”Paikalliseen koulutukseen on helppo tulla”

TEKSTI MIKKO NIKULA
KUVA JUSSI PARTANEN

JUHA VIRTA

Opintosihteeri, taloudenhoitaja, Porin Teollisuustyöntekijät ao. 6
Sampo Rosenlew, Pori

Ammattiosaston opintosihteerin tehtävään kuuluu, että koulutusten järjestämistä hiotaan jatkuvasti; vaikka perusasiat olisivat kunnossa, aina voi yksityiskohdissa parantaa.

– Paikallisten koulutusten tarve tulee siitä, että kaikki eivät kuitenkaan pääse lähtemään kotoa viikoksi Murikkaan, sanoo Porin teollisuustyöntekijöiden opintosihteeri Juha Virta. Hän työskentelee Sampo Rosenlewilla Porissa ja oli kymmenen vuoden ajan myös työpaikan pääluottamusmies.

Viime keväänä Teollisuusliitto järjesti virtuaalisen opintosihteeri-infon, johon Virtakin osallistui. Siellä käytiin läpi paikallisten koulutusten perusasioita, mutta myös pitkään mukana olleelle oli hyödyllistä päivittää tietojaan.

– Kertaus on opintojen äiti. Oli hyvä käydä läpi esimerkiksi sitä, millä perusteilla ja miten paljon ammattiosasto saa liitolta tukea kurssin järjestämiseen.

Huhtikuussa alkavat eri puolilla Suomea koulutuksen roadtripit eli alueelliset opintoillat. Niiden sisällössä on paljon samaa kuin etänä pidetyssä opintosihteeri-infossa: koulutustoiminta-aktiivit miettivät porukalla, miten saadaan jäseniä innostettua kursseille ja koko ammattiosaston toimintaa vireämmäksi koulutusten avulla.

– Kyllä nyt jo odottaa, että pääsee käymään lähikoulutuksissa, kun on Teamsilla pyöritetty toimintaa niin kauan, iloitsee Virta.

Ammattiosaston on hyvä kerrata, millä perusteilla ja miten paljon osasto saa liitolta tukea kurssin järjestämiseen, Juha Virta sanoo.

Normaaliaikoina, eli ennen koronaa, hänen ammattiosastonsa on järjestänyt vuosittain 4–7 paikallista koulutusta.

– Aiheina ovat olleet esimerkiksi sosiaaliturva ja eläkeputki, ja atk-koulutuksiakin on pidetty. Vetäjinä on usein käytetty Murikan opettajia ja joskus aluetoimitsijoita.

Osallistujia kursseilla on käynyt melko hyvin, mutta ”Kuutonen” onkin suuri ammattiosasto, jolla on yli 2 000 jäsentä. Virta tietää, että pienemmille osastoille toimivien koulutusten järjestäminen on hankalampaa. Hän miettii, mitä Teollisuusliitto voisi tehdä asian eteen.

– Ehkä saisi olla liiton säännöissä, että koulutusvastaava olisi joka osastolla. Ja enemmän voisi olla rahallista tukea liitolta osastoille. Paikallisia koulutuksia pitäisi saada lisättyä siitäkin syystä, että siellä on helpompi tutussa porukassa aloittaa opiskelupolku kuin Murikan kursseilla, koska sinne lähtö ei tosiaan ole kaikille mahdollista.

Hyvä konsepti Porissa on ollut, että koulutuksen kylkiäisenä mennään katsomaan Ässien peliä.

– Vapaa-ajanjaosto avaa vuoden yleensä tällaisella kurssilla, ja sitä jo syksyllä kysellään, että onko taas se koulutus ja kiekkomatsi tulossa.