Vuokratyöntekijän pitäisi joustaa. Parasta olisi, kun hän ei koskaan sairastaisi, ansaitsisi lomaa tai saisi lapsia. Ihmiselle näin kuitenkin käy. Miten turvata niiden ihmisten edut, jotka tekevät vuokratyötä?
23.7.2021
Vuokratyötä pitäisi käyttää tilapäiseen työvoiman tarpeeseen. Näin ei tapahdu.
– Minun kokemukseni mukaan vuokratyötä tehdään pikemmin useita vuosia kuin useita kuukausia. Vuokratyöntekijät voivat olla samassakin firmassa vuosikausia. Sitten kun tulee ensimmäinen notkahdus, vuokratyöntekijät saavat lähteä.
Näin kuvailee vuokratyön todellisuutta Teollisuusliiton teknologiasektorin sopimusasiantuntija Pasi Karttunen, joka on myös liiton ja Teknologiateollisuus ry:n välisen ulkopuolisen työvoiman käyttöä pohtivan työryhmän jäsen.
On arvioitu, että 2–6 prosenttia työntekijöistä Suomessa on vuokratyöntekijöitä alasta ja tilanteesta riippuen. Niin sanotut henkilöstöpalveluyritykset, eli vuokrafirmat, esittelevät hanakasti, miten joustavaa ja vapaata vuokratyö on, ja siksi niin haluttua. Onkohan?
Vain pieni osa vuokratyöntekijöistä haluaisi pysyä vuokratyöläisinä, Karttunen arvioi. Hän sanoo esimerkinomaisesti, että 30 vuokratyöläisen joukosta ehkä 5 haluaa pysyä sellaisessa työsuhteessa. Ehdoton valtaosa haluaisi vakinaisen paikan.
– Muistan omasta ajastani Konecranesilla Hyvinkäällä, että työnantaja halusi vuokratyöntekijöiden muodostavan noin 20 prosentin puskurityövoiman. Osalle työntekijöistä tämä oli saatu myytyä niin, että kun tulee yt-neuvottelut, vakinaiset ovat suojassa, vuokratyöntekijät joustavat. Tämä on työnantajien hajota ja hallitse -politiikkaa.
Juuri kun vuokratyöntekijä oli oppinut ne vaikeimmatkin työt, hän lähti, jos vain sai muualta vakinaisen paikan.
Myös teknologiateollisuuden nykyinen työehtosopimus sanoo, että työn vähentyessä on ensin luovuttava vuokratyöntekijöiden käytöstä.
Vuokratyöntekijän työ on useimmiten täysin riippuvainen käyttäjäyrityksen tilauksesta. Karttunen toteaa, että tästä syystä harva vuokratyöntekijä uskaltaa nousta tilaajafirmaa vastaan, oli kohtelu lähes millaista tahansa.
KUKA HYÖTYY ENITEN?
– Juuri kun vuokratyöntekijä oli oppinut ne vaikeimmatkin työt, hän lähti, jos vain sai muualta vakinaisen paikan. Se oli todella turhauttavaa, eikä varmasti mitenkään tuottavaa toimintaa firman kannalta, Karttunen kertoo kokemuksistaan.
– Työnantajien mielestä hyvinä aikoina vuokratyöntekijöiden käyttö on hirveän edullista ja kannattavaa. Kun menee huonommin, myönnetään, ettei se niin halpaa ollutkaan, Karttunen jatkaa.
Vuokrafirmat ja käyttäjäyritykset tekevät salaisia sopimuksia siitä, missä aikarajoissa käyttäjäyrityksen omille kirjoille ottaminen on mahdollista ja mitä sakkoja on mahdollisesti maksettava. Vuokratyön käyttö ei voi Karttusesta olla halpaa muutenkaan. Iso vuokrayritys pyörittää suurta organisaatiota rekrytoijineen ja asiantuntijoineen. Käyttäjäyrityksen palvelumaksujen on katettava ne – ja sitten vielä vuokrafirman voitot.
Karttunen kertoo, että työehtosopimusten palkkataulukoita noudatetaan myös vuokratyöntekijöiden kohdalla nykyisin paremmin kuin aiemmin. Lomien laskemisen ontuu edelleen. Samoin sen työehtosopimuksen määräyksen noudattaminen, että pääluottamusmiehelle on kerrottava etukäteen vuokratyöntekijöiden käytöstä. Näiden asioiden kuntoon saattamisen ohella Karttunen vaatii ennen kaikkea työsuhdeturvan nostamista ”yksi-yhteen” vakinaisten kanssa.
– Eikä missään eduissa, esimerkiksi tuotantopalkkioissa, saisi olla eroja vakinaisiin työntekijöihin nähden.
Ei vapautta vaan pakko
– Laki laahaa perässä. Vuokratyöntekijälle pitäisi saada sama työsuhdeturva kuin mitä on suoraan käyttäjäyrityksen palveluksissa olevilla, vaatii Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön päällikkö Susanna Holmberg.
– Vaikka työvoiman tarve olisi pysyväkin, vuokratyöntekijän työsuhde on sidoksissa käyttäjäyrityksen tilaukseen ja määräaikainen. Ja sitten vuokratyöntekijä vaihdetaan toiseen, jos käyttäjäyrityksessä siltä tuntuu. Syynä voi olla esimerkiksi sairausloma.
Lain mukaan riittää, että vuokratyöntekijälle annetaan selvitys asiakassopimukseen perustuvan tilauksen syystä ja kestosta tai arvioidusta kestosta. Holmberg painottaa, että vuokrayrityksen pitäisi kuitenkin aina tutkia, onko sillä muissa tilaajayrityksissä tälle vuokratyöntekijälle soveltuvia työtehtäviä tarjolla. Vuokratyöntekijä on työsuhteessa vuokrafirmaan, eikä työsuhteen laatu sinänsä saisi olla peruste määräaikaisuudelle.
– Mutta tämä on harmaata aluetta. Työsuhde on voitu lopettaa kuukausia ennen työsuhteen arvioitua päättymisaikaa. Kun tilaajayritys lakkaa tilaamasta, näitä käytetään hyväksi. Hyvin vähän saadaan ennakkotapauksia, Holmberg toteaa viitaten siihen, että ammattiliitot eivät ole voineet viedä montaakaan juttua vuokratyöntekijöiden kohtelusta oikeuteen, sillä riidat yleensä sovitaan ennen oikeudenkäyntiä.
JOUSTO LÖYTYISI VAKINAISISTA
– Vuokratyötä ei yleensä tarvita. Joustavuuden vaatimukset on jo työehtosopimuksilla ratkottu. Omankin työvoiman työaikoja pystytään hyvin järjestelemään erilaisilla mekanismeilla.
Tämä on SAK:n työehtoasiantuntijan Karoliina Huovilan ”tulokulma” työnantajien hokemiin siitä, että ilman vuokratyötä ei yrityksissä pärjättäisi. Ymmärrystä ehkä löytyisi johonkin todelliseen ruuhkahuippuun, mutta vakinaista työtä ei pidä teettää vuokratyöntekijöillä.
Vuokratyö saattaa Huovilasta sopia opiskelijalle tai sille, joka kammoaa leipääntymistä ja haluaakin vaihtaa työpaikasta toimeen. Mutta useimmille vuokratyöläisille tarjotaan pikemminkin pakkoja, ei vapauksia.
– Vuokratöiden vapaus on usein illuusio. Ansioiden epävarmuuden takia vuokratyöntekijän on pakko ottaa vastaa kaikki vuorot, joita tarjotaan. Työntekijä ei voi lainkaan vaikuttaa työnsä määrään tai työvuoroihin, hänen on vain odotettava, mitä tarjotaan. Suurin osa vuokratyöntekijöistä hyötyisi vakinaisen työpaikan eduista, työaikojen ennustettavuudesta ja tasaisemmista ansioista.
Yllättävän paljon on heitä, jotka joutuvat tahtomattaan tekemään vuosikausia vuokratöitä.
Vakinaisilla työntekijöillä on Huovilan mukaan todellisuudessa usein paljon isompi vapaus vaikuttaa omiin työvuoroihinsa kuin vuokratyöntekijöillä.
Monet yritykset käyttävät vuokratyötä rekrytointikanavana. Huovila muistuttaa käyttäjäyrityksen ja vuokrafirman solmimista rekrytointisopimuksista, joista ei edes saada tietoa ja jotka estävät vakinaiseksi työntekijäksi pääsemistä.
– Vaikka yritys palkkaisikin uusia työntekijöitä, siellä vuokratyössä jo oleminen ei ole mikään varma rekrytointikanava. Yllättävän paljon on heitä, jotka joutuvat tahtomattaan tekemään vuosikausia vuokratöitä.
OSAAJIA VAI KULUERIÄ?
– Näkeekö työnantaja työntekijät vain kuluja tuottavina käsipareina? Vai näkeekö hän työntekijät henkilöinä, joita kannattaa arvostaa ja sitouttaa yritykseen? Huovila kysyy.
SAK:n asiantuntija on varma, että myös bisnes hyötyy vakinaisista työntekijöistä. Paitsi sitoutuneiden ja ideoitaan antavien työntekijöiden kautta, myös siksi, ettei aikaa mene koko ajan vaihtuvien työntekijöiden perehdyttämiseen.
Työehtosopimusten yleissitovuuden lopettaminen iskisi Huovilasta nimenomaan ei-tyypillisissä työsuhteissa oleviin työntekijöihin, joista moni on ulkomaalainen. He ovat usein jo kielitaitosyistä haavoittuvammassa asemassa työmarkkinoilla kuin suomalaiset.
Raskaussyrjintä, lomien muuttaminen lomakorvauksiksi vaikka pitäisi antaa lomaa, sairauteen liittyvä syrjintä, kaikki tämä on tuttua vuokratyössä.
– Minä toivon, että mahdollisimman moni vuokratyöntekijä liittyisi liittoon. Silloin ammattiliitot voisivat puuttua ongelmiin.
KALLISTA ON, KÄYTTÄJÄYRITYKSELLE
Työelämätutkija Paul Jonker-Hoffrén Turun yliopistosta oli mukana epätyypillistä työtä, siis myös vuokratyötä luodanneessa, Pohjoismaiden ministerineuvoston Future of Work -tutkimuksessa. Tutkimus keskittyi majoitus- ja ravintola-alaan ja rakennusalaan.
– Yritykset käyttävät vuokratyövoimaa joustavuuden takia. On juridisesti usein helpompaa käyttää vuokratyövoimaa kuin solmia määräaikaisia työsuhteita. Olen ymmärtänyt rivien välistä, että sinänsä vuokratyö on kallista käyttäjäyritykselle, mutta sitä en tiedä, kuinka paljon.
Tutkija toteaa, että eri aloilla ja eri yrityksissä käytetään vuokratyötä eri tavoin. Tutkimuksessa nähtiin, että ”parhaimmassa tapauksessa” vuokratyöntekijät olivat aidosti osa työyhteisöä.
– Riippuu myös siitä, kuka vuokratyötä tekee. Valtaosa on suhteellisen nuoria, heille vuokratyö sopii ehkä todella hyvin. Vuokratyö on väylä alalle ja siitä saa työkokemusta.
Jonker-Hoffrén kuitenkin tunnustaa, että vuokratyön yleisyydestä ei ole tarkkoja tietoja, eikä tässäkään tutkimuksessa saatu helpolla haastateltua itse vuokratyöntekijöitä.
On juridisesti usein helpompaa käyttää vuokratyövoimaa kuin solmia määräaikaisia työsuhteita.
Vuokratyöstä työllistymisen väylänä vakitöihin tutkija toteaa, että käyttäjäyrityksen mielestä hyvä vuokratyöntekijä on tietysti hyvä myös vuokrayrityksen mielestä. Hänestä halutaan pitää kiinni, ja sitä kautta sopimukseen mahdollisesti upotetut maksut tulevat ymmärrettäviksi.
Ammattiliittojen pitäisi Jonker-Hoffrénistä tiivistää yhteistyötään vuokratyön epäkohtien poistamiseksi.
– Työelämästä pitää tehdä reilu kaikille.
Varsinkin ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksien valvontaa pitäisi tehostaa. Tutkija on itse kotoisin Hollannista, ja hän sanoo, että siellä on tiukemmat määräykset ketjuvastuusta ketjun joka lenkissä kuin Suomessa. Tätä hän suosittelee Suomeenkin, vaikka Hollannissa vuokratyöllä onkin eri muotoja kuin meillä. Aluehallintovirastollekin tulisi saada enemmän toimivaltuuksia.
VAAROJA JÄÄ SELVITTÄMÄTTÄ
Hanna-Kaisa Rajala toimii ylitarkastajana työsuojelun vastuualueella Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Hän kertoo, ettei tälläkään virastolla ole täsmällistä tilastotietoa vuokratyöntekijöistä, mutta aina vain enemmän heitä on.
– Henkilöstövuokraus on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa työelämässä.
Vuokrafirmoihin tehdyissä tarkastuksissa havaittujen puutteiden listassa toistuvat samantyyppiset asiat.
– On saatettu tehdä työterveyshuollon työpaikkaselvitys vain vuokratyöyrityksen oman toimiston työntekijöistä. Ei ole huomioitu käyttäjäyrityksessä työskenteleviä vuokratyöntekijöitä. Työn vaarojen selvittämistä ja arviointia ei ole tehty kattavasti. Erityisen tärkeää tämä on silloin, jos vuokratyöntekijä työskentelee erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa tehtävissä.
Puutteiden listaan Rajala nostaa vielä sen, etteivät vuokratyöfirmat kerro vuokratyöntekijälle kaikkia lain vaatimia, kirjallisia työnteon ehtoja. Ei esimerkiksi kerrota, miten vuosiloma määräytyy eikä hänelle selvitetä määräaikaisen työsopimuksen taustalla olevan asiakastilauksen syytä ja kestoa.
Ylitarkastajan mukaan niin käyttäjäyrityksen kuin tilaajayrityksen pitäisi kantaa omat vastuunsa ja tehdä myös yhteistyötä. Valvonnan vuosikausien kokemuksensa hän summaa näin:
– Työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa samoin kuin työpaikkaselvitysten kattavuudessa on kyllä vielä tekemistä.
TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVITUS TUOMAS IKONEN
