Suojaosat lisäsivät työttömyysajan kannustimia, mutta eivät jarruttaneet kokoaikatyöhön siirtymistä
TEKSTI MIKKO NIKULA
KUVAT PEKKA ELOMAA
Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat lisäsivät selvästi työttömien osa-aikaista työtä, tietää laajaa aineistoa tutkinut Salla Kalin. Kokoaikaiseen työllistymiseen ne eivät vaikuttaneet merkittävästi. Nykyhallitus poisti suojaosat sillä perusteella, että ne haittaavat työllistymistä kokoaikaisiin töihin.
Suojaosa tarkoittaa rahasummaa, jonka etuudensaaja voi ansaita ilman, että etuutta leikataan. Vuonna 2014 työttömyysturvaan tuli 300 euron suojaosa kuukaudessa. Seuraavana vuonna samansuuruinen suojaosa tuli voimaan yleiseen asumistukeen.
– Kun suojaosat otettiin käyttöön, tavoite oli lisätä kannustimia työttömyysaikana. Tutkimustulokset osoittavat, että sovitellun työttömyystuen käyttö lisääntyi, eli politiikka toimi niin kuin sen oli tarkoituskin toimia, sanoo erikoistutkija Salla Kalin. Hän työskentelee Työn ja talouden tutkimuksessa Laboressa, entiseltä nimeltään Palkansaajien tutkimuslaitoksessa.
Suojaosien vaikutuksia analysoitiin Laboren, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Tampereen yliopiston tutkimuksessa, joka julkaistiin elokuussa.
SUURIN VAIKUTUS NAISVALTAISIIN ALOIHIN
Tutkimus kattoi ajanjakson vuosilta 2012–2018, joten tutkijat pääsivät tarkastelemaan tilastoja ennen ja jälkeen suojaosien käyttöönoton. Aineisto oli hyvin laaja: seitsemän vuoden aikana noin miljoona henkilöä sai työttömyysetuuksia.
– Osa-aikatyötä tekevien osuus työttömyysetuuden saajista nousi suojaosien käyttöönoton jälkeen muutamassa vuodessa 10 prosentista 18 prosenttiin, kertoo Kalin.
Kun suojaosat otettiin käyttöön, politiikka toimi niin kuin sen oli tarkoituskin toimia.
Suojaosat vaikuttivat enemmän työttömien naisten kuin miesten työntekoon, ja enemmän pieni- kuin suurituloisiin. Toimialakohtaiset erot olivat huomattavia. Eniten osa-aikatyö lisääntyi terveydenhuollossa ja palvelualoilla eli naisvaltaisilla aloilla, joilla palkat ovat pienemmät ja ansiosidonnainen työttömyyskorvauskin jää usein pieneksi. Miesvaltaisessa teollisuudessa ja rakennusalalla osa-aikatyö lisääntyi selvästi vähemmän.
– Naisilla osa-aikatyön ja etuuksien yhdistäminen oli koko tarkastelujakson yleisempää kuin miehillä. Sote- ja palvelualoilla myös on tyypillisesti tarjolla osa-aikatyötä ja lyhyitä keikkoja.
SALLA KALIN
- Valtiotieteiden tohtori, väitellyt Helsingin yliopistossa 2024.
- Tutkinut julkistaloutta, etenkin verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyviä kysymyksiä, kuten verotuksen ja muuttoliikkeen välistä yhteyttä.
- Työskentelee erikoistutkijana Laboressa ja tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa.
KOKOPÄIVÄTÖIHIN SIIRTYMINEN EI KÄRSINYT
Suojaosia on arvosteltu, koska niiden uskotaan vähentävän työttömän todennäköisyyttä päätyä myöhemmin kokoaikaiseen työsuhteeseen ja johtavan siihen, että työtön ”lukkiutuu” osa-aikatöihin. Tutkijat eivät havainneet tällaista syy–seuraus -suhdetta.
– Vaikutukset kokoaikaiseen työllistymiseen olivat melko neutraaleja, joskin aineistosta löytyi viitteitä siihen suuntaan, että ne saattoivat olla myös jonkin verran positiivisia, Kalin muotoilee.
Suojaosien poiston jälkeenkin on edelleen mahdollista tehdä töitä ja saada silti työttömyyspäivärahaa, vaikka se on muuttunut vähemmän kannattavaksi kuin ennen. Jos käytössä on soviteltu päiväraha, jokainen ansaittu euro kutistaa maksettavaa etuutta 50 senttiä.
– Välillä on sellaista puhetta, että nyt ei työtön voi enää tehdä mitään. Mutta pääosin käteen jää keikkatöistä kuitenkin enemmän kuin pelkän työttömyysturvan varassa.
KOKONAISVAIKUTUKSIA EI VOI LASKEA YKSISELITTEISESTI
Kun Petteri Orpon (kok) hallitus poisti suojaosat keväällä 2024 sekä työttömyysturvasta että yleisestä asumistuesta, perusteluja oli kaksi: ne haittasivat kokoaikaista työllistymistä, ja lisäksi niiden lakkautus toisi säästöjä. Työministeri Arto Satonen (kok) sanoi toimenpiteen säästäneen valtion varoja noin 60 miljoonaa euroa. Oppositio kyseenalaisti väitteen.
Kalinin mukaan suojaosien vaikutus julkiseen talouteen on monimutkainen kysymys.
– Suora eli mekaaninen kustannus syntyy siitä, että etuuksia maksetaan enemmän myös niille, jotka työskentelivät osa-aikaisesti jo ennestään. Suojaosien käyttöönoton jälkeen esimerkiksi 300 euroa kuukaudessa ansainnut työtön piti etuudestaan 150 euroa kuukaudessa enemmän kuin ennen, vaikka teki saman määrän töitä.
Vaikutukset kokoaikaiseen työllistymiseen olivat melko neutraaleja.
Kokonaisvaikutus on kuitenkin epäselvempi, koska käyttäytymisvaikutukset ovat osaksi ristikkäisiä.
– Suojaosa houkutteli osan kokonaan työttömistä osa-aikatöihin, ja koska tyypilliset osa-aikapalkat ylittävät selvästi 300 euroa, heille maksettiin soviteltua etuutta. Eli pienempää etuutta kuin silloin, jos he olisivat pysyneet kokonaan työttöminä. Lisäksi he maksoivat palkastaan veroja, ja tulostemme mukaan on merkkejä siitä, että osa-aikatyö myös hieman parantaa myöhempää kokoaikatyöllistymistä, mikä edelleen vähentää etuusmenoja ja kasvattaa verotuloja. Emme kuitenkaan ole arvioineet nettovaikutusta euroissa, Kalin selvittää.
Eduskuntavaalien lähestyminen on poikinut keskustelua siitä, tulisiko suojaosat palauttaa ainakin jossain muodossa. Nykyisistä hallituspuolueistakin ajatus on saanut kannatusta.
– Voi arvioida, että osa-aikainen työnteko kyllä kasvaisi, jos suojaosat palaisivat. Mutta olisivatko volyymit samat kuin vuosina 2014–15, sitä ei voi varmasti sanoa. Lopultahan kyseessä on poliittinen valinta, että halutaanko tähän laittaa rahaa, sanoo Kalin.
