OIVALTAJA: Suvi Luukkonen: ”Turvallisuus oli huomioitu hyvin Murikassa”

”Pystyimme pitämään turvavälit, ja käsidesiä oli tarjolla joka paikassa. Ryhmätyöt tehtiin nyt pareittain. Hanskoja ja maskeja sai, jos halusi. Turvallisuus oli hyvin huomioitu, ja siitä huolehtimista painotettiin heti maanantaina, kun tulimme opistolle”, kertoo Suvi Luukkonen.

LUOTTAMUSMIESTEN JATKOKURSSI

SUVI LUUKKONEN

Logistiikkatyöntekijä, logistiikkaosaston luottamusmies
Metso Outotec, Tampere
Tampereen Teollisuustyöväen ao. 7

Suvi Luukkonen osallistui luottamusmiesten jatkokurssille Murikka-opistossa helteisellä elokuun viikolla ensimmäisten joukossa, kun opiston ovet avattiin kevään ja kesän jälkeen. Kurssilaisten turvallisuus koronavirukselta oli varmistettu niin hyvin, ettei Luukkonen jännittänyt tartuntavaaraa.

Ryhmäkokoja on opistossa pienennetty, ja Luukkosen kurssille osallistui kahdeksan henkilöä. Samaan aikaan Murikassa järjestettiin kaksi muuta kurssia. Luukkonen laskeskelee, että opistolla oli silloin kaikkiaan alle 30 kurssilaista.

Pystyimme pitämään turvavälit, ja käsidesiä oli tarjolla joka paikassa. Ryhmätyöt tehtiin nyt pareittain. Hanskoja ja maskeja sai, jos halusi.

–Turvallisuus oli hyvin huomioitu, ja siitä huolehtimista painotettiin heti maanantaina, kun tulimme opistolle. Saimme myös toimintaohjeet siltä varalta, jos tulee oireita.

Keväällä piirit olivat pienet, Luukkonen kuvaa korona-aikaa. Ystävien ja sukulaisten tapaaminen oli vähissä. Perustyönsä hän on voinut tehdä turvallisin mielin, sillä töissäkin kivenmurskauskomponenttien vastaanotossa, hyllytyksessä ja tuotantoon toimittamisessa on tilaa eikä kukaan työkaveri ole ihan vieressä.

Viikon poissaolo perusarjesta piristi Luukkosta. Tiedollisen hyödyn lisäksi hän nautti siitä, että sai käydä valmiiseen ruokapöytään, lenkkeillä iltaisin kauniissa järvimaisemissa ja tutustua uusiin ihmisiin.

Luukkonen haki kurssilta syventävää tietoa luottamusmiehen toimintaan. Häntä kiinnosti muiden työpaikkojen käytännöt ja toimintatavat. Keskustelut ja kertomukset siitä, miten muissa työpaikoissa oli viety asioita eteenpäin ja ratkottu esimerkiksi työaikaongelmia tai sairausajan palkanmaksua, olivat hyödyllisiä.

– Kävimme läpi harjoitustapauksia ja eri työpaikkojen ongelmakohtia ja haimme niihin ratkaisuja. Selvitimme ongelman ydintä ja pohdimme, miten lakitekstejä tulkitaan.

Tietoja etsittiin Finlexistä, oman alan eli teknologiateollisuuden työehtosopimuksesta ja luottamusmiehen lakikirjasta.

– Tykkään tutkia ja etsiä tietoa. On tärkeää osata perustaa argumentit tietoon – lakiin tai ennakkotapaukseen – eikä vain mielipiteeseen. Kehittyminen on kivaa.

Kurssipäivät kuluivat nopeasti eivätkä tuntuneet raskailta, koska koulutus oli jaksotettu keskusteluihin, tiedonhakuun ja liiton lakimiehen luento-osuuksiin.

Luukkonen arvostaa oikeudenmukaisuutta ja lähti siksi mukaan luottamustoimintaan. Kaikkien ihmisten tasapuolisen kohtelun merkitys näkyi jo ala-asteella, kun hän sai luokkakaveriaan paremmat pisteet täysin samanlaisesta koevastauksesta. Luukkosen oli pakko selvittää opettajalta, mistä epäoikeudenmukaisuus johtui. Lopulta kaverin arvosana nostettiin samaksi kuin Luukkosen.

TEKSTI PIA KOIVISTO
KUVA MARJO NURMI

OIVALTAJA: Päivi Lönnblad: ”Verkkokurssia voi tehdä omassa tahdissa”

”Perusasiat sai verkkokurssilta tosi hyvin haltuun. Minä tykästyin siihen. Toivon, että jatkokurssi tulisi myös verkkoon”, Päivi Lönnblad sanoo.

JOHDATUS LUOTTAMUSMIEHEKSI -VERKKOKURSSI

PÄIVI LÖNNBLAD

Elektroniikkatyöntekijä, varapääluottamusmies
Tepcomp Oy, Turku
Turun Teollisuustyöntekijät ao. 1

Päivi Lönnblad ryhtyi varapääluottamusmieheksi kesken kauden, kun edeltäjä vaihtoi työpaikkaa.

– Halusin vaikuttaa asioihin, työntekijöiden tasa-arvoinen kohtelu on minulle tärkeää. Ja varsinkin nykyään, kun on paljon paikallista sopimista, niin koen että sitä kautta pystyy vaikuttamaan.

Jotta luottamustehtävä tulisi hoidettua kunnolla, noin 30 työntekijän elektroniikkafirmassa työskentelevä Lönnblad halusi itselleen koulutusta. Hän ei ollut aiemmin käynyt Teollisuusliiton kursseilla, mutta ilmoittautui luottamusmiesten peruskurssille Murikka-opistoon. Koronakriisi muutti suunnitelmat.

Ensin olin menossa tammikuun kurssille, mutta se tuli täyteen ja myöhästyin siitä. Sitten maaliskuun kurssi peruuntui.

Onneksi Lönnblad huomasi Teollisuusliiton sivuilla käydessään, että koulutustarjonnassa on nyt uutuus: Johdatus luottamusmieheksi -verkkokurssi. Kun Murikka on kiinni, eikä paikallisia koulutuksiakaan voi järjestää perinteiseen tapaan, etäopiskelu paikkaa tilannetta.

Verkkokurssin Lönnblad kävi läpi yhden illan aikana. Hän arvosti sitä, että sai opiskella omaan tahtiinsa.

– Ehkä neljä tai viisi tuntia kului aikaa. Siellä oli videopätkiä ja erilaisia tehtäviä. Välillä jäin miettimään asioita, mutta jos joku juttu ei heti mennyt jakeluun, niin siihen kohtaan voi aina palata takaisin.

Osan kurssin asioista Lönnblad tunsi jo ennalta, mutta perustiedot tarkentuivat. Muun muassa kuva erimielisyyksien ratkaisusta työpaikalla selkeni.

Missä järjestyksessä kuuluu toimia, miten neuvotellaan ja kuinka prosessi etenee.

Kurssitiedostoon oli myös mahdollista lisätä omia ”muistilappuja”, joihin voi kirjata huomioitaan, tärkeinä pitämiään asioita ja yhteystietoja.

– Itse lisäilin sinne puhelinnumeroita. Että kenelle voi soittaa mistäkin asiasta, kertoo Lönnblad.

Hän on useimmiten soittanut Turun aluetoimistoon, jossa joko annetaan vastaus kysymykseen tai sitten kerrotaan oikea osoite, josta tiedon saa.

Lönnblad suunnittelee menevänsä opiskelemaan luottamusmiesten jatkokurssin Murikkaan, kun se jossain vaiheessa taas avaa ovensa. Mutta verkkokurssissa oli omat etunsa, ja se saattaakin olla tietyssä elämäntilanteessa kätevämpi vaihtoehto.

– Monelle voi olla vaikeaa lähteä Murikkaan viikoksi, perhesyistä tai töitten puolesta. Netissä voi tehdä vaikka tunnin päivässä, juuri niin kuin itselle sopii, sanoo Lönnblad.

TEKSTI MIKKO NIKULA
KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ

OIVALTAJA: Mari Nykänen: ”Oli helppo mennä uutena joukkoon, vaikkei tuntenut ketään”

”Se oli hyppy tuntemattomaan. En ollut ikinä käynyt missään liiton koulutuksissa. Enkä tiennyt, että tällainen mahdollisuus on ja että kurssia varten saa vapaata töistä”, kertoo Mari Nykänen.

FIRST STEP – TYÖTURVALLISUUTEEN JA TERVEYTEEN -KURSSI

MARI NYKÄNEN

Taimitarhatyöntekijä, Pieksämäki
UPM Kymmene Oyj, Joroisten taimitarha
Varkauden Teollisuusliiton ao. 24 hallituksen jäsen

Nykänen haki First Step – Työturvallisuuteen ja terveyteen -kurssille omien sanojensa mukaan ”hetken mielijohteesta” nähtyään Tekijässä Teollisuusliiton jäseniä kouluttavan Murikka-opiston mainoksen. Töistä järjestyi vapaata, ja hän pääsi osallistumaan kurssille Tampereelle.

Nykäsen ennakko-odotuksissa oli liikuntaa, ruokaa ja sikeitä yöunia. Nämä toiveet toteutuivat, ja lisäksi hän nautti hyvästä seurasta.

– Siellä oli lämmin ilmapiiri, me-henki. Oli helppo mennä uutena joukkoon, vaikkei ketään tuntenut etukäteen. Opettajatkin olivat mukavia ja kannustavia. Ruoka oli hirvittävän hyvää ja sitä oli tarjolla riittävästi. Välillä tuntui, että vähän liikaakin, hän naurahtaa.

First Stepistä suurin piirtein puolet oli teoriaa, puolet käytäntöä eli liikuntaharjoitteita. Illat olivat vapaa-aikaa. Kun sääkin oli lämmin ja kaunis, Nykänen tutustui Näsijärven rannalla sijaitsevan Murikan maastoihin.

– Olin ulkona kaikki illat. Pururatahan on siellä hyvä. Kallioilla oli kiva kiipeillä ja istua tuijottamassa vettä. Kävin rantasaunassa ja uimassa.

 Tuli taas intoa ja halu treenata. Nyt olisi tarkoitus mennä lokakuussa Lissaboniin juoksemaan, jos maailman tilanne silloin sallii, hän suunnittelee.

Treenausinnon lisäksi kurssi tuotti epäsuorasti toisenkin muutoksen elämään. Murikasta palattuaan Nykänen otti yhteyttä omaan ammattiosastoonsa kysyäkseen, tukeeko se kurssilla käyviä jäseniään. Häntä pyydettiin käymään ammattiosaston toimistolla ja kertomaan asiasta kasvokkain.

– Sille tielle minä sitten jäin.

Nykästä alkoi kiinnostaa ammattiosaston toiminta, ja kuluvan vuoden alusta hänestä tuli hallituksen jäsen. Hän myös lähti Murikkaan uudestaan ja kävi joulukuussa Järjestötoimijan perusteet -kurssin.

– Kokouskäytäntöjen harjoittelu oli hyödyllistä, kun en ollut niin paljon kokouksissa istunut.

Opintosihteerien seminaariinkin hän oli menossa, mutta se peruuntui koronaviruksen takia. Loppuvuodesta suunnitelmissa olisi vielä ammattiosaston toimintaan ja kirjoittamiseen liittyvät kurssit.

Murikkaan opiskelemaan kannattaa Nykäsen mielestä mennä useammasta syystä.

– Siellä saa uusia kokemuksia ja tapaa uusia ihmisiä. Murikassa on luontoa ja rauhaa. Se on hyvä irtiotto, unohtaa kotiarjen. Ja se ilmapiiri – tulee tunne, että me ollaan me.

TEKSTI MIKKO NIKULA
KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

OIVALTAJA: Juuso Vuorinen: ”Kouluttauduttava, jos tähän hommaan hakeutuu”

”Minusta on ylipäänsä turha hakeutua näihin hommiin, jollei kouluttaudu”, varatyösuojeluvaltuutettu Juuso Vuorinen sanoo. Syksyn työsuojeluvaaleissa valitut työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet aloittavat tehtävissään vuodenvaihteessa. Nyt on oikea aika hakea työsuojelun starttikurssille ja peruskurssille!

TYÖSUOJELUN OPINTOPOLKU

JUUSO VUORINEN

Digioperaattori
Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu
1. varatyösuojeluvaltuutettu, osaston varapuheenjohtaja ja nuorisovastaava
Keuruun Kirjatyöntekijäin ao. 591

Työsuojelun päivän starttikurssi kotiliepeillä Jyväskylässä viime vuoden alkupuolella, viikon peruskurssi Murikassa kevätpuolella ja täydentävät opinnot kahden viikon jatkokurssilla samassa paikassa sitten syksymmällä. Juuso Vuorinen kävi täyden suoran opintopolun työsuojelussa heti vuoden 2018 aikana.

– Minusta on ylipäänsä turha hakeutua näihin hommiin, jollei kouluttaudu, viime vuoden alusta työpaikkansa varatyösuojeluvaltuutettuna aloittanut Vuorinen painottaa.

– Itse tykkäsin siitä, että kävin kurssit saman vuoden aikana. Oli asiat paremmin muistissa.

Starttikurssilla käytiin läpi valtuutetun oleellisimpia tehtäviä ja saatiin tietoa liiton työympäristöyksiköstä. Peruskurssilla päästiin sitten jo käymään paremmin läpi lakitekstejä, työympäristön yleisimpiä haittoja ja kuormitustekijöitä.

– Olen ollut kirjapainossa töissä 13 vuotta ja ehtinyt tehdä monenlaista hommaa. Täällä on melkein joka työpisteellä käytössä jonkinlaisia kemiallisia aineita. Teollisuusliiton sopimusaloilla on yleensäkin käytössä paljon kemikaaleja.

Vuorinen kuvaa, että eri kurssien tiedollinen anti alkaa mennä jo sekaisin, mutta käytännön hyötyjä on kurssipaketista jo syntynyt.

– Meillä on oma järjestelmä kemikaalien käyttöturvatiedotteisiin. Nyt tiedän paremmin, miten niitä kannattaa lukea ja mitä tietoa etsiä.

”Kursseilla tulee ajatuksia siitä, voisiko omalla työpaikallakin olla asiat vielä paremmin tai voisiko jotain soveltaa meillekin.”

Mieluista kursseilla oli myös opetustyyli. Niin opettaja kuin muut kurssilaiset kertoivat omia käytännön kokemuksiaan siitä, mitä hyviä käytäntöjä on, mutta myös pulmatilanteista ja niiden ratkaisuista.

– Tuli ajatuksia siitä, voisiko omalla työpaikallakin olla asiat vielä paremmin tai voisiko jotain soveltaa meillekin, Vuorinen kuvaa parviälyn jälkeensä jättämiä ideoita.

Jatkokurssille joutui tekemään ennakkotehtävän oman työpaikkansa terveysvaaroista. Niitä toisten kurssilaisten kanssa purkaessa syntyi lisää ajatuksia turvallisuuden lisäämisen keinoista. Samalla kurssilla pääsi myös tutustumiskäynnille AVI:iin eli työsuojeluvalvonnasta vastaavaan aluehallintovirastoon.

Työsuojeluasiat ovat Vuorisen mielestä kirjapainossa jo nyt hyvin, ja työnantaja oli suorastaan mielissään siitä, että varavaltuutettu lähti heti kouluttautumaan

Vuorinen yllyttää erityisesti kaikkia niitä, jotka ovat juuri hakemassa tai valittu työsuojelun luottamusmiehiksi, lähtemään liiton kurssiputkeen.

– Ja oli minun kursseillani niitäkin, jotka olivat käyneet kurssit kauan, kauan sitten. Ei ole huono ajatus käydä näitä uudestaankaan!

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

Lue tästä lisää Teollisuusliiton koulutustoiminnasta ja hae kurssille

OIVALTAJA: Vesa Holappa: ”Viisaus kumpuaa paikalla olijoista”

AMMATTIOSASTOJEN KEHITTÄMISVIIKONLOPUT

VESA HOLAPPA

Rehtori
Murikka-opisto
Tampere

Ensi vuoden ammattiosastojen kehittämisviikonlopuissa Murikassa kirkastetaan toimintaa ja etsitään keinoja kiinnittää jäsenet tukevammin mukaan osaston toimintaan. Tavoitteena on päästä pois pelkkien sääntömääräisten kokousten ja pilkkikisojen järjestämisestä kohti oman toiminnan virkistymistä.

– Tämä on liitolta kädenojennus osastoille, viikonloput ovat ilmaisia eikä ammattiosastojen tarvitse osallistua kustannuksiin. Joka viikonlopun aloittaa varmaankin jokin ajatuksia herättelevä alustus, mutta loppu on osallistujien varassa. Viisaus lähtee paikalla olijoista. Tavoitteena on miettiä ammattiyhdistysliikkeen arvoja ja sitä, mikä on ydintoimintaamme, Murikka-opiston rehtori Vesa Holappa kaavailee.

Kutsut ensimmäisiin tilaisuuksiin ovat lähdössä loppusyksyn aikana. Kolme kehittämisviikonloppua pidetään kevätkaudella, kolme syyskaudella. Joka alueelta kutsutaan ammattiosastojen hallituksista 8 henkilöä kustakin. Jos Murikan yhden hengen huoneiden kapasiteetti eli 100 henkeä ylittyy, ryhdytään osallistujamääriä rajoittamaan, Holappa toteaa kehittämisseminaarien käytännön kulusta.

”Voisivatko ammattiosastot löytää uusia yhteistyön muotoja? Voisivatko ammattiosastot tiivistää esimerkiksi edunvalvontaa alueellisesti?”

– Tämä ei ole lupaus, että viikonlopun jälkeen kaikki ongelmat osaston toiminnassa tulisivat taklatuiksi. Mutta tämä on jatkoa ammattiosastojen kehityskeskusteluille. Niissä on nähty, mitkä asiat hiertävät, kun useinkaan toiminta ei puhuttele tavallista rivijäsentä, varsinkaan nuoria jäseniä.

– Viikonlopuissa yritetään löytää vielä kerran se, miksi ammattiosastot ja ylipäänsä ammattiyhdistysliike ovat olemassa. Jaetaan ideoita ja keskustellaan siitä, miten jäsensuhdetta tiivistetään.

Viikonlopun aikana yritetään löytää sellainen yhteinen sävel alueen ammattiosastojen välille, että voidaan puhua jonkinlaisesta loppujulkilausumasta ja sitoutumisesta jatkamaan toiminnan päivitystyötä.

– Aluetoimistot tulevat mukaan tämän työn seuraamiseen ja tukemiseen, Holappa lupaa.

Murikka-opiston rehtori on hyvin tietoinen siitä, miten suuressa puristuksessa koko ay-liike on. Työelämän rakenteet muuttuvat, ja työnantajat haluavat painaa työn ehtoja aina vain kehnommiksi kansainväliseen kilpailukykyyn vedoten.

– Melkoisissa puolustusasemissa me olemme. Mutta voisivatko ammattiosastot löytää uusia yhteistyön muotoja? Voisivatko ammattiosastot tiivistää esimerkiksi vaikuttamistyötään ja edunvalvontaa alueellisesti, yhdessä, Holappa yllyttää miettimään uusia voimaantumisen keinoja.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA KITI HAILA

OIVALTAJA: Tiia Pyhtilä: ”Otetaan muut reilusti huomioon”

”Työyhteisön jouhevassa toiminnassa kysymys on paljolti siitä, miten itse ottaa muut huomioon ja pyrkii tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa”, sanoo Hyvinvointia työelämään -kurssille osallistunut Tiia Pyhtilä.

TIIA PYHTILÄ

Ikkuna- ja ovityöntekijä
Piklas Oy, Pyhäntä
2. varatyösuojeluvaltuutettu
Ammattiosaston hallituksen jäsen
Pyhännän Puutyöväen ao. 813

Pyhäntäläinen Tiia Pyhtilä kävi Hyvinvointia työelämään  -viikonloppukurssin viime vuoden lokakuussa Oulussa.

– Sisältö houkutteli osallistumaan. Työhyvinvointi ja henkinen hyvinvointi ovat tärkeitä asioita, Tiia Pyhtilä arvioi.

Kurssilla aihepiiriin paneuduttiin luento-osuuksilla ja ryhmätöitä tekemällä.

– Meitä pyydettiin esimerkiksi määrittelemään se, mitä hyvinvointi on. Ryhmissä kukin sai kertoa kokemuksistaan, tuoda esiin ajatuksiaan hyvinvoinnista ja sen merkityksestä sekä siihen yhteydessä olevista tekijöistä.

– Vastaukseksi siihen mitä hyvinvointi on, tiivistyi henkilökohtainen henkinen ja fyysinen hyvinvointi sekä hyvä työilmapiiri niihin vaikuttavana asiana. Lisäksi mahdollisuus kehittyä työssä ja tietoisuus tulevasta sekä työelämän joustavuus puolin ja toisin, eli myös työntekijän tarpeita ajatellen, koettiin hyvinvoinnin kannalta tärkeiksi seikoiksi.

Vaikka kurssilla keskityttiin paljolti työelämän kysymyksiin ja asioihin, oli työskentelyn lähtökohtana ehyt käsitys ihmisistä ja elämästä.

– Kyllä se sai paljon ajattelemaan myös sitä, miten työstä palautuu ja mistä vastapaino työlle muodostuu. Minulla se on toisaalta ystäväpiiri ja toisaalta se, että pääsen rauhoittumaan ja löydän aikaa lukemiselle. Se on minun juttuni. Luen todella paljon.

”Mukava ilmapiiri rakennetaan hyvillä käytöstavoilla. Esimerkiksi sillä, että tervehditään toisia, on jo myönteinen vaikutuksensa,”

Kurssin näkökulma laajentui myös työyhteisön kokoiseksi.

– Kun mietimme ihmisten erilaisuutta, erilaisia tapoja toimia ja käsitellä asioita, havaitsimme porukalla, että työyhteisön jouhevassa toiminnassa kysymys on paljolti siitä, miten itse ottaa muut huomioon ja pyrkii tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

– Olen niitä oppeja käyttänyt työpaikalla. Mukava ilmapiiri rakennetaan hyvillä käytöstavoilla. Esimerkiksi sillä, että tervehditään toisia, on jo myönteinen vaikutuksensa, joka näyttää myös leviävän eteenpäin, kun itse pitää tavasta kiinni.

– Kun ottaa muut huomioon, on reilu ja ystävällinen, niin harvemmin sillä huonoa kaikua takaisin saa.

Pyhtilä on tyytyväinen, että tuli kurssin käyneeksi.

– Kurssi vastasi odotuksiin. Sieltä sai paljon hyviä ajatuksia ja eväitä työelämään. Suosittelen lämpimästi.

Työhyvinvointiin paneudutaan tänä vuonna otsikolla Työn imua etsimässä. Alueilla järjestettävien viikonloppukurssien kohderyhmänä ovat kaikki työmarkkinoiden käytettävissä olevat liiton jäsenet.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVA MISKA PUUMALA

Lue tästä lisää Teollisuusliiton koulutustoiminnasta ja hae kurssille

OIVALTAJA: Teemu Huhti: ”Muksukurssi jakoi vastuuta perheestä”

Teemu Huhti ja hänen kaksi tytärtään viettivät viime kesänä yhdessä viikon Teollisuusliiton kursseilla Murikassa. Isä opiskeli paikallista sopimista, ja tyttäret tutustuivat ikätovereihin muksukurssilla.

– Positiivinen fiilis jäi hommasta. Myös tyttäret olivat innoissaan, Huhti kertoo.

Omaa paikallisen sopimisen kurssiaan Huhti luonnehtii varsin kattavaksi.

– Joka puolella halutaan sopia paikallisesti yhä enemmän. Kurssi antoi eväät siihen, miten neuvotteluihin valmistaudutaan.

Kurssilla tehtiin myös harjoitustöitä.

– Oma työni koski työaikapankkia. Työpaikalla asia eteni sille asteelle, että luottamusmiehen kanssa jätimme pankista työnantajalle ehdotuksen.

Työntekijöiden esitys ei vielä johtanut konkreettiseen tulokseen. Huhdin mielestä henkilöstön kannattaa kuitenkin olla aloitteellinen työpaikan kehittämisessä.

– Työaikapankille on jatkoneuvotteluja varten pohja olemassa ja pallo työnantajalla. Voimme jatkaa milloin vain keskustelua, jos työnantaja kokee sen aiheelliseksi.

Huhdin mukaan liiton kurssilla on helppo verkostoitua saman alan ihmisten kanssa.

– Meillä on toistemme yhteystiedot. Voin tarpeen tullen kääntyä heidän puoleensa ja kysyä, onko heillä kokemusta jostain asiasta, jota voisi hyödyntää omassa työelämässä.

”Minä tykkäsin, että sain lapset mukaan. Ei ole samanlaista, jos on kolmen lapsen isänä perheestä erossa viikon jossain kurssilla.”

Huhdin mielestä Murikka on vireä paikka.

– Samaan aikaan oli paljon muitakin kursseja. Tauoilla ja iltaisin näkee laajan skaalan porukkaa. Kun kaikki ovat liiton koulutuksessa, niin siinä tulee hyvin äkkiä juttuun. Eri näkökulmia moneen asiaan on helppo saada.

Samaan aikaan tyttäret Kerttu, 8, ja Hertta, 4, viihtyivät Murikassa muksukurssillaan.

– He saivat viikon kestävän leirin aikana ystäviä. Kertulle on jäänyt sieltä kaveri, jonka kanssa he kirjoittelevat toisilleen. He ovat olleet sen jälkeen yhteydessä useasti.

– Lapset tykkäsivät siitä, että siellä oli paljon ohjaajia ja aktiviteettia. En tiedä kaikkea mitä he tekivät, mutta ohjelma oli hyvin monipuolinen, askartelusta ulkoliikuntaan. Illaksi oli lapsille järjestetty erilaista ohjelmaa, muun muassa jäätelöbaari ja disco.

Perheen äiti oli pienimmän lapsen kanssa kotona.

– Se oli hänellekin rentouttavaa, koska muuten lapsia olisi ollut kolme.

– Minä tykkäsin, että sain lapset mukaan. Ei ole samanlaista, jos on kolmen lapsen isänä perheestä erossa viikon jossain kurssilla. Sinä kuitenkin pohdit kotijuttuja siinä samalla. Nyt vastuu jakaantui tasapainoisesti molemmille vanhemmille, ja minä sain olla täysipainoisesti kurssilla.

TEEMU HUHTI

Työsuojeluvaltuutettu
Finnfeeds Finland Oy
Nousiainen

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ

Lue tästä lisää Teollisuusliiton koulutustoiminnasta ja hae kurssille

OIVALTAJA: Erkki Sinisalo: ”Koulutus on alkanut kiinnostaa yhä enemmän ja enemmän”

”Sanotaan nyt niin, että oli hyvä katsoa, mitä uutta ryhmätöissä tulisi esiin”, Erkki Sinisalo perustelee päätöstään lähteä kurssille Ammattiosaston toimijat alueellisen yhteistyön kehittäjinä.

Kurssi pidettiin viime vuoden maaliskuussa. Kurssi lykkäsi Erkki Sinisalon mielestä ”vanhoista” liitoista eli eri taustoista tulleiden teollisuusliittolaisten yhteistyötä eteenpäin.

– Porukkaa oli eri liittojen puolelta ja kaikista alueen ammattiosastoista. Ja joka puolelta oli tullut aktiivista väkeä. Minusta ammattiosastojen välinen yhteistyö on lähtenyt liikkeelle aika hyvin, Sinisalo kehaisee.

Sinisalo on toiminut hissiyhtiön modernisaatiopuolen luottamusmiehenä vuodesta 2011. Viime vuonna hän oli myös hissityöntekijöiden ammattiosaston puheenjohtaja. Luottamustoimien sikermään kertyi vielä Helsinki–Uusimaan opintojaoksen puheenjohtajuus ja liiton koulutusjaoston jäsenyys.

”Tämä koulutus on minusta fantastinen mahdollisuus jäsenille.”

– Jotenkin on koulutus alkanut kiinnostaa yhä enemmän ja enemmän. Koulutuksen kehittäminen on tavattoman kiinnostavaa. Meidän on luotava oppimisen polku, joka toimii ja jota väki toivoo. Ei koulutusta järjestetä vain koulutuksen takia.

– Kimmokkeen tähän sain oikeastaan Murikan kolmen kuukauden kurssilta vuonna 2017. Kun näin vanhana miehenä ottaa haasteen vastaan ja lähtee kurssille, jossa on kaksi lopputyötä ja joista pääsee vielä läpi, niin kyllä se innostaa. Kolmen kuukauden kurssille lähtöä ei pidä yhtään aristella, vuonna 1963 syntynyt Sinisalo yllyttää.

Hissimiehen mielestä jo Metalliliiton aikoina Murikan opetus ja puitteet olivat tavattoman hienot.

– Murikassa on todella hyvä opetus, ja vielä vain paranee ja tarjonta laajenee. Tämä koulutus on minusta fantastinen mahdollisuus jäsenille. Ja minusta on hienoa, että nyt Murikassa otetaan huomioon myös ruotsinkieliset jäsenet, Sinisalo hehkuttaa viitaten luottamusmiesten kursseihin ruotsiksi.

Ainoaksi Murikan ”miinukseksi” jää Sinisalon mielestä liian hyvä ruoka.

– Kai viikon kurssilta melkein jokainen palaa kotiin kolmen lisäkilon kanssa!

ERKKI SINISALO

Erikoisvikamies
KONE Hissit Oy, Helsinki
Helsingin Hissityöntekijät ao. 128

Tänä vuonna vastaava valtakunnallinen viikonloppukurssi ammattiosaston toimijoille järjestetään nimellä VERKOSTOIDU, TUTUSTU JA TOIMI YHDESSÄ! Se pidetään kaikilla alueilla maaliskuussa. Kurssilla pohditaan ammattiosaston aktiivista toimintaa liitossa, tutustutaan aluetoimiston rooliin ja tehtäviin sekä mietitään pajatyönä tulevaa yhteistyötä.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA PEKKA ELOMAA

OIVALTAJA: Ville Kivimäki: ”Genevekoulu näytti ison kuvan”

”Silmiä avaava reissu. Pääsee näkemään isomman kuvan siitä, mitä maailmalla tapahtuu.”

Ville Kivimäki vietti touko–kesäkuussa kolme viikkoa Genevessä tutustumassa maailman työjärjestön ILO:n toimintaan sekä siihen, miten työehtoja säännellään maailmanlaajuisesti. Hän oli opiskelijana pohjoismaiden yhteisesti järjestämässä Genevekoulussa.

Ajatus osallistumisesta syntyi kevättalvella melko nopeasti tuttujen teollisuusliittolaisten innostamana.

– Aika nopealla aikataululla tein päätöksen.

Työnantajakin oli ymmärtäväinen hanketta kohtaan, joten kalenterista järjestyi tarvittava aika.

– Ammattiosasto tuki reissua, mikä helpotti huomattavasti, Kivimäki kiittelee.

– Toivottavasti muiltakin osastoilta löytyy tukea, ettei kellään jäisi taloudesta kiinni.

Huhtikuussa pidettiin Ruotsissa neljän päivän valmistava jakso. Geneveen matkasi lopulta eri pohjoismaista 28 opiskelijaa, joista neljä oli suomalaisia, Kivimäki ainoana teollisuusliittolaisena.

– Se pohjoismainen porukka oli saman- ja hyvähenkinen. Itse pärjäsin joukossa hyvin englanniksi.

ILO:n konferenssissa tuli selväksi, että Pohjoismaiden maine maailmalla on erittäin vahva.

”Kynnys lähteä Genevekouluun voi tuntua korkealta, mutta asiat on järjestetty hyvin, eli siellä saa apua ja vastauksia kysymyksiin.”

– Pohjoismaitahan pidetään muualla maailmassa käytännössä paratiisina. Meillä onkin vastuu näyttää, että hyvinvointiyhteiskunnat toimivat, meitä seurataan yllättävän tarkasti. Hyvät järjestäytymisasteet, kollektiivinen neuvottelujärjestelmä ja kattavat tessit, sille pohjallehan hyvinvointi perustuu, Kivimäki sanoo.

Myös ILO järjestönä toimii kolmikantaperiaatteen mukaisesti.

– Mielenkiintoista oli kuunnella, mitä näkemyksiä oli eri maiden työnantajilla, työntekijöillä ja hallituksilla.

Hauskana esimerkkinä Kivimäki mainitsee työnantajaleirin ranskalaisen edustajan kehuvan puheenvuoron siitä, kuinka Suomessa on erittäin joustavat työmarkkinat.

Yllätyksenä tuli, kuinka laaja-alaisesti ILO vaikuttaa maailmalla.

– Prosessit kestävät useita vuosia. Mutta kun on koko maapallo edustettuna, niin ei se kovin nopeaa voi ollakaan.

Yksi komitea, jota Kivimäki seurasi, käsitteli naisiin työelämässä kohdistuvaa häirintää ja väkivaltaa.

– Komiteassa oltiin yksimielisiä, että aiheesta pitää tehdä yleissopimus. Sisällöstä ei päästy sopuun, mutta siitä jatketaan seuraavassa yleiskokouksessa.

Kivimäki onkin hyvin tyytyväinen, että lähti Genevekouluun, ja haluaa kannustaa muitakin tarttumaan mahdollisuuteen.

– Siellä pääsee isosti pois Suomen kuplasta. Kynnys lähtöön voi tuntua korkealta, mutta asiat on järjestetty hyvin, eli siellä saa apua ja vastauksia kysymyksiin.

VILLE KIVIMÄKI

Pääluottamusmies
Valtra Oy
Suolahden Traktoritehtaan työntekijäin ao. 141

GENEVEKOULU

Pohjoismainen Genevekoulu on tarkoitettu ammattiliittojen aktiivitoimijoille. Koulun pääjakso järjestetään YK:n työjärjestön ILO:n vuosittain kesäkuussa pidettävän työkokouksen yhteydessä. Koulu tarjoaa mahdollisuuden opiskella pohjoismaisten kollegoiden kanssa työelämän kansainvälistymistä. Haku tämän vuoden Genevekouluun päättyy 31.1. LUE LISÄÄ TÄSTÄ!

TEKSTI MIKKO NIKULA
KUVA PETRI BLOMQVIST

OIVALTAJA: Juha Vasara: ”Murikassa syntyy paljon spontaania keskustelua”

Yhteys työpaikkojen arkeen ja käytännönläheisyys. Nämä tekijät leimaavat vahvasti Murikka-opiston työsuojelukursseja, luonnehtii työsuojeluaineiden opettaja Juha Vasara.

– Täällä kursseilla tulee aina vastaan paljon konkreettisia tilanteita ja esimerkkejä siitä, mitä opiskelijoitten omilla työpaikoilla on tapahtunut.

Vertailukohtana Vasaralla on akateeminen maailma. Hän aloitti Murikassa toukokuussa, mutta oli sitä ennen reilut kymmenen vuotta turvallisuustekniikan opettajana ja yrityshankkeiden toteuttajana Tampereen teknillisellä yliopistolla, jossa hänen erityisalaansa olivat turvallisuusjohtaminen ja riskienhallinta työpaikoilla.

Sopiva hetki vaihtaa töitä koitti keväällä, kun Vasara jätti tarkastettavaksi väitöskirjansa, jonka aiheena oli turvallisuusvaatimusten hallinta kansainvälisessä liiketoiminnassa.

– Huomasin netistä työpaikkailmoituksen, että Murikka-opisto hakee opettajaa. Tehtävä vaikutti kiinnostavalta, hän kertoo.

”Murikassa syntyy paljon keskustelua ja tiedonvaihtoa. Yliopistolla sitä ei niin paljon ja spontaanisti tapahtunut.”

Vasara palkattiin toukokuussa ja hän aloitti työsuojelukurssien vetämisen kesäkuussa. Uudessa työssään hän on pannut merkille teollisuusliittolaisten kovan motivaation.

– Murikassa paistaa läpi opiskelijoiden innokkuus, halu saada tietoa ja osaamista omaan työsuojelutehtävään sekä kehittää oman työpaikan työoloja ja turvallisuutta.

Seurauksena aktiivisesta asenteesta on myös vahva vuorovaikutus kurssilaisten välillä.

– Täällä syntyy paljon keskustelua ja tiedonvaihtoa. Yliopistolla sitä ei niin paljon ja spontaanisti tapahtunut.

Opiskelijoiden palaute on keskeistä, kun Vasara suunnittelee kurssien sisältöä ja toteutusta. Myös liiton työympäristöyksikkö on tärkeänä tukena.

– Heidän kauttaan tulee tietoa siitä, mitä kentällä tapahtuu ja millaisia asioita kannattaa kursseilla nostaa käsittelyyn.

JUHA VASARA

Työsuojeluaineiden opettaja
Murikka-opisto

TEKSTI MIKKO NIKULA
KUVA JYRKI LUUKKONEN