Työympäristöseminaarista näkökulmia työsuojeluun – ”Täältä saa ideoita valtuutetun työhön”
TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN
KUVAT JYRKI LUUKKONEN
Työympäristöseminaari tarjosi laajan kirjon ideoita ja ajatuksia työsuojeluvaltuutettujen työhön.
Murikka-opistossa järjestetty työympäristöseminaari kokosi jälleen yhteen työsuojeluvaltuutettuja ympäri Suomea. 12.–13.5.2026 järjestetty seminaari käsitteli työsuojelutyötä useista eri näkökulmista.
Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosaston osastopäällikkö Markku Rautio avasi seminaarin esittelemällä vuoden alussa aloittaneen viraston toimintaa ja samalla myös uudistuneen työsuojeluviranomaisen toimintaa.
Raution mukaan työsuojeluviranomaisen työssä ei ole varsinaisesti tapahtunut muutosta uuteen virastoon siirtymisen myötä. Suurin muutos on se, että nyt työsuojeluviranomainen pystyy toimimaan saumattomasti koko Suomessa entisten alueellisesti rajattujen aluehallintovirastojen sijasta.
– Muutos on ollut hyvä asia. Nyt pystymme valtakunnallisesti ja järkevästi suuntaamaan resursseja ja toisaalta pystymme paremmin miettimään esimerkiksi useammalla paikkakunnalla toimivien työpaikkojen valvontaa, Rautio kertoo.
Suomalaisilla työpaikoilla riittää työsuojeluvalvojalle yhä valvottavaa. Viime vuonna viranomainen teki noin 19 800 tarkastusta, antoi noin 38 300 toimintaohjetta ja noin 5 700 kehotusta. Virasto tutki 790 vakavaa työtapaturmaa, teki 343 tutkintapyyntöä poliisille ja antoi 199 velvoittavaa päätöstä. Maksettavaksi tuomittuja uhkasakkoja oli yhteensä yli 0,5 miljoonaa euroa.
Raution mukaan työsuojeluviranomainen on valinnut valvonnan painopisteikseen perinteisen työolojen valvonnan, työelämän pelisääntöjen noudattamisen sekä psykososiaalisen kuormituksen vähentämisen.
Valitut painopisteet ovat työelämän trendejä. Perinteisessä työsuojelutyössä eli työolosuhteissa työpaikoilla monet vaarat ovat säilyneet entisellään. Edelleen esimerkiksi melu ja pöly aiheuttavat ongelmia. Rinnalle on tullut myös uusia vaaroja.
– On tullut erilaista tekniikkaa, kuten vaikkapa nanotekniikkaa. On tullut erilaisia tekoälyn ohjaamia koneita, jotka lisäävät vaaroja entisten päälle. Työelämän haasteet monimuotoistuvat aivan kuten tapahtuu fyysisessä työympäristössäkin, Rautio sanoo.
– Psykososiaalisessa kuormituksessa tulevat ihmisten jaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyvät asiat, kuten häirintä- ja syrjintätapaukset. On valitettavan kasvava trendi, että ihmiset kokevat työn vaativan heiltä liikaa. Osa asioista kuuluu viranomaisen toimivaltaan ja osa ei.
Työsuojeluviranomainen haluaa myös, että suomalaisilla työpaikoilla noudatetaan työelämän pelisääntöjä. Rautio kritisoi sitä, että esimerkiksi nykyinen hankintalaki ohjaa julkisia toimijoita hankkimaan vain edullisinta.
– Valitettavan usein edullisin saadaan aikaan sääntöjä rikkomalla, esimerkiksi ei makseta asiallisia palkkoja tai tingitään joistakin turvallisuusratkaisuista. On kummallinen tilanne, että me verovaroin tuemme sellaisia toimijoita, jotka rikkovat lakia.
TYÖSUOJELU NOUSI YKKÖSASEMAAN
Työympäristöseminaariin osallistunut työsuojeluvaltuutettu Jari Hyvönen sanoo, että työsuojelun parantuminen työpaikalla on pitkällisen työn tulos.
Hyvösen mukaan hänen työpaikallaan Lahden Isku Interiorilla työsuojelutoiminta on parantunut selvästi 2000-luvun alkuun verrattuna.
– Meille ovat tulleet erilaiset työryhmät ja työsuojelutoimikunnat. On helpotettu muun muassa turvapalautteiden antamista ja yhteistoimintaa. Myös yhteydenpito työnantajaan on parantunut. Lisäksi varhaista puuttumista on parannettu, Hyvönen sanoo.
– Mielestäni syy parantuneeseen työsuojelutoimintaan on se, että työnantaja on alkanut ottaa työsuojeluasiat tosissaan. Työsuojelu on työpaikallamme prioriteeteissä ykkösenä.
Työsuojelutyön parantuminen näkyy myös siinä, että varsinaisia työtapaturmia Iskulla sattuu enää harvoin. Tiedotuksen lisääminen sekä työntekijöiden, esimiesten ja työnantajan asennemuutos ovat Hyvösen mukaan vaikuttaneet työtapaturmien vähentymiseen.
– Me painotamme jatkuvasti ihmisille rauhallisuutta, työturvallisuuteen liittyvien ongelmien raportoimista matalalla kynnyksellä sekä työntekijöiden omatoimista asennoitumista turvalliseen työn tekemiseen.
Työntekijöiden jaksaminen puhututtaa Iskullakin. Erityisesti viime vuosina työntekijöiden jaksamista on koeteltu, kun yhtiö on ollut yrityssaneerausmenettelyssä. Lomautuksia tehtaalla on edelleen.
– Työntekijöillä on ollut ymmärrettävästi huolta työpaikastaan. Työnantaja on pyrkinyt rauhoittamaan tilannetta muun muassa säännöllisillä infotilaisuuksilla. Myös minä olen keskustellut työntekijöiden kanssa. Lisäksi työterveys on tarjonnut apua jaksamiseen.
Työympäristöseminaarista Hyvönen haki muistin virkistystä.
– Täydennystä tarvitaan, kaikkea ei muista. Siitä on kuitenkin jo pitkä aika, kun olen käynyt työturvallisuuden kurssit. Alustukset ja työpajat ovat tarjonneet mielenkiintoista tietoa.
VALTUUTETUN TYÖ ON VAIHTELEVAA
Työympäristöseminaarista ajatuksia työsuojeluvaltuutetun työhönsä haki myös Abloyn Joensuun tehtaan työsuojeluvaltuutettu Katja Vänskä. Hän aloitti valtuutettuna vuoden vaihteessa.
– Ajattelin, että jotain ajatuksia, ideoita ja vinkkejä saisi tähän työhöni täältä seminaarista. Kaikki on itselleni vielä aika uutta, Vänskä pohti.
Vänskä sanoo, että häntä alkoivat kiinnostaa turvallisuus- ja työhyvinvointiasiat, ja hän tuli valituksi työsuojeluvaltuutetuksi.
Vänskän mielestä työsuojeluvaltuutetun työ on ollut hyvin erilaista hänen aiempaan työhönsä verrattuna. Aiemmin hän työskenteli tuotannossa.
– Työ on todella vaihtelevaa. Nyt työ on enemmän toisten kuuntelua, opiskelua ja palavereita.
Vänskän mukaan Abloyllä työsuojelutoiminta on korkealuokkaista. Työturvallisuudesta pidetään tehtaalla hyvää huolta.
– Meillä tuntuu olevan perusasiat hyvin kohdillaan. Pidetään työturvallisuudesta hyvää huolta, niin fyysisestä turvallisuudesta kuin työntekijöiden jaksamisestakin.
