Englanniksi, suomeksi, turkiksi, albaniaksi, arabiaksi, ukrainaksi, venäjäksi, viroksi, tagalogiksi, vietnamiksi… Ammattiliittojen toiminnasta, työehtosopimuksista ja palkoista kerrottiin monella kielellä Helsingin Itäkeskuksessa, kauppakeskus Itiksessä.
Väkeä oli tiistai-iltana 20.10. liikkeellä runsaasti, ja moni pysähtyi Teollisuusliiton ständille. Siellä päivysti muun muassa työehtoasiantuntija Deniz Kacar, joka itse osaa isänsä äidinkieltä turkkia.
– Liittojen yhteistyöllä tänne saatiin tosi laaja kattaus eri kielten puhujia. Ihmiset pääsevät puhumaan omalla äidinkielellään, se on tärkeää. Liiton kuuluu näkyä ja mennä sinne, missä ihmiset ovat, ja täällä Itäkeskuksessa on hyvä paikka saada kontakti ulkomaalaistaustaisiin.
Tapahtuman järjestivät yhteistyönä viisi ammattiliittoa, Suomen Pakolaisapu ja monikulttuurijärjestöjen yhteisverkosto Moniheli. Teollisuusliiton lisäksi liitoista paikalla olivat PAM, JHL, SEL ja Rakennusliitto. Helsingin Itäkeskus valikoitui paikaksi, koska siellä asuu runsaasti maahanmuuttajaväestöä.
MAHDOLLISUUS LIITTYÄ UKRAINAKSI TOI JÄSENEN
Iso osa ohikulkijoista pysähtyi vain juttelemaan lyhyesti ja ottamaan ilmaisen karamellin tai liiton kuulakärkikynän, mutta useat halusivat tietää työelämään liittyvistä asioista, kuten oikeasta palkkatasosta tai työajoista. Tulipa uusia jäseniäkin.
– Menin ukrainalaiseen kauppaan viemään jakoon ukrainankielisiä materiaaleja. Siellä oli mies tulossa juuri töistä, työvaatteet päällä, ja hän tuli luokseni, kun näki, että minulla on Teollisuusliiton paita päällä, selvitti työehtoasiantuntija Henri von Adlerkrone, joka muutti Suomeen Ukrainasta vuosituhannen vaihteessa.
Mies oli kuullut Teollisuusliitosta työkavereiltaan, jotka olivat puhuneet siitä myönteiseen sävyyn.
– Kysyin, haluaisiko hän liittyä, sen voi tehdä ukrainaksi. Vastaus oli, että totta kai. Juuri se ukrainankielisen palvelun olemassaolo oli ratkaisevaa. Hän sitten täytti kaikki tiedot minun työpuhelimellani.
Englanniksi työelämätietoa jakoi Posti Palvelut Oy:n työsuojeluvaltuutettu Uditha Siriwardhanage, joka on Teollisuusliiton jäsenlähettiläs. Jäsenlähettiläiden roolina on luoda yhteys ulkomaalaistaustaisiin työntekijöihin ja saada heitä houkuteltua liiton jäseniksi.
– Hoidan Uudenmaan alueella noin 600 työntekijän työsuojeluasioita. Enemmistö on ulkomaalaistaustaisia sanomalehden jakajia, eli esimerkiksi yötyön aiheuttama rasitus ja talvella liukkaus ovat meillä tyypillisiä työsuojelun haasteita.
RAHANARVOISET JÄSENEDUT HYVÄ VETONAULA
Sri Lankasta kotoisin oleva Siriwardhanage on nähnyt, että jotkut ulkomaalaistaustaiset työntekijät pelkäävät ajatusta ammattiliittoon liittymisestä. Heidän lähtömaissaan jäsenyys saattaa johtaa ongelmiin, ja joissain maissa liitto voi olla epädemokraattisen hallinnon työrukkanen.
– Minullakin kesti jonkin aikaa ymmärtää, että Suomessa liitto on oikeasti työntekijöille hyödyllinen.
Itiksessä Siriwardhanage keskittyi puhumaan ohikulkijoille ensisijaisesti liiton rahanarvoisista jäseneduista, koska on todennut niiden olevan hyvä tapa avata keskustelu uuden ihmisen kanssa.
– Vakuutusedut, alennukset risteilyistä ja bensasta… Mennään nämä jutut edellä, ja kun kiinnostus on herännyt, niin myöhemmin voidaan puhua tessistä [työehtosopimuksesta] ja työehdoista.
Liitto antaa turvaa ja tukee jäseniään.
Postissa keinot ovat toimineet, ja Teollisuusliitto on saanut uusia jäseniä viime aikoina tavallista enemmän. Yksi heistä oli Bangladeshista Suomeen muuttanut, jakelijana työskentelevä Tawhidur Rahman.
– Uditha sai minut liittymään. Olen ollut puolitoista vuotta töissä Postissa, ja minusta juuri tässä taloustilanteessa on erityisen tärkeää kuulua liittoon, kun milloin vain voi menettää työnsä ja joutua irtisanotuksi ilman omaa syytään. Liitto antaa turvaa ja tukee jäseniään.
”EHDOTTOMASTI TÄYTYY TEHDÄ TÄMÄ UUDESTAAN”
– Asun itse Itäkeskuksessa ja arvasin, että täällä on kuhinaa. Jo ennen kuin oli saatu pöytiä pystyyn, ihmiset tulivat kyselemään, että mikäs juttu tämä oikein on, kertoi PAMin ständillä päivystänyt järjestöasiantuntija Heta Hedman.
Hän oli kevään korvalla alkanut miettiä, miten ulkomaalaistaustaisia duunareita voisi tavoittaa paremmin, ja idea SAK:laisten liittojen yhteistapahtumasta alkoi kypsyä. Muissa liitoissa innostuttiin asiasta ja aloitettiin järjestelyt PAMin vetovastuulla. Tapahtuma olikin vastannut hyvin odotuksia: kyselijät oli helppo opastaa oikean ammattiliiton luokse.
Hedman sai PAMille pari uutta jäsentä.
– Ensimmäinen oli kuriiri, joka oli meistä jo kuullut. Toinen oli siivousalan työntekijä, joka kuului YTK:hon mutta luuli olevansa ammattiliiton jäsen.
Tapahtuman Hedman uskoo saavan jatkoa, ja saa Teollisuusliiton ständiltä tukea ajatuksilleen.
– Ehdottomasti täytyy tehdä tämä uudestaan. Me onnistuimme tavoittamaan täällä ihan erityyppistä yleisöä kuin tavallisesti, sanoo Deniz Kacar.
