Liitto jalkautui marjatiloille – "Täällähän näkyy huippupalkkoja"
TEKSTI MARI SCHILDT
KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ
VIDEOT VESA-MATTI VÄÄRÄ JA TIIA KYYNÄRÄINEN
Teollisuusliitto tutustui työolosuhteisiin lounaissuomalaisilla marjatiloilla. Vaikka puutarhatyön maine on ollut kehno, ahkeran on mahdollista ansaita.
Teollisuusliiton ulkomaalaistaustaisen työvoiman yksikkö, järjestöyksikkö ja Lounais-Suomen aluekeskus aloittivat kesän maatalousalan työpaikkakäynnit Salon seudun marjatiloilta kesäkuun lopulla. Tavoitteena oli tutustua käytännön toimintaan työpaikoilla sekä tavata työntekijöitä.
Ensimmäisenä vierailukohteena oli yksi puutarha-alan suurista toimijoista, Vaanelan Puutarha Perniössä. Puutarha tuottaa mansikkaa, vadelmaa sekä salaattia S-ryhmän päivittäistavaraliikkeisiin pääkaupunkiseudulla sekä Keskolle Pirkka Suomalainen Karkkimansikka- sekä Karkkivadelma-nimikkeellä.
Vaanelan Puutarha on työpaikka noin 40 vakituiselle työntekijälle sekä 210 kausityöntekijälle, joista suurin osa on ukrainalaisia. Kausityöt alkavat tilalla jo helmikuussa, kun ensimmäiset istutukset tehdään. Marjoja poimitaan loka-marraskuulle saakka.
– Meillä on tarjota työsopimuksia kolmen, kuuden tai yhdeksän kuukauden jaksoille, kertoo toimitusjohtaja Ismo Vaanela.
Kesän vilkkaimpaan aikaan Vaanelan Puutarhalla näkyy paljon kiireisiä työntekijöitä. Laatikoita tuodaan tasaiseen tahtiin punnituspisteelle.
Työpiste on työntekijöille keskeinen, sillä vaaka määrittelee, millaisen palkan urakkatyötä tekevät poimijat onnistuvat päivän mittaan ansaitsemaan. Vaakapisteellä poimintamäärät kirjataan sekä tiedostoon että varmuuden varalta myös fläppitaululle. Punnitukset ovat tarkistettavissa myös valvontakameran tiedostoista.
JÄRJESTELMÄT SEURAAVAT PALKAN KEHITYSTÄ
Vaanelan Puutarha esitteli Teollisuusliiton edustajille uusi työajan seurantajärjestelmänsä, joka otettiin käyttöön keväällä. Siinä työntekijä pystyy kirjaamaan töitään sekä seuraamaan kännykältään palkan kertymistä urakka- ja tuntityöstä sekä lisistä.
– Jos minulla on 20 ihmistä töissä, pystyn tekemään palkanlaskennan paperilla. Kun yrityskoko kasvaa, niin väitän, että on kova haaste saada kaikki oikein. Toiminnanohjausjärjestelmä on aivan ehdoton, Vaanela sanoo.
Erityisen ylpeä hän on uudesta urakkalaskennan työnohjausjärjestelmästä, joka on ollut käytössä kesäkuusta lähtien. Sen on kehittänyt Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton puheenjohtaja Tarja Matomäki.
Tässä järjestelmässä on tulevaisuus koko marja-alalle.
Järjestelmässä työntekijä pääsee seuraamaan urakkapalkkansa kehitystä kahden päivän viiveellä. Vaanelan esittelemissä materiaaleissa ahkerimmalle poimijalle tuntipalkaksi on kertynyt jopa päälle 20 euroa, mutta yleisempiä olivat 11–13 euron tuntipalkat. Järjestelmä hälyttää, jos tuntipalkka jää perehdyttämisajan palkalle tai uhkaa painua sen alle. Vaanelan mukaan työehtosopimus edellyttää, että silloin työntekijää on perehdytettävä lisää.
– Väitän, että tässä järjestelmässä on tulevaisuus koko marja-alalle, kuka vain haluaa sitä hyödyntää. Toivon, että jatkossa tämä toimii niin, että Vaanelan Puutarhalle halutaan töihin, hän sanoo.
Puutarhalla ei käytetä työnvälittäjiä, vaan tila ilmoittaa työpaikoista Facebook-sivullaan. Vuosittain noin 300–400 ihmistä hakee sitä kautta töitä, heistä valtaosa ukrainalaisia. Töitä olisi tarjolla myös suomalaisille, mutta kiinnostusta on ollut vain vähän.
PAREMPI TIENESTI KUIN KESKIPALKKA UKRAINASSA
Nopeat askeleet kiidättävät Orest Shynkaria, kun hän kerää laatikoita kasvihuoneella.
– Tänään on toinen työpäiväni tänä kesänä. Olin täällä jo viime kesänä, ja tykkään tästä työstä. Täällä riittää poimittavaa, ja ihmiset ovat mukavia, Shynkaria kertoo.
Kysymykseen ansaitseeko täällä paremmin kuin Ukrainassa, Shynkaria hymähtää, että no todellakin. Marjanpoimijan palkka Vaanelan Puutarhalla on helposti kaksinkertainen verrattuna ukrainalaiseen keskipalkkaan, joka on tällä hetkellä alle 600 euroa kuussa.
17-vuotias Shynkar on maatilalla yhdessä äitinsä kanssa. Hän on vielä koulussa, mutta haaveilee opiskelusta Ukrainan yliopistotasoisessa kadettikoulussa.
– Haluan puolustaa maatani sotilaana. Se ei tule olemaan helppoa, mutta siihen olen varautunut, Shynkaria sanoo.
Irina Davyskyba on toista päivää tilalla perehtymässä töihin. Hän jää juttelemaan toisten mennessä tauolle. Kotona Ukrainassa Davyskyba on alakoulun luokanopettaja, ja viettää parhaillaan kesälomaansa töissä Suomessa.
– Opettajan palkka Ukrainassa ei ole kovin hyvä. Siksi tulen tänne, Davyskyba kertoo.
Viime kesänä Davyskyba työskenteli toisella suomalaistilalla, jossa hän poimi marjoja avomaalla. Hän kertoi, ettei siellä tiennyt, milloin työt alkavat ja koska ne päättyvät. Lepotaukoja oli, mutta niistäkään ei koskaan tiennyt etukäteen. Palkka tuli sovitusti, mutta hän koki työn hyvin raskaaksi.
Davyskyba viittaa kasvihuoneen tunneleihin, joissa korkeat vadelmakasvustot on sidottu korkeiksi seinäkkeiksi. Tämä työ on hänen mukaansa aivan eri juttu selän kannalta, kun ei tarvitse kumarrella. Toisin kuin avomaalla, kasvihuoneissa ei myöskään sada niskaan.
Opettajan palkka Ukrainassa ei ole kovin hyvä.
Davyskyba sanoo lukeneensa sopimuksen läpi, ja ainakin sen perusteella palkka vaikuttaa hyvältä.
– Tämä on sellaista työtä, jota teen ihan mielelläni, hän sanoo.
Davyskyba toivoo, että elämä Ukrainassa helpottuisi.
– Toivon, että sota päättyisi, ja että elintasomme Ukrainassa pääsisi kohenemaan. Suomessa elintaso on hyvä ja pidän maastanne muutenkin. Ukraina on kuitenkin kotini: Siellä on perheeni, 15-vuotias tyttäreni ja mieheni, sekä sukulaiseni. Siellä haluan asua myös tulevaisuudessa, hän sanoo.
TYÖN ORGANISOINTI KIINNOSTAA
Kateryna Vovnianko vetää kertakäyttökäsineitä kädestään ja kertoo olevansa tilalla nyt toista kesää. Hänen hyvä ystävänsä oli ollut tilalla töissä aiemmin ja suositteli työpaikkaa.
Vovnianko tuli takaisin, koska työ tilalla on hänen mielestään hyvin organisoitu. Hän kiittelee tasa-arvoista kohtelua, palkkaa ja kokee, että työ on järjestetty oikeudenmukaisesti. Siksi tänä vuonna Vovnianko toi veljensä mukanaan.
– On selkeästi kerrottu, mitä tehdään, missä järjestyksessä, ja suhde työnjohtoon on ollut toimiva, Vovnianko sanoo.
On selkeästi kerrottu, mitä tehdään, missä järjestyksessä.
Ukrainassa Vovnianko asuu pääkaupunki Kiovassa ja on toiminut vaatteita myyvän nettikaupan sisällönhallintapäällikkönä. Suomessa hän kertoo kiinnostuneensa marja-alasta, varsinkin työn organisoinnista sekä laadunvalvonnasta.
– Me huomasimme sen kyllä, sanoo marja-alueen työnjohtaja Ivanna Khrystonko.
Tänä vuonna Vovniankolta kysyttiin, olisiko hän kiinnostunut ottamaan lisävastuuta, eli ryhtymään ryhmänvetäjäksi ja vastaamaan ryhmänsä laatutyöstä. Hän lupasi kokeilla, ja huomasi, että se sopii hänelle. Tänä kesänä Vovniankolla on ryhmä, jolle hän järjestää vaihtuvat työskentelypaikat, huolehtii työajoista ja tauoista sekä laadunvalvonnasta.
AMMATTIYHDISTYSASIAA PELLON REUNALLA
Laaduntarkkailupisteellä keskittyneet silmät ja kädet käyvät läpi marjalaatikoita. Teollisuusliiton työehtoasiantuntija Henri von Adlerkrone korottaa hieman ääntään, jotta kaikki paikalla olijat kuulevat, ja kertoo hetken Teollisuusliiton toiminnasta ukrainaksi.
Silmät kääntyilevät nopeasti puhujan suuntaan, ja asiaa selvästi kuunnellaan. Taukotuvassa pitkien pöytien ympärillä istuu enemmän työntekijöitä. Adlerkrone jättää heille myös ukrainankielisiä esitteitä Teollisuusliitosta.
Neljällä muulla tilalla von Adlerkrone, aluetoimitsija Jorma Rand ja järjestötoimitsija Tuomas Suihkonen jalkautuivat eri suuntiin pelloille ja kasvihuoneisiin jututtamaan työntekijöitä.
Von Adlerkrone miettii, että vierailut olivat opettavaisia sikäli, että heillä on nyt parempi käsitys siitä, mihin seuraavilla vierailuilla kannattaa keskittyä. Esimerkiksi käytännöt pekkaspäivien suhteen vaativat vielä selvittämistä.
Von Adlerkronea myös huolestuttaa tilapäisen suojelun nojalla Suomessa työskentelevät ukrainalaiset: Heidän etujaan ei valvo välttämättä kukaan.
MAINETTAAN PAREMPIA PALKKOJA
Von Adlerkrone kiittelee, että heidät otettiin tiloilla hyvin vastaan ja tunnelma oli avoin.
– Alalla on ollut huono maine. Me voimme kuitenkin korjata käsityksiä tuomalla esiin hyviä esimerkkejä ja kertoa, että alalla kannattaa tehdä töitä, Von Adlerkrone sanoo.
Aluetoimitsija Rand mietti, että Vaanelan työajan seurantajärjestelmä vaikuttaa sellaiselta, johon Teollisuusliiton on syytä perehtyä lisää.
– Puutarhasta puhutaan, että se on matalapalkka-ala. Kun katson järjestelmää esittelevää diaa, täällähän näkyy huippupalkkoja, hän sanoo.
Rand epäilee, ettei suomalaisilla ole ajantasaista käsitystä siitä, miten paljon kausityöntekijänä on parhaimmillaan mahdollista ansaita: Jopa yllättävän hyvin.
