Kemian alojen Pitovoimaa-tilaisuus Tampereella: ”Kokemusten jakaminen on isoin anti”

Työntekijöiden ja työnantajien edustajat keskustelivat kemian alojen Pitovoimaa-tilaisuudessa johtamisesta, ennaltaehkäisevästä työterveyshuollosta ja hyvistä käytännöistä henkilöstön sitouttamiseksi.

Pitovoimaa – kun työelämän kemia toimii lukee valkokankaalle heijastetussa diassa. Kemian alan veto- ja pitovoiman kolmivuotinen kehittämishanke on edennyt pitovoimaosuuteen.

– Kokemusten jakaminen on hankkeen isoin anti. Täällä on ihmisiä erilaisista työpaikoista ympäri Suomen, sanoo Yara Suomi Oy:n Uudenkaupungin-tehtaiden pääluottamusmies, suojainhuoltaja Marko Valkeinen.

Teollisuusliiton, Kemianteollisuus ry:n, Ammattiliitto Pron ja Ylemmät toimihenkilöt YTN:n yhteinen veto- ja pito-ohjelma tuo koolle työntekijöiden ja työnantajien edustajia yhdeksästä pilottiyrityksestä. Lokakuun 28. päivä he tapasivat TEK Loungessa Tampereen Hervannassa.

– Tuotannon työntekijöiden vaihtuvuus on meillä todella vähäistä. Yaralla ei ole Uudessakaupungissa koskaan ollut heihin kohdistuneita muutosneuvotteluita, ja tehtaaseen myös investoidaan jatkuvasti, mikä osaltaan takaa jatkuvuuden, Valkeinen kertoo.

ESIHENKILÖT KIERTOON

Yara valmistaa Uudenkaupungin-tehtailla lannoitteita ja typpihappoa. Työnantaja on viime aikoina panostanut esihenkilökoulutukseen, Valkeinen kertoo.

– Esihenkilöitä on myös kierrätetty vuorosta toiseen, jos töissä on ilmennyt ongelmia.

Yleisesti ottaen Yaralla on Valkeisen mukaan hyvä työilmapiiri. Sitä on kuitenkin tarkoitus parantaa entisestään, ja niinpä työnantaja alkaa tarjota henkilöstölle esimerkiksi avantouintimahdollisuutta.

– Ideana on saada porukka tekemään jotain yhdessä myös työajan ulkopuolella yli osastorajojen.

Ideana on saada porukka tekemään jotain yhdessä myös työajan ulkopuolella.

Lisäksi työilmapiirille tekee hyvää uuden tehtaanjohtajan asenne. Hän on aidosti kiinnostunut siitä, mitä me teemme, Valkeinen sanoo.

– Tehtaanjohtaja pukee suojavarusteet ylleen ja tulee katsomaan työtehtäviä paikan päälle, ja on saanut siitä paljon positiivista palautetta työntekijöiltä.

TIETOA NUORILLE

Kolmivuotisen veto- ja pito-ohjelman tavoitteena on nimensä mukaisesti vahvistaa kemian alojen veto- ja pitovoimaa. Ohjelman veto-osuudessa liitot halusivat tehdä kemianteollisuutta nykyistä tunnetummaksi ja houkuttelevammaksi nuorille ja alanvaihtajille.

– Kemianteollisuuden monipuoliset uramahdollisuudet, työpaikkojen vakaus, työn joustavuus ja työvuorojärjestelmien tuoma arjen ennakoitavuus tunnetaan heikosti, sanoo kemian sektorin sopimusasiantuntija Mari Tuomaala Teollisuusliitosta.

Viimeisen puolentoista vuoden ajan hankkeessa on etsitty konkreettisia keinoja vetovoiman lisäämiseksi. Monista hyvistä ideoista neljä valittiin toteutettaviksi, Tuomaala kertoo.

Tammikuussa järjestetään opinto-ohjaajille aamukahvitilaisuus viidellä paikkakunnalla. Lisäksi kouluille tuotetaan materiaalia kemianteollisuuden uramahdollisuuksista ja jaetaan uratarinoita. Syksyllä 2027 kemiabussi kiertää viidellä paikkakunnalla esittelemässä alan työmahdollisuuksia.

TYÖYSTÄVÄ TUO TEHOKKUUTTA

Pitovoimaa-tilaisuuden ensimmäisen puheenvuoron käytti työelämäasiantuntija Saana Rossi, joka pohti pitovoimaa hyvän johtamisen ja toimivan työyhteisön näkökulmasta.

– Minulle jäi mieleen se, kun hän sanoi, että ihmiset, joilla on läheinen ystävä työpaikalla, ovat tehokkaampia, toteaa Kiilto Oy:n pääluottamusmies, tuotantotyöntekijä Paula Järvinen.

Läheinen ystävä työpaikalla on Rossista yksi vahvimmista sitoutumisen ennustajista. Myös huumorilla on iso merkitys työviihtyvyyteen. Se lisää sitoutumista ja luovuutta, hän totesi.

Työystävän kanssa on kiva tehdä töitä, kun hänen kanssaan voi samalla jutella kaikenlaisista asioista, Järvinen sanoo.

– Vielä viisitoista vuotta sitten nauraminen oli meillä kiellettyä. Esimies erotti nauravat työkaverit toisistaan ja laittoi heidät eri hommiin.

PALAVERI PARANSI TIEDONKULKUA

Kiilto valmistaa Lempäälässä teollisuuden liimoja, saumalaasteja ja silikoneja. Järvisen mukaan hyvä esimies on läsnä oleva, kuunteleva, aina tavoitettavissa ja kiinnostunut alaistensa kuulumisista.

– Meillä osa esihenkilöistä on entisiä tuotantotyöntekijöitä. Se on hyvä, sillä he tietävät, millaisia esihenkilöitä he haluavat olla, hän sanoo.

Nykyään Kiillolla on joka aamu päivittäisjohtamisen palaveri, joka kestää 15 minuuttia. Palaveriin osallistuvat työntekijät, esihenkilö ja hänen esihenkilönsä. Järvisen mukaan päivittäisjohtamisen palaverit ovat parantaneet tiedonkulkua ja nopeuttaneet turvallisuushavaintoihin puuttumista. Niiden ansiosta työntekijät tulevat myös aiempaa paremmin kuulluksi, Järvinen sanoo.

– Saamme palaverissa päivittäin työstämme kiitosta. Ja jos jokin menee pieleen, se puidaan palaverissa tuoreeltaan.

”TYÖTERVEYS KANNATTAA”

Iltapäivällä Pitovoimaa-tilaisuudessa ääneen pääsi terveyspalveluyhtiö Pihlajalinnan työterveyden liiketoimintajohtaja Lasse Parvinen, sillä kemian alojen kehittämishankkeen tavoitteena on parantaa myös työssäjaksamista ja pidentää työuria.

– Kokonaisvaltainen työterveyshuolto on kannattavaa. Silloin bisneskin voi hyvin, summaa Teknikum Oy:n pääluottamusmies, kunnossapitoasentaja Timo Purola kuulemaansa.

Parvinen kertoi muun muassa, kuinka metsäyhtiö Stora Enson satsaus ennaltaehkäisevään työterveyteen laski sairauspoissaolopäivien mediaanin vuodessa 25 päivästä yhteentoista. Mediaani tarkoittaa lukujonon keskimmäistä arvoa, kun kaikki luvut on järjestetty suuruusjärjestykseen pienimmästä suurimpaan.

Sastamalassa toimiva Teknikum valmistaa kumi-, muovi- ja vaahtomuovituotteita. Se tarjoaa työntekijöilleen lakisääteistä laajemman työterveyshuollon.

– Työhyvinvointiin ja ergonomiaan on panostettu esimerkiksi hankkimalla lähes kaikille työpisteille sähkösäätöiset työpöydät, Purola kertoo.

PALAUTETTA KAHVILIPUN KERA

Teknikumin esihenkilöt ovat saaneet koulutusta hyvästä esihenkilötyöstä ja Teknikumin johtamisen perusteista, kertoi henkilöstöjohtaja Arja Sarkanen omassa puheenvuorossaan.

– Se lähti siitä, että meillä oli esihenkilöitä, jotka eivät tervehtineet alaisiaan. Nyt esihenkilötyö on muuttunut parempaan suuntaan, Timo Purola kertoo.

Kokonaisvaltainen työterveyshuolto on kannattavaa. Silloin bisneskin voi hyvin.

Esihenkilötyön lisäksi perehdytyksellä on iso merkitys pitovoiman kannalta, Purola sanoo.

– Se, miten uusi työntekijä huomioidaan jo tullessa, vaikuttaa hänen ensivaikutelmaansa työpaikasta. Jos perehdytys ei toimi, ei tarvitse ihmetellä, jos hän ei halua jäädä.

Purolan mukaan miehen on vaikea antaa positiivista palautetta toiselle miehelle. Sitä saattaa helpottaa, jos esimies voi samalla antaa jotain konkreettista, kuten kahvilipun, hän sanoo.

– Meillä markkinointi voisi useamminkin kertoa työntekijöille, mihin tuote menee ja mitä sillä tehdään. Se lisää työn merkityksellisyyttä.

KIINNI HYVIIN KÄYTÄNTÖIHIN

Lokakuun tilaisuus käynnisti veto- ja pito-ohjelman pito-osuuden. Siinä kemianteollisuuden liitot haluavat tukea alalla jo työskentelevien työssäjaksamista ja pidentää heidän työuriaan.

– Olemme koonneet työpaikoilta hyviä käytäntöjä työssäjaksamisen edistämisestä vinkkivihkoon, joka löytyy yhteistakemiaa.fi -sivustolta, Teollisuusliiton Mari Tuomaala kertoo.

Marraskuussa ohjelman pilottiyrityksistä kerätään vielä konkreettisia pitovoimakäytäntöjä. Niitä käydään yhteisesti läpi tammikuussa järjestettävässä Teams-tilaisuudessa.

– Tavoitteena on selvittää, miten joustavilla työajoilla, työn järjestelyillä, työaikasuunnittelulla, yksilöllisillä keskusteluilla, erilaisilla kannustimilla ja henkilöstön omaehtoisen työkyvyn ylläpitämisellä voidaan tukea ohjelman tavoitteita.

Ohjelma päättyy toukokuussa, jolloin sen loppuraportti esitellään kaikille hankkeen sopimusalojen luottamusmiehille ja työnantajan edustajille yhteisessä Teams-tilaisuudessa.

– Tarkoituksena on tuoda kaikki hankkeen kautta löytyneet konkreettiset toimet ja hyvät käytännöt kaikkien hyödynnettäviksi, Tuomaala kertoo.