Teollisuusliitto piti mediatilaisuuden 3.12. neuvottelutilanteeseen liittyen. Kuvassa ovat teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen, liiton puheenjohtaja Riku Aalto ja 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen.

Ylityökielto vauhdittamaan palkkaratkaisua

3.12.2021

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA KITI HAILA

Teollisuusliitto julisti teknologiateollisuuden ja malmikaivosten sopimusaloille ylityö- ja vuoronvaihtokiellon. Liitto ei voinut hyväksyä työnantajapuolen palkkaesitystä, joka heikentäisi työntekijöiden ostovoimaa.

Teollisuusliiton hallitus päätti perjantaina 3.12., että teknologiateollisuuden ja malmikaivosten sopimusaloilla alkaa ylityökielto sekä vuoronvaihtokielto. Työtaistelutoimet tulevat voimaan 4.12. ja ovat voimassa 19.12. saakka. Vuoronvaihtokielto koskee työnantajien aloitteesta tehtäviä vuoronvaihtoja.

Työtaistelutoimet aloitettiin, sillä neuvottelut Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n kanssa eivät ole edenneet toivotulla tavalla. Tekstikohdissa on edetty, mutta palkkaratkaisussa osapuolet ovat kaukana toisistaan. Neuvottelut keskeytyivät 30.11. osapuolten yhteisellä päätöksellä.

Hallituksen kannanotossa todetaan, että työnantajapuolen tarjoukset tarkoittavat ostovoiman merkittävää heikennystä alan työntekijöille.

– Työnantajan tarjous oli sellainen, jota ei voitu hyväksyä. Haetaan ratkaisua, joka kasvattaa jäsenten ostovoimaa, kertoo Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Teollisuusliiton näkökulma on, että palkkaratkaisun on oltava ostovoimaa vahvistava, sillä teollisuuden työntekijöiden työ on mahdollistanut viennin poikkeuksellisen nopean elpymisen koronataantuman jälkeen.

YLITYÖKIELLOLLA MERKITTÄVÄ VAIKUTUS

Ylityökielto ja vuoronvaihtokielto koskevat noin 150 000 työntekijää.

– Arviomme on, että ylityökiellolla on merkittävä vaikutus, Aalto toteaa ja viittaa teollisuuden täysiin tilauskirjoihin.

Liitto seuraa tehtyjen työtaistelutoimien vaikutuksia. Hallitus linjasi, että tarvittaessa Teollisuusliitto ryhtyy raskaampiin työtaistelutoimiin. Tavoitteena on edelleen saada aikaan neuvotteluratkaisu.

– Neuvottelupöytään palataan, kun on otollinen aika. Pyritään saamaan mahdollisimman hyvä ratkaisu, Aalto viestittää jäsenille.

Neuvottelupöytään mennään, kun on otollinen aika.

Teknologiateollisuus ry ilmoitti maaliskuussa 2021 lopettavansa työehtosopimustoiminnan ja perustavansa Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n neuvottelemaan työehtosopimuksia.

Uuden työnantajayhdistyksen toiminta alkoi vasta syksyllä, mistä syystä neuvotteluilla on ollut kiire. Teknologiateollisuuden työehtosopimus päättyi marraskuun lopussa, eli 1.12. siirryttiin sopimuksettomaan tilaan.

YLEINEN JÄLKIVAIKUTUS JATKUU TOISTAISEKSI

Työoikeuden asiantuntija, oikeustieteen tohtori ja dosentti Jaana Paanetoja piti 3.12. pidetyssä mediatilaisuudessa katsauksen työehtosopimusten yleisestä jälkivaikutuksesta.

Oikeuskäytännössä vahvistettu linja on, että työehtosopimuksen ehtoja noudatetaan myös sopimuksen päättymisen jälkeen, kunnes korvaava työehtosopimus on solmittu. Jälkivaikutuksen pituudelle ei ole ajallista enimmäismittaa.

– Jälkivaikutus jatkuu toistaiseksi, Paanetoja vahvistaa.

Myöskään uuden työnantajayhdistyksen perustaminen ei poista työehtosopimuksen jälkivaikutusta.

– Ei ole merkitystä, että uusi työnantajapuoli on solmimassa sopimusta, Paanetoja sanoo.

Ei ole normia, joka oikeuttaisi ehtojen yksipuolisen heikentämisen.

Teollisuusliiton tietoon on tullut, että joissain yrityksissä on suunniteltu työehtojen heikennyksiä sopimuksettoman tilan alkaessa, eli työehtosopimuksen jälkivaikutusta ei kunnioitettaisi. Tälle ei löydy oikeudellista perustaa.

– Ei ole normia, joka oikeuttaisi ehtojen yksipuolisen heikentämisen, Paanetoja sanoo.

Puheenjohtaja Aalto muistuttaa, että jälkivaikutus koskee myös mekaanista metsäteollisuutta, jossa parhaillaan neuvotellaan yrityskohtaisia työehtosopimuksia.

TYÖEHTOJA SUOJELLAAN KAIKIN KEINOIN

Oikeudellisten perusteiden puuttumisesta huolimatta työnantajapuolella on kyseenalaistettu työehtosopimusten jälkivaikutusta.

Teollisuusliiton hallitus antoi valtuutuksen suojella työehtoja lakkoaseella. Yrityskohtaisia lakkoilmoituksia voidaan antaa sitä mukaa, kun liitto saa tiedon jälkivaikutusta rikkovista yrityksistä.

– Hallitus on antanut johtoryhmälle valtuudet aloittaa työtaistelutoimet yrityksiä kohtaan, jotka eivät noudata jälkivaikutusta, Aalto tiivistää.

Hän katsoo, että jälkivaikutuksen suhteen tilanne on nyt selkeä.

– Työsuhteen ehdoista ei tarvitse olla huolissaan, Aalto viestittää jäsenille.

KILPAILUKYKY ON KUNNOSSA

Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund piti mediatilaisuudessa katsauksen teollisuuden näkymistä sekä keskeisten kilpailijamaiden teollisuuden viimeaikaisista palkkaratkaisuista.

Eklundin mukaan Suomen teollisuus on selvinnyt korona-ajasta hyvin ja tänä vuonna tilauskirjat ovat täyttyneet vauhdilla. Jo tänä vuonna ylitetään koronaa edeltänyt tuotannon taso.

– Suomalainen teollisuus pärjäsi hyvin ennen koronaa, on pärjännyt koronan aikana ja mitä todennäköisimmin pärjää, kun korona on ohi, Eklund sanoo.

Kilpailukyky on kunnossa ja kysyntää riittää.

Todistusaineistoa katsomalla ei löydy perusteita väitteille, joiden mukaan maailmalla ei olisi kysyntää suomalaisille tuotteille tai suomalainen teollisuus ei pystyisi saamaan tilauksia.

– Kilpailukyky on kunnossa ja kysyntää riittää, Eklund kertoo.

Teollisuusliiton selvityksen mukaan Suomen keskeisissä kilpailijamaissa on sovittu suurempia palkankorotuksia kuin Suomen metsäteollisuuden yrityskohtaisissa palkkaratkaisuissa.

Selvityksessä oli mukana erityisesti metalliteollisuudessa tehtyjä palkkaratkaisuja Saksassa, Ruotsissa, Alankomaissa ja Itävallassa. Eklund kertoo, että kilpailijamaissa palkankorotukset ovat olleet 2–3 prosentin luokkaa vuositasolla.