Hyppää sisältöön

EKA Composite kasvaa vauhdilla – "Jos eteen tulee haasteita, ratkomme ne yhdessä”

TEKSTI JOHANNES WARIS KUVAT CHRISTOFFER BJÖRKLUND

Vöyrin Oravaisissa toimiva venevalmistaja EKA Composite kasvaa vauhdilla ja rekrytoi lisää työntekijöitä. Pääluottamusmies Johnny Dahlinille kasvu merkitsee sekä mahdollisuuksia että uusia haasteita.

TÄSTÄ ON KYSE

  • EKA Composite on nopeasti kasvanut alihankkija, joka valmistaa komposiittiosia ja kokoaa veneitä useille pohjoismaisille valmistajille. Vuonna 2021 perustettu yritys keskittyy vakuumi-injektoituihin lasikuituosiin 20–55 jalan veneisiin.
  • Kasvu näkyy Oravaisten tehtaalla, johon yritys on tehnyt merkittäviä investointeja ja palkannut lisää työntekijöitä.
  • Pääluottamusmies Johnny Dahlinin mukaan nopea laajentuminen on sekä mahdollisuus että haaste luottamusmiehelle ja ammattiliitolle, kun työpaikan rakenteet ja käytännöt kehittyvät vauhdilla.

Tehdaskiinteistön historiasta muistuttaa katossa roikkuva keltainen kyltti. Valtatie 8 varrella sijaitsevalla teollisuusalueella toimi aikoinaan Oravais husin ja myöhemmin Kannustalon talotehdas.

Kahdeksan vuotta sitten yritys ilmoitti lopettavansa moduulitalojen tuotannon Oravaisissa ja suurin osa parista kymmenestä työntekijästä jäi työttömäksi. Vuodesta 2021 lähtien tiloissa on valmistettu ennen kaikkea komposiittiosia venealan tarpeisiin sekä kasattu asiakasyrityksille erilaisia veneitä.

Yrityksen käynnistellessä toimintaansa EKA Compositeen siirtyi 13 työntekijää Scandi Yachtsilta, jonka aikaisemmin konsulttipuolella vaikuttanut EKA oli ostanut. Viidessä vuodessa henkilöstömäärä on kasvanut noin sataan. Yritys hakee muun muassa laminoijia, asentajia ja pintakäsittelijöitä.

”Uudessa, kasvavassa yrityksessä tietyt käytännöt eivät ehkä ole vielä vakiintuneet, mutta niitä voidaan kehittää”, pääluottamusmies Johnny Dahlin sanoo.

Johnny Dahlin työskentelee varastovastaavana ja toimii ensimmäistä kauttaan tuotannon työntekijöiden pääluottamusmiehenä.

Millaista on olla pääluottamusmiehenä yrityksessä, joka kasvaa nopeasti ja palkkaa jatkuvasti uusia työntekijöitä?

– Toimitan työssäni materiaalia tuotannon työntekijöille, joten siinä tulee helposti vaihdettua muutama sana kaikkien uusien työntekijöiden kanssa. Minusta se toimii oikein hyvin. Asioita on helppo hoitaa sitä kautta, Dahlin sanoo.

– Ja kyllähän sitä aina tulee joku uusi jäsen liittoonkin.

Hän kuvaileekin itseään työpaikan jokapaikanhöyläksi.

– Uudessa, kasvavassa yrityksessä tietyt käytännöt eivät ehkä ole vielä vakiintuneet, mutta niitä voidaan kehittää.

Alla Dahlin kertoo arjesta pääluottamusmiehenä EKA Compositella (ruotsiksi).

Kyse on loppujen lopuksi siitä, että arjen saa toimimaan.

”PALASTEN LEIKKAAMINEN ON TUTTUA HOMMAA”

EKA Composite on erikoistunut lasikuidusta valmistettujen runkojen, veneen kansien ja muiden osien injektiolaminointiin. Käytännössä injektiolaminointi toimii niin, että kuivat lasikuitumatot asetetaan muottiin ja peitetään muovikalvolla.

Alipaineen avulla ilma imetään pois ja hartsi johdetaan kuitujen väliin. Näin syntyy laminaatti, jossa on paljon kuitua ja vähän hartsia.

– Tavoitteena on kestävä materiaali, Johnny Dahlin sanoo.

Lasikuitumattoja käytetään laminaattien valmistukseen, joita puolestaan käytetään veneen rungon ja muiden veneenosien laminoinnissa.

Ennen laminointia materiaalit on leikattava oikean kokoisiksi. Tässä työssä tarvitaan CNC-koneistaja Fredrik Granholmia.

Granholm työskentelee tehtaan uusimman investoinnin, eli leikkauskoneen, äärellä. Kyseessä on käytännössä tehtaan ainoa suurempi kone. Venevalmistus on ala, jossa suurin osa työstä tehdään edelleen käsin.

Aiemmin muassa rungon laminointiin tarvittavat lasikuitumatot leikattiin käsin. Nykyään työ hoituu leikkauskoneella, jolla Fredrik Granholm työskentelee.

Leikkauskoneen ansiosta tavoitteena on ennen kaikkea vähentää tuotannossa syntyvää materiaalihukkaa. Hukkaprosentti onkin saatu pudotettua lähes 50 prosentista 10–15 prosenttiin.

Granholm on yksi työporukan tuoreemmista rekrytoinneista. Hän on työskennellyt EKA Compositella vasta puoli vuotta.

– Olin tosin 13 vuotta hiomatuotteita valmistavalla Mirkalla, joten erilaisten materiaalien palasten leikkaaminen on tuttua hommaa, Granholm kertoo.

Kolmivuorotyö oli kuitenkin alkanut tuntua pienten lasten isästä raskaalta, ja oli aika katsella uusia vaihtoehtoja.

– Kyse on loppujen lopuksi siitä, että arjen saa toimimaan. Meillä on perheessä yksi yövuoroja tekevä ja se riittää. Täällä työpäivä alkaa seitsemältä ja päättyy puoli neljältä. Se sopii minulle todella hyvin.

Oleksandra Kushlyk muutti neljä vuotta sitten Ukrainan Lvivistä Suomeen ja Oravaisiin. Hän onkin nyt pidempään Suomessa asuneen poikansa työkaveri.

UUSI TYÖPAIKKA, TUTUT TILAT

Laminoinnin ja komposiittivalmistuksen lisäksi veneiden kokoonpano on yksi EKA Compositen toiminnan kivijaloista.

Tehtaan kokoonpano-osastolla työskentelee työsuojeluvaltuutettu Bo Saarela, joka edustaa työpaikan vanhaa kaartia.

Saarela työskenteli aiemmin pietarsaarelaisella Scandi Yachtsilla ja siirtyi EKA Compositelle niin sanottuna vanhana työntekijänä, kun toiminta Oravaisten tehtaalla käynnistyi vuonna 2022.

Saarela työskentelee parhaillaan noin kymmenmetrisen Quarken 35 -veneen parissa.

Saarelan mukaan työympäristöön ja työsuojeluun panostetaan yrityksessä tosissaan, vaikka parantamisen varaakin vielä on.

– Työskentelemme usein hankalissa työasennoissa, mutta sellaista tämä veneenrakennus on. Onneksi tässä työssä on melko paljon vapautta niin, että voi ottaa vaikka venyttelytaukoja, Saarela sanoo.

Silloin työskentelin pelkästään puun parissa, nyt lähes pelkästään sähkötöitä.

Työpaikkana Eka Compositen tehdas on Saarelalle tuttu jo vuosien takaa. Hän työskenteli aiemmin samoissa tiloissa toimineella Oravais husilla.

– Silloin työskentelin pelkästään puun parissa, nyt teen lähes pelkästään sähkötöitä, Saarela naurahtaa.

EKA Compositen henkilöstömäärä on kasvanut neljässä vuodessa lähes seitsemänkertaiseksi. Suurinta kasvu on ollut sotilasveneissä ja muissa viranomaiskäyttöön tarkoitetutuissa aluksissa.

Saarela alleviivaa, että myös tuotantomenetelmillä voidaan vaikuttaa työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen. EKA Compositella ei esimerkiksi käytetä pintakäsittelyaineena epoksia.

Venealalla epoksia käytetään usein lasi- tai hiilikuidun kanssa runkojen ja kansien valmistuksessa.

Epoksi voi aiheuttaa allergisia reaktioita, ärsyttää ihoa ja hengitysteitä sekä aiheuttaa hengitysvaikeuksia ja astmaoireita.

Bo Saarela (etualalla) ja Ulf‑Erik Örn asentavat Quarken 35 mallin veneen sähkölaitteita. Keskikokoisen retkeilyveneen kokoonpanossa menee noin viikko, Saarela ja Örn kertovat.

PÄÄLUOTTAMUSMIEHELLE UUSI ROOLI

Johnny Dahlin on työskennellyt EKA Compositella alle vuoden ja toimii ensimmäistä kautta pääluottamusmiehenä.

Ammattiliittotoiminta on hänelle kuitenkin entuudestaan tuttua. Aiemmassa työpaikassaan, Vöyrillä toimivalla Simons hus -talotehtaalla, hän toimi varapääluottamusmiehenä.

Hiljattain Dahlin valittiin myös Teollisuusliiton ammattiosasto 777:n, Vörånejdens trä- och specialarbetaren puheenjohtajaksi.

Yksi esillä olleista kysymyksistä liittyy veneenrakennusalan työehtosopimukseen. Alan oma työehtosopimus lakkautettiin, ja nykyään useimmissa alan yrityksissä sovelletaan muovi- ja kemianteollisuuden työehtosopimusta.

Näin tehdään myös EKA Compositella.

– Viihdyn täällä hyvin. Jos eteen tulee haasteita, ratkomme ne yhdessä, Dahlin sanoo.

Toimitusjohtaja Mikael Strand ja pääluottamusmies Johnny Dahlin haluavat vaalia avointa keskusteluilmapiiriä yrityksessä.

HOITOALALTA VENEENRAKENTAJAKSI

Kun EKA Composite käynnisti toimintansa Oravaisissa lähes viisi vuotta sitten, markkinatilanne ei ollut helpoin mahdollinen.

Koronavuosien vene- ja mökkikaupan buumi alkoi hiipua, ja tilalle tulivat uutiset sodasta, energiakriisistä sekä ruoan, asumisen ja polttoaineen kallistumisesta. Kuluttajat tiukensivat kukkaronnyörejään.

– Varsinkin toinen toimintavuosi eli 2022 oli meille vaikea. Olimme juuri päässeet kunnolla vauhtiin 6–7 metrin veneiden kokoonpanossa. Tämän toiminnan liikevaihto nousi jo toisena vuonna 1,5 miljoonaan euroon, mutta sitä seurannut taantuma pysäytti toiminnan kokonaan kahdeksi vuodeksi, toimitusjohtaja Mikael Strand kertoo.

Janine Stormblad on koulutukseltaan maalari ja työskentelee pintakäsittelyssä kokoonpano-osastolla vasta kolmatta viikkoa. Veneala on tosin aikaisemmin Targa-mallin veneitä valmistavalla Botnia Marinilla Maalahdessa työskennelleelle Stormbladille ennestään tuttu.

EKA Composite on venealalla suhteellisen uusi toimija, mutta sen omistajilla on pitkät juuret pohjalaisessa veneenrakennuksessa.


Mikael ja Henna Strand työskentelivät venevalmistaja Axoparilla ennen EKA Compositen perustamista. Henna Strandilla on lisäksi yli 17 vuoden kokemus muun muassa Finnmaster-, Husky- ja Grandezza-veneiden parista.

Sotilasveneiden osuus kasvaa koko ajan.

Euroopan muuttunut turvallisuustilanne on lisännyt puolustusinvestointeja merkittävästi. Se näkyy myös venealalla.

– Työskentelemme kolmen eri puolustusalan asiakkaan kanssa, ja tämä toiminta kasvaa koko ajan, Strand kertoo.

Puolustusprojekteissa työskentely alkoi vajaat kaksi vuotta sitten. Samalla yrityksen on pitänyt hankkia uusia laatusertifikaatteja, joita vapaa-ajan veneiden valmistuksessa ei tarvita.

TEKIJÖISTÄ PUUTE

Suurimmaksi haasteeksi toimitusjohtaja Strand nostaa osaavan henkilöstön löytämisen.

Työntekijät tulevat laajalta alueelta, etelässä Mustasaaren Sulvasta ja pohjoisessa Kokkolasta asti.

– Meillä on erinomainen sijainti Vaasan ja Kokkolan vahvojen teollisuuskeskittymien välissä. Toisaalta alueella on korkea työllisyys ja työttömyysluvut ovat hyvin matalia.

Strand kertoo alueen ammattiopistojen veneenrakennuslinjojen lakkauttamisen näkyvän.

– Tosiasia on, että veneenrakentajia on nykyään hyvin vähän. Siksi meidän on koulutettava työntekijämme itse.

EKA Compositen tuotantohallissa työskenteleekin useita ihmisiä, joiden koulutus ja aiempi työkokemus ovat aivan muualta kuin veneenrakennuksesta.

– Tässä työssä tärkeintä on tarkkuus ja huolellisuus. Siksi työ sopii hyvin esimerkiksi hoitoalalla työskennelleelle. Meillä onkin useita työntekijöitä, jotka ovat koulutukseltaan lähihoitajia.

Jaa artikkeli
Tekijälehti