Hyppää sisältöön
Mielenosoitus, jossa eturivissä henkilö pitelee kylttiä, jossa lukee "udemokratisk svinestreg".
”Epädemokraattista sikailua”, viestitti mielenosoittajan kyltti kansankäräjien eli Tanskan parlamenttirakennuksen edessä Kööpenhaminassa helmikuussa 2023. Mielenosoittajat vastustivat hallituksen päätöstä perinteisen arkipyhän muuttamisesta arkipäiväksi.

Hallituksen sotkeutuminen työehtoihin vei vaalitappioon Tanskassa

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA EMIL HELMS / AFP / LEHTIKUVA

Sosialidemokraattisen pääministerin johtaman hallituksen sekaantuminen työmarkkinasopimuksiin arvioidaan olleen yksi oleellinen syy sosialidemokraattien tappioon Tanskan eduskuntavaaleissa 2026. Puolueen kannatus putosi 27,5 prosentista 21,8 prosenttiin.

Tanskan hallitus ajoi vuonna 2023 läpi keväisen store bededagen -pyhän muuttamisen arkipäiväksi. Tavoite oli lisätä työaikaa varustelumenojen kattamiseksi. Suomessa päivää ei vietetä.

Päätös nosti laajan vastarinnan. Ay-keskusjärjestö FH:n adressiin kertyi lähes 500 000 allekirjoitusta. Liittojen mielenosoituksiin saapui 50 000 ihmistä.

Ay-liikkeelle päätös oli hyvin ikävä. Se rikkoi Tanskan mallin, jossa hallitus ei sekaannu työehtoihin. Työehtosopimusten uusiminen tarkasti laskemalla ja sopimalla toi paljon vaivaa.

Monet ammattiliitot lopettivat poliitikkojen kutsumisen puhujiksi vapputilaisuuksiinsa. Tämä iski erityisesti sosialidemokraatteihin. FH:n teettämän mielipidetiedustelun mukaan 72 prosenttia sosialidemokraatteja äänestäneistä vastusti työajan pidennystä.

Monet ammattiliitot lopettivat poliitikkojen kutsumisen puhujiksi vapputilaisuuksiinsa.

Tanskan politiikan kommentaattorit pitivät tapausta kouluesimerkkinä siitä, kuinka kallista ja mutkikasta on, kun poliitikot hylkäävät tanskalaisen työmarkkinamallin. Maan periaate on jättää työehtoasiat työmarkkinajärjestöille.

Toukokuussa 2026 Tanskan yleisradio DR selvitti kansan näkemyksiä vapaapäivän palauttamisesta. Kun 2024 peräti 71 prosenttia halusi sen takaisin, nyt näin vastasi 48 prosenttia.

DR:n arvion mukaan muutos voi johtua siitä, että liitot neuvottelivat kuukausipalkkaisille vapaapäivän sijaan 0,45 prosentin palkankorotuksen. Sen saa kuukausittain tai kaksi kertaa vuodessa.

Lisäksi DR kysyi, haluaisivatko vastaajat vapaapäivän takaisin, vaikka palkka alenisi tuon korotuksen verran. Kyllä, vastasi 45 prosenttia.

Kesäkuun 2026 alussa Tanskaan saatiin sosialidemokraattien Mette Frederiksenin johtama keskustavasemmistolainen vähemmistöhallitus.

Jaa artikkeli