VÄITTÄJÄT: Onko joulun perinteillä vielä paikkansa?

Tekijä-lehden Väittäjät-palstan jouluspesiaalissa kohtaavat Hyvä Pukki ja Paha Pukki.

 

Katso video, miten joulun rakennelma kestää.

 

VÄITTÄJÄT


HYVÄ PUKKI
KORVATUNTURI
VÄLITTÄÄ LAHJOJA JA HYVÄÄ MIELTÄ YMPÄRI MAAN


PAHA PUKKI
SIELLÄ TÄÄLLÄ
VÄHÄT VÄLITTÄÄ, JAKAA LAHJOJA LÄHINNÄ ITSELLEEN

 

JOULUKUU ON IHANAA ODOTUKSEN AIKAA.

HYVÄ PUKKI: On, oi on! Lumi leijailee, maa hiljenee, ihmiset rauhoittuvat ja löytävät itsestään aitoa antamisen iloa. Hyvä että joulu on vähintään kerran vuodessa.

PAHA PUKKI: Ei se mitään rauhoittumista ole. Järjetön hässäkkä, joka paikassa pauhaavat joulukilkatukset ja kireät ihmiset kiukuttelevat kotona ja puutarhassa! Kylään tunkee turhia tuttavuuksia ja joutavia sukulaisia ja hirmuisen raskasta on sitten kaikilla, kun pitää iloa teeskennellä.

PERINTEINEN KINKKU VAI SEITAN-KINKKU?

HYVÄ: Niin, tutkimusten mukaanhan siirtyminen kasvispitoiseen ruokavalioon vaikuttaa positiivisesti sekä omaan terveyteen että laajemmassa mitassa ilmastonmuutoksen torjuntaan. Lihansyöntiä pitäisi rajoittaa jo ihan päästöjen rajoittamiseksi, ja esimerkiksi seitan-kinkku tai kikhernemureke ovat yhä useammassa joulupöydässä…

PAHA: Seitan on sontaa! Kinkkua on Suomessa syöty tuhat vuotta ja liha kuuluu joulupöytään siinä missä pontikkakin. Ei työläinen kikherneillä jaksa joulua remuta, ja näitä pitkiä pukkimatkoja on mahdoton tehdä, jos kyläpaikoissa ei saa ihraa suupieliin.

HYVÄ: Mutta kyllä kasvispainotteinen ruokakin on ravitsevaa ja täyttävää. Sitä nykyään osataan maustaakin tosi hyvin, ja suosittelen kyllä käytön lisäämistä. Ja ei lihasta tarvitse kokonaan luopua, vaan sitä voi syödä vähemmän tai vaihtaa kinkun vaikka kevyempään kanaan tai kalkk…

PAHA: Höpsistä senkin tonttu! Kanan paras osa on muna!

Hyvä Pukki.

PEHMEÄ VAI KOVA PAKETTI?

PAHA: Mitä kovempi sen parempi, ja mitä enemmän paketteja sen parempi! Suomi tarvitsee kuluttamista, muuten ei kansantalous liidä. Tontut tarvitsevat töitä ja posti kuljetettavaa.

HYVÄ: Minun mielestäni turhaa kulutusta pitää vähentää. Joulunakin pitäisi ostaa vain kestäviä lahjoja…

PAHA: Rautakanki kestää, mutta kuka sitä jaksaa kantaa.

HYVÄ: …ja kannattaisi välttää kaiken kertakäyttöisen haalimista. Pukin pajan valmistamat, kotimaiset lahjat työllistävät meitä eivätkä ole turhaa roinaa. Pukin pajalla vähennetään myös turhaa muoviin pakkaamista, koska muovijäteongelma kasvaa. Muovin kiertoa pitäisi saada tehostettua, EU:kin jo sitä vaatii.

PAHA: Ei kestä lahjat ilman kunnon pakkauksia. Tervetuloa vaan EU-herrat kokeilemaan, millaista on räntäsateessa raijata lahjaröykkiöitä avoreessä ympäri pimeää maata.

OVATKO TYÖOLOT PUKIN PAJALLA KUNNOSSA?

HYVÄ: Neuvottelemme jatkuvasti hyvässä hengessä ja toteutamme myös tonttujen ehdotuksia työolojen kehittämiseksi.

PAHA: Työnteko on helppoa, kun tekee niin kuin minä sanon.

JOULU VIINILLÄ VAI ILMAN?

PAHA: Ootapa, otan hömpsyn. Kyllä viini kuuluu joulupöytään. Ja eri ruokalajit toimivat eri juomien kanssa.

HYVÄ: Toivoisin, että mahdollisimman moni lapsi ja aikuinen saisi viettää rauhallisen joulun ilman viinan kiroja. Meillä on liikaa lapsia, joilla on ikäviä muistoja alkoholinhuuruisesta joulusta.

Paha Pukki.

JOULU KOTIMAASSA VAI ULKOMAILLA?

HYVÄ: Suomalainen joulu on ekoteko, sillä lentomatkailu vaikkapa Thaimaahan aiheuttaa melkoiset hiilidioksidipäästöt. Eikä joulu oikein tunnu joululta ilman lunta, pakkasta ja kuusentuoksua. Niitä ei muualta löydy!

PAHA: No, kun olisi sitä lunta ja kylmää, mutta kun on loskaa ja pimeää, ei Petterikään viihdy, kun on turpa märkänä koko aattoillan. Ennen oli paremmin. Oli kylmää ja hiihdettiin kouluun kesät talvet, oli suksia tai ei.

HYVÄ: Niin, ennen oli ehkä paremmin ainakin siinä mielessä, että ilmasto ei ollut yhtä lämmin kuin nyt. Moni muu asia on kyllä meillä paremmin kuin vaikka 50 tai 100 vuotta sitten. Ihmisten terveys, elintaso ja yleinen hyvinvointi on kaikkien tutkimusten mukaan lisääntynyt.

PAHA: Minun hyvinvointini ei lisäänny, ja naamakin valuu vuosi vuodelta alemmas.

HYVÄ: Pitäisikö sinun rajoittaa alkoholin käyttöä?

ANNA JOULULAHJAVINKKI.

HYVÄ: Joku aineeton lahjakin voi olla kiva. Vaikka kaivo tai koulukirjoja kehitysmaan lapsille.

PAHA: Tuhannen euron bensalahjakortti.

HYVÄ: Et kai muuten tullut autolla? Mehän sovimme, että tämä on päihteetön joulujuttu.

MITÄ SANOISITTE NIILLE, JOTKA EIVÄT USKO PUKKIIN?

PAHA: Itse uskon kyllä itseeni kuin Sipilän Juha pakkolakeja puuhastellessaan. Mutta kaikenmaailman valepukkejahan on tietysti liikkeellä, yksi Valkoisessa talossa asti, ja sellaisen vaikutus pukkisepittelyn uskottavuuteen voi olla tuhoisaa.

HYVÄ: Joulupukki kuuluu suomalaiseen perinteeseen. Kyllä jokaisen kannattaisi joulun aikaan, myös sinun Paha Pukki, uskoa kivoihin asioihin eikä suhtautua kaikkeen niin kyynisesti. Eikä kaiken tarvitse olla järjellä selitettäviä asioita.

PAHA: Mä kuule sulle järjen näytän.

HYVÄ: Otapa nyt rauhallisesti. Ja laita jo se pullo pois.

Viimeinen kerta Huojuvaa taloa: Väittäjät-palsta päättyy tähän, mutta nostamme jatkossakin esiin erilaisia kantoja ajankohtaisista aiheista.

HYVÄÄ JOULUA!

Jouluaatto 24.12. ja joulupäivä 25.12. ympäri maan.

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT JA VIDEO LAURI ROTKO

LAKKO 9.–11.12.: Kyrelin pääluottamusmies Heidi Koivisto: ”Lakko pitää, jos lakko tulee”

”Ihmiset ovat heränneet. Periksi ei anneta, sillä nyt on kyse isoista asioista.” Pääluottamusmies Heidi Koivisto toivoo, että Eteläranta 10:n ”isot möröt” alkaisivat sittenkin kuunnella järjen eli ay-liikkeen ääntä.

Teollisuusliitto järjestää työehtosopimusneuvotteluiden vauhdittamiseksi laajat työnseisaukset 9.–11.12. Lakkoon menee noin 35 000 työntekijöitä yhteensä kymmeneltä Teollisuusliiton sopimusalalta. (Lue lisää tästä)

TEKNOLOGIATEOLLISUUS
HEIDI KOIVISTO
Pääluottamusmies
Kyrel Oy, Kyröskoski
Teollisuusliiton hallituksen jäsen

Pääluottamusmies Heidi Koivisto alleviivaa, että nyt on taisteluhenki päällä eikä periksi tulla antamaan. Hän on varma oman 125 hengen työpaikkansa lakkovalmiudesta, jos työtaisteluun joudutaan.

Pääluottamusmiehen mukaan Kyrelin perheyrityksessä yhteistoiminta sujuu työntekijöiden ja työnantajan välillä. Yritystä kehitetään yhdessä. Omaa työnantajaa vastaan lakkoon ei siis mentäisi.

Nyt on pakko laittaa stoppi työnantajien kohtuuttomille vaatimuksille, muiden muassa ilmaiselle talkootyölle, vaikka Kyrelillä kiky-tunteja ei tehtykään. Niitä tunteja Koivisto kuvaa ”absurdeiksi ja järjettömiksi”. Ne ovat vain huomattavasti lisänneet työtä henkilöstöosastoille työtuntien suunnittelussa ja turhauttaneet työntekijöitä.

– Tiedän firmoja, jotka ovat lisänneet 6 minuuttia työpäivään. Se on aivan hölmöläisten peiton jatkamista. Ja mitä kiky onkaan tehnyt työmotivaatiolle?

Kiky lähtee Koiviston mukaan ”ilman muuta” työehtosopimuksista.

– Se oli määräaikainen sopimus. Piste.

TYÖNANTAJAT OVAT TODELLISIA SOSIAALIPUMMEJA

Neuvottelujen muista tavoitteista Koivisto sanoo, että kunnon palkankorotukset pitää tulla, ja mieluimmin euroissa. Kyrelille uutena saapuva työntekijä saattaa tienata 9 euroa tunnilta. Onko siinä varaa tyytyä nollakorotuksiin, joista työnantaja puhuu?

– Minusta on aika härskiä työnantajapuolelta vaatia, että yhteiskunta maksaa osan meidän pienipalkkaisten työntekijöiden palkasta, pääluottamusmies toteaa.

– Totta kai meidän alamme toivoo, että korotukset tulevat euroissa, eivät prosenteissa. Näin saataisiin TVR:n alapään asteikon palkkoja ylöspäin.

Pääluottamusmies ihmettelee moneen kertaan, mistä ikkunasta EK:n eli Eteläranta 10:n ”isot möröt” tai sitten SY:n eli Suomen Yrittäjien edustajat oikein maailmaa katselevat.

– Tervetuloa vaan SY tutustumaan isompiin yrityksiin. Huomaisitte silloin, miten hirveän paljon me teemme töitä firmojen eteen. Kun yritys voi hyvin, työntekijätkin voivat hyvin. Me teemme valtavan paljon töitä firmoissa niiden tuottavuuden parantamiseksi, Koivisto kuvaa työntekijöiden ja luottamusmiesten asennetta työantajayrityksiinsä.

AY-LIIKE KANTOI VASTUUTA, MUTTA MEITÄ HUIJATTIIN

Koivistolle on niin EK:n kuin SY:n ammattiyhdistysvastaisuus täysi mysteeri. Tuo vastaisuus on jopa ”naurettavaa”, kun muistaa ammattiliittojen toimintatavat viime vuosilta.

– Me olemme kantaneet vastuuta koko yhteiskunnasta todella maltillisilla palkankorotuksilla. Mutta kun työttömyystukea leikattiin sen jälkeen, kun oli luvattu että ei leikata, tuli niin huijattu olo! Kun meitä kohdellaan näin, voi olla, että meiltä katoaa into ajatella koko yhteiskunnan parasta, Koivisto miettii.

Mutta jospa Eteläranta 10 sittenkin ymmärtäisi oman parhaansa?

– Vielä on ay-liike voimissaan. Me olemme tällä hetkellä järjen ääni Suomessa. Sitä kannattaisi nyt kuunnella, Koivisto toteaa.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA JYRKI LUUKKONEN

LAKKO 9.–11.12.: Metsä Woodin Suolahden vaneritehtaan pääluottamusmies Osmo Kääriäinen: ”Helteen hatusta vääriä lukuja”

”Kiky-tunneilla ei ole ollut myönteistä merkitystä Suomen talouteen, saati että ne olisivat luoneet työpaikkoja. Kiky-tunteja ei edes tehty kaikissa yrityksissä. Minna Helteen 230 miljoonaa ja 1,4 prosenttia ovat täysin liioiteltuja lukuja, ihan hatusta tempaistuja”, toteaa Osmo Kääriäinen.

Teollisuusliitto järjestää työehtosopimusneuvotteluiden vauhdittamiseksi laajat työnseisaukset 9.–11.12. Lakkoon menee noin 35 000 työntekijöitä yhteensä kymmeneltä Teollisuusliiton sopimusalalta. (Lue lisää tästä)

MEKAANINEN METSÄTEOLLISUUS
OSMO KÄÄRIÄINEN
Pääluottamusmies
Metsä Wood, Suolahti

Pääluottamusmies Osmo Kääriäinen kuvaa, että vaneritehtaan 370 tuotantotyöntekijällä on kova taistelutahto päällä. Järjestäytymisaste on jämäkästi lähes 100 prosentissa. Viime vuoden poliittiseen lakkoon peilaten yksi henkilö ehkä tulee töihin, jos työtaistelu alkaa. Rikkurityövoima nujuilee siis lähellä promilleluokkaa.

– Ei ole Suolahden niemellä ollut lakoissa koskaan ongelmaa, pääluotto tiivistää.

Toteutuessaan lakon pitäisi raivata neuvottelupöydästä pois ennen kaikkea ne itseään vastaan toimineet talkootunnit.

– Taistelutahto johtuu meillä pitkälti niistä 24 tunnista. Meidän väki on niihin lopen uupunut.

KIKY USEIN LASKI TUOTTAVUUTTA

Kääriäinen kuvaa Helteen väitteitä kiky-tuntien merkityksestä hatusta tempaistuiksi. Pääluottamusmies nimittäin arvioi, että kiky-tunnit ovat laskeneet tuottavuutta eikä hän myöskään näe mitään todisteita työpaikkojen luomisesta. Teollisuusliiton viime vuoden kysely eri sektorien pääluottamusmiehille kertoi aivan saman kaltaista viestiä.

– On täyttä puppua, että Suomen talous tarvitsisi noustakseen kiky-tuntien jatkamista, Kääriäinen summaa tilanteen.

– Työpaikkoja luodaan investoinneilla. Niihin pitää löytyä rahaa eikä laittaa sitä omistajien taskuihin. Ja palkkaratkaisussa pitää varmistaa ostovoiman pysyvyys. Jos mennään työantajien nollalinjalla, vie se ostovoimaa ja samalla Suomen taloutta alaspäin.

Kääriäinen muistuttaa, että vuonna 2018 pörssiyhtiöt maksoivat tiettävästi 2,1 miljardia euroa ylimääräisiä osinkoja omistajilleen.

– Miksei niitä miljardeja investoitu teollisuuteen? Miksi väitetään, että investointeihin tarvitaan aina kustannussäästöjä, jotka on kiskottava työntekijöiden niskasta? Miksei kustannussäästöjä voisi ottaa osingoista ja johtajien palkoista? Kääriäinen kyselee hyvin aiheellisesti, sillä tunnetusti Suomessakin pääoman saama osuus kansantalouden kakusta on viime vuosina suurentuneet suurentumistaan tavallisten työntekijöiden saamiin kakunmureniin verrattuna.

KUKA ONKAAN SOKEAN IDEOLOGINEN?

Kun kikyilylle ei löydy taloudesta syitä, työnantajapuolen kovien vaatimusten taustalta löytyykin aivan muita, ideologisia syitä.

– Työantajien avoin hyökkäys ay-liikettä vastaan näkyy nyt myös tes-neuvotteluissa. Työnantajien tahtotila on se, että ay-liikkeen oikeutta toimia ja valtaa pitäisi rajusti kaventaa.

– Tämä näkyy niin EK:n ja Suomen Yrittäjien toiminnassa kuin työpaikoillakin, myös meillä, Kääriäinen kuvailee.

– Meillä Teollisuusliiton eri sektorien neuvottelijat ovat lähteneet todellakin sopimaan asioista. Eivät isännät ole ihan loppuun asti tätä asiaa ajatelleet. Jos he lähtevät tälle järjettömälle riidan tielle, kaaos siitä vain syntyy, pääluottamusmies ennustaa työnantajapuolen kovan linjan seurauksista koko yhteiskunnalle.

 

Kiky oli tutkitusti kehno

Teollisuusliitto teki kyselytutkimuksen helmikuussa 2018 kilpailukykysopimuksen työajanpidennyksistä 2017–2018. Kysely lähetettiin yli 2 100 pääluottamusmiehelle. Työntekijöitä kyselyn sopimusaloilla oli vähintään 67 000, henkilöstöä kaikkiaan 103 000. Vastausprosentti vaihteli 50 prosentin tuntumassa tai oli sen yli.

Kiky oli useilla Teollisuusliiton sektoreilla joko pitänyt tuottavuuden kutakuinkin samana tai laskenut useammin kuin nostanut sitä. Kehnoimmaksi kikyn ansiosta kääntyi autoalan tuottavuus. Autoalalla 9 prosenttia vastaajista arvioi tuottavuuden parantuneen kikyillessä, 18 prosenttia arvioi tuottavuuden heikentyneen.

Työllisyydessä kävi kikyillessä vielä huonommin vertailtaessa kiky-sopimuksen julkilausuttuja tavoitteita ja todellisia tuloksia. Kaikilla aloilla pääluottamusmiehet arvioivat kikyn useammin pitäneen työllisyyden entisellään tai huonontaneen työllisyyttä kuin parantaneen sitä. Esimerkiksi puutuotesektorilla 81 prosenttia kyselyyn vastanneista luottamusmiehistä arvioi työllisyyden pysyneen samana, 8 prosenttia arvioi kikyn heikentäneen ja vain 2 prosenttia kikyn parantaneen työllisyyttä.

Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä todisteena kikyn pätemättömistä synnytyssyistä on kikyilyn toteuttaminen yrityksissä. Kaikilla sektoreilla erityisaloja lukuun ottamatta kiky-tunteja teettäneiden yritysten osuus laski vuodesta 2017 vuoteen 2018.

 

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

LAKKO 9.–11.12.: Jyväskylän Maintpartnerin pääluottamusmies Kimmo Sandelin: ”Olemme tarpeeksi tehneet ilmaista työtä”

”Meillä on porukka lakon suhteen yksituumainen. Kikyä ei enää haluta tehdä. Ilmaisen työn tekeminen riittää”, sanoo Maintpartner Oy:n Jyväskylän toimipisteen pääluottamusmies Kimmo Sandelin.


Teollisuusliitto järjestää työehtosopimusneuvotteluiden vauhdittamiseksi laajat työnseisaukset 9.–11.12. Lakkoon menee noin 35 000 työntekijöitä yhteensä kymmeneltä Teollisuusliiton sopimusalalta. (Lue lisää tästä) 

TEKNINEN HUOLTO JA KUNNOSSAPITO
KIMMO SANDELIN
Pääluottamusmies
Maintpartner Oy, Jyväskylä
Teollisuusliiton valtuuston jäsen

Maintpartnerilla noudatetaan osaan henkilöstöä Teollisuusliiton neuvottelemaa teknisen huollon ja kunnossapidon sopimusta, jonka voimassaolo päättyi lokakuun lopussa. Jos lakko alkaa 9. joulukuuta, kuuluvat toimipisteen hieman alle 30 työntekijää sen piiriin.

– Meillä on valmius lakkoon. Väki tuumii, että työpaikoilla on kikyilty ja tehty ilmaisia töitä tarpeeksi. Kolme vuotta piisaa, tes-neuvotteluissa mukana oleva pääluottamusmies Kimmo Sandelin kertoo.

Hänen mukaansa mahdollisella lakolla halutaan estää työajan palkaton pidennys ja työntekijän aseman heikentäminen, jota koko ajan yritetään.

– Lakolla tavoitellaan sitä, että asioista neuvotellaan sopimusteitse. Tuntuu siltä, että tänä päivänä neuvottelutahto on hakusessa. Molemmilla osapuolilla ei sitä välttämättä ole.

PALKALLA TULTAVA TOIMEEN

Sandelinin mukaan työntekijät haluavat myös saavuttaa parannusta siihen, että palkalla ja yhdellä työllä tulee toimeen ja palkansaaja pystyy maksamaan laskut elääkseen.

– Hinnat nousevat koko ajan. Siinä suhteessa on jääty jälkeen. Vaikka puhutaan, että työn verotusta kevennetään, niin haittaveroina tulee kaikkialle lisää maksuja. Polttoaineita kuluu, kun on pakko käyttää omaa autoa, koska asumme kehäkolmosen ulkopuolella. Ei täällä ole julkista liikennettä. Ihmisten on kuljettava ja asuttava.

– Kiinteistöveroihin ja sähkölaskuihin tulee korotuksia koko ajan. Reaalinen tulotaso heikkenee, koska veromuotoja ja -korotuksia niihin tulee lisää. Kokonaisverot kaikkiaan vaan kasvavat koko ajan. Pienituloisiin nämä korotukset iskevät eniten.

TYÖNANTAJAT JUMITTUNEET HEIKENNYKSIIN

Neuvottelupöydässä työnantajapuoli on lukkiutunut Sandelinin mukaan ylisuuriin työehtojen heikennysesityksiin.

– Kaikki tuijottavat tällä hetkellä Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden väliseen neuvottelupöytään. Ei muualla olla valmiita asioista keskustelemaan, vaan halutaan odottaa, mitä Teknologiateollisuuden kanssa käytävissä neuvotteluissa tapahtuu. Kukaan ei halua lähteä päänavaajaksi.

– Kun teknologiassa saavutetaan tulos, niin muuallakin neuvottelupöydissä ehkä pääsemme keskustelemaan asioista. Teknologian pöydässä tehdään päätöksiä kikyistä ja vastaavista, Sandelin arvioi.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

LAKKO 9.–11.12.: Porvoon jalostamon pääluottamusmies Sami Ryynänen: ”Ammattiyhdistysliikettä yritetään ajaa polvilleen”

Työnantajapuolen ajamat rajut heikennykset ja haluttomuus neuvotella johtivat siihen, että Nesteen Porvoon jalostamolla on ehditty valmistautua lakon mahdollisuuteen, kertoo Kemian neuvottelupöydässä istunut jalostamon pääluottamusmies Sami Ryynänen.


Teollisuusliitto järjestää työehtosopimusneuvotteluiden vauhdittamiseksi laajat työnseisaukset 9.–11.12. Lakkoon menee noin 35 000 työntekijöitä yhteensä kymmeneltä Teollisuusliiton sopimusalalta. (Lue lisää tästä) 

ÖLJY-, MAAKAASU- JA PETROKEMIANTEOLLISUUS
SAMI RYYNÄNEN
Pääluottamusmies
Neste Oyj, Porvoo
Teollisuusliiton hallituksen jäsen

Jos sopimusta ei synny ja lakko 9. joulukuuta alkaa, sen piirissä Nesteen Porvoon ja Naantalin jalostamoilla on noin tuhat työntekijää.

– Porvoon jalostamolla asiaan on ehditty valmistautua ja suhtautua sillä tavalla, että mahdollinen lakko on tulossa. Kemian neuvottelu katkesi siinä vaiheessa, kun työnantajaliitto toi jäsenmaksuperinnästä luopumista koskevan viimeisen esityksen tarkennettuna. Siitä asti meillä on ollut neuvottelu seis, pääluottamusmies Sami Ryynänen kertoo.

Lakkovalmius jalostamolla on Ryynäsen mukaan kova.

– Porukka on valmis taistelemaan kaikkia niitä heikennyksiä vastaan, joita työnantajapuoli on esittänyt, jotta ne saadaan pois.

KOVAT VAIKUTUKSET NESTEELLE

Lakon vaikutukset tulevat olemaan hänen mukaansa isot, Nesteelle jopa valtavat.

– Mutta kun katsoo, että Kemian teollisuuden hallituksessa ja työvaliokunnassa istuvat Nesteen edustajat, ja kyseiset henkilöt ovat olleet mukana päättämässä ja selkeästi työnantajaliiton esitysten takana, niin ehkä sen sitten pitää Nesteeseen vaikuttaa.

Lakon tavoitteena on Ryynäsen mukaan työnantajan ajamien heikennysten estäminen.

– Mielestäni jäsenmaksuperinnän lopettamista ajaessaan työnantaja paljastaa korttinsa ja pidemmän aikavälin tavoitteensa ajaa ammattiyhdistysliikettä polvilleen.

– He puhuvat paikallisen sopimisen lisäämisestä, mutta haluavat kuitenkin heikentää luottamusmiehen asemaa ja tuoda entistä enemmän työnantajan direktio-oikeutta työehtosopimuksiin. He haluavat rajata paikallisen sopimisen niin, että ainakaan paremmin ei voisi sopia, mitä työehtosopimus määrittää, vaan ainoastaan alaspäin.

Ryynäsen mukaan työnantaja ajaa myös pitkälti samoja asioita, jotka olivat Sipilän hallituksen lakipaketissa.

– Nyt niitä samoja asioita tuodaan tes-pöydän kautta.

TYÖNTEKIJÄT MALTILLISIN TAVOITTEIN

Työntekijäpuolella ei ole työehtosopimuksen tekstipuolelle Ryynäsen mukaan suuria odotuksia.

– Enemmänkin keskitytään siihen, että kilpailukykysopimuksen 24 tuntia saadaan pois ja saavutetaan kohtuullinen palkankorotustaso, jolla turvataan ja jopa vähän lisätään ihmisten ostovoimaa. Kun verrataan kilpailijamaihin, eivät meidän palkankorotustavoittemme suhteettoman korkeita ole.

Neuvottelupöydässä istuneen Ryynäsen mukaan työnantajan toimintaa on leimannut neuvotteluhaluttomuus.

– Julkisuudessa jauhetaan, että Kemian teollisuus olisi halunnut sopimalla löytää ratkaisun. Olisi sen pitänyt ruveta näkymään neuvottelupöydässä. He kynsin, hampain pitivät kiinni, että jokainen heidän esityksensä pysyy listalla.  Ei siinä oikein ollut edellytyksiä sopimuksen syntymiselle.

Ryynäsen mukaan aina on toive, että sopimalla löydetään ratkaisu.

– Kemian pöydässä on vielä tämä viikko aikaa. Meillä on vielä työrauha ja työsopimus voimassa. Aina sopimusrintamalla voi jokin ihme tapahtua. Mutta valitettavasti ei hirveästi siltä näytä, että sellaista tulisi.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVA PATRIK LINDSTRÖM

Arki vaatii digitaitoja – teknologiaa pidetään hyödyllisenä, ihmisten valmiudet kuitenkin kompastuskohta

Arkipäiväiseen asiointiin tarvitaan monenlaisia digitaitoja. Jos sähköinen asiointi muuttuu kompastuskiveksi, voi jäädä ilman palveluja.

Entistä useampi arkipäiväinen asiointi hoidetaan tietokoneella tai mobiililla. Työpaikkaa haetaan sähköisellä lomakkeella, lääkäriaika ja päivähoitopaikka varataan netissä ja syksyllä tehtiin ensimmäinen digitaalinen asuntokauppa.

Palvelujen siirtymisen digitaalisiksi ei aina helpota asiointia. Sähköisessä asioinnissa vaaditaan taitoja, joita kansalaisille ei välttämättä ole kertynyt. Ei riitä, että osaa työskennellä tietokoneella. Pitää ymmärtää siirtymiset sivulta toiselle ja kunkin palveluntarjoajan logiikkaa.

Digisyrjäytymiseen voi olla muitakin syitä kuin heikot tietotekniset taidot. Myös pääsy internetiin voi olla hankalaa tai ihmisellä voi olla vamma tai toimintarajoite.

JOKA KOLMANNELLA NUORELLA ONGELMIA

Kansainvälisen tutkimuksen mukaan digisyrjäytyminen koskee yllättäen myös suomalaisia nuoria. OECD:n tutkimuksessa osa nuorista on ohjelmoinnin huippuosaajia, mutta osalla on vaikeuksia selviytyä yksinkertaisenkin sähköisen lomakkeen täyttämisestä.

Kun eteen tulee vaativampia sähköisten asioinnin tehtäviä, liki 70 prosenttia nuorista 25–35-vuotiaista selviää niistä, mutta kolmannes ei. Tosin suurimmat erot digiosaamisessa ovat ikäluokkien välillä. Vain joka kymmenes 55–65-vuotiaista selviää OECD:n mukaan vaativammasta sähköisestä asioinnista.

Internetissä asiointi on tuttua valtaosalle suomalaisista. Yhä harvempi konkaripolvesta ei ole käyttänyt nettiä lainkaan. Tilastokeskus kertoo, että viime vuonna 75–89-vuotiaistakin useampi kuin joka neljäs asioi netissä päivittäin.

Tutkijoiden mukaan digisyrjäytyminen ei liity väistämättä ikään. Ongelmat eivät katoa minnekään ikäluokkien vanhetessa. Sähköinen asiointi yleistyy koko ajan, ja nuoremman polven digisyrjäytyminen muuttuu todelliseksi uhaksi, jollei heidän digitaitojaan paranneta.

KOMPASTUSKOHTIA RIITTÄÄ

Työikäisten digitaitojen kohentamiseen on tarttunut muun muassa Työväen Sivistysjärjestö, joka tarjoaa sekä työnhakukoulutusta että Opetushallituksen tuella maksutonta koulutusta tietotekniikan perustaitoihin.

Myös SAK on huomannut työikäisten digitaitojen puutteet. SAK ryhtyy järjestämään Googlen ja Demos Helsingin kanssa maksuttomia koulutuksia SAK:laisten liittojen jäsenille.

– Teknologia ja digitalisaatio tulevat, ja ihmiset pitävät niitä hyödyllisinä. Ihmisten valmiudet ovat kuitenkin kompastuskohta, SAK:n koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoski sanoo.

– Jos haluaa toimia aktiivisena kansalaisena sosiaali- ja terveyspalveluissa, verottajan kanssa tai missä vain, sähköiset palvelut ovat arkipäivää. Pitää ymmärtää, kuinka digitaaliset alustat toimivat. Pitää olla rohkeutta käyttää niitä.

Heinikosken mukaan sähköisen asioinnin kynnyksen madaltamisen lisäksi tarvitaan ymmärrystä ja keinoja tunnistaa valeuutiset. Muutoin voi joutua huijatuksi ja pahimmassa tapauksessa joutua identiteettivarkauden uhriksi.

Vaarana on digisyrjiminen

Nuorten digitaitojen erilaistuminen huolettaa Kelaakin.

– Moni nuori liikkuu verkossa ongelmitta, mutta julkishallinnollisen tahon verkkoasiointi ei välttämättä suju, Kelan asiakkuuksien kehittämisyksikön päällikkö Pirkko Kilpeläinen sanoo.

– Ehkä nuorille on epäselvää, miten virastoissa asioidaan.

Kela tarjoaa digitukea muun muassa Ohjaamoissa, alle 30-vuotiaille tarkoitetuissa matalan kynnyksen palvelupaikoissa, joissa autetaan nuoria koulutus- tai työpolulle. Lisäksi Kelan henkilöstö jalkautuu aiempaa useammin opettamaan verkkoasiointia erilaisiin paikkoihin, jotta heikommillakin digitaidoilla oppisi käyttämään Kelan verkkopalveluja.

Lain mukaan kaikkien lakisääteisten palveluiden tule olla helposti saavutettavissa. Niinpä Kelassa käydään läpi palveluja, jotta asiointi onnistuu myös näkövammaiselta. Jokaisella olisi hyvä olla ainakin perustaitoja digiasioinnissa.

HUOMAAMATONTA ASIOINTIA

Aina ei ole kyse osaamisesta. Kelan digiasiointi saa joskus myös korkeakoulutetut raivon partaalle. Osa Kelan vastauslauseista tulee valmiista algoritmista, jolloin lopullista ratkaisua voi olla mahdoton ymmärtää.

Kelasta kerrotaan, että asioinnin helpottamiseksi on kehitetty muun muassa chat-palvelua. Siinä keskustellaan asiakkaan kanssa kirjallisesti. Seuraavaksi on luvassa verkkoneuvontaa chatin kautta.

Kilpeläisen mukaan ideana on saada Kelan kanssa asiointi niin helpoksi, että asiakkaan ei tarvitse olla lainkaan yhteydessä Kelaan. Palveluja kehitetään siten, että ne tulevat huomaamattomasti, kuten lääkekorvaus suoraan apteekista. Näitä asiointeja on jo 40 miljoonaa vuosittain, mukana on myös taksimatkojen ja lääkäripalkkioiden Kela-osuuksia.

Digitaalinen asiointi yleistyy. Opintotukiasioiden ja perhe-etuuksien hoitamista on kokeiltu Kelassa siten, että chatin hoitavat robotit.

Noin 150:ssä Kelan palvelupisteessä ja sen lisäksi yhteispalvelupisteissä asioinnin voi hoitaa myös paperilla, mutta niissäkin tarjotaan ensimmäiseksi asiointiin tietokonetta.

KESKUSTELUKUMPPANI ONKIN BOTTI

Yhä useammassa chatissa vastaajana on tietokoneohjelma. Se tunnistaa kysymykset ja antaa etukäteen ohjelmoidun vastauksen. Botti-pohjaista eli automatisoitua asiakaspalvelua kehitetään kiireen vilkkaan esimerkiksi energia-alan yrityksissä.

Kun entistä useammin vastauksen antaminen jätetään tietokoneohjelmalle, vaarana on digisyrjiminen. Siksi vastauksia ja kysymyksiä testataan koko ajan.

Tietokoneohjelma ei voi ”tietää”, että esimerkiksi maaseudulla yksinään asuvalta keski-ikäiseltä mieheltä ei saa evätä lainaa. Jos algoritmiin on kirjattu maaseutu, yhden hengen talous, keski-ikä ja mies lainariskeiksi, ohjelma tekee kielteisen päätöksen.

Tietosuojavaltuutettu on puuttunut algoritmien perusteella tehtäviin ratkaisuihin. Palveluun rekisteröidyllä ihmisellä on ”oikeus olla joutumatta sellaisen päätöksen kohteeksi, joka perustuu pelkästään automaattiseen käsittelyyn, kuten profilointiin”, jos päätöksellä on oikeusvaikutuksia tai jos päätös ”vaikuttaa vastaavalla tavalla merkittävästi”. Kieltoon on joitakin poikkeuksia, mutta joka tapauksessa ihmisellä on oikeus toimittaa lisätietoja ja oikeus saada selvitys päätöksestä.

Digitaidot eivät pelasta digisyrjinnältä, mutta ne ehkäisevät sitä. Tutkijoiden mukaan lukutaito, informaatiolukutaito, medialukutaito ja monimedialukutaito auttavat selviämään digitaalisessa maailmassa. Mitä heikommat taidot, sitä varmemmin digisyrjäytyminen uhkaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on selvittänyt, että sähköistä sote-asiointia estävät käyttäjien kokema heikompi digi-osaaminen, huono terveys ja huono elämänlaatu sekä asuinalue. Myös puutteelliset taidot ymmärtää terveyttä tai teknologiaa vähensivät sähköistä sote-asiointia.

Sosiaalityön asiantuntijat muistuttavat, että ihminen kaipaa sähköisen asioinnin ohella keskustelua ja vuorovaikutusta kasvokkain. Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS:n tilaamassa tutkimuksessa todetaan, että sähköisessä asioinnissa on myös harmaa alue, sillä uudet työvälineet muuttavat palveluiden saatavuutta, toimivuutta ja sosiaalityön asiakkaan ja ammattilaisen välistä suhdetta. Palveluiden sisään voi rakentua syrjäyttävä mekanismi.

RAUTAINEN AMMATTITAITO EI YKSIN RIITÄ

Joku on verrannut digitalisoitumista teollistumisen alkuaikaan. Murros on vähintään yhtä suuri. Tarvitaan uudenlaisia taitoja.

Jyväskylän yliopiston tutkijat Kirsi Heinonen ja Kirsi Lainema kertovat yliopiston Tutkimusuutisissa, että digitalisoituvassa työssä tarvitaan teknologisten taitojen lisäksi vahvempia yhteisöllisen työn ja vuorovaikutuksen taitoja. Pahitteeksi eivät ole myöskään kriittinen tiedon arviointi, tiedon jakaminen ja vastuullinen toiminta.

SAK:n Mikko Heinikoski sanoo, että digitaitojen puute saattaa johtaa työttömyyteen ja pitkittää sitä.

– Voi olla, että ihmisen muu osaaminen on aivan rautaista, mutta työskentely sähköisillä alustoilla voi olla haastavaa. Aika pienelläkin satsauksella digitaitoihin voidaan parantaa työllistymismahdollisuuksia merkittävästi.

RATKAISUT NOPEAMMIN

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa voi hakea edelleen myös paperitse, ainakin hakemuksen voi laittaa vireille paperilla.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön toiminnanjohtaja Niina Jussila kertoo, että erot sähköisessä asioinnissa vaihtelevat suuresti.

– Meillä on työttömyyskassoja, joihin hakemukset tulevat 98-prosenttisesti sähköisesti. Sitten on kassoja, joissa osuus on huomattavasti vähemmän.

Työikäisten valmiudet sähköiseen asiointiin eivät Jussilan mukaan ole kiinni koulutustaustasta, vaan enemmänkin työn luonteesta. Jos työssä on totuttu asioimaan sähköisesti, se sujuu myös omissa asioissa.

Jussila huomauttaa, että sähköiset hakemukset on helpompi ja nopeampi käsitellä järjestelmissä. Paperiset palvelut pysyvät ainakin lähivuodet.

– Kun kuitenkin kyse on ihmisten toimeentuloon liittyvästä etuudesta, etuutta pitää voida hakea tavalla tai toisella. Toivotaan, että paperinen asiointi käy tarpeettomaksi.

Järjestelmät tulisi Jussilan mielestä kehittää sellaisiksi, että niitä olisi helppo käyttää.

– Ei tulisi miettiä vain sähköisten järjestelmien vaatimuksia tai pelkästään käsittelyprosessia, vaan myös järjestelmän käyttäjää.

TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP
KUVITUS TUOMAS IKONEN

PÖRSSIKATSAUS: Osinko palkitsee omistajan

Pörssiyhtiö maksaa usein isompia osinkoja, jos kannattavia investointikohteita ei ole. Monen teollisuusyrityksen osingot ovat olleet nousussa.

KUVA YLLÄ: Nokian yhtiökokous Helsingin Messukeskuksessa toukokuussa 2017. KUVA LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

PÖRSSIKATSAUS Teollisuusliiton tutkimusyksikön katsaus kertoo pörssiyhtiöistä liiton toimialoilta. Katsauksessa seurataan teollisuuden suhdannetta pörssiyritysten kautta. Kolmas osa ilmestyy kesällä 2020.

Osakeyhtiön tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yleensä pörssiyritys maksaa siihen sijoittaneille voitto-osuutta, osinkoa, jos yhtiökokous hallituksen esityksestä niin päättää.

Osakeyhtiön varoja voidaan jakaa myös vapaan oman pääoman rahastosta, alentamalla osakepääomaa, hankkimalla yhtiölle sen omia osakkeita tai purkamalla yhtiö. Pörssiyritys voi jättää jakamatta osinkona voittovaransa tai ainakin osan niistä.

– Pörssiyhtiöt ovat taipuvaisia jakamaan isompia osinkoja, mikäli niiltä puuttuu sopivia ja kannattavia investointikohteita, toteaa Teollisuusliiton erikoistutkija Mika Kärkkäinen.

– Jos osingot jätetään jakamatta, ne kasvattavat yrityksen omaa pääomaa. Itselle jätetty raha yleensä kasvattaa yhtiön voittoja ja arvoa tulevina tilikausina. Investointien lisäksi varoja voidaan sijoittaa tai niillä voidaan maksaa pois velkoja tai ostaa omia osakkeita.

Kärkkäisen mukaan onnistuneet investoinnit ja sijoitukset heijastuvat yhtiön tuleviin voittoihin. Takaisinostot vähentävät ulkona olevien osakkeiden lukumäärää, jolloin jäljelle jääneiden osakkeiden painoarvo kasvaa ja osakkeen kurssi saattaa nousta. Pörssiyrityksen osakkeen kurssiin ovat latautuneet odotukset tulevaisuuden osingoista. Velkojen kuittaaminen vähentää tulevia rahoituskuluja.

OSAKE ON AINA RISKI

Hankkiessaan pörssiyhtiön osakkeita sijoittaja aina ottaa riskin, sillä rahat voivat myös mennä. Yritys voi päätyä konkurssiin tai osakkeen arvo romahtaa syystä tai toisesta.

Suomalaisten yksityisten osakesäästäjien lisäksi varojaan osakkeisiin sijoittaneita osapuolia on muitakin.

– Suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeista noin puolet on suomalaisessa ja puolet ulkomaalaisessa omistuksessa. Yksityishenkilöiden lisäksi Suomen valtio, eläkeyhtiöt, erilaiset säätiöt, rahastot ja muut yhteisöt ovat merkittäviä osakkeenomistajia, Kärkkäinen toteaa.

Esimerkiksi Wärtsilän osakkeista omistivat vuoden 2018 lopussa hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat 54,5, kotitaloudet 17,9, julkisyhteisöt 10,7, yksityiset yritykset 7,6, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 6,1 sekä rahoitus- ja vakuutuslaitokset 3,2 prosenttia.

Osakeyhtiön kaikki osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että yhtiössä on erilajisia osakkeita, kuten A-, B- ja C-osakkeita, joilla on ehkä erilainen oikeus osinkoon.

Osakeyhtiön osingonjakovara käy ilmi sen taseesta. Vapaa oma pääoma sisältää yhtiöön kertyneet voittovarat, joita ei vielä ole jaettu.

– Pörssiyhtiöissä on tavanomaista, että osinko pyritään pitämään vuodesta toiseen joko tasaisena tai tasaisesti kasvavana, vaikka yhtiön vuotuinen voitto vaihtelisi. Silloin sijoittajat kenties luottavat yhtiön johdonmukaisesti kehittyvään osingonjakoon myös tulevaisuudessa, toteaa erikoistutkija Kärkkäinen.

 

Melkein jokainen seurattavista 13 yhtiöstä on jakanut enemmän osinkoa tilikaudelta 2018 kuin vuotta aikaisemmin. Useiden yhtiöiden osingonjako on ollut viime aikoina nousujohteista tilikaudesta toiseen.

 

OSINKOJEN JAKAMINEN

  • Osingot maksetaan osakkeenomistajille.
  • Tilinpäätös vahvistetaan varsinaisessa yhtiökokouksessa.
  • Osakeyhtiön hallitus tekee esityksen yhtiön voittoa tai tappiota koskeviksi toimenpiteiksi.
  • Osingonjaosta päättää osakeyhtiön yhtiökokous hallituksen esityksestä.
  • Osingonjako perustuu viimeksi vahvistettuun tilintarkastettuun tilinpäätökseen.
  • Osingonjaossa on otettava huomioon tilinpäätöksen laatimisen jälkeen tapahtuneet olennaiset muutokset yhtiön taloudellisessa asemassa.
    Osinko on perinteisesti maksettu yleensä kerran vuodessa.
  • Osinkoa ei saa jakaa, jos yhtiö on maksukyvytön tai jako aiheuttaisi maksukyvyttömyyden.
  • Säännösten vastainen varojenjako on laitonta.

OSINGON IRTOAMISPÄIVÄ on päivä, josta lähtien pörssistä ostettu osake ei enää oikeuta osinkoon juuri tässä osingonjaossa. Sijoittaja on oikeutettu osinkoon, mikäli se omistaa osakkeen irtoamispäivää edeltävänä iltana.

TÄSMÄYTYSPÄIVÄ on arvo-osuusjärjestelmän mukaan päivä, jonka omistajaluettelon perusteella määräytyvät oikeudet osinkoon, osakeantiin ja yhtiökokoukseen osallistumiseen.

OSINGON MAKSUPÄIVÄ on päivä, jona osinko maksetaan osakkeenomistajan arvo-osuustilille. Suomessa se on usein kolmas pankkipäivä yhtiökokouksen jälkeen.

 

Yli puolet seurattavista pörssiyhtiöistä on kasvattanut vuoden 2019 alkupuoliskolla liikevaihtoaan verrattuna vuotta aikaisempaan tilanteeseen. Samoin yli puolet on lisännyt henkilöstönsä määrää verrattaessa kesäkuun lopun tilannetta vuotta aiempaan. Aivan kaikkien toiminta ei ole ollut kannattavaa, ja osan nettotulos on jäänyt miinukselle. Jokaisella tilauskantansa ilmoittavalla yhtiöllä tilauskanta oli kesäkuun lopussa suurempi kuin vuotta aiemmin.
  • Juttusarjassa seurataan 13 suomalaista pörssiyhtiötä. Yritykset on valittu edustamaan Teollisuusliiton sektoreita: teknologia (8), kemia (2), puutuote (2) sekä erityisalat (1). Mukana on 5 yhtiötä (*), joissa valtion omistus on merkittävä. Suuremmat ja kannattavimmat yritykset ovat yleensä sijoituskohteina kiinnostavimpia. Tämä näkyy korkeampana pörssikurssina. Näillä yrityksillä on yleensä myös suurin kansantaloudellinen merkitys.
  • Avainluvut auttavat yritysten tilanteen hahmottamisessa. LIIKEVAIHTO kertoo yrityksen toiminnan laajuudesta, NETTOTULOS yrityksen kannattavuudesta ja TILAUSKANTA lähiajan näkymistä. HENKILÖSTÖ kertoo enemmän yrityksen merkityksestä työllistäjänä kuin sijoituskohteena.
  • Taulukon luvut kuvaavat maailmanlaajuista toimintaa. Useimmilla taulukon yrityksistä suurin osa toiminnoista on ulkomailla.
  • Muutokset liikevaihdossa ja henkilöstössä voivat johtua yrityskaupoista. Myös tuotteiden hintojen vaihtelulla voi olla suuri vaikutus.

Lähteet: Yhtiöiden vuosikertomukset ja Almamedia

Helsingin pörssissä on sen eri listoilla noteerattuna yli 150 yhtiötä. Melkein kaikkien niiden pääkonttori on Suomessa, mutta joukossa on muutama ulkomainenkin yhtiö, joiden osake on sivulistattu Helsingin pörssissä. Uusia yhtiöitä listautuu ja vanhoja poistuu listalta käytännössä joka vuosi. Siten vertailtaessa peräkkäistenkin vuosien yhteenlaskettuja osinkoja, yritysten joukko vuodesta toiseen ei ole sama. Helsingin pörssissä noteerattujen yhtiöiden osingot ovat kehittyneet varsin myönteisesti varsinkin kahtena viime tilikautena.

Nuoren työ on usein pätkää, vuokratyötä ja nollatuntisopimuksia – epätyypillinen työ haastaa edunvalvonnan

Pätkä- tai silpputyöt, osa-aikaisuudet, nollatuntisopimukset. Niin sanottujen epätyypillisten töiden osuus kaikista työsuhteista on tilastojen mukaan pysynyt 2000-luvun ajan melko samana, mutta töitä tekevät entistä useammin nuoret. Työntekijöiden edunvalvonnalle ja työpaikkojen luottamusmiehille tilanne luo uudenlaisia haasteita.

KUVA YLLÄ: ”Olisihan niitä tunteja joskus saanut olla enemmänkin. Mutta toistaiseksi tämä on sopinut elämäntilanteeseen”, kertoo Assistor-Uutteralla nollatuntisopimuksella työskentelevä PDI-tarkastaja Ilkka Virolainen. KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ

Millaista on työ? Jos kysymykseen pitäisi vastata ensimmäisenä mieleen nousevilla sanoilla, suurin osa suomalaisista epäilemättä kuvailisi perinteistä kahdeksasta neljään -työtä. Siis työtä, jota palkansaaja tekee yhdelle työnantajalle vakituisessa työsuhteessa kokoaikaisesti, työnantajan määräämässä paikassa. Tällaista työsuhdetta olemme tottuneet pitämään normaalina.

1990-luvun laman seurauksena määrä- ja osa-aikaisten töiden määrä lähti kasvuun. Kasvu jatkui vahvana uuden vuosituhannen alkuun asti, mutta tasaantui sitten. Viimeiset 15 vuotta kaikista työsuhteista noin neljäsosa on ollut muita kuin vakituisia ja kokoaikaisia. Uutena ilmiönä on kuitenkin 2000-luvulla nähty muun muassa työnteko nollatuntisopimuksilla. Yksi muutos on myös ollut, että nuoret tekevät nyt entistä useammin epätyypillisiä töitä.

– Osa-aikaiset työsuhteet ovat lisääntyneet, määräaikaisuudet sen sijaan eivät, kertoo työelämän tutkimukseen erikoistunut sosiaalipolitiikan professori Jouko Nätti Tampereen yliopistosta.

Ilkka Virolainen tekee autojen maahantulotarkastuksia nollatuntisopimuksella Assistor-Uutteralla Turussa. KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ

Epätyypilliset työsuhteet ovat yleisimpiä palveluammateissa, kuten kaupan ja majoituksen aloilla sekä koulutuksessa. Nämä alat työllistävät usein nuoria, jotka käyvät osa-aikatyössä opintojensa ohella, eikä työn sisältö välttämättä liity lainkaan heidän opiskelemaansa alaan.

– Opiskelijoiden työnteon lisääntyminen voi olla seurausta opintotuen heikosta tasosta ja toimeentulon vaikeudesta. Samansuuntaista kehitystä on ollut myös muissa pohjoismaissa. Varmaan myös kaupan aukioloaikojen vapautus on lisännyt osa-aikaisuuksia, arvioi Nätti.

Professori korostaa, että kaikkia normista poikkeavia työsuhteita ei voi niputtaa yhteen, sillä ”epätyypillisyys” ei automaattisesti kerro mitään siitä, miten työntekijä itse kokee asemansa.

– Osa-aikatyötä tehdään useammin omasta halusta, esimerkiksi elämäntilanteen takia, mutta määräaikaisuus on useimmille työntekijöille vastentahtoista. Yksilön kannalta tämä ero on hyvin merkittävä.

Osa-aikatyö on Suomessa selvästi yleisempää naisilla kuin miehillä. Naisista osa-aikaisia on noin 20 prosenttia palkansaajista, miehillä vastaava luku on 10 prosenttia. Keskeinen syy tähän on, että osa-aikatyö on tavallista naisvaltaisilla aloilla, kuten palveluammateissa sekä hoiva-alalla.

”TILASTOT KERTOVAT OSATOTUUDEN”

Tilastojen näyttämä kuva epätyypillisten työsuhteiden harvinaisuudesta teollisuudessa ei ole koko totuus.

– Tilastokeskus sijoittaa vuokratyöntekijöiden työn palvelujen tilastoon, koska henkilöstöpalveluyritys toimii palvelualalla. Niinpä teollisuudessa tehtävä vuokratyö ei näy teollisuutta koskevissa tilastoissa, selittää Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila.

Anu-Hanna Anttila. KUVA KITI HAILA

– Tähän yritämme saada muutosta, koska emme muuten voi kunnolla seurata Teollisuusliiton piiriin kuuluvien alojen työntekijöiden ja tehtyjen työtuntien määrää.

Tilastokeskuksen tilastot koskevat vain Suomen kansalaisia. Kuitenkin juuri ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteet ovat usein määräaikaisia ja vuokratyötä.

Toisaalta kehitys kulkee siihen suuntaan, että teollisuuden ja palveluiden erottaminen toisistaan ei aina ole yksinkertaista.

– Teollisuuteen luettavissa töissä on myös selvää palvelutoimintaa, kuten autojen tai hissien huolto ja korjaus. Eli tilastot kertovat aina osatotuuden, sanoo Anttila.

Perinteisen palkkatyön rinnalle on myös tullut uusia työn muotoja. Palkansaajat siirtyvät itsensätyöllistäjiksi, kun työtä teetetään työsuhteen ulkopuolella. Työtä ostetaan palveluna esimerkiksi ompelijoilta ja metsureilta.

Osa tästä palveluyrittäjyydestä on pakkoyrittäjyyttä. Palvelun ostaja välttyy järjestelyssä maksamasta työnantajalle kuuluvia palkan sivukuluja, kuten vakuutuksia ja eläkemaksuja.

– Ja kun työ muuttuu palveluitten suuntaan, niin palkanmuodostuksen rakennekin alkaa muuttua. Esimerkiksi myynti-, huolto- ja korjaamistöissä provisiopalkkojen osuus kasvaa, sanoo Anttila.

Jenni Pekkala ja Kimmo Leppäsalo työskentelevät SOE Bus Productionilla Lahdessa bussien ulkovarustelijoina. Pekkala on vuokratyöfirma Kiltan palkkalistoilla, Leppäsalo SOE:n. KUVA ANNIKA RAUHALA

VUOKRATYÖ YLEISTYI TEOLLISUUDESSA

Teollisuutta koskevien kyselytutkimusten mukaan vuokratyön teettäminen on alalla selvästi lisääntynyt. Teollisuuden työpaikoista 51 prosenttia käytti vuokratyövoimaa vuonna 2016, kun vuonna 2009 osuus oli 27 prosenttia. Vuokratyötä teetetään etenkin metalliteollisuuden suurilla, yhteisillä työpaikoilla.

– Vuokratyötä ostamalla jotkut työnantajat ulkoistavat uuden työvoiman rekrytoinnin ja ostavat heiltä myös koulutusta työhön, toteaa tutkimuspäällikkö Anttila.

Yhteistoimintalain mukaan työnantajan pitää ilmoittaa henkilöstön edustajille aikeesta käyttää vuokratyöntekijöitä. Käytännössä näin ei aina tapahdu.

– Merkkejä on ollut myös työsuhteiden ketjutuksista. Niiden laittomuutta saatetaan kiertää siten, että määräaikaisten työnantajana toimivat vuorotellen vuokratyötä välittävä yritys ja vuokraava yritys, joskus työntekijä jopa siirtyy tekemään töitä yrittäjänä, sanoo Anttila.

Lähteet: Findikaattori.fi, Työolobarometri 2017, Metalliliiton vuokratyökysely 2016.

 

Asiat voi hoitaa reilustikin

VUOKRATYÖ

SOE Bus Production, Lahti
Työntekijöitä runsaat 200, joista vuokratyöntekijöitä noin 50

Vuokraduunarien määrä on SOE Bus Productionissa poikkeuksellisen suuri, mutta pääluottamusmies Tommi Vanhalan mukaan se ei ole johtanut työehdoista piittaamattomaan villin lännen menoon. Silloin, kun epäkohtia on ollut, syynä on yleensä ollut teknologiateollisuuden työehtosopimuksen vajavainen tuntemus.

– Luullaan esimerkiksi, että vuokratyöntekijöille eivät kuuluisi pekkaset. Tai että jos ne jäävät pitämättä, niin tiliä ei makseta. Joskus meille on myös yritetty soveltaa rakennusalan työehtosopimusta, muistelee Vanhala.

”Vuokrafirmojen välillä on suuria eroja”, pääluottamusmies Tommi Vanhala sanoo.

Työvoimaa on hankittu vuosien varrella muutamalta vuokratyöyritykseltä, ja Vanhalan kokemuksen mukaan Kiltan kanssa yhteistyö on sujunut parhaiten.

– He ovat olleet mukana alkumetreiltä asti. Jos vuokratyöntekijöillä on joitain ongelmia tai epäselviä kysymyksiä, soitan tarvittaessa Kiltan toimitusjohtajalle Harri Vaittiselle, ja vuodessa kerran tai pari istumme saman pöydän ääreen.

SOE Bus Productionin tuotantopäällikkö Markku Ansio vahvistaa, että myös työnantajan näkökulmasta rahalle on saatu vastinetta.

– Pääsääntöisesti Kiltalta on löytynyt henkilöitä hyvin. He myös osaavat valmistaa ihmiset työtehtäviinsä, koska tuntevat meidän toimintamme. Tämä auttaa keventämään meidän työtämme, ja itse emme ole juurikaan rekrytoineet.

VUOKRAFIRMOISSA ON SUURIA EROJA

Vuokratyöntekijöiden vakinaistamista on tapana harkita, kun heillä tulee vuosi täyteen.

– Alkuvuodesta ja ennen kesälomia katsotaan vakinaisen työvoiman tarvetta, sanoo pääluottamusmies Vanhala.

Tosin Vanhala muistaa yhden työntekijän, joka halusi pysyä mieluummin Kiltan kirjoilla kuin tulla vakituiseksi työntekijäksi SOE Bus Productioniin.

– Hän oli ollut siellä aika monta vuotta, joten lomat pyörivät ja oli muutkin vanhan työntekijän edut.

SOE Bus Productionin väen ja vuokratyöntekijät erottaa työvaatteista, sillä molemmat saavat vaatteensa omalta työnantajaltaan. Joskus väriero on selkeä, mutta Kimmo Leppäsalon ja Jenni Pekkalan vaatteiden ainoa ero on, että Kiltan kautta töissä olevalla Pekkalalla ei lue sinisen paidan rinnassa nimeä.

Kyseessä oli toki poikkeustapaus, normaalisti työntekijän toiveena on pysyvä työsuhde.

– Vuokrafirmojen välillä on tässä suuria eroja. Toiset esimerkiksi katkaisevat työsopimukset joulunpyhiksi, jotta pääsevät halvemmalla ja välttävät arkipyhäkorvausten maksamisen. Kilta ei ole lähtenyt tähän kikkailuun mukaan, kehuu Vanhala.

Vanhalan mukaan liittoon kuuluminen on vuokratyöntekijöillä kirjavaa, koska vaihtuvuus on heillä suuri.

– Vanhemmat työntekijät keskimäärin kuuluvat useammin liittoon kuin nuoremmat.

TALON KIRJOIHIN PÄÄSY TOI TALOUDELLISTA TURVAA

SOE Bus Productionin väen ja vuokratyöntekijät erottaa työvaatteista, sillä molemmat saavat vaatteensa omalta työnantajaltaan. Joskus väriero on selkeä, mutta 21-vuotiaan Kimmo Leppäsalon ja 20-vuotiaan Jenni Pekkalan vaatteiden ainoa ero on, että Kiltan kautta töissä olevalla Pekkalalla ei lue sinisen paidan rinnassa nimeä. He työskentelevät ulkovarustelijoina eli lisäävät busseihin muun muassa etu- ja takavalot, listat, kahvat ja pyyhkimet.

– Olen ollut täällä vuoden ja kuukauden ja yksi kuukausi on vielä jäljellä, kertoo Pekkala.

Leppäsalo on otettu SOE Bus Productionin palkkalistoille muutama viikko sitten. Hänkin oli yrityksessä aiemmin kiltalaisena. Sopimus on määräaikainen ja kestää ensi kesään asti, mutta tuntui silti mukavalta.

– Se tuo taloudellisen turvan. Ennen ei ikinä voinut olla varma, milloin työt loppuvat, sanoo Leppäsalo.

Jenni Pekkala on työskennellyt SEO Bus Productionilla reilun vuoden. KUVA ANNIKA RAUHALA

Pekkalaa sopimuksen loppuminen ei harmita. Hänen suunnitelmiinsa vuokratyö on sopinut, sillä hän aikoo hakea opiskelemaan lääketiedettä.

– Aiemmin olen ollut kaupan alalla ja liikuntakeskuksen asiakaspalvelussa. Tämä bussien varustelu on ollut ihan jees, mukavaa hommaa. Työporukka on täällä tosi hyvä ja se on iso plussa.

Leppäsalo ja Pekkala saavat keltaisen matalalattiabussin varusteltua. Seuraavaksi auto siirtyy viimeistelylinjalle, ja sieltä se lähtee matkalle kohti Etelä-Ruotsin Kalmaria.

”RAHA MAKSAA ITSENSÄ TAKAISIN”

– Me keskitymme Lahden ympäristöön ja palvelemme käytännössä vain teollisuutta. Tämä helpottaa asioiden hoitamista, kun tunnemme paikalliset yritykset sekä työvoiman, kuvaa Kiltan toimitusjohtaja Harri Vaittinen yrityksen linjauksia.

Henkilöstöpalveluyritys Kilta on toiminut Päijät-Hämeen alueella kohta 20 vuotta. Yhtenä keskeisenä periaatteena Vaittisen mukaan on myös työehtosopimusten kunnioittaminen.

– Alusta asti olemme lähteneet siitä, että hoidetaan asiat reilusti. Kyllähän se välillä kirpaisee ja maksaa aika isojakin summia, mutta uskomme, että se raha on maksanut itsensä meille takaisin.

 

Välillä vaatii selvittelyä

NOLLATUNTISOPIMUS

Assistor-Uuttera, Turku
Työntekijöitä noin 20, joista nollatuntisopimuksella 4

Nollatuntisopimusten käyttö sai alkunsa Assistor-Uutterassa, silloisessa Huolintakeskuksessa, kun tarvittiin työntekijöitä ajamaan autoja Turun satamasta noin kilometrin päähän Pahaniemeen, jossa yrityksen toimipiste sijaitsee.

– Nollatuntisopimuksella on hallissa neljä. He tekevät varustelua ja maahantulotarkastuksia. Lisäksi on lista tarvittaessa töihin tulevista, joille soitetaan, kun täytyy siirtää autoja, kertoo pääluottamusmies Janne Nieminen.

”Nollatuntisopimusten periaate ei enää täyty, jos työntekijä on ollut talossa kuukausia tai jopa vuosia”, pääluottamusmies Janne Nieminen sanoo. KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ

Nollatuntisopimuslaiset tulevat Assistor-Uutteraan vuokratyövoimaa välittävän Varamiespalvelun kautta.

– Silloin kun autojen ajamista satamasta tulee, niin ajomiehillä on yleensä ollut työtunteja 7–15 viikossa. Niillä, jotka ovat hallin puolella, on useimmiten ollut täydet viikkotunnit, myös nollatuntisopimuksella.

Välillä asetelma tuottaa pääluottamusmiehelle ylimääräistä selvittelytyötä. Esimerkiksi ulkotyölisiä – työehtosopimuksen mukaan 59 senttiä/tunti – on joskus vuokratyöntekijöiden tilinauhasta puuttunut.

– Kaveri on minulta tullut kysymään, että milloin niitä kuuluu ruveta maksamaan. Olen sitten maininnut tästä meidän henkilöstöhallinnon edustajalle, ja hän on ollut vuokratyöyritykseen yhteydessä, että asia on saatu kuntoon. Ja joskus on jäänyt yleiskorotuksia puuttumaan tai arkipyhiä maksamatta, sanoo Nieminen.

”OLISI TUNTEJA SAANUT OLLA ENEMMÄNKIN”

Yksi nollatuntisopimuksella työskentelevistä on PDI-tarkastaja eli maahantulotarkastuksia tekevä Ilkka Virolainen. Hän on ollut Assistor-Uutterassa vähän yli vuoden. Virolainen opiskelee auto- ja kuljetustekniikkaa ja on pystynyt yhdistämään koulun sekä työnteon.

– Olisihan niitä tunteja joskus saanut olla enemmänkin. Mutta toistaiseksi tämä on sopinut elämäntilanteeseen. Työnantaja on hyväksynyt, että olen voinut olla koulussa, jos tarve vaatii.

Ilkka Virolainen on töissä Turun Assistor-Uutteralla vuoden loppuun, ja sen jälkeen muuttaa Helsinkiin ja hakee töitä pääkaupunkiseudulta. KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ

– Se joskus unohtuu, että nollatuntisopimus on nollatuntisopimus molempiin suuntiin. Jos työnantaja ei tarjoa tunteja, niin ei myöskään työntekijällä ole läsnäolovelvollisuutta, huomauttaa pääluottamusmies Nieminen.

Virolaisen sopimus jatkuu vuodenvaihteeseen. Sen jälkeen hänen suunnitelmanaan on muuttaa Helsinkiin avopuolison luokse.

– Pari mahdollista työpaikkaa pääkaupunkiseudulta on jo mielessä, hän kertoo.

”NOLLATUNTISOPIMUKSILLA OLTAVA HYVÄT PERUSTELUT”

Autoalan työehtosopimuksessa ei ole erillistä kirjausta vuokratyövoiman käytöstä tai nollatuntisopimuksista. Pääluottamusmies Nieminen pitää nollatuntisopimuksia hyväksyttävinä, jos niille on järkevä peruste.

– Kyllähän nollasopimuksien tarkoitusta yritetään työnantajien puolella kiertää. Mutta en ole jyrkästi sitä mieltä, että ei nollasopimuksia. Jokin raja niissä pitää kuitenkin olla, että milloin niitä tehdään, Nieminen sanoo.

KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ

– Esimerkiksi se autojen ajaminen satamasta, siinä kohtaa sen ymmärtää. Laivoja autolastissa tulee hyvin epäsäännöllisesti ja autojen määrät ovat mitä ovat, joskus voi tuhrautua ajamiseen päiväkausia. Ei silloin tietenkään voi jättää töitä hallissa seisomaan.

Työnantajapuolella on kuitenkin halua testata sopimusjärjestelmän rajoja. Keväällä muutettiin kahden varustelutehtävissä olleen työntekijän 37,5 viikkotunnin sopimukset nollatuntisopimuksiksi.

– Perusteluna oli, että ei voi varmasti luvata onko töitä vai ei. Mutta minusta nollatuntisopimusten periaate ja syy ei enää täyty, jos työntekijä on ollut talossa kuukausia tai jopa vuosia. Jos työnantajalogiikan mukaan mennään, niin meidät voisi sitten kaikki siirtää nollatuntisopimukselle, arvostelee Nieminen.

 

Firman kirjoissa

NOLLATUNTISOPIMUS

Sanoma Oyj:n sanomalehtipaino, Vantaa
Työntekijöitä vajaat 100, joista nollatuntisopimuksella noin 5–10

Sanomalassa Vantaalla painetaan muun muassa Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Hufvudstadsbladet. Nollatuntisopimuksella olevat työntekijät ovat Sanoma Oy:n omissa kirjoissa, eivät vuokratyöyrityksen kautta hankittuja. He toimivat esimerkiksi postittajina eli huolehtivat lehtinipuista ja osoitteista. Tuotannossa on aamu-, ilta- ja yövuoro.

– Lehdenteko on aika erilaista kuin tavallinen prosessiteollisuus. Meillä asiakas vaatii, että lehti on aina saatava valmiiksi aamuun mennessä. Olennainen asia on työsuoritus, ei työaika, selittää pääluottamusmies, rotaatiopainaja Heikki Heikkilä.

Niinpä alalla on käytössä aikaurakka, joka alkaa muuten olla Teollisuusliiton sopimusaloilla harvinaisuus.

– Kahdeksasta tunnista maksetaan palkka, kiinteää ruokatuntia ei ole, lisät ovat huonommat kuin muilla aloilla. Kotiin lähdetään siinä vaiheessa, kun lehti on tehty, kertoo Heikkilä.

””Kun ryhdyin työnantajan kanssa puhumaan nollasopimuksella olevien työehdoista, he huomasivat, että liitosta on hyötyä heillekin. Että liitto ei aja vain kokoaikaisten ja vakituisten työntekijöitten etua”, pääluottamusmies Heikki Heikkilä kertoo. KUVA ANNIKA RAUHALA

Nykyään kahdeksan tunnin palkka maksetaan myös nollatuntisopimuksella työskenteleville. Näin ei aikaisemmin ollut.

– Kaksi kaveria samassa vuorossa tekivät samanlaista työtä. Jos lehti tuli valmiiksi kuuden tunnin jälkeen, toiselle maksettiin vain kuudesta tunnista, toiselle kahdeksasta.

Nollatuntisopimuslaisten työtä käytetään etenkin silloin, kun lehtien väliin tulee isoja liitteitä. Liitteiden aikatauluja ei useinkaan pystytä ennakoimaan.

– Asiakkaat ovat välillä aika lyhytjänteisiä, liitteitä voi tulla viikon varoitusajalla. Jos on Hesari ja Hufvudstadsbladet työn alla ja niissä vaikka kolme liitettä, yhtäkkiä yövuoron väentarve tuplaantuu, Heikkilä sanoo.

Kesän ja syksyn aikana töitä on riittänyt melko hyvin myös muille kuin kokoaikaisille työntekijöille.

– Moni on tehnyt täysiä tunteja ja ylitöitäkin, koska kesätyöntekijöitä otettiin liian vähän. Alkuvuodesta liitteitä on yleensä vähemmän, koska mainospiikki osuu joulusesonkiin, ja tästä syystä työtunteja ei ole tarjolla niin paljon.

”ON TULLUT ERIMIELISYYSMUISTIOITA KIRJOITETTUA”

Nollatuntisopimusten käyttäminen alkoi Sanomalassa vuosituhannen vaihteessa. Se työllisti pääluottamusmiestä varsinkin alkuvuosina.

– Minä olen tästä asiasta neuvotellut ja riidellyt paljonkin. Muutama erimielisyysmuistiokin on tullut kirjoitettua. Oikeuteen saakka ei ole lopulta tarvinnut mennä, on saatu sovittua ilman. Mutta tämän käytännön alkaessa välijohdolla oli sellaista suhtautumista, että jippii, nyt vaan kutsutaan kun tarvitaan, enää ei tarvitse välittää työehdoista, Heikkilä muistelee.

Nollatuntilaisten työehtoja on saatu hilattua paremmiksi vuosi vuodelta. Heidän työsopimuksensa muutettiin toistaiseksi voimassa oleviksi 2010-luvun alussa. Kokoaikaistaminen ei kuitenkaan ole onnistunut, mitä Heikkilä pitää valitettavana.

– Lain mukainen peruste osa-aikaiselle työsopimukselle on olemassa, ja osa-aikaisia sopimuksia voi tehdä aina uudestaan.

”Onhan sellaisia, jotka tekisivät satunnaisesti töitä pienillä tuntimäärillä, mutta niitä on hyvin vähän”, pääluottamusmies Heikki Heikkilä sanoo. KUVA ANNIKA RAUHALA

Osa-aikaisista moni on nuori ja opiskelija, joille tilanne ei välttämättä ole ongelma.

– Heidän on helpompi sopeutua yövuoroon kuin vanhempien. Ja kun tosiasiallinen työaika on yleensä lyhyempi kuin kahdeksan tuntia, jää päivä vapaaksi. Mutta jotkut myös elävät tällä työllä. Se on selvä epäkohta, ettei heille luvata tuntimääriä etukäteen. Kuinka monella tavallisella ihmisellä on niin paljon rahaa tilillä, että säästöillä selviäisi hiljaisen ajan yli? Heikkilä kysyy.

Heikkilän mielestä työelämä olisi joka tapauksessa reilumpaa ilman nollatuntisopimuksia.

– Onhan sellaisia, jotka tekisivät satunnaisesti töitä pienillä tuntimäärillä, mutta niitä on hyvin vähän. Jollei rahan tulosta ole takeita, niin onhan se nollasopimus aika huono ratkaisu. Ilman muuta olisi hyvä, että olisi takuu jostain tuntimäärästä. Nollasopimus on yrittäjäriskin siirtämistä työntekijälle, Heikkilä sanoo.

– Työntekijällehän nollasopimus tarkoittaa sitä, että kun on hiljaisempi pätkä töissä, niin seuraa pienempi tili ja eletään kädestä suuhun. Luottamusmiehen kannalta taas tämä nollasopimusten ja tarvittaessa töihin tulevien käyttäminen vaatii sitä, että täytyy olla hyvin tarkoin perillä lainsäädännöstä ja työehtosopimuksesta. Jos näin ei ole, vaan luotetaan vain siihen, että kyllä työnantaja varmaan toimii sääntöjen mukaan, niin sitten menee vaikeaksi.

 

VUOKRATYÖNTEKIJÄ JA TES

Vuokratyövoiman käyttö voi luoda ongelmia luottamusmiehille ja työntekijöiden edunvalvontaan. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa tilannetta on takavuosiin verrattuna parantanut pykälä, jonka mukaan tilaajayrityksen pääluottamusmies voi edustaa työpaikallaan myös vuokraajayrityksen työntekijöitä, jos eteen tulee työsuhteeseen liittyvä erimielisyys.

– Ennen kuin tämä pykälä tuli, pääluottamusmiehellä ei ollut mandaattia. Työnantaja saattoi sanoa hänelle, että ei tämä ole sinun asiasi. Pykälän soveltamisen ehtona on, että tilaajayrityksen pääluottamusmiehellä on vuokratyöntekijöitten suostumus asian selvittämiseen eikä vuokratyöntekijöillä ole valittuna omaa luottamusmiestä, kertoo teknologiateollisuuden sektorijohtaja Jyrki Virtanen.

Jyrki Virtanen. KUVA KITI HAILA

Sama ”edustamispykälä” on malmikaivosten työehtosopimuksessa, mutta pelti- ja teollisuuseristysalalta se puuttuu. Kemian sektorin ja puutuotesektorin sopimuksissa vastaavaa kirjausta ei ole.

– Kemianteollisuudessa vuokratyövoiman käyttöä on hillinnyt se, että työtehtävät vaativat usein erikoisosaamista, sanoo kemian sektorin sektorijohtaja Toni Laiho.

Toni Laiho. KUVA KITI HAILA

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä rajoitetaan kuitenkin suurimmissa, teollisuutta koskevissa työehtosopimuksissa. Rajoitukset säätelevät sitä, millä ehdoilla ja missä tilanteessa työantaja voi vuokratyötä käyttää.

– Periaatteena on, että pääluottamusmiehen on saatava työnantajalta ulkopuolisen työvoiman käytöstä olennaiset tiedot. Kuka tekee, miksi tekee, mitä hommaa tekee ja miten kauan. Töiden täytyy ajoittua tuotannon ruuhkahuippuun tai vaatia sellaista osaamista, jota omassa firmassa ei ole, selittää Laiho.

Puutuotesektorin työehtosopimuksissakin vuokratyö on sallittua vain tuotantohuippujen aikana.

– Erityisen kiellettyä on käyttää vuokratyövoimaa jatkuvasti. Tältä osin kirjaukset ovat tiukempia kuin teknologiateollisuuden tessissä. Sopimuksissa ei ole mainintaa vuokratyöntekijöiden edustamisesta. Käytännössä tilaajayrityksen pääluottamusmiehet kyllä tekevät sitä ja ottavat asioita esille tarvittaessa, sanoo sektorijohtaja Jyrki Alapartanen.

Jyrki Alapartanen. KUVA KITI HAILA

Erityisalojen sektorin 15 työehtosopimuksesta useimmissa ei ole vuokratyövoimaan liittyviä pykäliä, koska sopimusaloilla vuokratyö on niin harvinaista.

– Eniten sitä on teknisen huollon ja kunnossapidon työehtosopimuksen alaisissa töissä, mutta myös tekstiili- ja muotialalla. Näissä vuokratyövoiman käyttö on rajattu ruuhkahuippuihin, kertoo sektorijohtaja Marko Rosqvist.

Marko Rosqvist. KUVA KITI HAILA

Myös viestintäalaan liittyvissä työehtosopimuksissa (media- ja painoala, jakelu ja graafiset toimihenkilöt) on kirjauksia vuokratyövoiman käytöstä.

 

MITÄ TEKEE HALLITUS

Määräaikaiset työsuhteet ja nollatuntisopimukset saivat erillisen kirjauksen Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelmaan.

”Parannetaan pätkätöissä ja nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaa. Tehdään selvitys työsopimuksista sovittavasta työajasta. Vaihtelevalla työajalla työskentelevän henkilön työajan vakiintumista vahvistetaan lainsäädännössä.”

Kirjauksen toteuttaminen kuuluu työministeri Timo Harakan (sd) toimenkuvaan. Hallitus aloitti työnsä kesäkuussa, ja toistaiseksi ollaan vielä valmisteluvaiheessa.

– Asiaa käsitellään kolmikantaisessa työryhmässä. Tarkoituksena on parantaa varsinkin niiden asemaa, jotka ovat vastentahtoisesti vajailla tunneilla ja haluaisivat enemmän tunteja. Työlainsäädäntöhän lähtee siitä, että suojellaan työsuhteen heikompaa osapuolta eli työntekijää. Toisaalta pitää hakea tasapainoa siten, että otetaan huomioon myös työllisyysvaikutukset, sanoo työministeri Harakka.

Edellisen kerran nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaa muutettiin lailla, joka tuli voimaan kesällä 2018. Laki toi mukanaan joitain parannuksia muun muassa sairausajan ja irtisanomisajan palkan maksuun sekä karenssin määräytymiseen. Epävarmuutta työtuntien määrästä laki ei edelleenkään poistanut. Teollisuusliiton nuoret ovatkin julkilausumassaan kannattaneet 18 tunnin vähimmäisviikkotyöaikaa, jolla parannettaisiin työntekijän ansioiden ennakoitavuutta. Nuorten kannanotossa sanotaan:

”Vaihtelevaan työaikasopimukseen suostuva kantaa yrittäjäriskin yrittäjän puolesta. Yrittäjäriskin kantaminen näkyy työntekijän arjessa ansioiden ennakoimattomuutena, jolloin oman elämän suunnittelusta tulee miltei mahdotonta.”

 

TEKSTI MIKKO NIKULA
KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ, ANNIKA RAUHALA JA KITI HAILA

 

LUE MYÖS: PÄÄKIRJOITUS: Epätyypillisyys hallintaan (13.11.2019)

VÄITTÄJÄT: Onko työsuojelu sijoitus vai kuluerä?

Työsuojelu kuuluu kaikille ja sen pitää elää työelämän muutoksien mukana.

Katso videolta, miten työsuojelun rakennelma kestää.

 

VÄITTÄJÄT


VESA KOTAVIITA
TYÖYMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖ
TEOLLISUUSLIITTO


RIITTA WÄRN
JOHTAVA ASIANTUNTIJA
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK

 

TYÖSUOJELU ON KALLISTA.

RIITTA WÄRN: Kannattaa pohtia, kumpi on kalliimpaa: työsuojeluun sijoittaminen vai se, että riski toteutuu ja tulee kustannuksia muun muassa sairauspoissaoloista. Työtapaturmien kokonaiskustannukset työnantajille ovat kaikkiaan noin kaksi miljardia euroa vuodessa.

VESA KOTAVIITA: Työsuojelu kannattaa aina. Se on tärkeää tuottavuuden ja koko yrityksen toimintakyvyn kannalta. Työsuojelutoimintaan pitää panostaa resursseja ja huolehtia työympäristö sellaiseksi, että siellä voidaan tehdä terveellistä ja turvallista työtä.

TYÖTURVALLISUUDELLA ON MERKITTÄVÄ VAIKUTUS YRITYKSEN TULOKSEEN JA TEHOKKUUTEEN.

KOTAVIITA: Kyllä, se ja luo edellytykset tuottavuuteen ja työympäristön yhteiseen kehittämiseen. Tärkeää on viedä työsuojelun positiivista viestiä työpaikolle, jotta tuloksia saadaan aikaan vielä laajemmin.

WÄRN: Työnantajan tärkein tehtävä on työsuojeluvaltuutetun kanssa käydä läpi riskejä ja miten niitä pystytään pienentämään. Raamit lähtevät yrityksen johdosta, joka antaa tavoitteet ja resurssit. Isommissa yrityksissä työturvallisuustyö on hyvällä mallilla, ongelmia on pienissä yrityksissä. Asetuksia on paljon, eikä ole aina henkilöä, joka tuntee ne kaikki. Pienessä yrityksessä työturvallisuustyötä vetää usein toimitusjohtaja, ja se on haastavaa yrityksen pyörittämisen rinnalla.

KOTAVIITA: Tietämättömyys ei kuitenkaan vapauta vastuista. Turvallisuutta pitää johtaa, ja esimiesten ja työntekijöiden pitää tuntea vastuunsa ja velvoitteensa.

”Työsuojeluvaltuutettu on nähtävä työpaikkansa kehittäjän roolissa”, Vesa Kotaviita sanoo.

TYÖSUOJELUVALTUUTETUILLA ON RIITTÄVÄSTI AMMATTITAITOA.

KOTAVIITA: Työsuojeluvaltuutettu on nähtävä työpaikkansa kehittäjän roolissa, hänellä on keskeinen asema tehdä esityksiä työn sisältöön ja toimintatapoihin. Koulutusta on syytä hankkia, silloin onnistuu paremmin.

WÄRN: Työsuojeluvaltuutetun on nimenomaan informoitava esimiestä, jos jokin on pielessä. Johdon asia on laittaa asiat kuntoon. On yhä tärkeämpää, että valtuutettu oman porukkansa kanssa käy läpi, miten töitä tehdään turvallisesti. Hänen pitää olla esimerkkinä ja puuttua hälläväliä-asenteeseen.

KOTAVIITA: Työsuojeluvaltuutetun asema edellyttää, että on riittävästi resursseja. Aikaa on löydyttävä ennakoivaan työhön, kuunteluun ja keskusteluun. Näin saa viestiä eteenpäin. Seppä työnsä tuntee.

WÄRN: Toisaalta tarkkailua voi tehdä koko ajan oman työn ohella. Ei sitä tehdä vain sille varatulla ajalla, eikä siinä voi aina laskea minuutteja.

TYÖSUOJELUVALTUUTETUN JA TURVALLISUUSJOHDON YHTEISTYÖ VOISI OLLA PALJON TEHOKKAAMPAA.

KOTAVIITA: Meillä on ruvettu puhumaan työturvallisuuskulttuurista, jossa huolehditaan yhteisistä arvoista ja asenteista. Sen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä ja se edellyttää kaikilta tahtoa.

WÄRN: Jos johto ilmoittaa, että turvallisuus on tärkeä asia, se menee keskijohdon kautta ja asian pitäisi välittyä myös työntekijäpuolelle. Välillä ihmetyttää, että yrityksissä ei kovin helposti anneta varoituksia tai irtisanota, jos joku toistuvasti toimii määräysten vastaisesti.

KOTAVIITA: Sanktiomenettelyt ovat työturvallisuuskulttuurin vastakohta, vaikka ymmärränkin, että joskus tarvitaan muitakin keinoja. Ennen kuin siirrytään sanktioihin, olosuhteiden sekä toimintakulttuurin pitää olla kunnossa. Työtä pitää siis valvoa ja työohjeita noudattaa.

”Työntekijöiden pitäisi pystyä nostamaan kiire, häirintä tai kiusaaminen puheeksi, ja työnantajan selvittää tilanne”, Riitta Wärn sanoo.

KOSKA TYÖELÄMÄ MUUTTUU JA MUUN MUASSA HENKINEN KUORMITUS KASVAA, TYÖSUOJELUN TOIMINTATAVAT OVAT JÄÄNEET AJASTAAN JÄLKEEN.

WÄRN: Kyllä psykososiaalisiin asioihin kiinnitetään huomiota, mutta ei ole helppoa, kun ei voi tietää, mitä ihmisten päässä liikkuu… Työntekijöiden pitäisi pystyä nostamaan kiire, häirintä tai kiusaaminen puheeksi, ja työnantajan selvittää tilanne. Mutta sellaiseen mikä ei näy, on vaikea puuttua.

KOTAVIITA: Psykososiaalisten vaarojen tunnistaminen on usein vaikeaa. Työyhteisön ilmapiiri on voinut olla haastavaa pidemmän aikaa tai yhteiset tavoitteet ovat olleet epäselviä. Henkisen kuormituksen tuomat tuntemukset ovat yksilöllisiä, mutta kuuluvat koko organisaatiolle.

SUOMALAISISSA TEOLLISUUSYRITYKSISSÄ TYÖSUOJELU ON HYVÄLLÄ MALLILLA.

WÄRN: Kehittämisen varaa on, ei maailma ole valmis. Puhun aina itsekin, että tärkeintä on johdon sitouttaminen. Toivoisin, että työntekijöille kerrottaisiin, mitä työsuojeluvaltuutettu voi saada aikaan, ja ettei tarvitse pelätä, että joutuu työnantajan silmätikuksi. Eikä pidä ajatella, että työnantajalle annetaan kritiikkiä, vaan nähdään rooli kehittäjänä.

KOTAVIITA: Yleisesti työpaikoilla on suunta eteenpäin suhtautumisessa työsuojeluun. Vielä tarvitsemme perusasioiden tarkentamista yrityksille, joissa työsuojeluvaltuutetut ja -päälliköt ovat valitsematta eikä toiminta ole riittävän ennakoivaa.

WÄRN: Tänä päivänä ehkä riskejä kasvattavat ne yritykset ja henkilöt, jotka tulevat maista, joissa työturvallisuuskulttuuri ei ole vahvaa. Meidän pitää pystyä ulottamaan hyvä asenne kaikkiin yrityksiin ja myös niille työntekijöille, jotka eivät ole liittojen jäseniä.

 

TYÖTURVALLISUUS

Suomessa tapahtuu vuodessa yli 100 000 tilastoitua työtapaturmaa. Ne ovat jopa lisääntyneet, mutta vakavien turmien määrissä on suunta alaspäin.

Maailman työjärjestö ILO on arvioinut, että tapaturmat ja työperäiset sairaudet pienentävät bruttokansatuotetta noin neljä prosenttia per maa.

 

TYÖSUOJELUVAALIT 1.11.–31.12.

Lue lisää työsuojeluvaaleista Teollisuusliiton verkkosivuilta!

 

TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT JA VIDEO LAURI ROTKO

YLITYÖKIELTO 4.–24.11.: Ylityökielto puree jo, luottamusmiehet kertovat – kikyn poistamiseksi ollaan valmiita taistelemaan

Teollisuusliitto vauhdittaa sopimusneuvotteluja ylityökiellolla. Liitto julisti ylityökiellon 4.11. alkaen teknologiateollisuuden, pelti- ja teollisuuseristysalan, malmikaivosten ja puolustusministeriön työpaikkojen sopimusaloille. Kolme pääluottamusmiestä eri sopimusaloilta kertoo, kuinka ylityökielto vaikuttaa ja minkälaiset tunnelmat työpaikoilla on.

Teollisuusliiton hallitus päätti 8.11. jatkaa meneillään olevaa ylityökieltoa 24.11. saakka. Lisäksi mukaan tulee myös teknisen huollon ja kunnossapidon sopimusala. (Lue lisää tästä)

 

”Heikennyksiä ei hyväksytä, parantaa pitäisi”

Kone Hissien pääluottamusmiehen Tapio Kuhmosen mukaan työntekijät ovat valmiita puolustamaan työehtojaan. ”Heikennykset eivät kelpaa. Parannuksille on tarve”, Kuhmonen tiivistää.


TEKNOLOGIATEOLLISUUS
TAPIO KUHMONEN
Pääluottamusmies
Kone Hissit Oy, Helsinki

Ylityökielto alkoi vaikuttaa Kone Hisseillä heti voimaan astuttuaan 4. marraskuuta.

– Työnantaja on joutunut tekemään järjestelyjä ja laittamaan ylempiä toimihenkilöitä esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentälle yötöihin.

Työntekijät hoitavat pääluottamusmies Tapio Kuhmosen mukaan päivystyksen hätätyöt ylityökiellon aikana normaaliin tapaan. Kysymys on ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta sekä omaisuuden varjelemisesta.

– Ylityökielto kohdentuu voimakkaimmin asennuksiin ja korjauksiin. Kahden viikon ylityökiellolla on varmasti tuntuvia vaikutuksia. Työntekijöitä on kaikkiaan 535, ja ylitöitä tehdään runsaasti. Ne toteutuvat usein iltaisin tai yöaikaan. Keikat eivät kelloa katso.

– Vuositasolla ylitöissä on menty aina tappiin asti. Työnantaja on pyytänyt lupia lisäylitöille. Minä ottaisin mielelläni ennemmin lisää väkeä töihin kuin katselisin suuria ylityömääriä.

TYÖNTEKIJÄT VALMIITA TOIMIMAAN

Työaika, palkat ja työehtojen parantaminen ovat Kuhmosen kärkitavoitteet tes-neuvottelukierrokselle.

– Meillä ei työajan pidennystä ensi vuonna ole, eikä sitä missään muodossa tule. Palkkoihin tarvitaan ostovoiman kasvun turvaava korotus. Tuloveron alennus ei toimi. Se on hetkellinen toimenpide. Työehtojen heikennyksiä ei voi hyväksyä. Päinvastoin työehtosopimukseen pitää saada parannuksia. Näiden pitää toteutua, että edes voitaisiin aloittaa puheet paikallisen sopimisen lisäämisestä.

Helsingin Hissityöntekijät ry piti syyskokouksensa marraskuun ensimmäisessä viikonvaihteessa. Nimestään huolimatta kysymyksessä on valtakunnallinen eri hissiyhtiöiden työntekijöistä koostuva ammattiosasto.

– Yleinen ymmärrys on olemassa sille, että työtaistelutoimenpiteitä tarvitaan, jos neuvottelut eivät muuten etene. Työntekijöiden aseman ja työehtojen puolustaminen nähdään tärkeäksi tehtäväksi, Kuhmonen toteaa.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVA KITI HAILA

 

”Pieni hinta tällä hetkellä”

Työntekijät suhtautuvat ylityökieltoon pääsääntöisesti myönteisesti, kertoo Timo Löppönen. Hinta on pieni verrattuna siihen, että nyt taistellaan ja väännetään isoista asioista.


PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALA
TIMO LÖPPÖNEN
Pääluottamusmies, peltiseppä
Saimaan Eristys Oy, Lappeenranta

Teollisuuseristys- ja telineyrityksen pääluottamusmies Timo Löppönen kuvailee, että muutamaa asentajaa ylityökielto ”harmittaa”. He ovat näet juuri tällä haavaa töissä seisakkityömaalla.

– Kyllä me tavallisesti teemme reilusti ylitöitä. Joka seisakkityömaalla menee yömyöhään ja viikonloppujakin tehdään, Löppönen toteaa.

– Mutta aika vähän on tullut kyselyjä. Kyllä työntekijät ymmärtävät, että ylityökiellolla ajetaan heidän etujaan. Ja kun kerroin kiellosta, laitoin vielä kaikille linkin Teollisuusliiton tiedotteeseen. Nyt mobiiliaikana kaikki löytävät nopeasti nettisivut ja tiedot asiasta.

Työtaistelutoimeen ajautuminen ei ole ”kummallekaan osapuolelle” mieluisaa, Löppönen toteaa.

– Kiky on se suurin kysymys, ja tietysti palkankorotukset kuten ne tahtovat aina olla, Löppönen toteaa tes-kierroksen väännöistä.

KIKYN LÄHDETTÄVÄ ILMAN KUSTANNUKSIA

Pääluotto muistuttaa, että kikyhän on teknologiateollisuuden sopimuksesta irtisanottu päättymään ihan pykälien mukaisessa järjestyksessä. Ja sen pitää siitä myös lähteä ilman kustannusvaikutuksia, koska ilman kustannusvaikutuksia se tulikin.

Kiky on ollut osaltaan tuottamassa miljardien eurojen rahapottia työnantajille. Vuoden 2010 yritysten Kela-maksun poisto, vuosien 2012 ja 2014 yhteisöveron alennukset ja vuosien 2017–2020 sotu-maksujen sälyttäminen entistä raskaampina työntekijöille merkitsevät, että ensi vuonna työnantajat saavat ”tulonsiirtoina” yhteensä 4 miljardia itselleen.

– Ei meillä näistä paljoa ole ollut puhetta. Ilmeisesti asentajien mielestä palkasta vähennetyt summat ovat olleet pieniä. Mutta kyllähän nämä kokonaisuudessaan merkitsevät työnantajille todella isoja säästöjä, Löppönen arvioi.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA ARI NAKARI

 

”Kikyt pois, palkkoihin ja lisiin kunnon korotukset”

Kemin kaivoksella ylityökielto tuntuu heti, kertoo pääluottamusmies Pasi Heikkinen. Työntekijät ovat valmiita muihinkin toimiin, jotta kilpailukykysopimuksen jatko saadaan torjuttua.


MALMIKAIVOKSET
PASI HEIKKINEN
Pääluottamusmies
Outokumpu Chrome Oy, Kemi

Outokumpu Chromen Kemin kaivoksella 4. marraskuuta alkanut Teollisuusliiton ylityökielto alkoi vaikuttaa heti.

Pääluottamusmies Pasi Heikkinen kertoo, että heti ylityökiellon ensimmäisenä päivänä työnantajan ja työntekijöiden edustajat kokoontuivat yhteen käsittelemään asiaa. Kokouksessa sovittiin, että ylityökutsuja ei laiteta. Samoin sovittiin, mitkä henkilöstön henkeen ja terveyteen vaikuttavat työt rajataan pois ylityökiellosta.

– Tässä on huoltoseisakki päällä, ja siihen ylityökielto varsinkin vaikuttaa, Heikkinen kertoo.

– Samoin jos vuorosta on joku pois, ei kutsutakaan siihen tilalle muita ylitöihin. Kaivoksen tai rikastamon puolella kärsii olla yksi työntekijä vuorosta pois. Jos on kaksi pois, pitäisi tavallisesti alkaa pyytää muuta porukkaa ylitöihin.

Heikkisen mukaan kaivoksen työntekijät ovat suhtautuneet tilanteeseen hyvin.

– He ovat saaneet hyvin tietoa ja ymmärtävät tilanteen.

”KOLMEN VUODEN SOPIMUS, JA SEN JÄLKEEN SE ON POIS”

Heikkisen mielestä kilpailukykysopimus on tämän syksyn työehtosopimusneuvotteluiden selkeästi suurin kompastuskivi.

– Kikyt pois, niitä ei saa missään tapauksessa mennä hyväksymään, Heikkinen kertoo kaivoksen työntekijöiden tuntoja.

– Meillä malmikaivoksillahan kiky on sovittu työehtosopimuksen liitteessä, ei varsinaisesti työehtosopimuksessa. Kolmen vuoden sopimus, ja sen jälkeen se on pois. Ja nyt Teknologiateollisuus haluaa vängätä sitä työehtosopimukseen. Ei siinä ole mielestäni minkäännäköistä järkeä.

Kemin kaivoksella on tänä vuonna pidetty kahdeksan tuntia kikyä, joista työnantaja tosin on maksanut koulutusajan palkan.

– Vaikka siitä palkkakin maksetaan, niin kun se on lisättyä työaikaa, niin ei sitä meinaa oikein kukaan sulattaa, Heikkinen kertoo.

PALKKA, VUOROLISÄT JA KAIVOSLISÄ NOUSUUN

Muitakin toiveita Heikkinen ja hänen johtamansa Keminmaan metalli- ja kaivostyöväen ammattiosasto ovat asettaneet työehtosopimusneuvotteluihin.

– Palkankorotuksia pitäisi tulla, ja reilusti. Vuorotyöläisille vuorolisien korotuksia. Kaivoslisään pitäisi saada kunnon korotus, aikoinaan kaivoslisä on ollut korkeampi kuin yövuorolisä. Sairaan lapsen hoidon ikäraja olisi nostettava 10:stä 14 ikävuoteen. Ja pari–kolmekymmentä muuta esitystä, joita liitolle ammattiosastona teimme, Heikkinen kertoo.

Heikkinen uskoo työntekijöiden taistelutahtoon edustamiensa työntekijöiden osalta.

– Jos työehtosopimusneuvottelut jarraavat kikyn takia, niin uskon, että työntekijöillä on näyttää taistelutahtoa ettei sitä tule. Koska eihän siinä ole mitään järkeä siinä hommassa.

– Meidän asioiden eteenhän tässä taistellaan, nyt tämä ylityökielto, ja muutakin jos tarvitaan. Uskon, että kaikki pysyvät tämän takana, Heikkinen sanoo.

TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN
KUVA JUHA ÅMAN

 

YLITYÖKIELTO

Ylityökielto alkoi maanantaina 4.11.2019 ja päättyy sunnuntaina 24.11.2019. Sen piirissä on noin 100 000 työntekijää.

Kielto ei koske hätätyötä eikä töitä, jotka ovat välttämättömiä hengen ja terveyden turvaamisen kannalta. Poikkeuslupia ylitöiden tekemiseen ei myönnetä.

Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden välisissä työehtosopimusneuvotteluissa ei ennen ylityökiellon alkamista päästy Teollisuusliittoa tyydyttävään ratkaisuun. Työnantajapuoli on pitänyt neuvotteluissa tiukasti kiinni kilpailukykysopimuksen (kiky) yhteydessä sovitun työajan pidennyksen jatkamisesta. Lisäksi työnantaja on pitänyt esillä myös muita työntekijöiden asemaan, oikeuksiin ja työehtoihin kohdentuvia heikennysesityksiä. Erityisesti työaikaan liittyvissä kysymyksissä työnantajien esitykset eivät ole olleet hyväksyttävissä.

Liitolle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin ryhtyä vauhdittamaan neuvotteluja työtaistelutoimenpiteillä liiton jäsenten aseman ja oikeuksien puolustamiseksi.

– On valitettavaa, että joudumme tällaisiin painostustoimiin työnantajia kohtaan. Teknologiateollisuuden uppiniskainen asenne neuvotteluissamme ei kuitenkaan jättänyt meille muuta vaihtoehtoa, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kommentoi.

Teollisuusliitto ei Aallon mukaan tavoittele neuvotteluissa kuuta taivaalta. Myös työntekijöiden kuuluu kuitenkin saada kohtuullinen osuutensa. Teknologiateollisuuden ajamilla heikennyksillä ainoastaan heikennetään ilmapiiriä työpaikoilla ja huononnetaan tuottavuuskehitystä.

SOPIMUKSETON TILA

Ylityökieltoon ensimmäisenä asetetut neljä sopimusalaa kuuluvat Teollisuusliiton teknologiasektoriin. Kyseessä olevat työehtosopimukset umpeutuivat torstaina 31.10. Vallitsevan sopimuksettoman tilan aikana sovelletaan vanhan työehtosopimuksen määräyksiä. Sopimuksettomassa tilassa työrauhavelvollisuutta ei ole. Työtaistelutoimet, kuten ylityökielto, ovat sallittuja. Sopimuksettoman tilan aikana ei solmita paikallisia sopimuksia.

Lisätietoja ylityökiellosta saat luottamusmieheltäsi, liiton verkkosivuilta tai liiton työsuhdeneuvonnan päivystyksestä. Verkkosivujen Usein kysyttyjä kysymyksiä -sivulle on koottu yleisimmät kysymykset ja vastaukset ylityökiellosta.

Työsuhdeneuvonnan päivystyksen puhelinnumero on 020 690 447. Päivystys on avoinna arkisin kello 8.30–15.00. Kysymyksiä voi lähettää myös sähköpostilla osoitteeseen lakkopaivystys@teollisuusliitto.fi.

Liitto päättää ja tiedottaa jokaisesta työtaistelutoimesta erikseen. Seuraa työtaistelutilannetta liiton verkkosivuilla www.teollisuusliitto.fi, täällä Tekijän verkkolehdessä, liiton Facebook-sivulla ja Twitterissä.

 

(Juttua päivitetty 8.11. tiedoilla ylityökiellon jatkumisesta ja laajentumisesta teknisen huollon ja kunnossapidon sopimusalalle.)