on paitsi verotuksen tasosta myös veropohjan määrittämisestä ja sen mahdollisesta tiivistämisestä.
MENOPUOLELLA mittavia asioita ovat esimerkiksi puolustusvoimien tulevat hankinnat. Ilmavoimien uusien hävittäjien lisäksi edessä ovat merivoimien hankinnat. Liikennesektorilla puhutaan puolestaan siitä, kuinka väylien peruskorjausvelkaa saataisiin pienennettyä ja kuinka uudet ratahankkeet kuten pääradan kapasiteettilisäys rahoitetaan. Toisaalta myös yritystuet voivat nousta eduskunnan asialistalle.
TEKSTI PETTERI RAITO
TEOLLISUUSLIITTO TYÖLLISYYDEN JA TEOLLISUUDEN ASIALLA
Suomea rakennettava yhteistyöllä ja luottamuksella työmarkkinaosapuolten osaamista hyödyntäen
Teollisuuden toimintaedellytyksiä parannettava
Suomeen perustettava poikkihallinnollinen viennin ja teollisuuden kasvuohjelma
EU-puheenjohtajuuden kärkiteemaksi nostettava valmistavan teollisuuden ja kiertotalouden kasvuohjelman luominen Eurooppaan
Kotimaisen teollisuuden käyttöön riittävästi edullista, päästötöntä tai vähäpäästöistä sähköä
Suomen toimivaa vientitakuujärjestelmää jatkettava
Ei säädetä lakeja, jotka lisäävät teollisuuden kustannuksia kilpailijamaihin nähden
Päästöoikeuden hinnannousun aiheuttama energialasku korvattava teollisuudelle myös vuoden 2020 jälkeen täysimääräisesti
Suomen kaivosklusteria ja sen arvoketjua laajennettava
Aktiivisella metsänkäytöllä ja -hoidolla kasvatettava hiilinieluja, metsien virkistys- ja talouskäyttö sovitettava yhteen
Valtion pidettävä omistajaohjauksessa aktiivinen ote
Työllisyysaste nostettava yli 75 prosenttiin
Työvoiman liikkuvuutta lisättävä rohkaisemalla ihmisiä muuttamaan työn perässä ja tukemalla sitä esimerkiksi verotuksen työasuntovähennyksen määrää nostamalla
Nuorten työllistymistä edistettävä ja syrjäytyminen ehkäistävä
Yritysten noudatettava työehtoja ja niiden noudattamista valvottava, EU-maiden ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinta säilytettävä.
Koulutusjärjestelmän vastattava elinkeinorakenteen muutoksiin ja tarjottava ihmisille ehyitä ammatillisia opintopolkuja
Harmaan talouden torjumiseen valmisteltava eri toimialat laajasti huomioiva kunnianhimoinen ja kattava toimenpideohjelma
Veronumerokäytäntö laajennettava ravintoloihin, siivousalalle ja teollisuustoimialoille
Tilaajavastuulain perusteella sovellettavien sanktioiden kaltaiset laiminlyöntimaksut otettava käyttöön myös työsuojelurikkomuksissa
