Anu-Hanna Anttila: Duunarit löytävät työtä suhteilla ja kontakteilla verkostojen kautta
TEKSTI ANU-HANNA ANTTILA
KUVA ANTTI HYVÄRINEN
Sosiologi Mark Granovetter osoitti klassikkotutkimuksessaan Getting a Job (1977), että työn löytymistä avittivat tuttavista, työkavereista ja naapureista muodostuvat verkostot. Tällaiset heikoista siteistä muodostuvat etäisemmät verkostot osoittautuivat työnhaussa arvokkaiksi. Tutkimuksessa selvisi, miten erilaiset suhteet ja kontaktit auttoivat uutta työtä etsittäessä ja miten ne vaikuttivat amerikkalaisten toimihenkilöiden ja asiantuntijoiden urakehitykseen.
Arkijärjellä ajateltuna, niinhän se toimii. Työtä saadaan suhteilla ja kontakteilla. Niistä muodostuu verkostoja, joiden avulla tieto kulkee ihmiseltä toiselle.
Teollisuusliiton työttömänä olleilta jäseniltä kysyttiin, miten he ovat löytäneet nykyisen työnsä. Tietoa saatiin niiltä 1 828 teollisuusliittolaiselta, jotka vastausajankohtana olivat jo työllistyneet. Maan suurimman duunariliiton jäsenten avulla selvisi, että myös suomalaiset duunarit löytävät työtä suhteidensa ja verkostojensa avulla.
Verkostot voivat olla lähiverkostoja, joissa ihmisten väliset siteet ovat vahvoja. Tällaisia ovat perhe, sukulaiset ja läheiset ystävät. Koska lähiverkostot tietävät suunnilleen samat asiat työpaikoista ja muustakin, ovatkin etäisemmät tuttavat ja puolitutut kullanarvoisia työtä etsittäessä. Tämä oli Granovetterin selitys niin sanottujen heikkojen siteiden arvosta työnhaussa.
Teollisuusliiton jäseniltä kysyttiin, miten he työttömänä olleessaan löysivät nykyisen työnsä. Vastauksissa nousivat esiin myös tällaiset heikot siteet etäverkostoihin. Työpaikka oli saatettu saada siten, että asiasta sai tietoa ”omalla kylällä”, jolloin ”kuulopuheet” tuottivat tulosta. Tuttavien lisäksi on saattanut ”kaveri vinkata” ja joillekin vinkkaajana on voinut olla ”entinen työkaveri” eli joku, johon on hieman vahvempi side.
Tyypillisimmin duunarit olivat löytäneet nykyisen työnsä ottamalla itse yhteyttä työnantajaan.
Teollisuusliiton kyselytutkimus osoittaa, että yleisimmin duunarit ovat saaneet työtä lähiverkostojen kautta. Perheenjäsenten tai ystävien avulla työnsä oli löytänyt lähes viidesosa (18 %). Tällöin vahvat siteet ovat osoittaneet voimansa, kuten eräs vastaajista kertoo: ”Veli oli tässä firmassa töissä ja hänen kauttaan löysin tämän työpaikan”.
Näin ollen myös lähiverkostot toimivat työllistymisväylänä. Voidaan puhua myös psykologisesta sopimuksesta, joka sisältää lupauksen työpaikan periytymisestä sukupolvelta toiselle. Siteistä muodostuva kuvio on selvä: jos vanhemmat ovat työnantajan mielestä olleet hyviä työntekijöitä, hommia löytyy myös jälkikasvulle.
Tyypillisimmin duunarit olivat löytäneet nykyisen työnsä ottamalla itse yhteyttä työnantajaan. Kolmasosa (31 %) oli näin löytänyt nykyisen työnsä. Osa on voinut soitella ilman ennakkotietoa avoimista työpaikoista, mutta monet ovat saaneet tiedon verkostojensa avulla: ”aiempien työsuhteiden kautta”, ” entinen pomo soitti ja kysy töihin” ja ”kuulin kylillä ja otin yhteyttä”.
Teollisuusliiton kyselytutkimuksen tulokset rinnastuvat näin mielenkiintoisesti Granovetterin toimihenkilöitä ja asiantuntijoita koskeviin tuloksiin. Nyt saatu tutkimustieto osoittaa, että työtä saadaan erilaisten verkostojen avulla myös duunarialoilla. Epäilemättä suhdeverkoston ylläpitämisessä ja työnhaussa auttaa kännykkä, joka löytyy joka duunarin taskusta.
Tutkimustulos on merkittävä myös työttömänä olevien aktivointitoimien edistämisessä, sillä kasvokkain voidaan solmia uusia verkostoja esimerkiksi työllisyyskoulutuksessa ja työkokeilun aikana.
Esimerkiksi yksi kyselyyn vastanneista kertoi, että löysi työtä ”hitsauskursseilla luomieni suhteiden avulla niin kuin aina ennenkin”. Lakonisesti hän lopuksi toteaa, että ”nyt tämänkin mahdollisuuden on nykyhallitus tappanut ainakin omalla alueellani”.
Kirjoittaja on Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö.
Näin kyselytutkimus tehtiin
Teollisuusliitto toteutti loka-marraskuussa 2025 kyselytutkimuksen, jolla selvitetään teollisuusliittolaisten työttömyyteen ja työllistymiseen liittyviä asioita. Kysely koski niitä Teollisuusliiton jäseniä, jotka ovat olleet jossakin vaiheessa työttömänä tammikuun 2024 ja syyskuun 2025 välisellä ajanjaksolla.
Työttömänä olleiden kyselyyn vastasi kaikkiaan 4 027 teollisuusliittolaista. He ovat työskennellet yleisimmin metalli-, puutuote- ja kemianteollisuuden aloilla.
Vastaushetkellä kyselyyn osallistuneista oli työssä (45 %) ja työttömänä (42 %). Lomautettuina tai sairauslomalla oli vajaa kymmenesosa (8 %). Loput olivat työstä vapaalla (5 %) eli esimerkiksi suorittamassa opintoja tai vanhempainvapaalla.
