Hyppää sisältöön

Järven suuressa sylissä – ”Melonta on mieltä rauhoittava harrastus”

TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN
KUVAT MATTI PEKKANEN
VIDEOT MATTI PEKKANEN JA TIIA KYYNÄRÄINEN

Meloja voi tarkkailla luontoa veden tasolta. Se on tässä lajissa parasta, sanoo Tarja Taive Kangasalta. Kajakilla hän myös pääsee sellaisiin paikkoihin, joihin veneellä ei ole mitään asiaa.

Vesi kimmeltää kauniisti toukokuisessa auringonpaisteessa Apianlahdella Valkeakosken keskustassa, kun Tarja Taive valmistelee kajakkia vesille Mallasveden Melojien majalla.

– Minua kiehtoo melonnassa luonto ja vesillä oleminen. Kajakilla pääsee melkein paikkaan kuin paikkaan ja siitä lähtee vain vieno melan ääni, Taive kertoo.

Hän vetää vajasta ulos vihreän muovikajakin. Lisäksi hän ottaa mukaansa melan, aukkopeiton, pelastusliivin ja pumpun, jolla hän voi tyhjentää kajakin, jos hän sattuisi kaatumaan.

Yhteen kajakin luukuista Taive pakkaa vesitiiviin kuivapussin, jossa on vaihtovaatekerta. Kaulassa hänellä roikkuu kännykkä vesitiiviissä suojapussissa. Ennen vesillelaskua hän vielä sulkee kajakin luukut huolellisesti ja säätää jalkatuet.

Kun kaikki välineet ovat kasassa, Taive lukitsee vajan oven, vetää kajakin tekonurmea pitkin laiturille, nostaa sen veteen ja pujottautuu laiturilta kajakkiin.

– Pyrin käyttämään meloessa koko kroppaa. Jos hartiat tulevat meloessa kipeäksi tai kädet alkavat puutua, tekniikka on väärä.

Videolla Tarja Taive kertoo, mikä melonnassa on parasta.

KURSSI AUTTAA ALKUUN

Ensimmäisen kerran Tarja Taive istui kajakissa elokuussa 2020. Hän kuuluu Eräkertut ry:hyn, joka tarjoaa naisille retkeilymahdollisuuksia matalalla kynnyksellä.

– Eräkertut järjesti melontaillan täällä Valkeakoskella. Silloin pääsin näkemään luontoa veden tasolta, ja se oli jotenkin ihanaa.

Pyrin käyttämään meloessa koko kroppaa.

Kesäkuussa 2022 Taive osallistui Mallasveden Melojien järjestämälle melonnan peruskurssille. Kymmenen tuntia kestäneellä kurssilla hän oppi, miten kajakki liikkuu eteen- ja taaksepäin sekä sivulle. Melontatekniikan lisäksi kurssilla käytiin läpi turvallisuuteen liittyvät seikat sekä välineet ja kerrottiin seuran toiminnasta.

– Viimeisellä kurssikerralla ohjelmassa oli pelastautumisharjoitus. Siinä jokainen kurssilainen kaatuu kajakilla ja pelastautuu toisen kurssilaisen avustuksella takaisin kajakkiin.

Melontaseurat edellyttävät yleensä uusilta jäseniltään melonnan peruskurssin suorittamista tai muulla tavoin osoitettua melontataitoa. Kurssin käytyään Taive sai Meloja 1 -kortin. Vastaava taitokorttijärjestelmä on käytössä yhteensä yhdessätoista Euroopan maassa.

– Kortin haltija voi vuokrata kajakin jopa ulkomailla, koska hän pystyy todistamaan, että on melonut.

TARJA TAIVE

Kuorma-autonkuljettaja

Kangasala

Lappalaisen Liikenne Oy, Lapinlahti

KAJAKISSA KESKIVIIKKOISIN

Melonnan peruskurssin jälkeen Tarja Taive on osallistunut Mallasveden Melojien viikkomelontoihin. Kyse on seuran jäsenille tarkoitetusta, ohjatusta melonnasta lähivesille. Valkeakoskella viikkomelonnat ovat keskiviikkoisin. Silloin vesille lähtee 8–12 melojaa.

– Olen vajalla viimeistään varttia vaille kuusi, sillä keskiviikkomelonnoissa melan pitää olla vedessä kello 18. Takaisin vajalla olemme noin yhdeksältä.

Kajakilla pääsee melkein paikkaan kuin paikkaan.

Melonta on mieltä rauhoittava harrastus, joka ei edellytä hyvää kuntoa.

Jos melonnalla on paljon osallistujia, voivat melojat halutessaan jakautua kahteen ryhmään, joista toinen meloo leppoisasti ja toinen tekee pidemmän lenkin, Taive kertoo.

Hän suosittelee melontaa kaikille, jotka osaavat uida ja pitävät vedestä elementtinä.

– Vesillä työasiat unohtuvat. Melonta on mieltä rauhoittava harrastus, joka ei edellytä hyvää kuntoa, ja kajakkeja löytyy kaikenkokoisille.

RETKIÄ MERELLE

Viikkomelontojen lisäksi monet melontaseurat järjestävät jäsenilleen yhden tai useamman yön kestäviä melontaretkiä.

– Niillä tulee helposti melottua jopa 60 kilometriä, Taive kertoo.

Viime kesänä Taive meloi ensimmäistä kertaa merellä, kun hän osallistui Mallasveden Melojien retkelle Ahvenanmaalle.

Jos hartiat tulevat meloessa kipeäksi, tekniikka on väärä.

– Parasta siellä oli vedenalainen maailma. Se näkyy merellä paremmin kuin järvessä, koska merivesi on sen verran kirkasta.

Taive ei pidä melontaa kalliina harrastuksena. Esimerkiksi Mallasveden Melojien peruskurssi maksaa satasen ja se sisältää kyseisen kauden jäsenmaksun. Seuran jäsenmaksu on 40 euroa vuodessa ja sillä saa käyttää seuran kajakkeja ja varusteita kaikissa seuran järjestämissä tapahtumissa. Jos jäsen hankkii kalustonkäyttöoikeuden, hän pääsee melomaan seuran kalustolla koska tahansa. Se maksaa toiset 40 euroa kaudessa.

– Tänä kesänä toivon pääseväni melomaan Näsijärvelle ja johonkin kansallispuistoon sekä Mallasveden Melojien retkelle Kristiinankaupunkiin elokuussa, Taive kertoo.

Vihreä kajakki rannalla
Kajakkimelan sopiva mitta riippuu melojan pituudesta, kajakin leveydestä, melontatyylistä ja olosuhteista.
Jaa artikkeli