Mitä mieltä luottamusmiehet ovat tulevaisuudesta? – "Käsityötä tarvitaan"
TEKSTI SAMI TURUNEN
KUVAT EMMI KALLIO JA RIIKKA SILKALA
VIDEOT EMMI KALLIO JA RIIKKA SILKALA
Teollisuus elää etsikkoaikojaan kaikkialla maailmassa. Kolme pääluottamusmiestä kertoo, miten he näkevät tulevaisuuden. Työ muuttuu, mutta tekijöistä yhä tarvitaan.
Patria Aviationin Linnavuoren yksikössä Nokialla tarvitaan ihmisen käsityötä ja ongelmanratkaisukykyä. Nokialla huolletaan puolustusvoimien kriittistä kalustoa: hävittäjien ja helikopterien sekä laivojen ja panssarivaunujen moottoreita.
Vaikka uusien F-35-hävittäjien myötä koneissa on jatkossa entistä enemmän elektroniikkaa, alan perusasiat pysyvät.
– Tekoäly ja tietotekniikka tulevat lisääntymään, mutta alalla tarvitaan edelleen paljon ihmisiä. Tätä ei voida tehdä roboteilla, sanoo pääluottamusmies Jussi Karimäki.
Linnavuoressa on toistaiseksi käytössä vain yksi robotti. Sillä pinnoitetaan erilaisia komponentteja – ja samalla säästetään verorahaa osien käyttöikää pidentämällä. Tulevaisuudessa ala kuitenkin elää, kun drooniteknologia tuo uudenlaista huoltotarvetta.
Geopoliittinen tilanne ja Ukrainan sota ovat lisänneet Suomenkin panostuksia valmiuteen. Vakaa työllisyys ja hyvä tulevaisuus puolustusalalla herättää hieman ristiriitaisia ajatuksia.
– Surullistahan se on, että sota on käynnissä, ei sitä kukaan halua. Mutta Suomi ei ole sodassa ja meillä puhutaan puolustusalan konsernista, Karimäki pohtii.
Teollisuuden ja työmarkkinoiden murroksessa Karimäki näkee tuttuja huolenaiheita.
– Toivoisin, että yleissitovilla sopimuksilla voidaan jatkaa. Yrityskohtaiseen sopimiseen ei ole monessakaan yrityksessä vielä valmiuksia. Kaikesta puheesta huolimatta yrityskohtaisuus ei ole työnantajapuolelle mikään pikkujuttu. Se vaatii aikaa, rahaa ja paneutumista asiaan.
Karimäki on tehnyt käytännössä koko työuransa saman työnantajan palveluksessa. Vuonna 2000 hän oli kolmikymppinen duunari, joka uskoi vahvasti tulevaan.
– Näin tämän alan jo silloin tosi positiivisena. En ole 40 vuoden aikana ollut kertaakaan lomautettuna, ja työllisyystilanne on ollut aina hyvä. Taaksepäin katsominen tuntuu jotenkin paremmalle ja turvallisemmalle kuin katsominen 25 vuotta eteenpäin.
Data ohjaa mekaanista metsäteollisuutta
Digitalisaatio ja tekoäly ovat nykyään oleellinen osa mekaanista metsäteollisuutta.
– Koneissa ja laitteissa on sensoreita ja tekoälypohjaisia ratkaisuja. Niiden havaintojen kautta saamme suoraa dataa koneiden lämpötiloista ja tärinöistä, millä pystymme ennakoimaan huoltoja paremmin. Tämä tulee varmasti lisääntymään tulevina vuosikymmeninä, kertoo UPM Plywoodin pääluottamusmies Jonna Pöysti.
UPM Plywoodin tehtaalla Ristiinassa valmistetaan havuvaneria.
Teknologian kehitys muuttaa hiljakseen alan työvoimavaltaisuutta. Hyvä esimerkki siitä on, että kun ennen uudelle linjalle tarvittiin kaksi operaattoria, nyt pärjätään yhdellä. Isoja irtisanomisia teknologia ei Ristiinassa ole aiheuttanut, vaan henkilöstömäärä mukautuu muun muassa eläköitymisen ja työpaikkojen vaihdon kautta.
Vaikka teollisuuden yleinen suhdanne on pitänyt tehtaan osittaisessa vajaakäynnissä vuodesta 2023, Pöysti uskoo metsäteollisuuden tulevaisuuteen. Ala työllistää edelleen paljon, ja Ristiinassakin rekrytoidaan väkeä oppisopimuskoulutuksen kautta.
– Uudet työntekijät tulevat oppisopimuksella suorittamaan levyalan ammattitutkintoa. Juuri nyt päättyi haku ja tehtaalle on tulossa toistakymmentä henkeä käsittävä ryhmä.
Pöysti ei usko alan polarisoitumiseen, jossa olisi tekniset huippuosaajat ja likaisen työn tekijät omissa kasteissaan. Avainasemassa on joustavuus ja moniosaaminen.
– Kun meille tullaan – kirjaimellisesti sorvin ääreen – se ei tarkoita sitä, että työtehtävä on sama koko työuran ajan. Meillä ei ole yhden tehtävän ihmisiä, vaan täällä tehdään monia eri töitä.
Pöysti itsekin tuli UPM:lle oppisopimuksella 15 vuotta sitten. Hän muistelee vielä varhaisempia aikoja, kun hän vuosituhannen vaihteessa oli teini-ikäinen ja yläasteella.
– Silloin alkoi pikkuhiljaa selvitä, että haaveammatit kuten lääkäri eivät minun lukupäälläni ja pitkäjänteisyydelläni toteudu, hän nauraa.
Ravintola-alan kautta metsäteollisuuteen päätyneen Pöystin nuoruudessa teknologian huippua edusti yksi monelle kovin tuttu asia.
– Hienoin innovaatio oli puhelimen matopeli!
Kirjapainoalalla digimurros vaikuttaa mutkan kautta
Granon Vaasan yksikössä painetaan muun muassa kirjoja, vihkoja, esitteitä ja järjestöjen julkaisuja. Teknologian murros ei ole muuttanut kirjapainoalalla suoraan prosesseja, vaan vaikutus alaan tulee mutkan kautta.
– Painettujen tuotteiden menekki pienenee, kun verkkolehdet yleistyvät. Toinen suuri syy on Posti, jonka jatkuvien hinnankorotusten takia yhdistykset ja järjestöt tilaavat vähemmän painotuotteita. Postitus maksaa nykyään enemmän kuin itse painaminen, 40 vuotta kirjoja painanut pääluottamusmies Juha Krankkala sanoo.
Vaasassa arki pyörii edelleen varsin perinteisesti. Ihmisen käsiä ja ongelmanratkaisukykyä tarvitaan.
– Painokone painaa ja liimakone liimaa, mutta ihmisen pitää syöttää paperit koneeseen ja ottaa ne sieltä pois.
Vaikka ala kärsii volyymien laskusta ja alan ikärakenne tuo omat ongelmansa, eläköityvien työntekijöiden tilalle tulee kuitenkin uutta nuorta sukupolvea. Graafisella alalla on myös ollut kova järjestäytymisaste ja siellä on Suomen vanhin työehtosopimus.
Paperilla on silti edelleen paikkansa.
Kun katsotaan neljännesvuosisata taaksepäin vuoteen 2000, kännykät ja internet yleistyivät ja helpottivat nuoren Krankkalankin elämää.
– Kun kävin katsomassa Englannissa jalkapalloa 1990-luvulla, hotellivaraukset piti lähettää faksilla. Teknologian myötä homma alkoi helpottua ja nyt kaikki hoituu hetkessä netistä. Sama muutos näkyy lehdissä: paperilehdet kutistuvat, ja 80-vuotias äitinikin lukee nyt uutiset tabletilta, Krankkala sanoo.
– Paperilla on silti edelleen paikkansa. Esimerkiksi printtimainos tai painettu aikataulu on edelleen hyvä käyttöliittymä.
