IndustriALLin telakkateollisuuden johtaja: Monikansallisissa laivadiileissä on riskinsä
TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN
KUVAT TUUKKA RANTALA
Useamman maan telakoilla tehtävä rakennusyhteistyö voi olla vastaus alalla vallitsevaan osaajapulaan. Johtaja Walton Pantland teollisuustyöntekijöiden maailmanliitto IndustriALLista kuitenkin muistuttaa, että toiminnassa on myös riskinsä.
Telakkateollisuudessa eletään rakennusbuumia. Kansainvälisen kaupan ja puolustusteollisuuden investointien vauhdittamalla alalla aluksia rakennetaan ennätystahtiin. Kiinalaiset ovat napanneet uusista tilauksista valtaosan, mutta tilauksia on riittänyt myös perinteisille laivanrakentajille.
Erityisesti suuret, kansainväliset telakkayhtiöt ja perinteiset laivanrakennusmaat turvautuvat rakentamisessa nyt yhteistyöhön. Tämä yhteistyö saattaa aiheuttaa painetta teollisuuden alalla työskenteleville työntekijöille.
– Useat maat yrittävät nyt kiireesti kasvattaa laivanrakennusohjelmiaan. Kaikki kuitenkin kilpailevat rajallisesta työntekijäjoukosta. Työperäistä muuttoliikettä on paljon. Työntekijät siirtyvät projekteihin eri maihin. Tämä lisää painetta ydinhenkilöstölle, joka viime kädessä vastaa rakennusprojektin laadusta ja turvallisuudesta, teollisuustyöntekijöiden maailmanliiton IndustriALLin telakka- ja laivanromutussektorista vastaava johtaja Walton Pantland sanoo.
Ammattiliitot ovat vaatineet kunnollisia koulutusohjelmia ja ydinhenkilöstön vahvistamista.
Telakkateollisuuden osaajapula on osin itseaiheutettu. Ala kärsi pitkään heikosta suhdanteesta, telakoita suljettiin ja alan ekosysteemin annettiin kuihtua ympäriltä. Nyt laivakysyntään on herätty kiireellä ja alaa ja sen toimitusketjuja yritetään elvyttää pikavauhtia.
Telakat haalivat muun muassa alihankkijoita mistä vain saavat, myös ulkomailta. Tämä voi aiheuttaa sen, että telakoilla työskentelee satoja ihmisiä, joilla ei ole yhteistä kieltä, eivätkä työntekijät tunne paikallista turvallisuus- ja ammattiyhdistyskulttuuria.
– Ammattiliitot ovatkin vaatineet kunnollisia koulutusohjelmia ja ydinhenkilöstön vahvistamista. Myös muualta tulevat työntekijät pitäisi saada liitettyä osaksi työyhteisöä.
KANADA EI OLE YHDYSVALLAT
IndustriAllin jokavuotinen laivanrakennus- ja laivanromutussektorin tapaaminen järjestettiin syyskuun ensimmäisellä viikolla Helsingissä Hakaniemessä. Tapaamisessa oli mukana sektorin ammattiliittojen edustajia ympäri maailmaa.
Pantlandin mukaan näyttää siltä, että vaikka esimerkiksi telakkateollisuuden kokoluokka vaihtelee maiden välillä suuresti, ay-rintamalla ongelmat ovat hyvin samanlaisia.
Telakkateollisuudessa näkyvä laaja, kansainvälinen yhteistyöinto pakottaa myös ammattiliitot seuraamaan kehitystä tiukasti.
Yhteistyöstä on saatu esimakua myös Suomessa. Helsingin telakalla valmistuu parhaillaan jäänmurtaja Kanadaan. Laiva viimeistellään Helsingin telakan omistaman Davie Groupin telakalla Kanadassa.
Olen hyvin luottavainen, että Suomen ja Kanadan kokeneet ay-toimijat saavat tämän toimimaan.
Saman konsernin amerikkalaisosa Davie Defense pääsi alkuvuodesta sopimukseen Yhdysvaltain rannikkovartioston kanssa viiden Arctic Security Cutter -luokan aluksen rakentamisesta. Näistä kaksi aiotaan rakentaa Helsingissä ja Porin Mäntyluodossa. Kolme aluksista on tarkoitus rakentaa Yhdysvalloissa Texasissa.
Työntekijöiden työehtojen ja -työolojen kannalta yhteistyö ei ole aivan riskitöntä, myöntää Pantland. Jokaisella yrityksellä on oma toimintatapansa ja työmarkkinamallinsa, jotka se pyrkii vyöryttämään kaikkialle, missä se toimii.
– Onneksi Davien tapauksessa Kanada ei ole sama kuin Yhdysvallat. Kanadassa yritysten suhde ammattiliittoihin on parempi. Malli ei ole kuitenkaan sama kuin Suomessa, jossa esimerkiksi työehtosopimukset kattavat koko toimialan, Pantland sanoo.
– Uskon kuitenkin, että Davietä ei ole vaikea saada ymmärtämään, että Suomessa asiat tehdään tietyllä tavalla ja heidän on toimittava sen mukaisesti.
Pantlandin mielestä Davien kohdalla edetään juuri oikealla tavalla, kun Teollisuusliitto ja Davien työntekijöiden kanadalaiset ammattiliitot tekevät tiivistä yhteistyötä.
– Olen hyvin luottavainen, että Suomen ja Kanadan kokeneet ay-toimijat saavat tämän toimimaan.
LISÄÄ KÄYTÄNNÖNLÄHEISTÄ YHTEISTYÖTÄ
Telakkateollisuuden tulevaisuus näyttää tällä hetkellä valoisalta. Työtä on tarjolla, kun uusia aluksia tarvitaan tukemaan kaupankäyntiä, puolustusta ja pitämään reitit auki arktisella alueella.
Pantlandin mukaan telakkateollisuusyritysten laaja, kansainvälinen yhteistyö näyttää tulleen jäädäkseen. Toiminnassa on paljon positiivista, mutta Pantlandin mielestä se pakottaa ammattiliitot tiiviimpään kansainväliseen yhteistyöhön.
– Näen, että yhteistyöstämme on tulossa entistä käytännönläheisempää.
Teollisuusliiton ja kanadalaisten ammattiliittojen välisen yhteistyön lisäksi esimerkiksi niin sanottujen AUKUS-maiden eli Australian, Britannian ja Yhdysvaltain telakkateollisuuden ammattiliitot ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen. Vuonna 2021 maat solmivat puolustus- ja turvallisuuskumppanuussopimuksen. Sen turvin esimerkiksi Australia pystyy hankkimaan modernin, ydinkäyttöisen sukellusvenelaivaston.
AUKUS-maiden ammattiliittojen sopimus pitää sisällään muun muassa käytännön, että kun jonkun sopimusmaan ammattiliiton jäsen tulee työkomennukselle toiseen sopimusmaahan, hänestä tulee myös sen maan ammattiliiton jäsen.
Ammattiliitot tulivat itse asiassa perustaneeksi kansainvälisen ammattiliiton.
– Näin ammattiliitot tulivat itse asiassa perustaneeksi kansainvälisen ammattiliiton. Tämä on mielestäni hyvin konkreettista. Se luo myös rakenteen ja mekanismin asioiden muuttamiselle. Tätä haluamme monistaa laajemmallekin.
Pantland toivoo myös, että tulevaisuudessa ammattiliitoilla olisi enemmän vaikutusvaltaa telakkayhtiöiden rekrytoidessa esimerkiksi siirtotyöläisiä ulkomailta. Rekrytointitilaisuudessa ammattiliitto voisi esimerkiksi kertoa maan työehdoista ja työkulttuurista.
– Näin pitkälle emme ole vielä päässeet, mutta uskon, että tällä tavoin voisi hallita työperäistä muuttoliikettä työntekijöiden oikeuksia kunnioittaen.
