Teollisuudessa kasvu jatkuu – ”Työllisyyskäänne tuskin tulee ennen ensi syksyä”
TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN
KUVAT TERO SIVULA / LEHTIKUVA JA ANTTI HYVÄRINEN
GRAFIIKKA ESKO KUMPUNEN
Teollisuuteen virtaa tilauksia. Kasvu näyttää jatkuvan useilla Teollisuusliiton sopimusaloilla, mutta liiton asiantuntijoiden mukaan työllisyyskäännettä pitää vielä odottaa useita kuukausia.
Hyvältä näyttää. Näin arvioi Teollisuusliiton pääekonomisti Timo Eklund liiton sopimusalojen näkymistä.
– Osa sopimusaloistamme on noussut kuopasta kasvuun, ja osa jatkaa jo aiemmin alkanutta hyvää kasvuaan. Tällä hetkellä teollisuus on kansantaloutemme vahvin osa-alue, Eklund sanoo.
Eklundin mukaan tällä hetkellä metalliteollisuudesta löytyvät parhaimmat menestyjät, mutta kasvuprosentit ovat hyviä lähes alalla kuin alalla.
Erityisen hyvin tilauksia on virrannut koneita ja laitteita valmistaville yrityksille. Esimerkiksi merenkulku- ja energiateknologian toimittaja Wärtsilä kertoi lokakuussa julkaisemassaan osavuosikatsauksessa, että yhtiön tilauskertymä tammi–syyskuussa oli 26 prosenttia suurempi kuin vuosi aiemmin. Yhtiön tilusten arvo oli yli 7,3 miljardia euroa.
– Tällä hetkellä monilla toimialoilla kasvuprosentit ovat useita prosentteja. Esimerkiksi kulkuneuvojen valmistuksessa kasvu on vuositasolla lähes kymmenen prosenttia ja koneiden ja laitteiden valmistuksessa useampi prosentti.
Tällä hetkellä teollisuus on kansantaloutemme vahvin osa-alue.
Eklund muistuttaa, että yritystasolla kasvuissa on isojakin eroja. Mutta myönteistä on se, että menestyvien yritysten saamat suuret tilausvirrat ovat hyödyttäneet myös alihankintaketjujen yrityksiä. Myös ne ovat saaneet tilauksia.
– Nyt on selvästi alkanut investointiaalto ja Suomi hyötyy tästä, kun teemme investointituotteita. Raaka-aineiden, välituotteiden hintojen ja korkojen nousun takia monet yritykset siirsivät investointejaan myöhemmäksi, mutta nyt olemme tulleet aikaan, jolloin yritysten on tehtävä investointeja.
Vaikka maailmalla kriisejä on yhä meneillään, yritykset eivät voi enää lykätä investointejaan. Aiemmat shokit, kuten koronapandemia tai Venäjän yhä jatkuva hyökkäyssota Ukrainaan, ovat osoittaneet, että useat kansantaloudet ja yrityksetkin ovat selvinneet kriiseistä kohtuullisen hyvin.
NYT TARVITAAN ROHKEUTTA INVESTOIDA
Eklundin mukaan näyttää siltä, että teollisuuden kasvu jatkuu edelleen. Yritykset ovat kunnossa ja niiden hyville tuotteille on kysyntää maailmalla.
– Sen sijaan kotimarkkinoille tuotteita valmistavilla yrityksillä käännettä saadaan yhä odottaa. Mutta vientiyrityksissä on tehty oikeita valintoja. Niillä näyttää hyvältä.
Toivottavasti pääsisimme yrityksissä eroon osinkorakkaudesta ja uskaltaisimme katsoa tulevaisuuteen.
Eklund muistuttaa myös, että kustannukset nousevat kilpailijamaissamme Suomea enemmän. Näin yritysten markkinaosuudet ovat vahvistumaan päin.
– Uskon, että teollisuus tulee olemaan jatkossakin se osa talouttamme, joka kasvaa parhaiten.
Eklund toivoo yrityksiltä rohkeutta investoida ja ottaa uusia tuotteita valikoimiinsa.
– Maailmalta on saatavissa rahaa ja yrityksissä kassatilanne on hyvä. Toivottavasti pääsisimme yrityksissä eroon osinkorakkaudesta ja uskaltaisimme katsoa tulevaisuuteen.
TYÖLLISYYSTILANNE JATKUU HEIKKONA
Teollisuuden hyvästä kehityksestä huolimatta työllisyydessä ei ole vielä merkittävää parannusta nähty. Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila sanoo, että useat liiton edustamat alat ovat pääomaintensiivisiä aloja eli tuotanto syntyy koneilla.
– Yritysten saamien tilausten lisääntyminen näkyy siten, että lomautukset ovat vähentyneet. Lomautetut alkavat palata töihin. Mutta työllisyystilanne paranee toden teolla vasta sitten, kun tuotannon kasvaessa ryhdytään uusien työntekijöiden rekrytointiin tuttuihin ja uusiin työtehtäviin, Anttila sanoo.
Anttila muistuttaa, että yritysten ja kansantalouden kasvun lähtiessä käyntiin työllisyys aina paranee viiveellä. Suomessa on ennätyksellisen heikko työllisyystilanne. Tilastokeskuksen mukaan 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli syyskuussa 10,5 prosenttia.
– Arvioisin, että työllisyystilanne Suomessa paranee aikaisintaan ensi syksynä, jos suhdanne paranee. En usko, että myönteisiä uutisia saadaan kovastikaan aiemmin. Istuva hallitus on sitoutunut leikkaamaan edelleen ja vuoden vaihtuessa näemme ihmisiä jäävän työttömäksi esimerkiksi julkiselta ja kolmannelta sektorilta.
Arvioisin, että työllisyystilanne Suomessa paranee aikaisintaan ensi syksynä.
Tuotannon tehostamistoimien takia uusia työpaikkoja ei välttämättä synny teollisuudenaloillekaan. Eivätkä Suomeen ulkomailta tulleet akkutehdas- tai datakeskusinvestoinnitkaan ole välttämättä lisänneet työpaikkoja, sillä monissa rakennusvaiheen töistä ovat vastanneet ulkomailta tuotetut työntekijät.
– Suomella on ollut jo kuukausia kyseenalainen kunnia seisoa EU:n surkeimman työttömyystilanteen ykköspallilla. Enkä usko, että tilanne kovin nopeasti hellittää. Vielä voidaan nähdä jopa nykyistäkin heikompia työllisyyslukuja.
TARVITAAN AKTIVOIVAA TYÖVOIMAPOLITIIKKAA
Anttilan mukaan työllisyystilanne tuskin paranee nopeasti teollisuudessakaan. Yritysten olisi saatava tilauksia jatkuvana, kasvavana virtana, jotta yritysten kannattaisi lisätä vakituisen työvoimansa määrää.
– Kaikilla yrityksillä ei löydy halua tai resursseja investointeihin, ja lisäksi vältellään riskejä. Nykyisessä tilanteessa työtä voidaan teettää enenevästi epätyypillisillä työsuhteilla, kuten vuokratyönä tai määräaikaisilla sopimuksilla.
Anttila on erityisen huolissaan pitkäaikaistyöttömistä. Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen eli KEHA-keskuksen mukaan syyskuun lopussa yhtäjaksoisesti vähintään yli vuoden työtä vailla olevien määrä oli 142 700. Heistä vähintään kaksi vuotta oli ollut työttömänä 79 900. Se on 25 prosenttia enemmän kuin vuosi aiemmin.
– Tähän on useita syitä. On rakennetyöttömyyttä, joka koskee niin osatyökykyisiä kuin yli 55-vuotiaita ja nuoria, juuri ammattiin valmistuneita. He eivät syystä tai toisesta kelpaa työnantajille. Kohtaanto-ongelma voi liittyä myös alueelliseen rakennemurrokseen, ylipäätään alueelliset erot ovat Suomessa huomattavat.
Tarvitaan aktivoivaa työvoimapolitiikkaa.
Anttilan mukaan pelkona on, että yritysten kasvusta ja siitä mahdollisesti syntyvistä uusista työpaikoista huolimatta iso osa työttömistä jää yhä ilman töitä.
– Meillä on paljon ihmisiä, jotka eivät tule työllistymään. Todennäköisesti he ovat iäkkäämpiä, kokemattomia ja osatyökykyisiä. Tarvitaan aktivoivaa työvoimapolitiikkaa eli rahoja on ohjattava siihen, että ihmiset saisivat työkokemusta ja pääsisivät takaisin työelämän rytmiin ja sitä kautta löytäisivät tarvittavia verkostoja. Me tiedämme jo nyt, että parhain keino työllistyä on verkostojen kautta ja olemalla itse aktiivinen.
