Teol­li­suus häiri­köi hormonejamme

Kymme­nillä tuhan­silla teol­li­suu­den käyt­tä­millä kemi­kaa­leilla muovi­teol­li­suu­den ftalaa­teista rikka­ruo­ho­myrkky glyfo­saat­tiin on seurauk­sensa syöpinä, lapset­to­muu­tena ja uusim­pana löydök­senä ehkä myös seuraa­van suku­pol­ven oppi­mis- ja käytösongelmina.

– Kemi­kaa­lien aiheut­ta­mat ongel­mat on doku­men­toitu tieteel­li­sessä kirjal­li­suu­dessa hyvin ja ne ovat ylei­sesti tiedossa, kertoo Tony Musu, TUI:n eli euroop­pa­lai­sen ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen tutki­mus­lai­tok­sen johtava tutkija ja kemikaaliasiantuntija.

KEMIKAALIT – LUOKKAKYSYMYS

– Suorit­ta­van työn teki­jöillä on amma­tin aiheut­ta­mia syöpiä paljon enem­män kuin toimistotyöntekijöillä.

Ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen pitää Musun mielestä valis­taa työn­te­ki­jöitä kemi­kaa­lien hait­ta­vai­ku­tuk­sista, jotta työpai­koilla osat­tai­siin vaatia myrkyl­lis­ten ainei­den käytön korvaa­mista vaarat­to­mam­milla. Vastassa ovat kuiten­kin valtai­sat, kaupal­li­set lobbausvoimat.

– Jätti­mäi­sen suur­ten kemi­kaa­liy­ri­tys­ten liike­vaihto voi ylit­tää jonkin EU-maan koko brut­to­kan­san­tuot­teen. Yrityk­sillä on valtai­sasti rahaa käytös­sään, kun ne yrit­tä­vät pitää haital­li­set tuot­teensa markkinoilla.

Musua laina­ten: ”Jotkut kemian­teol­li­suu­den yhtiöt pettä­vät ja valeh­te­le­vat.” Ala hyödyn­tää kaik­kia paha­mai­nei­sen tupak­ka­teol­li­suu­den käyt­tä­miä keinoja.

– Yksi tehok­kaim­mista on epäi­lyk­sen kylvä­mi­nen riip­pu­mat­to­masta, tieteel­li­sestä tutki­muk­sesta. Esimer­kiksi Monsanto on käyt­tä­nyt haamu­kir­joit­ta­jia. Yrityk­sen omat tutki­jat teke­vät tutki­muk­sen, mutta rahalla siihen saadaan alle­kir­joit­ta­jaksi joku mainei­kas ja arvos­tettu tiedemies.

TURVALLISUUS YKKÖSEKSI!

– Ammat­tiyh­dis­tys­liike tekee toisi­naan vääriä valin­toja, kun se puhuu ykkös­asiana työpai­koista ja unoh­taa tervey­den ja turval­li­suu­den, jonka pitäisi kuiten­kin aina olla ykkösasia.

Ay-liik­keen oli aikoi­naan vaikea hyväk­syä lois­te­li­aan moni­käyt­töi­sen asbes­tin myrkyl­li­syys ja käyt­tö­kielto, Musu kertoo esimerk­kinä. Nykyi­sin maata­lous ja puutar­hat kuulu­vat kaik­kein eniten myrk­kyjä käyt­tä­viin toimia­loi­hin. Kemian­teol­li­suu­den lobbauk­sen takia maata­lous­myr­kyistä puhu­taan EU:ssa tosin viral­li­sesti ”kasvin­suo­je­luai­neina”.

– Näiden ainei­den todel­li­sena tavoit­teena on kuiten­kin aina tappaa jotain elol­lista, Musu huomauttaa.

Maata­lous­työn­te­ki­jöi­den­kin etuja ajava EFFAT vaatii nyt maail­man käyte­tyim­män kasvi­myr­kyn eli glyfo­saa­tin täyttä käyt­tö­kiel­toa. Keskus­te­lua kiel­losta jatke­taan EU:ssa tänä vuonna. EU-koneisto ei pidä glyfo­saat­tia syöpä­vaa­ral­li­sena aiheena, vaikka Yhdys­val­loissa Monsanto-Bayer on joutu­nut maksa­maan glyfo­saat­tinsa aiheut­ta­mista, työpe­räi­sistä syövistä miljar­dien dolla­rien korvauk­set syövän uhreille.

EFFAT vaatii, että uusien EU-arvioin­tien glyfo­saa­tista on perus­tut­tava riip­pu­mat­to­mien tutki­joi­den tutki­mus­tu­lok­siin. Aiem­min EU on käyt­tä­nyt pääasial­li­sesti kemian­teol­li­suu­den rahoit­ta­mia, julki­suu­delta ja vertai­sar­vioin­nilta piilo­tet­tuja tutkimuksia.