Vakavat rengasräjähdykset ja kuolemaan johtaneet työtapaturmat käynnistivät autonrengasalalla poikkeuksellisen yhteistyön. Tuloksena syntyi alan oma rengasturvallisuuskorttikoulutus. Kahdessa vuosikymmenessä koulutus on muuttanut työtapoja, lisännyt turvallisuusosaamista ja vahvistanut yhdessä lainsäädännön kanssa alan turvallisuuskulttuuria.
Tästä on kyse
- Autonrengasala on Suomen ensimmäinen toimiala, jolla on oma työturvallisuuskorttikoulutus.
- Koulutus käynnistettiin vuonna 2006 vähentämään vakavia työtapaturmia, joiden taustalla oli useita kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Alan suurimmat toimijat kehittävät koulutusta yhdessä turvallisten työtapojen edistämiseksi.
- Kahdessa vuosikymmenessä turvallisuuskortin on suorittanut noin 3 000 ammattilaista. Koulutuksen sisältöä päivitetään vuosittain vastaamaan alan uusia riskejä.
Raskaan kaluston asentaja Janne Ruotsalainen purkaa kaivinkoneen rengasta Kuopion Euromasterin hallissa. Rengas on asiakkaan. Ruotsalainen katsoo saako sen korjattua ja asentaa ensitöikseen pyörän rengaskoneeseen. Ruotsalaisella on päällään suojalasit ja kuulosuojaimet.
Ruotsalainen on ollut alalla 25 vuotta ja tuntee rengasalan turvallisuuden näiltä vuosikymmeniltä hyvin.
– 1990-luvulla ei yksityisellä rengaspuolella paljon turvallisuuteen puututtu. Kyllähän niitä renkaita posahteli ja räjähteli, Ruotsalainen kertoo.
Rengasalan yksi suurimpia turvallisuusriskejä on renkaiden räjähtäminen paineistuksen yhteydessä. Lisäksi vaaratekijöitä ovat melu, kasvaneet pyöräkoot, rengasrikkopalvelut tien päällä ja haastavat työolosuhteet erityisesti pimeän aikaan.
Näin sanoo Erkki Salmivalli, Suomen Euromaster Oy:n aikaisempi työsuojelu- sekä laatu- ja ympäristöpäällikkö ja sisäinen tarkastaja. Salmivalli on hiljattain jäänyt eläkkeelle ja tullut Kuopioon juhlistamaan rengasturvallisuuskorttikoulutuksen 20 vuotista taivalta.
– Vianorin silloinen toimitusjohtaja Seppo Kupi toi Autonrengasliiton hallituksen kokouksessa esille, että alalla on tapahtunut paljon vakavia työtapaturmia ja alan tulisi tehdä jotain yhdessä.
VAKAVAT TYÖTAPATURMAT KOULUTUKSEN TAUSTALLA
2000-luvun alun vuosien tilastolliset lukemat olivat karuja. Renkaiden räjähtämisessä ja lukkorenkaiden pettämisessä tai irtoamisessa kuoli useita työntekijöitä.
– Kun ihminen on renkaan kylkialueella ja rengas tulee syliin, siinä väistämättä lähtee henki, Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Kalle Forsman sanoo.
Tämä ei olisi niin vaikuttavaa, jos emme tekisi yhteistyötä.
Rengasturvallisuuskorttikoulutus on alan yhteinen ponnistus.
– Tämä ei olisi niin vaikuttavaa, jos emme tekisi yhteistyötä, Forsman kuvailee.
Koulutuksen järjestäjinä kaksi suurinta alan toimijaa Vianor ja Euromaster löivät hynttyyt yhteen. Mukaan tulivat heti alussa myös silloinen Kemianliitto ja Autonrengasliitto. Työturvallisuuskeskus valikoitui järjestäjän rooliin, jotta koulutuksen laatu voitiin turvata.
– Koulutus on tasa-arvoinen kaikille. Emme koeta kilpailla siinä, kuka on turvallisin toimija, Forsman sanoo.
Autonrengasliiton toimitusjohtaja Nina Sillantaka painottaa, että kyseessä on yhteiskuntavastuu ja vastuullisuus alalla. Alalla on paljon mikroyrityksiä. Jos suuryritykset kouluttaisivat vain oman väen, muut toimijat jäisivät ulkopuolelle.
TURVALLISUUSKORTILLE ON JATKUVA KYSYNTÄ
Ensimmäinen rengasturvallisuuskoulutus pidettiin vuonna 2006 Nokian renkailla. Mukana oli toimitusjohtajia, pisteiden päälliköitä ja asentajia.
Rengaskorttikoulutuksen tavoitteena on lisätä tietoa rengasalan riskeistä ja vastuusta sekä opastaa turvallisissa työtavoissa. Koulutuksia järjestetään vuosittain vähintään neljällä eri paikkakunnalla kahden päivän ajan. Koulutus on päivän mittainen.
– Pääkaupunkiseudulla ja Tampereella ollaan melkein joka vuosi. Vaihtuvuus on niin isoa näillä seuduilla, Sillantaka kertoo.
– Uutena asiana, juhlavuoteenkin liittyen, suunnitteilla on englanninkielinen koulutus.
Uutena asiana, juhlavuoteenkin liittyen, suunnitteilla on englanninkielinen koulutus.
– Erityisesti Etelä-Suomessa näkyy ilmiö, että koulutukseen tulee porukkaa, jotka eivät osaa suomea yhtään, Forsman kertoo.
Kortille on jatkuvasti kysyntää. Viisi vuotta voimassa olevan turvallisuuskortin on suorittanut vuosien aikana noin 3 000 ammattilaista. Tällä hetkellä rengasalalla työskentelee noin 2 500 henkilöä. Sesongissa väki tuplaantuu.
SUOJALASIT PELASTIVAT ASENTAJAN
Janne Ruotsalainen muistelee päivystysvuoron tilannetta tien päällä, jossa räjähtäneestä rekan renkaasta irronnut metallivaijeri osui suojalaseihin ja rikkoi ne. Ilman laseja seuraukset olisivat olleet vakavat.
Ruotsalaisen suojalasit lähtivät kiertämään turvallisuuskorttikoulutuksiin ja tapaus on tänäkin päivänä osa koulutuksen kirjallisia materiaaleja, joissa kerrotaan läheltä piti -tilanteista sekä kuolemaan johtaneista työtapaturmista.
Kahdessa vuosikymmenessä koulutuksen perusasiat ovat säilyneet samana, mutta aineistoa päivitetään vuosittain.
– Taustatyönä on tehty selvityksiä melusta, tärinästä ja ergonomiasta ja lisätty ne materiaaleihin. Se palvelee koko alaa, Vianor Oy:n QSE-päällikkö Tommi Soininen kertoo.
Viimeisimmät lisäykset materiaaleissa liittyvät sähköautoihin ja henkiseen kuormitukseen.
– Ala ei ole irrallinen siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, Forsman pohtii.
TURVALLISUUSKOULUTUS VAKAVOITTI MIETTIMÄÄN TYÖTAPOJA
Rengasturvallisuuskortti on yrityskohtaisesti pakollinen työntekijöilleen. Kuopion Euromasterissa vaaditaan, että kaikki asentajat ja myyjät käyvät koulutuksen. Kuopion myymälässä on kaksi raskaan kaluston asentajaa, kaksi henkilöautojen ajoneuvoasentajaa sekä myyjiä.
– Katsotaan onko kortti ja jos ei ole, sitten seuraavaan mahdolliseen koulutukseen mukaan, kertoo palvelupisteen päällikkö Pekka Pitkänen.
Tuorein koulutettu on myyjä Toni Holopainen, joka aloitti työt helmikuussa.
– Koulutuksen jälkeen kiinnittää huomiota työtapoihin ja kaikkeen turvallisuuteen liittyvään. Jokaisen pitää vakavoitua miettimään omaa työskentelyään, Holopainen pohtii.
– Maallikosta saattaa tuntua, että sen kuin ottaa renkaan irti ja paikkaa, mutta siinä on monta asiaa, jotka on otettava huomioon. Se ilmamäärä, mikä isosta renkaasta vapautuu paineessa, on tappava.
Henkilöautojen renkaat ovat kasvaneet nopeasti. Yksittäinen pyörä voi painaa yli 40 kiloa. Raskaan kaluston puolella puhutaan satojen kilojen tai yli tonnin painoisista renkaista. Samalla rengashotellit ovat yleistyneet, mikä tarkoittaa isoa määrää nostamista, siirtämistä ja varastointia. Kuopion Euromasterissa on henkilöautopuolella 1 200 rengassarjaa säilössä. Lisää varastotilaa on rakenteilla.
– Meinaa tiukkaa tehdä. Tetristä pelataan, Pitkänen kuvailee rengashotellin arkea.
– Työergonomia on iso riski alalla. Renkaanvaihtosesongissa auton täytyy olla valmis puolessa tunnissa. Silloin pitää kiinnittää paljon huomiota siihen, miten renkaita nostetaan ja asennetaan.
Työergonomia on iso riski alalla.
Pitkänen kertoo, ettei yhtään rengasta ole räjähtänyt sinä kuutena vuotena, kun hän on ollut talossa.
– Kevyelläkin puolella on turvahäkki, jossa paineistetaan myös uudet renkaat. Päästään varmuuteen, ettei ole vaikka valmistusvikoja.
Ruotsalainen on saanut renkaan purettua ja siirtyy fairypullon kanssa tutkimaan, mistä rengas vuotaa.
– Jos renkaassa havaitaan vaurio, tai paine on laskenut yli neljänneksen, aina ensimmäisenä otetaan paine pois, ettei rengas räjähdä. Kuljetettaessa paineistettua raskaan kaluston rengasta Autonrengasliitto suosittelee 50 prosenttia painetta verrattuna käyttöpaineeseen, Pitkänen kertoo.
TURVALLISUUSASENTEET OVAT MUUTTUNEET PAREMPAAN SUUNTAAN
Sillantaka kertoo, että rengasala on ensimmäinen, jolla on oma turvallisuuskorttikoulutus. Rengaskorttityöryhmän mukaan valtakunnallinen työturvallisuuslainsäädäntö on vain suuntia antava. Se ei kata kokonaisuutta. Lainsäädäntö ja koulutus yhdessä ovat parantaneet työturvallisuutta.
– Suojalasien ja kuulosuojainten käyttö on noussut lähelle 90 prosenttia koko alalla, Salmivalli kertoo.
Suojalasien ja kuulosuojainten käyttö on noussut lähelle 90 prosenttia koko alalla.
Asenteetkin ovat muuttuneet. Työturvallisuudesta puhutaan. Tämä näkyy myös koulutukseen osallistujissa.
– Nuoret arvostavat erilaisia asioita työnteossa. Turvallisuus on tärkeä ja keskeinen asia. Se on myös vetovoima- ja bisnestekijä, Forsman sanoo.
Työryhmä on summannut koulutuksen tärkeimmät ajatukset:
”Ajattele, mitä teet. Noudata tinkimättä turvallisia työtapoja, ei oikotietä missään. Vie ajatus duuniin. Toteuta turvallisuutta omassa työssä ja arjessa.”
