NTcabilla osaajapulaan helpotusta ulkomailta – ”Kaikki on järjestetty erittäin hyvin”

Nivalalainen NTcab rakentaa ohjaamoja työkoneisiin ja ajoneuvoihin. Asiakkaiden odotukset yrityksen osaamiselle kasvavat jatkuvasti, mutta alueen nuorten kiinnostus kohdistuu yhä useammin muihin kuin teollisuuden töihin. Osaajapulaa paikataan vuokrafirmojen kautta, ja osa vuokratyöntekijöistä on lähtöisin ulkomailta. Miten tämä näkyy tehtaan arjessa?

Pohjanmaalla kaikki on suurempaa, sanotaan. Pohjois-pohjanmaalaisen Nivalan teollisuuskylä mainostaakin olevansa Suomen suurin teollisuuskylä. Siellä sijaitsevalla ohjaamovalmistaja NTcab Oy:llä ainakin odotukset ja osaaminen ovat koko ajan suurempia.

NTcab on työkoneiden ja ajoneuvojen ohjaamojen piensarjatuotantolaitos, jonka työ etenee suunnittelusta prototyyppeihin ja tuotantoon. Tuore tehdasrakennus Nivalan teollisuuskylässä koostuu ohjaamojen runkoja valmistavasta hitsaamosta, pintakäsittelyosastosta ja varusteluosastosta. Valmis tuote on ohjaamo, joka voidaan kiinnittää paikoilleen lopulliseen käyttökohteeseen.

– Viimeistelyssä ja varustelussa työ opettaa tekijäänsä, mutta hitsaukseen pitää olla ammattipätevyys. Asiakkaat odottavat yhä tarkemmin osaamis- ja laatuvaatimusten täyttämistä ja se on tietysti joustavalle tekijälle kilpailuvaltti, kertoo pääluottamusmies Jani Jyrkkä.

Taloon vuonna 2019 saapuneen Jyrkän mukaan hitsaustaitoisia osaajia on yhä vaikeampi saada kotimaasta, ja pula pätevistä työntekijöistä on kasvanut viime vuosina. Rekrytointeihin käytetään apuna vuokrafirmoja, joista työntekijät siirtyvät omille kirjoille sovitun ajan jälkeen.

– Suomessa jonkin alueen hiljentyessä vuokrafirmojen kautta saadaan muuttohalukkaita työntekijöitä nopeasti, myös alueellamme sijaitseviin metallialan työpaikkoihin. Haasteita syntyy, jos tulokkaat eivät puhu suomea tai englantia, Jyrkkä sanoo.

– Meillä on noin kymmenen työntekijän yhteisö, jossa yhteisenä kielenä toimii venäjä. Se hidastaa kommunikointia ja vaatii käytännön asioissa varmistamista. Ongelmanratkaisua helpotetaan vierekkäisillä hitsauspaikoilla ja keskusteluilla ruokatunneilla.

Työntekijät oppivat nopeasti sen rytmin, mitä laatua täällä tehdään ja vaaditaan.

Perehdytystyö käynnistyy moniportaisella talon tavoin tehtävällä rutiinilla ja tarkan opastuskansion mukaisesti. Työsuojeluun sekä arkeen liittyvien ruokailun, terveyden ja muiden käytäntöjen läpikäynnin jälkeen päästään jo tuotantoon.

– Hitsauspuolella kaikki ovat hyvin ammattitaitoisia. Työntekijät oppivat nopeasti sen rytmin, mitä laatua täällä tehdään ja vaaditaan. Ulkomaalaisia työntekijöitä rekrytoidaan vain ammattialoille, joille ei löydy tekijöitä Suomesta, Jyrkkä lisää.

PERHE LISÄÄ TYYTYVÄISYYTTÄ

Kun työntekijä muuttaa paikkakunnalle perheineen, työtyytyväisyys vaikuttaa kasvavan. Itänaapureista saapuvat ovat myös tottuneet tekemään töitä kaikkien kanssa, sukupuoleen katsomatta.

– Vuokratyöntekijät sitoutuvat eikä vaihtuvuus muutenkaan ole suurta. Osa tulokkaista on siirtynyt jo talon omille kirjoille, jolloin asiatkin hoituvat talon sisällä. Tämä ratkaisu on joustava ja työnantajalle vuokratyöntekijöitä edullisempi, Jyrkkä sanoo.

Liiton jäsenyyttä ei ole uusille työntekijöille tarvinnut juuri mainostaa. Kun ilmoitustauluja ja asioita esitellään jouhevasti, käytännössä kaikki ovat liittyneet liittoon, joskus pienellä miettimisajalla. Jäsenyys on työntekijälle tärkeä turva ja auttaa hankalissa asioissa vuokrafirman tai työnantajan välillä.

Yksi näistä perheensä kanssa Suomeen muuttaneista on Pavel Tarasov.

– Olimme pitkään suunnitelleet muuttoa Kostamuksesta Suomeen, ja vuosi sitten perheen muutto onnistui. Esi-isäni olivat karjalaisia ja Suomi tuntuu läheiseltä. Pidämme täällä asumisesta ja täällä on ystävällinen ilmapiiri, Tarasov kertoo kännykän käännössovelluksen tuella.

Tarasov muutti Nivalaan vaimonsa kanssa ja perhe täydentyi kolmannella lapsella. Oleskeluluvan käsittely on viivästynyt, mikä on tuonut epävarmuutta arkeen.

– Suomi on hyvä maa ja lapsilla on hyvä koulu. He puhuvat jo suomea, englantia ja venäjää. Koen oloni turvalliseksi ja mielenrauhaa lasteni puolesta. Emme halua muuttaa pois, Tarasov korostaa.

Työpisteessään Tarasov rakentaa ohjaamoa hitsausvarusteissaan ja vieressä työskentelee hänen maanmiehensä, mikä helpottaa Tarasovin hänelle antamaa perehdytystä.

Lähellä työskentelee myös kaksi erilaista robottia, jotka on ohjelmoitu väsymättömästi tekemään pitkää staattista saumaa tai pieniä toistuvia osia.

Työyhteisöön sopeutuminen on ollut Tarasovin mukaan jouhevaa.

– Ymmärsin ja aloin puhua suomea nopeasti. Kielitaito kasvaa puolessa vuodessa paljon.

Tarasov arvostaa työpaikan suojavarusteita ja Teollisuusliiton tarjoamaa apua ongelmatilanteissa.

– Kaikki on järjestetty erittäin hyvin, hän kiittää.

NTCAB OY

• PERUSTETTU Vuonna 1983.
• KOTIPAIKKA Nivala
• TUOTANTO Työkoneiden ja ajoneuvojen ohjaamoja.
• HENKILÖSTÖ Noin 80, joista tuotannossa noin 60.
• OMISTAJA Kuuluu Tampereen Konepajat Oy -konserniin, jonka pääomistaja on yrittäjä Juhani Lehti.
• LIIKEVAIHTO 11 miljoonaa euroa (2024).

VIIMEISTELYSSÄ JA VARUSTELUSSA NAUTITAAN HAASTEISTA

Tehdastyössä monia kiinnostaa käsillä tekeminen uusine haasteineen, mutta niin myös säännölliset lomat ja palkka. Parturikampaajan ja tekstiiliviimeistelijän työn pakkelointiin ja maalaukseen vaihtanut Jenita Eränummi kokee alanvaihdon hyväksi siirroksi.

– Olen avoin kaikelle ja valmis tarttumaan uusiin haasteisiin. Työ on pikkutarkkaa, mutta uskon ja luotan uuden oppimiseen. Työssä kehittymisellä on elämässä suuri merkitys, 2,5 vuotta pintakäsittelyssä työskennellyt Eränummi luettelee.

Työkaverit vastasivat työn opettamisesta ja viimeisenä siirryttiin vaativimpaan vaiheeseen eli maalaamiseen.

– Korkeapaineruiskun käyttö näyttää helpolta, mutta on vaativaa. Kun kaksivärisen kaivoshytin pakkeloinnissa ja maalaamisessa onnistuu, tulee hyvä mieli, Eränummi hymyilee.

Pintakäsittelijän työssä ollaan jalkojen päällä 13 000–15 000 askeleen verran päivässä ja osia ripustellaan myös käsin.

– Muun palautumisen päälle on kyllä mentävä vielä hierojalle! Paineensietokykyäkin kiireessä koetellaan, mutta työkaverit ovat huippuja, Eränummi kiittelee.

Ohjaamoja varusteleva Jere Virta toimi aiemmin levyseppähitsaajana metallialalla eikä pitänyt työstään. Nykyisessä työssä sen vaihtelevuus viehättää ja vaikeus tekee siitä mielenkiintoista.

– Saan rakentaa isompia kokonaisuuksia. Pääasiassa varustelen kaivoskoneiden ohjaamoita, jotka vaativat kolmisen päivää alusta loppuun. Opiskelin perehdytyksellä, mikä toimii hyvin. Puolessa vuodessa oppii asiat ulkoa. Linjaan peltejä sekä ruuvaan kappaleita ja osia kiinni ohjaamoon, Virta kertoo.

Paineensietokykyäkin kiireessä koetellaan, mutta työkaverit ovat huippuja.

Elämätilanteensa ansiosta Virralla on mahdollisuus miettiä myös muita työtehtäviä ja vaihtoehtona myös laivanrakennusalaa.

– Se olisi sopivasti uutta ja työnkuva pysyisi samanlaisena. Liittoon kuuluminen on tärkeää ja sen suurin hyöty on se turva, jonka saa, jos lähtee työpaikka alta.

TIIMEISSÄ VUOROVAIKUTUS VAATII TYÖTÄ

Pääluottamusmies Jani Jyrkkä työskentelee logistiikassa: ajaa trukilla, ottaa vastaan rautaa ja vie sitä leikattuna seuraavaan työpisteeseen.

– Kasvamme pikkuhiljaa, joten perjantaisin meillä on työsuojeluvaltuutetun kanssa perehdytyspäivä uusille työntekijöille.

Sekä pääluottamusmies Jyrkkä että työsuojeluvaltuutettu Kimmo Kärkkäinen kokevat roolinsa tuovan vaihtelua arkiseen työhön. Ammattitaito ja mahdollisuus vaikuttaa ovat voimavaroja. Kaksikolla riittää tehtaan toiminnassa pohdittavia liikkuvia osia.

Työkoneiden ohjaajat saattavat viettää kokonaisen päivän ohjaamoissaan, joten ohjaamossa tulee olla viihtyisää ja kaiken on oltava kohdallaan työnteon helpottamiseksi.

– Ohjaamo voi olla pieni yhden henkilön kokoinen hytti tai suurimmillaan 25-neliöisen yksiön kokoinen, pääosin lasinen ohjaamo, miehet havainnollistavat.

Tehtaan moderneissa tiloissa ääni kaikuu 90–125 desibelin välimaastossa.

– Melun torjuntaan käytetään kuulonsuojaimia, mikä onkin suurin työsuojelullinen haasteemme. Toisena asiana tulee ergonomia, vaikka kemikaalejakin löytyy 160, listaa Kimmo Kärkkäinen.

Ergonomia on otettu suurennuslasin alle ja huomio kiinnittyy erilaisiin työasentoihin. Perehdytys on systemaattista ja riskien arviointia tehdään kerran vuodessa, mikä auttaa tarttumaan suurimpien vaaratekijöiden poistamiseen.

– Tänä vuonna ei ole ollut työtapaturmia, mutta viime vuonna niitä oli kuusi ja sairasolopäiviä niistä kertyi jonkin verran.

QR-koodin kautta avautuvalla lomakkeella työtekijät voivat helposti ilmoittaa vaaratilanteista, läheltä piti -tilanteista sekä tehdä turvallisuushavaintoja.

– Meillä kiinnitetään huomiota yleiseen järjestykseen ja työpisteiden johdotukseen, jolloin kompastumisvaarat vähenevät. Viiltosuojahansikkaat ovat käytössä koko tehtaassa ja palosuojahaalarit pakollisia hitsaamossa, taustoittaa Kärkkäinen, jolla on työsuojeluasioista pitkä kokemus.

Täällä arvostetaan ja kunnioitetaan toisiamme.

Osa työntekijöistä tulee työpaikoilta, joissa työturvallisuusasiat on jo hyvin opittu. On kuitenkin inhimillistä, että tutuksi muodostuvia asioita ei enää nähdä vaaratekijöinä, vaikka niihinkin pitäisi kiinnittää huomiota.

Neljä kertaa vuodessa järjestettävissä työsuojelutoimikunnan kokouksissa tehdään linjauksia siitä, miten ongelmia poistetaan ja mihin keskitytään. Kerran vuodessa tehdään myös hyvinvointikysely.

– Täällä arvostetaan ja kunnioitetaan toisiamme, pienissä tiimeissä on hyvä henki ja niissä pitääkin tulla toimeen keskenään. Johtajatason ja työntekijätason vuorovaikutusta pyritään parantamaan säännöllisillä yhteistyöryhmän kokoontumisilla, kertoo Jyrkkä.

Hyvänä esimerkkinä siitä oli Epassin käyttöönotto.

– Työnantaja huomasi, että kuittirumbasta kannattaa luopua ja Epassi sopii parhaiten käyttöömme. Työnantaja tarjoaa myös laajennetun työterveyshuollon, Kärkkäinen kiittää.