Tieto kiinnostaa teollisuuden työntekijöitä
TEKSTI PETTERI RAITO, TEKIJÄ-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA
Ennen vanhaan ajateltiin, että on olemassa kahdenlaisia ihmisiä. Niitä, jotka janoavat lukea ja opiskella ja niitä, jotka haluavat tehdä käsillään. Jaottelun kanssa rinta rinnan kulki toinen kahtiajako, jonka mukaan tiedon pänttääjät ovat teoreettisia poropeukaloita ja käsillään tekijät kykenemättömiä käsitteelliseen ajatteluun. Tähän rakennelmaan puolestaan nojasi ajatuksen juoksu siitä, että kun opintovalinta lukioon tai ammattikouluun on kerran nuorena tehty, määrittää se työuran alusta loppuun asti.
Edellä kuvattu on tietenkin kärjistys, mutta se on sitä myös ajoituksensa suhteen. Samankaltaista ummehtuneisuutta nimittäin tulee julkisessa keskustelussa edelleen vastaan. Outoja ovat avaukset siitä, että yleissivistys ei kuuluisi ammattiin opiskeleville tai että vanhoille koirille on turha opettaa uutta, eivät ne kuitenkaan opi.
Jo pelkkä vilkaisu vaikkapa Teollisuusliiton Murikka-opiston opetustoimintaan osoittaa tällaiset väitteet vääriksi. Kaiken ikäiset ihmiset oppivat uutta ja teoreettinen tieto kiinnostaa teollisuuden työntekijöitä siinä missä muitakin ihmisiä. Jos näin ei olisi, työpaikkojen luottamustehtävien hoitamiseen valmentavat kurssit jäisivät vaille osallistujia.
Kaiken ikäiset ihmiset oppivat uutta.
Opiskelijoita kuitenkin riittää runsaasti. Kursseilla käsitellään esimerkiksi työelämän lainsäädäntöä, työehtosopimusten määräyksiä ja niiden tulkintoja sekä työympäristöasioita perustasolta alkaen visaisiin kysymyksiin asti edeten. Ja tämä kaikki tapahtuu siten, että epävarmoinakin kursseille tulleet ihmiset alkavat löytää oppimisen ilon, uuden tiedon hyödyt ja itsensä kehittämisen palkitsevuuden.
Toisaalta Tekijän tuore ammatillista koulutusta käsittelevä juttu osoittaa, että tavatonta ei ole sekään, että korkeakoulutuksen jälkeen siirrytään ammatillisten opintojen pariin. Miksi? No, siksi, että lukemisen rinnalla myös käsillä tekeminen on aina kiinnostanut ja sillä pohjalla ammatillinen koulutus tarjoaa kiinnostavia näköaloja ansiotyöhön ja yrittäjyyteen.
Kun asiaa tarkastellaan yhteiskunnan tasolla, selvää on, että teknologian kehitys ja toimialojen muutokset haastavat paitsi työntekijät oppimaan uutta myös koulutusjärjestelmän tuottamaan tarvittava koulutus ja työnantajat kouluttamaan työntekijöitään omin ja yhteiskunnan tarjoamin resurssein. Tämän takia Teollisuusliiton ja SAK:n esitykset ammatillisen koulutuksen kehittämisestä ja resursoinnin lisäämisestä, aikuiskoulutuksen kunnianpalautuksesta ja joustavista koulutuspoluista elämän eri tilanteisiin ovat järkeviä ja perusteltuja.
Kannatettavia kehitysaskeleita ovat esimerkiksi jatkuvan oppimisen tuen luominen, työnantajien velvoite tehdä osaamiskartoituksia ja tarjota henkilöstökoulutusta sekä työnhakuvelvoitteet täyttävien työttömien oikeus opiskella vapaasti ilman pelkoa työttömyysturvan menettämisestä.
