Uutinen
”Neuvottelujärjestelmä toimii” – Noin kolmannes työehtosopimuksista solmittu
Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen kertoo, että tällä työehtosopimusten neuvottelukierroksella peli on tiukentunut, mutta sopiminen on myös näyttänyt vahvuutensa.
Teollisuusliiton sopimusaloista noin kolmannekselle on saatu solmittua uudet työehtosopimukset. Neuvottelukierrosta ovat leimanneet muun muassa työnantajapuolen irtiotot ja yrityskohtaiset neuvottelut. Myös työtaistelutoimia on tarvittu.
– Peli on tiukentunut ja koordinaatio koventunut, toteaa Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen.
Koordinaatiolla hän tarkoittaa työnantajapuolen yhteneväisiä tavoitteita, vaikka Elinkeinoelämän keskusliitto omalla päätöksellään lopettikin vuonna 2016 keskitettyjen palkkaratkaisujen tekemisen.
– Vaikka tehdään sopimusta yhdelle alalle, neuvottelupöydässä työnantaja arvioi vaikutuksia koko Suomelle, Virtanen sanoo.
SOPIMUS TEKNOLOGIATEOLLISUUTEEN
Teollisuusliiton hallitus hyväksyi 7.1.2022 neuvottelutuloksen teknologiateollisuuden uudeksi työehtosopimukseksi. Neuvottelutulos saavutettiin 4.1. valtakunnansovittelijan avustuksella.
Hallitus hyväksyi 7.1. myös neuvottelutuloksen malmikaivosten sopimusalalle.
Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen piirissä työskentelee noin 90 000 teollisuuden työntekijää. Alan työehtojen yleissitovuus joutui vaakalaudalle, kun Teknologiateollisuus ry ilmoitti maaliskuussa 2021 lopettavansa työehtosopimustoiminnan.
Työnantajapuoli perusti valtakunnallisia sopimuksia neuvottelemaan Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n.
– Elo-syyskuussa ei ollut vielä takeita, syntyykö yleissitova sopimus, Virtanen muistuttaa.
Neuvottelut Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantaja ry:n välillä alkoivat lokakuussa sen jälkeen, kun työnantajapuoli oli toimittanut Teollisuusliitolle tiedot jäsenyrityksistään.
Syksyn aikana uuteen yhdistykseen liittyi riittävästi yrityksiä, jotta alan työehtosopimuksen yleissitovuus säilyy.
Elo-syyskuussa ei ollut vielä takeita, syntyykö yleissitova sopimus.
PALKKARATKAISU HIERSI
Teknologiateollisuuden sopimuksen synnyn tiellä oli pitkään erimielisyys palkankorotuksista. Joulukuun alussa siirryttiin sopimuksettomaan tilaan. Teollisuusliitto julisti 3.12.2021 teknologiateollisuuden ja malmikaivosten sopimusaloille kahden viikon ylityö- ja vuoronvaihtokiellon.
Joulukuun lopussa Teollisuusliitto jätti lakkovaroituksen, joka koski yhteensä lähes 300 toimipaikkaa teknologiateollisuudessa ja malmikaivosten sopimusaloilla. Lakon oli määrä alkaa 14. tammikuuta. Sopimusten synnyttyä Teollisuusliitto peruutti työtaistelutoimet 7. tammikuuta.
Saavutettu sopimusratkaisu korottaa palkkoja 2,0 prosenttia vuodelle 2022. Palkkojen yleiskorotusta on 1,5 prosenttia, ja paikallisesti jaettava erä on 0,5 prosenttia.
Virtanen kertoo, että arviot vuoden 2022 inflaatiotahdista vaihtelivat neuvottelujen aikana, mutta lähtökohtana oli 1,6 prosentin inflaatiotaso. Palkan ostovoima kasvaa, jos palkankorotukset ovat inflaatiota suurempia.
Uusi teknologiateollisuuden työehtosopimus on voimassa 30.11.2023 asti, mutta se on irtisanottavissa päättymään 30.11.2022, mikäli osapuolet eivät pääse sopimukseen vuoden 2023 palkkaratkaisusta.
Neuvottelujärjestelmä toimii. Asioita voidaan viedä eteenpäin sopimalla.
Tekstipuolella työehdot säilyivät edellisen työehtosopimuksen tasolla. Uutena kirjauksena sopimukseen tuli muun muassa, että uudet työntekijät pitää esitellä työpaikan pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle. Tämä tukee uusien jäsenten hankintaa liittoon.
Työehtosopimukseen kirjattiin myös paikallisen sopimisen mahdollistaminen työpaikoilla, joissa ei ole valittu pääluottamusmiestä. Sopimiseen tarvitaan tällöin paikallisen sopimisen työryhmä, johon osapuolet valitsevat edustajansa. Jatkossakin pääluottamusmies on ensisijainen vaihtoehto työntekijöiden edustajana paikallisessa sopimisessa.
– Neuvottelujärjestelmä toimii. Asioita voidaan viedä eteenpäin sopimalla, Virtanen korostaa.
OSALLA ALOISTA EDETTY SUJUVASTI
Teollisuusliitto aloitti 2. marraskuuta työehtosopimusneuvottelut Kemianteollisuus ry:n kanssa koskien kemian perusteollisuuden, muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden sekä öljy‑, maakaasu- ja petrokemianteollisuuden työehtosopimuksia. Aloille saavutettiin neuvottelutulos 18.1. Sopimusten piirissä on yhteensä noin 13 000 työntekijää.
– Pienemmissä valtakunnallisissa sopimuksissa on päästy sujuvasti ratkaisuihin. Suurimmat väännöt ovat suurten kanssa, Virtanen kertoo.
Neuvottelukierroksen ensimmäinen työehtosopimus syntyi, kun Teollisuusliiton hallitus hyväksyi turvetuotantoalalle 4.11.2021 saavutetun neuvottelutuloksen. Uusi työehtosopimus on voimassa 31.10.2023 saakka.
Joulun alla 22.12. Teollisuusliiton hallitus hyväksyi maaseutuelinkeinoihin, turkistuotantoalalle, puutarha-alalle sekä viher- ja ympäristörakentamisalalle saavutetut neuvottelutulokset. Uudet työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2023 asti.
Pienemmissä valtakunnallisissa sopimuksissa on päästy sujuvasti ratkaisuihin. Suurimmat väännöt ovat suurten kanssa.
Teollisuusliiton toisiksi suurimmalla sopimusalalla syntyi työehtosopimus, kun hallitus hyväksyi 7.1. autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan työehtosopimuksen. Sopimuksen piirissä työskentelee noin 20 000 työntekijää.
Myös pelti- ja teollisuuseristysalalle saavutettiin 10.1. neuvottelutulos uudeksi työehtosopimukseksi. Teollisuusliiton hallitus hyväksyi neuvottelutuloksen 13.1.
Yksi sopimusala lakkasi olemasta, kun Teollisuusliitto ja puolustusministeriö sopivat syksyllä, että niiden välinen työehtosopimus päättyi 30.11.2021. Jatkossa alalla työskenteleviin Teollisuusliiton jäseniin noudatetaan valtion työ- ja virkaehtosopimusta.
NEUVOTTELUT JATKUVAT VILKKAINA
Noin kymmenellä sopimusalalla neuvottelut jatkuvat. Reilulla kymmenellä sopimusalalla neuvotteluja ei ollut vielä aloitettu, sillä useiden työehtosopimusten voimassaolo päättyy vasta helmikuun lopussa.
– Meidän tehtävänämme on neuvotella minimityöehdot kaikille jäsenillemme. Taistellaan sen puolesta, että työehdot tulevat sopimuksen, eikä työnantajan sanelun kautta, Virtanen kertaa työehtosopimustoiminnan perusteita.
On tärkeää muistaa, että minimipalkat ja palkkojen yleiskorotukset sekä monet keskeiset työehdot, kuten vuorolisät ja lomarahat, tulevat pelkästään työehtosopimuksista, jotka neuvotellaan yhteisvoiman avulla.
– Kun meillä on korkea järjestäytymisaste, on mahdollisuus tehdä työehtosopimuksia, joilla turvataan säälliset työehdot, Virtanen toteaa.
Yrityskohtaisia sopimuksia satamäärin
Työnantajajärjestö Metsäteollisuus ry ilmoitti lopettavansa työehtosopimusten tekemisen lokakuussa 2020. Tästä syystä mekaanisessa metsäteollisuudessa Teollisuusliitto pyrkii neuvottelemaan yrityskohtaiset työehtosopimukset noin 200 yritykseen.
– Vaatii resursseja, että saadaan työehdot kuntoon alan työntekijöille, Virtanen sanoo.
Neuvottelukenttä on moninainen, sillä osa yrityksistä on halunnut sopia nopeasti pitkiäkin sopimuksia, ja jotkut yritykset ovat pyrkineet kieltäytyneet neuvotteluista kokonaan.
Teollisuusliiton hallitus hyväksyi 12.11.2021 ensimmäiset yrityskohtaiset työehtosopimukset mekaaniseen metsäteollisuuteen. Sopimukset solmittiin Varkauden Puun ja Anaika Wood Groupin kanssa. Molemmat sopimukset jatkuvat vuoden 2024 loppuun ja ne koskevat sekä työntekijöitä että toimihenkilöitä.
Painostustoimienkin kautta on haettu työnantajaa neuvottelupöytään.
Kuukautta myöhemmin 10.12. Teollisuusliiton hallitus hyväksyi neuvottelutuloksen UPM Plywoodin sekä UPM Timberin työehtosopimuksiksi. Joulukuussa myös UPM Biocomposites yhtyi UPM Plywoodin sopimukseen. Kolmivuotiset sopimukset astuivat voimaan vuoden 2022 alussa.
Puunjalostusyhtiö Koskisen Oy:n ja Teollisuusliiton sekä Ammattiliito Pron väliset sopimusneuvottelut johtivat joulukuussa nelivuotiseen työehtosopimukseen. Sopimuksen piirissä on noin 600 henkilöä.
Vuodenvaihteen jälkeen 5.1. Teollisuusliitto hyväksyi Metsä Groupin työehtosopimuksen. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus koskee noin tuhatta vaneri- ja sahateollisuuden työntekijää.
Mekaanisessa metsäteollisuudessa hyväksyttiin yrityskohtaisia työehtosopimuksia joulu–tammikuussa myös noin kymmeneen muuhun yritykseen. Solmitut yrityskohtaiset työehtosopimukset ovat ostovoimaa tukevia ja noudattavat mekaanisen metsäteollisuuden vuodenvaihteessa päättynyttä valtakunnallista yleissitovaa työehtosopimusta.
PAINOSTUSTOIMIA TARVITTU
Mekaanisen metsäteollisuuden yrityskohtaisissa työehtosopimusneuvotteluissa on käytetty myös työtaistelutoimia. Muutamat yritykset ovat kieltäytyneet sopimusneuvotteluista ja pyrkineet yksipuolisesti sanelemaan työehtoja.
– Painostustoimienkin kautta on haettu työnantajaa neuvottelupöytään, Virtanen kertoo.
Teollisuusliitto asetti 10.12. Keitele Groupin saartoon ja ylityökieltoon yrityskohtaisen sopimuksen jouduttamiseksi. Teollisuusliitto jätti 29.12. lakkovaroituksen, joka koski Keitele Groupia ja kolmea muuta yritystä.
Siklaelementit Oy:n lakko alkoi varoituksen mukaisesti 13. tammikuuta, mutta muita lakonuhkia on siirretty neuvottelujen päästyä alkuun.
SEURAA NEUVOTTELUJA VERKOSSA
Sopimusalojen neuvottelujen etenemistä voit seurata verkkosivulta www.teollisuusliitto.fi/tes-neuvottelut, jossa on linkit kunkin sopimusalan omalla sivulle.
Yleissitovien työehtosopimusten sisällöstä tiedotetaan liiton verkkosivuilla, ja yrityskohtaisten sopimusten sisällöstä voi kysyä työpaikan pääluottamusmieheltä.
19.1.2022: Juttuun lisätty tieto kemianteollisuuden neuvottelutuloksesta.
