”Ei elämässä ja töissä ole ikinä näin kiire” – Taitaja-kisoissa testataan ammattitaitoa ja ajanhallintaa

Taitaja2026 eli ammattitaidon Suomen mestaruuskilpailut käytiin Tuusulassa 18.–21. toukokuuta. Yli 400 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa kilpaili 47 lajissa, ja mukana oli myös monta Teollisuusliiton opiskelijajäsentä.

Taitaja-kisoissa oli tänäkin vuonna ammattitaitolajeja laidasta laitaan. Opiskelijat kilpailivat esimerkiksi kokkauksessa, asiakaspalvelussa ja myynnissä, puhtauspalveluissa, hevostenhoidossa, autokorinkorjauksessa, CNC-koneistuksessa ja pelituotannossa.

Kilpailualueena oli Tuusulan Urheilukeskus, jossa käytössä oli usean eri urheilulajin halleja. Yleisöllä oli tapahtumaan vapaa pääsy, ja kävijöitä oli neljän päivän aikana kymmeniätuhansia.

Kilpailijoiden henkinen paine on kova, sillä työtä on paljon ja suoritukset on tehtävä tiukan aikataulun mukaisesti. Kisapäivät alkoivat useimmissa lajeissa kello kymmeneltä ja kestivät viiteen tai puoli kuuteen illalla.

LABORANTIN OLTAVA HUOLELLINEN JA JÄRJESTELMÄLLINEN

– Täytyy osata ajoittaa kaikki. Kun suunnittelee töitä eteenpäin, pitää miettiä, milloin tekee minkäkin jutun, miten kauan niihin menee aikaa ja mistä kohdasta varaa ajan millekin työvaiheelle, kuvailee laboranttien sarjaan osallistunut Cecilia Karlsson.

– Kaikki muu on mennyt ihan hyvin, paitsi laskut ensimmäisenä kisapäivänä. Yhdestä tehtävästä tiesin kyllä, miten se kuuluu laskea, mutta siinä kilpailutilanteessa tuli vain joku blackout.

17-vuotias Karlsson opiskelee Turun ammatti-instituutissa. Hänen valmentajanaan toimi koulun lehtori Sonja Kannisto, joka kertoo huolellisuuden ja järjestelmällisyyden olevan hyvän laborantin perusominaisuuksia.

– Tärkeitä perustaitoja ovat pipetointi, liuosten valmistaminen, tietojen asianmukainen kirjaaminen ja laskutaidot. Ohjeitten tarkka lukeminen on myös ihan olennainen asia – jos hyppää yli yhden rivin, kaikki voi kaatua siihen, Kannisto sanoo.

Karlsson tykkää laborantin työssä etenkin sen tutkivasta luonteesta ja aikoo jatkaa samalla polulla myös ammattikoulun jälkeen.

– Näiden juttujen tekeminen on tosi kiinnostavaa. Kun saa selvittää, mitä joku näyte sisältää, mitkä pitoisuudet siinä on ja niin edelleen. Haluaisin olla tulevaisuudessa ehkä joku kemisti tai insinööri ja olla tällä alalla koko elämäni. Kun tämä on vaan niin kivaa!

HITSAUS VAATII RAUHALLISTA MIELTÄ JA KESKITTYMISTÄ

Hitsaus ja levytyöt -sarjassa Elmeri Lappalainen on viettänyt päivän tehden venettä. Täysimittaista ei sentään tarvinnut väsätä.

– Sellaiset puoli metriä mittaa ja muutaman kilon painava. Pohja ja runko ja potkuri. Ei ollut vaikea homma, piti vaan katsoa piirustukset tarkasti. Niiden pohjalta tehtiin palaset, ja niitä sitten mankeloitiin ja taiteltiin, hän selvittää.

Tehtävässä tarvittiin piirustuksen lukutaidon lisäksi muun muassa tietoja materiaaleista ja hitsauslisäaineista, termisen ja mekaanisen leikkauksen osaamista sekä tietenkin metallialan perustyökoneiden hallintaa.

– Tärkeintä oli se, että keskittyy ja miettii, mitä tekee. Keskittyminen pysyikin minulla ihan hyvin loppuun asti.

Lappalainen opiskelee Etelä-Savon ammattiopistossa Esedussa. Hän on 17-vuotiaana jo ehtinyt tekemään monipuolisia metallialan töitä Mikkelissä sijaitsevassa, vajaan kahdenkymmenen työntekijän Saret Oy:ssä.

Taitaja-finaaliin valmistautumiseen kuului hitsauksen ja levytöiden teoriapuolen opiskelua, piirustusten tutkimista ja käytännön harjoituksia. Valmentaja Petri Kosunen, metallialan opettaja Esedussa, näkee Lappalaisella pari merkittävää vahvuutta:

– Elmeri on rauhallinen tyyppi, joka osaa ottaa vastaan tietoa ja oikein imee itseensä uusia asioita. Lisäksi vielä käytännön kokemus työelämästä, niin siinä on hyvät lähtökohdat näihin kisoihin.

PUUSEPÄN UNELMA: AAMULLA HERÄTESSÄ ODOTTAA INNOLLA TÖITÄ

Useimmissa Taitaja-sarjoissa osallistujien yläikäraja on 22 vuotta, mutta puuseppäsarjassa ikärajoja ei ole. Syynä on, että alan opiskelijat ovat keskimäärin vanhempia kuin muualla ammatillisessa koulutuksessa, ja moni on ennen opintojen aloitusta ehtinyt olla aivan eri alan töissä.

Tähän kaavaan sopii myös Tampereella asuva Jussi Toivanen Gray, jolla ikää on 30 vuotta. Hän on aiemmin tehnyt seitsemän vuotta video- ja valokuvausta freelanceryrittäjänä.

– Olen ollut tekemässä esimerkiksi Selviytyjiä ja Love Islandia ja muuta tosi-tv:tä. Mutta koin, että en voinut toteuttaa itseäni niin paljon kuin olisin halunnut.

Puuta työstäessään Toivanen Gray pystyy luomaan uutta käsillään, ja koska yrittäjyys on jo aiemmin tuttua, hänen suunnitelmissaan on jossain vaiheessa valmistumisen jälkeen perustaa oma firma.

– Unelmani on tehdä työtä, josta nautin. Niin että kun aamulla herää, odottaa jo innolla töitä. Joka päivä sellaista ei tietysti voi olla, mutta jos olisi useimpina päivinä, niin se olisi hienoa.

Kilpailussa tehtävänä oli valmistaa pieni kaappi. Sen osat oli höylätty ja viilutettu valmiiksi, mutta kilpailijoiden piti työstää ne oikean kokoisiksi ja tehdä tarvittavat liitokset. Sen jälkeen he hoitivat kokoonpanon ja heloituksen sekä viimeistelivät kaapin pintakäsittelyvalmiiksi.

– Oli todella intensiivistä kyllä. Koko ajan pitää tehdä jotain, pientäkään hetkeä ei voi seistä tumput suorina. Ei elämässä ja töissä ikinä ole näin kiire kuin näissä kisoissa. Ja kuitenkin esimerkiksi saranoiden sijoitus oli sellainen yksityiskohta, joka vaati perinteistä käsityötä ja malttia kaiken kiireen keskellä.

LEIKKAUSPOLITIIKKA HEIKENTÄÄ AMMATILLISTA OPETUSTA

Ammatillisen koulutuksen merkitys yhteiskunnalle on valtava, mutta valitettavasti kaikki eivät asiaa ymmärrä, näkee Teollisuusliiton ständillä Tuusulassa päivystänyt liiton koulutussuunnittelija Sari Perkiö. Nykyhallituksen tekemät massiiviset leikkaukset näkyvät koulujen arjessa ja opetuksen tasossa.

– Ammattikoulusta valmistuvat eivät ole tarpeeksi valmiita työelämään. Tätä viestiä tulee sekä työnantajilta että opettajilta. Myös moni opiskelija itse kokee, ettei ole koulun jälkeen vielä valmis, Perkiö sanoo.

Ongelmana on myös, että tietyt teollisuuteen ja teknologiaan liittyvät alat eivät houkuta nuoria opiskelemaan. Kyse on osin vanhentuneista mielikuvista.

– Esimerkiksi koneistuksesta, hitsauksesta ja sorvauksesta ajatellaan, että ne ovat jotain vanhanaikaista. Ihmiset eivät tiedä, että modernit tehtaat ovat hyvin siistejä, ja tietokoneella tehdään paljon töitä.

Teollisuusliitto on vahvasti mukana ammatillisen koulutuksen edunvalvonnassa ja kehittämisessä.

Taitaja-kisa saakin Perkiöltä suuret kehut.

– Ihan mahtava tapahtuma! Tämä tuo ammatilliselle koulutukselle ja ammattitaidoille ansaitusti nostetta ja näkyvyyttä. Esimerkiksi kahdeksasluokkalaisia on täällä vierailulla, ja he pääsevät näkemään, mitä työ on.

Teollisuusliiton edustajat kävivät nuorten kanssa paljon hyviä keskusteluja, ja toiveena on, että nämä kohtaamiset tukevat tulevaisuudessa liiton jäsenhankintaa.

– Kerrottiin nuorille, että liitto on vahvasti mukana ammatillisen koulutuksen edunvalvonnassa ja kehittämisessä, neuvottelee työntekijöiden palkoista ja puolustaa heidän oikeuksiaan.