”Yhdessä pääsemme pitkälle” – Jäsenlähettiläät lisäävät tietoa ja hankkivat jäseniä

Teollisuusliiton jäsenlähettiläät kokoontuivat vaihtamaan ajatuksia ja ideoimaan, miten ulkomaalaistaustaiset työntekijät tavoitetaan ja saadaan liiton jäseniksi. Jäsenlähettilästoiminta on lähtenyt vauhdilla käyntiin.

Teollisuusliiton Helsingin toimiston tapahtumatilassa käy vilkas keskustelu. Jäsenlähettiläät vaihtavat ajatuksia ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden tavoittamisesta, tiedon jakamisesta ja uusien jäsenten hankinnasta.

Hyväksi on havaittu, että uusi työntekijä kohdataan hänen ensimmäisenä työpäivänään, ammattiliiton jäsenyyden hyödyistä kerrotaan tiiviisti ja työntekijöitä tavataan paikoissa, joissa he viettävät vapaa-aikaansa.

Yksi heittää ilmoille ajatuksen, että ammattiyhdistysliikkeen näkyvyyttä lisäisi Teollisuusliitto-tatuoinnin ottaminen. Työ­eh­to­asian­tun­ti­ja Deniz Kacar ulkomaalaistaustaisen työvoiman yksiköstä toteaa, että silloin oltaisiin jo turhan tosissaan aiheen kanssa. Nauru täyttää huoneen.

Koolla on 25 Teollisuusliiton jäsenlähettilästä, joiden taustat ovat eri puolilla maailmaa. Yhteinen tekijä on liiton jäsenyys ja tahto toimia työntekijöiden hyväksi ja reilun yhteiskunnan puolesta.

Noin vuosi sitten aloitettu jäsenlähettilästoiminta on kerännyt kaikkiaan noin 50 aktiivia mukaan. Jokainen voi muokata lähettilään tehtävästä itselleen sopivan. Nyt hyviä käytäntöjä ollaan ensimmäistä kertaa jakamassa kasvotusten.

APUA KOTOUTUMISEEN

Jäsenlähettiläs Svitlana Brovarska muutti Ukrainasta Suomeen kuusi ja puoli vuotta sitten. Sitä ennen hän oli käynyt Suomessa kausityöntekijänä. Hänelle on kertynyt monipuolinen kokemus maatalous- ja puutarhatöistä.

– Liityin ammattiliittoon, koska olen nähnyt ja kokenut, miten työnantajat rikkovat työntekijöiden oikeuksia, Brovarska kertoo.

Tämä tapahtuma vahvistaa sekä liittoa että meitä.

Suomessa Brovarska on saanut apua omalla kielellään. Hän haluaa jakaa samanlaista apua.

– Monilla ukrainalaisilla on vaikeuksia päästä mukaan Suomen työmarkkinoille ja sisäistää oikeusjärjestelmä. Haluan auttaa heitä pääsemään osalliseksi suomalaiseen työelämään ja yhteiskuntaan. Siksi olen jäsenlähettiläs, Brovarska sanoo.

Jäsenlähettiläät pitävät yhteyttä keskenään ja liiton ulkomaalaistaustaisen työvoiman yksikön kanssa verkkoalustan kautta. Kasvokkain tapaaminen on kuitenkin tärkeää.

– Jaamme kokemuksia siitä, miten ihmiset saadaan liittymään liittoon. Tämä tapahtuma vahvistaa sekä liittoa että meitä, Brovarska sanoo.

JÄSENIÄ LISÄÄ

Jäsenlähettiläs Shahzaib Anwaar työskenteli Pakistanissa ohjelmistokehittäjänä. Hän ennakoi, että tekoäly vie työt, joten Anwaar käänsi katseensa maailmalle: minne mennä ja mitä tehdä työkseen?

– Tein paljon taustatutkimusta, ja Suomi sopi minulle parhaiten, Anwaar sanoo.

Kone- ja tuotantotekniikan opiskelupaikka aukesi Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian Lieksan kampukselta. Tällä hetkellä hän työskentelee oppisopimuksella Hanza Mechanicsilla Heinävedellä.

– Jos kaikki menee suunnitelman mukaan, valmistun ensi vuoden toukokuussa, Anwaar kertoo.

Yhteiskunta, politiikka, työntekijöiden oikeudet ja työperäisen hyväksikäytön ehkäisy kiinnostavat Anwaaria.

– Jos opin jotain uutta, kerron siitä kavereilleni. Tein jäsenlähettilään tehtäviä jo ennen kuin oli lähettiläsohjelmaa, Anwaar kertoo.

Kahden vuoden aikana hän on hankkinut liittoon ainakin yhdeksän uutta jäsentä. Ulkomaalaistaustaisilla työntekijöillä on usein heikot tiedot Suomen työelämästä.

– Monet työskentelevät ketjutetuilla sopimuksilla, koska eivät tiedä, että se ei ole sallittua, Anwaar kertoo esimerkin.

Ahkerasti liiton kursseilla käynyt Anwaar huomasi hiljattain, että palkkojen yleiskorotus ei ollut tullut oppisopimuksella työskenteleville. Virhe korjattiin, kun se vietiin yrityksen tietoon.

– Kaikki oppisopimuksella työskentelevät saivat palkankorotuksen, Anwaar kertoo.

Suomessa on perinteisesti ollut hyvä työntekijöiden suoja, mutta viime vuosina työntekijän asemaa on heikennetty. Anwaar kertoo, että heikennykset turhauttavat, mutta toisaalta tilanne kannustaa toimimaan.

– Pienet kalat ovat yhdessä vahvempia kuin yksi iso kala. Sellainen ajattelumalli motivoi minua, Anwaar sanoo.

OIKEUDET TUTUIKSI

Nigeriasta lähtöisin oleva jäsenlähettiläs Samuel Dauda työskenteli ennen Suomeen tuloa logistiikan alalla. Hänenkin tiensä toi Lieksaan opiskelemaan kone- ja tuotantotekniikkaa.

Dauda liittyi Teollisuusliiton jäseneksi sen jälkeen, kun liiton edustajat olivat käyneet koululla kertomassa liiton toiminnasta. Myös opettajan antamilla tiedoilla oli keskeinen rooli.

– Ryhmän jäsenenä olet vahvempi, Dauda sanoo.

Käsillä tekeminen on Daudan toiveissa tulevalla työuralla. Hitsaaminen on yksi kiinnostuksen kohteista. Nyt hän on oppisopimuksella töissä Hanza Mechanicsilla Joensuussa.

Työelämän pelisääntöihin perehtyminen ja tiedon jakaminen ovat jäsenlähettilään keskeisiä tehtäviä. Dauda on hankkinut liittoon uusia jäseniä lähipiiristään.

– Haluan käydä liiton kursseilla, jotta päivitän tietoni ja voin kertoa asioista eteenpäin, Dauda sanoo.

Puoliensa pitäminen työelämässä ei ole helppoa, jos pelisäännöt eivät ole tuttuja.

– Tiedän oikeuteni ja työehtosopimukset, mutta useimmat eivät tiedä. Siksi tulin jäsenlähettilääksi, Dauda kertoo.

YHDESSÄ VOIMAKKAITA

Ukrainalaislähtöinen jäsenlähettiläs Ihor Chebotarev kertoo, että kuuli ensimmäistä kertaa Suomen työoloista kymmenen vuotta sitten. Hän oli tuolloin töissä telakalla Bahamalla.

– Siellä työkaverit kertoivat, että on olemassa Suomi, jossa suojellaan työntekijää. Oli unelmani päästä Suomeen, Chebotarev sanoo.

Nykyisin Turun telakalla laatoittajana työskentelevä Chebotarev tuli Suomeen vuonna 2022. Hän on huomannut, että ulkomaalaistaustaisilla työntekijöillä on paljon väärää tietoa.

Haluan auttaa, koska minuakin on autettu.

Moni ulkomaalainen on pois lähtiessään siinä käsityksessä, että suomalainen työelämä on läpeensä kurjaa, eikä ammattiliittokaan auta.

– Se ei pidä paikkaansa. Voin todeta omasta kokemuksestani, että lait ja työehtosopimukset toimivat, jos työntekijät ovat tietoisia omista oikeuksistaan, Chebotarev sanoo.

Hän auttaa muita ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä sopeutumaan Suomeen.

– Haluan auttaa, koska minuakin on autettu, Chebotarev sanoo.

Jäsenlähettiläiden kokoontumista hän pitää hyvänä verkostoitumisen mahdollisuutena. Ymmärrys kasvaa, kun tapaa eri taustoista tulevia ihmisiä.

– Tämä tapahtuma on koonnut yhteen ihmisiä eri etnisistä ja uskonnollisista taustoista sekä kieliryhmistä. Yhdessä meillä on voimaa ja pääsemme pitkälle, Chebotarev sanoo.

VALTAVA POTENTIAALI

Teollisuusliiton ulkomaalaistaustaisen työvoiman yksikön työehtoasiantuntija Deniz Kacar on tyytyväinen jäsenlähettilästapahtuman sisältöihin. Erityisesti mieltä lämmitti lähettiläiden itse tarjoamat ja pitämät puheenvuorot.

– Olen toivonutkin, että ihmiset ovat itse aktiivisia, ettei toiminta ole ylhäältä johdettua, Kacar sanoo.

Puheenvuoroista tuli selväksi, että lähettiläät ovat monipuolisesti lisänneet tietoa ja hankkineet uusia jäseniä.

– Ihmiset ovat selvästi miettineet näitä juttuja. Lähettilään tehtäviä on tehty ja kokemusta on kertynyt, Kacar sanoo.

Tapahtumassa kysyttiin lähettiläitä mukaan myös työpaikkakäynneille. Apua tarvitaan esimerkiksi kielimuurien ylittämiseen ja erilaisten kulttuuritaustojen ymmärtämiseen.

– Lähettiläillä on paljon tietoa ja osaamista, jota meillä ei ole. Potentiaali on valtava, Kacar sanoo.

Kacar toteaa, että jos joku harkitsee jäsenlähettilääksi ryhtymistä, se on merkki, että kannattaa tulla mukaan. Jokaisella on jotain osaamista, jota voi hyödyntää lähettiläänä.

Jäsenlähettilästoiminnan tulevaisuus näyttää nyt valoisalta.

– Aktiivisuuden taso on ylittänyt odotukset, jotka olivat jo korkealla, Kacar sanoo.