Työttömyysturvan leikkaukset tulevat säännöllisesti lomautetuille kalliiksi – ”Leipä ei enää riitä”
TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN
kuvaT JA VIDEOT jOUNI PORSANGER
Hallituksen tekemät muutokset ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan leikkaavat rajusti säännöllisesti lomautettujen tuloja. Rovaniemen kelkkatehtaan pääluottamusmies Antti Utriainen sanoo, että lomautetun saamat tulot eivät riitä elämiseen.
Vuonna 2024 voimaan tulleiden ansiosidonnaisen työttömyysturvan muutosten todelliset vaikutukset alkavat näkyä. Muutoksilla on ollut iso vaikutus työttömien toimeentuloon, mutta ne tekevät merkittävän loven myös lomautettujen lompakkoon.
Rovaniemellä moottorikelkkoja valmistavalla BRP Finland Oy:llä työntekijät ovat saaneet tottua jatkuviin lomautuksiin. Pääluottamusmies Antti Utriaisen mukaan tehtaan työntekijät ovat lomautettuina vähintään pari kuukautta joka vuosi.
– Kun meillä ei ole ollut kunnolla myyntiä, pari kolme viime vuotta olemme olleet lomautettuina neljä kuukautta vuodessa. Vaikka vuosi olisi myynnissä hyvä, lomautuksemme ovat kestäneet tyypillisesti 2–3 kuukautta, Utriainen kertoo.
Toivottavasti ensi keväänä hallitus vaihtuisi ja saisimme edes osan menetetyistä eduista takaisin.
Pääministeri Petteri Orpon (kok) johtaman hallituksen tekemät leikkaukset ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan osuvat rajusti myös kelkkatehtaalta lomautettujen toimeentuloon. Utriaisen mukaan on ollut harmillista, että hallitus vaihtui ja leikkauspäätöksiä tehtiin aikana, jolloin kelkkojen menekki on vähentynyt ja tehtaan työntekijöiden lomautukset ovat pidentyneet.
– On tässä ollut huonoa tuuriakin, mutta toivottavasti ensi keväänä hallitus vaihtuisi ja saisimme edes osan menetetyistä eduista takaisin.
TULOT VIETIIN JA LISÄTTIIN TURHIA VAATIMUKSIA
Kelkkatehtaalla lomautetut joutuvat kohtaamaan useita Orpon hallituksen tekemistä ansioturvan leikkaustoimista. Lomautukset ovat niin pitkiä, että esimerkiksi lomautettujen ansiopäivärahat ehtivät pudota porrastuksissa alaspäin.
Ensimmäinen heikennys ansiopäivärahaan tulee 40 maksupäivän jälkeen, jolloin päiväraha pienenee 80 prosenttiin täydestä päivärahasta. 170 maksupäivän jälkeen päiväraha pienenee 75 prosenttiin.
– Porrastus vie useamman sata euroa pois päivärahasta. Se on iso leikkuri. Kun lapsikorotuksetkin vietiin, se tarkoittaa, että yhdestäkin lapsesta saatu yli 120 euron korotus jäi pois. Summa vain suureni, kun lapsia on enemmän.
Myös työssäoloehdon pidennys kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen voi pienentää lomautettujen tuloja. Vuosittain toistuvien lomautuskuukausien vuoksi työntekijöiden 12 kuukauden työssäoloehto ei ehdi täyttyä ja näin ansiopäiväraha on lomautuskauden alkaessa täysimääräistä pienempi.
– Työssäoloehdon pidennyksen vuoksi monilla tulotaso jää huomattavan pieneksi.
Utriainen muistuttaa myös työssäoloehdon täyttymisen nurjasta puolesta, sillä silloin lomautettu joutuu odottamaan seitsemän arkipäivää ennen kuin hänen ansiopäivärahan maksatuksensa alkaa. Aiemmin omavastuupäiviä oli viisi.
– Työntekijöitä tympäisee myös se, että suojaosat vietiin. Ennen sai sentään lomautettuna 300 euroa tienata kuukaudessa ennen kuin sillä oli vaikutusta ansioturvaan.
Lisäharmia lomautetuille tuottaa vielä velvoite, että vähintään kolme kuukautta lomautettuna olevien on haettava töitä.
– Tämä on aivan hölmöä. Jos on neljä kuukautta lomautettuna, pitää yhtä kuukautta varten hakea töitä neljään paikkaan. Tämä tuntuu lähinnä ihmisten kiusaamiselta.
Tunnelmat kelkkatehtaan työntekijöiden keskuudessa ovat apeat. Utriaisen mukaan työntekijät olisivat valmiit vaihtamaan uusiin töihin, jos niitä vain jostain löytyisi.
– Kuten työnantajakin on todennut, heille on pelastus, ettei töitä ole muuallakaan. Ihmiset eivät ole valmiita lähtemään vakitöistä muutaman kuukauden määräaikaisuuksille, Utriainen kuvailee tunnelmia.
– Mutta kyllä kaikki ovat sanoneet, että töitä on haettava. Leipää ei riitä lomautetun tuloilla pöytään.
TYÖSSÄOLOEHTO KERTYY HITAASTI
A-kassan tiimiesihenkilö Mimma Sopanen ymmärtää säännöllisesti lomautettujen stressin toimeentulostaan. Orpon hallituksen leikkaukset työttömyysturvaan ovat merkittäviä ja vaikuttavat myös lomautettujen saamiin tuloihin.
– On aivan totta, että nämä muutokset ovat aiheuttaneet niin työttömille kuin lomautetuillekin huomattavia tulonmenetyksiä verrattuna aiempaan järjestelmään. Kun vielä muutakin sosiaaliturvaa on heikennetty, muutos on suuri, Sopanen sanoo.
Säännöllisesti lomautettujen kohdalla erityisesti ansioturvan porrastukset ja työssäoloehdon täyttyminen herättävät epävarmuutta. Usein kysytään, mitä työssäoloehtoon lasketaan ja mistä lähtien sitä kerrytetään.
Näin leikkaukset osuvat lomautettuun
- Ansioturvan porrastus: 40 maksupäivän jälkeen päiväraha putoaa 80 prosenttiin täydestä päivärahasta, 170 maksupäivän jälkeen 75 prosenttiin, Kelan yleistuki, kun työttömyyskassan maksama enimmäisaika on täyttynyt.
- Omavastuuajan pidennys: Aika on seitsemän työtöntä arkipäivää, aiemmin viisi päivää.
- Työssäoloehdon pidennys: Työssäoloehto on 12 kalenterikuukautta, jolloin palkka on vähintään 930 euroa. Aiemmin ehto oli 26 kalenteriviikkoa ja työtä vähintään 18 tuntia per viikko.
- Lapsikorotusten poisto: Korotus vuonna 2024 yhdestä lapsesta 125,56 euroa kuukaudessa, kahdesta lapsesta 184,25 euroa kuukaudessa, kolmesta lapsesta 237,57 euroa kuukaudessa.
- Suojaosan poisto: Osa-aikatyöstä enintään 300 euroa kuukaudessa tai 279 euroa neljän peräkkäisen kalenteriviikon aikana.
– Työssäoloehtohan täyttyy aina siinä vaiheessa, kun henkilö on tehnyt töitä vähintään 12 sellaista palkallista kuukautta, jossa tietty palkkataso ylittyy. Silloin päivärahan suuruus määritellään uudelleen ja laskuri nollataan ja päivärahan maksatus alkaa sadasta prosentista ja myös omavastuuaika otetaan uudelleen huomioon, Sopanen selittää.
– Jos henkilöllä on toistuvasti pitkiä lomautuksia, 12 kuukauden työssäoloehto täyttyy hitaasti.
Jos vähänkin oma tilanne mietityttää, olkaa kassaan päin yhteydessä.
Työssäoloehdon hitaan täyttymisen vuoksi säännöllisesti useiksi kuukausiksi lomautettu henkilö saattaa pahimmassa tapauksessa pudota Kelan yleistuelle ennen kuin vaaditut 12 työssäolokuukautta ovat taas täyttyneet ja hänelle maksetaan päivärahat täysimääräisenä. Kelan yleistuki vuonna 2026 on ollut keskimäärin noin 800 euroa kuukaudessa.
Sopanen kuitenkin muistuttaa, että hakijoiden välillä tilanteissa voi olla merkittäviäkin eroja. Vaikka laki on kaikille sama, on jokainen hakemus tarkasteltava huolellisesti ja yksilöllisesti, jotta jokainen saa sen päivärahan, joka hänelle lain mukaan kuuluu.
– Yleispätevää ohjetta ei voi antaa, Sopanen sanoo.
– Meidän ohjeemme on, että jos oma tilanne vähänkin mietityttää, olkaa meihin päin yhteydessä. Me neuvomme ja ohjaamme näissä kysymyksissä.
