Kevitsan työntekijöille miljoonakorvaukset asbestikiistasta – ”Usko meinasi jo monelta loppua”
TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN
KUVAT JOUNI PORSANGER
VIDEO JOUNI PORSANGER JA TIIA KYYNÄRÄINEN
Kevitsan kaivoksella työntekijät ja työnantaja pääsivät vihdoin sopuun asbestiin liittyvästä haittalisästä. Sovintosopimuksen mukaan työnantaja maksaa työntekijöille miljoonakorvaukset. Kevitsan pääluottamusmies Jari Leskisenoja sanoo, että sitkeys palkittiin.
Sopu syntyi vihdoin Sodankylän Kevitsan kaivoksella. Työntekijöiden ja työnantajan välinen kiista asbestiin liittyvän haittalisän maksamisesta ratkesi lopullisesti maaliskuussa, kun työntekijät sekä työnantaja Boliden Kevitsa Mining Oy sopivat takautuvasti asiaa koskevan erimielisyytensä ja tekivät samalla koskevan paikallisen sopimuksen.
Vuonna 2018 kuparia ja nikkeliä tuottavalla Kevitsan kaivoksella havaittiin, että kaivoksen lastausalueella on asbestia. Työterveyslaitoksen selvityksessä ilmeni, että kaivoksella oli havaittu ohjeraja-arvot ylittäviä asbestikuitupitoisuuksia sekä malminkäsittelytiloissa että vähäisemmissä määrin myös louhoksen puolella.
Kevitsan pääluottamusmies Jari Leskisenoja vaati jo vuonna 2018 työnantajaa maksamaan työntekijöille työehtosopimuksen mukaista poikkeuksellisen haitan ja hankaluuden lisää. Mutta työnantaja ei vaatimuksiin suostunut.
Teollisuusliitto nosti asiassa kaksi kannetta työtuomioistuimessa. Sekä vuoden 2021 päätöksessään että vuoden 2023 päätöksessään työtuomioistuin tuomitsi Kevitsan kaivoksen työnantajan maksamaan haittalisät työntekijöille.
– Ensimmäisen tuomion jälkeen työnantaja suostui maksamaan lisät vain porareille ja silloinkin vain 25 prosenttia työajasta sekä vain ajalta 30.10.2018–30.9.2021, mutta ei muille työntekijöille, Leskisenoja kertoo.
– Asia vietiin toisen kerran työtuomioistuimeen, joka tuomitsi työnantajan maksamaan kaikille työntekijöille työehtosopimuksen mukaista haittalisää, jokaiselta sellaiselta työntekijän työskentelemältä tunnilta, jona asbestista aiheutuvaa haittaa tai hankaluutta esiintyi.
KORVAUKSIA USEILLE SADOILLE
Asia ratkesi lopulta Teollisuusliiton avustuksella, kun yhtiö sitoutui suorittamaan työntekijöille haittalisiä takautuvasti lokakuusta 2018 maaliskuuhun 2026. Huhtikuun alusta alkaen Kevitsan kaivoksen työntekijät saavat Leskisenojan ja työnantajan solmiman paikallisen sopimuksen mukaista haittalisää, joka on vielä korkeampi kuin sovintosopimuksen mukainen haittalisä.
Leskisenojan mukaan korvauksia saavat useat sadat henkilöt.
– Tämä on ollut todella pitkä prosessi. Työn määrä on ollut valtava, kun olen selvittänyt työntekijöitä, kerännyt valtakirjoja, käynyt todistamassa oikeudessa. Tämä on vaatinut sitkeyttä. Monella on meinannut usko loppua, että päättyykö tämä koskaan.
Tämä on ollut todella pitkä prosessi.
Leskisenoja sanoo olevansa tyytyväinen keväällä neuvottelemaansa paikalliseen sopimukseen. Työntekijöiden keskuudessa pientä tyytymättömyyttä on esiintynyt liiton neuvottelemien takautumiskorvausten suuruuteen, mutta Leskisenojan mielestä kokonaisuutena ratkaisu on kohtuullinen.
– Tämä olisi voinut käydä vielä vaikka kuinka monta oikeusastetta läpi ja niiden lopputuloksia emme voi tietää. Kokonaisuutena tämä ratkaisu on kohtuullinen, kun muistetaan, että alun perin työnantaja ei suostunut maksamaan oikeastaan mitään eikä puhettakaan, että se olisi maksanut kaikille eikä kaikilta työtunneilta.
SITKEYS KANNATTAA
Leskisenoja kiittää Teollisuusliiton oikeusapua ja sopimusasiantuntija Terho Ihalaista avusta, jota Kevitsan kaivoksen työntekijät ovat asbestikorvauskiistassaan saaneet.
– Vaikka prosessi on ollut pitkä, lopputuloksesta huomaamme, että tämä kannatti viedä näin pitkälle. Nyt työntekijät saavat huomattavat palkkasaatavat ja korkojen kanssa. Jos olisimme luovuttaneet jo alkuvaiheessa, emme olisi saaneet juuri mitään.
Leskisenoja muistuttaa, että Kevitsan haittalisäkiista käy esimerkkinä myös muille Teollisuusliiton jäsenille.
– Jäsenistöllekin tämä on merkkinä siitä, että huolimatta hankalasta ja pitkästä prosessista liitto ajaa jäsenistönsä etuja. Tässä on palanut niin rahaa kuin monen ihmisen aikaa, mutta lopputulos on kuitenkin hyvä.
Kevitsan kaivoksen työntekijöiden ilo haittalisäsopimuksista jäi lyhytaikaiseksi, sillä sopimuksen syntymisen jälkeen kaivoksella on jo ehditty järjestää suuret muutosneuvottelut sekä ilmoittaa kaivostoiminnan päättämisestä vuonna 2034.
Pääluottamusmies Leskisenojan mukaan toiminta kaivoksella kuitenkin pyörii yhä entiseen malliin. Työntekijöiden suojaustoimia on parannettava jatkuvasti, sillä asbesti ja muut syöpävaaralliset aineet ovat edelleen työntekijöiden riesana kaivoksella.
SUURI EDUNVALVONNALLINEN TYÖVOITTO
Kevitsan haittalisäkiista on Teollisuusliiton historian suurin ja pitkäkestoisin oikeusriita. Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Terho Ihalainen sanoo, että riitatapauksen hoito on vaatinut valtavan työmäärän niin Kevitsan työntekijöiltä kuin useilta liitonkin työntekijöiltä.
– Tämä oli meille iso jäsenten edunvalvonnallinen voitto ja taistelu voitto. Asbesti on riitatapauksena meille kohtuu uusi ja olimme aluksi hieman ihmeissämme siitä, mihin kaikkiin asioihin on kiinnitettävä huomiota, Ihalainen kertoo Kevitsan oikeusriidasta.
– Työehtosopimuksessa olevien olosuhdetekijöiden tarkoitus on kannustaa työnantajaa laittamaan olosuhteet työpaikoilla kuntoon niin, että työntekijät pystyvät työpaikalla turvallisesti työskentelemään. Tässä tapauksessa tämä ei ollut työnantajalle riittävä kannustin.
Tämä oli meille iso jäsenten edunvalvonnallinen voitto.
Myös Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön päällikkö Anna Tapio pitää Kevitsan asbestiriitaa poikkeuksellisena laajuutensa ja pitkän kestonsa vuoksi. Edes kaksi työtuomioistuimen tuomiota eivät riittäneet asian ratkaisemiseen.
– Alun perin tämä oli puhdas työehtosopimuksen tulkintaa koskeva riita. Asia ei kuitenkaan ratkennut edes työtuomioistuimen vahvistaman tulkinnan myötä sovinnollisesti, vaan riita jatkui vielä senkin jälkeen osapuolten välisten näkemyserojen vuoksi, Tapio sanoo.
– Saimme ensimmäisen työtuomioistuimen ratkaisun jo vuonna 2021 ja toisen täsmentävän ratkaisun vuonna 2023 ja näistä huolimatta työantajan maksoi saatavat vasta nyt. Lähellä oli, että olisimme joutuneet nostamaan asiassa vielä kolmannenkin kanteen. Lopulta pääsimme kuitenkin sovintoratkaisuun, johon voi mielestäni olla kokonaisuutena arvioiden erittäin tyytyväinen.
TARVITAAN AKTIIVISUUTTA JA SIKEYTTÄ
Ihalaisen mukaan Kevitsan riitatapaus on ollut opettavainen ja vahvistanut liiton edellytyksiä hoitaa vastaavia laajoja riita-asioita tulevaisuudessa.
– Olen sitä mieltä, että tämä opetti kaikkia, jotka tässä tapauksessa olivat liiton työntekijöistä mukana. Jos esimerkiksi minulle tulisi vastaavanlainen tapaus uudestaan hoidettavaksi, osaisin ottaa kymmeniä erilaisia pieniä nyansseja tarkasteltavaksi enemmän kuin mitä alussa huomioitiin, Ihalainen sanoo.
Anna Tapio puolestaan muistuttaa erityisesti aktiivisen pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ja toimivan yhteistyön merkityksestä laajan riita-asian selvittämisessä.
– Tämä voitto on erityisesti pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun poikkeuksellisen aktiivisuuden ansiota, Tapio sanoo.
– Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ovat olleet avainasemassa näytön kokoamisessa, jaksaneet selvittää asiaa äärimmäisen sinnikkäästi prosessin pitkittymisestä huolimatta ja huolehtineet asiaa koskevasta tiedottamisesta työpaikalla. Kaiken tämän pohjalla on tietysti heidän edustamiltaan työntekijöiltä saamansa vahva tuki.
Vaikka työtuomioistuimen vahvistama työehtosopimuksen tulkinta on Tapion mukaan yleensä omiaan johtamaan myös siihen liittyvän riita-asian ratkeamiseen, myös tällaisiin pidempiin prosesseihin on osattava varautua.
– Sovintoon päästiin asian väsymättömän selvittämisen ansiosta. Tällaista sinnikkyyttä tarvitaan varmasti myös tulevaisuudessa, sillä työsuhderiitojen ratkaiseminen tuntuu kaiken kaikkiaan mutkistuneen ja pitkittyneen ja tällaisia laajoja riita-asioita on kokemukseni mukaan aiempaa enemmän.
Tapio muistuttaa myös liiton oikeusavun merkityksestä. Laajojen ja tulkinnanvaraisen asioiden riitauttamiseen liittyy aina huomattava, kymmenien tuhansien eurojen oikeudenkäyntikuluriski, ja prosessien pitkittyessä kulut kasvavat entisestään. Liiton oikeusapua saavan jäsenen ei tarvitse kuluista murehtia, koska liitto kantaa kuluriskin hänen puolestaan.
– Liiton oikeusavun turvin jäsen uskaltaa vaatia työnantajalta myös pienempiä ja tulkinnanvaraisempiakin palkkasaatavia, jotka muuten jäisivät kuluriskin vuoksi vaatimatta. Tämän ansiosta syntyy myös tärkeää oikeuskäytäntöä, joka hyödyttää myös muuta liiton jäsenistöä, Tapio kiteyttää.
Kattava oikeusapu on riitatilanteessa arvokas etu yksittäiselle jäsenelle, mutta myös liiton edunvalvontatyön keskeinen edellytys.
