Asiantuntijat nostivat esiin lakkorajoitusten ongelmia, mutta hallitus ei muuttanut suunnitelmiaan

Kan­sain­vä­li­nen YK:n alainen työjär­jestö ILO läh­estyi työmin­is­teri Arto Satos­ta 16.4.2024 päivätyl­lä kir­jeel­lä, jos­sa kan­nustet­ti­in palaa­maan kolmikan­tais­ten neu­vot­telu­jen tielle työrauha­lain­säädän­nön valmis­telus­sa.

ILO:n osas­ton­jo­hta­jan Corinne Varghan allekir­joit­ta­mas­sa kir­jeessä myös tar­jot­ti­in apua sen arvioin­ti­in, miten suun­nitel­lut lakko­ra­joituk­set menevät yhteen Suomen allekir­joit­tamien kan­sain­välis­ten sopimusten kanssa.

ILO puut­tui asi­aan ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen maail­man­jär­jestön ITUC:n pyyn­nöstä. Työmin­is­teri Sato­nen vas­tasi ILO:lle 4.6.2024 päivätyl­lä kir­jeel­lä, jos­sa tode­taan, että uusi lain­säädän­tö on jo voimas­sa ja ILO:n sopimuk­set on huomioitu valmis­telus­sa ja eduskun­nan valiokun­nis­sa.

Satosen mukaan parhai­ta asiantun­ti­joi­ta on kuul­tu ja syvälli­nen pohd­in­ta on käy­ty, eikä ris­tiri­ito­ja ole löy­tynyt kan­sain­välisi­in sopimuk­si­in näh­den. Sato­nen myös tiesi ker­toa, että ILO:n tar­joa­ma arvioin­ti­a­pu ei olisi johtanut eri­laiseen lop­putu­lok­seen.

PARHAAT ASIANTUNTIJAT ÄÄNESSÄ

Lakko­ra­joituk­sia koske­vista eduskun­nan valiokun­nille anne­tu­ista asiantun­ti­jalausun­noista voi päätel­lä, että parhai­ta asiantun­ti­joi­ta on kuul­tu.

Moni asiantun­ti­ja oli kyl­läkin sitä mieltä, ettei rajoituk­sille esitetä kun­nol­lisia perustei­ta ja osa lain­säädän­nöstä on suo­ranais­es­ti ILO:n määrit­telemän lin­jan vas­taista.

Oikeusti­eteen emer­i­tus­pro­fes­sori Niklas Bru­un toteaa laki­valiokun­nalle anta­mas­saan lausun­nos­sa, että on täysin uusi työoikeu­den peri­aate, että työn­tek­i­jä voi joutua taloudel­liseen vas­tu­useen ammat­ti­jär­jestön päät­tämästä työ­tais­telus­ta. Aiem­min eduskun­ta on hylän­nyt vas­taa­vat esi­tyk­set.

”Yksilöön kohdis­tu­vaan 200 euron hyvi­tys­mak­su­un liit­tyy niin paljon ongelmia, että esi­tyk­ses­tä kokon­aan tulisi luop­ua.”

Yksilöön kohdis­tu­vaan 200 euron hyvi­tys­mak­su­un liit­tyy niin paljon ongelmia, että esi­tyk­ses­tä kokon­aan tulisi luop­ua.

Tasa-arvo­val­tu­utet­tu Ràin­er Hiltunen kir­joit­taa työelämä- ja tasa-arvolau­takun­nalle anta­mas­saan lausun­nos­sa, että henkilöko­htaisen hyvi­tys­mak­sun vaiku­tusarviot ovat puut­teel­liset. Kiin­teä 200 euron hyvi­tys­mak­su on suh­teessa kovem­pi esimerkik­si mata­la­palkkaisil­la nais­val­taisil­la aloil­la.

”Tasa-arvo­val­tu­utet­tu pitää valitet­ta­vana, että esi­tyk­sen vaiku­tusarvioin­ti on näin vajavainen.”

PYKÄLÄT UUSIKSI VIIKONLOPUSSA

Työoikeu­den emer­i­tus­pro­fes­sori Sep­po Kosk­i­nen kir­joit­taa työelämä- ja tasa-arvolau­takun­nalle anta­mas­saan lausun­nos­sa, että lain­valmis­teli­ja on löytänyt peruste­lut henkilöko­htaiselle hyvi­tys­mak­sulle hal­li­tu­so­hjel­mas­ta, ei työelämästä tule­vista tarpeista.

”Omas­ta puolestani totean, että ehdo­tus on tältä osin tarpee­ton, käytän­nössä useis­sa tapauk­sis­sa toteu­tu­miskelvo­ton ja muis­sakin tapauk­sis­sa eri­tyisen ongel­malli­nen toteut­taa.”

Kosk­i­nen myös arvostelee lain­valmis­telun tapaa. Myötä­tun­to­työ­tais­telu­ja rajoit­ta­va lakiehdo­tus kir­joitet­ti­in uusik­si yhden pitkän viikon­lop­un aikana sen jäl­keen, kun perus­tus­laki­valiokun­ta oli nos­tanut esi­in lakiehdo­tuk­sen vaikeaselkoisu­u­den.

”Nyt epä­selvyy­det ja tulkin­nan­varaisu­udet liitetään vain mui­hin ilmaisui­hin, jot­ka kuitenkin merkit­tävin osin tarkoit­ta­vat samo­ja epä­selviä asioi­ta kuin mitkä tuli­vat esille alku­peräisessä ehdo­tuk­ses­sa.”

Kysymyk­sen alaisek­si jää vielä se, miten osoite­taan näi­den työ­tais­telu­jen lail­la rajoit­tamisen vält­tämät­tömyys.

Perustelu­jen puute vaivaa Koskisen mukaan myös poli­it­tis­ten työ­tais­telu­jen rajoituk­sia.

”Kun Suomes­sa poli­it­tisia työ­tais­telu­ja on ollut vain har­voin, kysymyk­sen alaisek­si jää tosin vielä se, miten osoite­taan näi­den työ­tais­telu­jen lail­la rajoit­tamisen vält­tämät­tömyys.”

TALOUDELLINEN PERUSTE EI KÄY

Työoikeu­den pro­fes­sori Ulla Liukkunen Helsin­gin yliopis­tol­ta kir­joit­taa työelämä- ja tasa-arvo­valiokun­nalle anta­mas­saan lausun­nos­sa, että Kan­sain­välisen työjär­jestö ILO:n lin­jausten mukaan poli­it­tisen lakon oikeudelli­nen ase­ma pitäisi arvioi­da sen mukaan, onko kyse jär­jestön jäsen­ten puo­lus­tamis­es­ta vai muus­ta esi­val­lan vas­tus­tamis­es­ta.

”ILO:n valvon­takäytän­nön mukaan jär­jestö­jen olisi voita­va käyt­tää lakkoa etsit­täessä ratkaisu­ja ongelmi­in, jot­ka aiheutu­vat merkit­tävistä sosi­aali- ja talous­poli­ti­ikan suun­tauk­sista näi­den vaikut­taes­sa suo­raan niiden jäseni­in. Sikäli kuin kyse on työ­tais­teluista, joil­la on täl­laisia ulot­tuvuuk­sia, ne on pidet­tävä oikeudel­lis­es­ti eril­lään puh­taasti poli­it­ti­sista työ­tais­teluista.”

Liukkunen myös alle­vi­ivaa, että lakko­lakien rajoi­tus­ta pitäisi erik­seen arvioi­da suh­teessa ILO:n sopimuk­si­in ja kan­sain­välisi­in ihmisoikeussopimuk­si­in. Hal­li­tus on perustel­lut lakko­ra­joituk­sia muun muas­sa työl­lisyy­den paran­tamisel­la, vaik­ka ILO:n lin­jan mukaan taloudel­liset rajoi­tus­pe­rus­teet ole sopimusten mukaisia.

”Kan­sain­välisen ihmisoikeusnormis­ton kuvauk­ses­ta huoli­mat­ta hal­li­tuk­sen esi­tyk­sessä ei käsitel­lä tätä normis­toa siten, että sen edel­lyt­tämä työ­tais­telu­oikeu­den suo­ja otet­taisi­in kaik­il­ta osin huomioon.”

SOPIMUSVELVOITTEIDEN VASTAISIA

ILO:n vara­pääjo­hta­jana vuosi­na 1996–2010 toimin­ut Kari Tapi­o­la kir­joit­taa työelämä- ja tasa-arvolau­takun­nalle anta­mas­saan lausun­nos­sa, että lakko­ra­joi­tusten säätämi­nen hei­jas­taa yksioikoista näke­mys­tä työ­markki­noista ja yhteiskun­nan toimin­nas­ta.

”Mietinnössä hei­jas­tuu tietyn­lainen työn­tek­i­jäpuolen ala­mais­t­a­mi­nen, joka ei ole sen parem­min ILO:n perus­pe­ri­aat­tei­den kuin Suomen työ­markki­noil­la per­in­teis­es­ti nou­date­tun yhteistyö­mallin mukaista.”

Mietinnössä hei­jas­tuu tietyn­lainen työn­tek­i­jäpuolen ala­mais­t­a­mi­nen.

Tapi­o­la arvioi, että lakko­jen rajoituk­set joudu­taan puimaan kan­sain­välisel­lä tasol­la.

”Hal­li­tuk­sen esi­tyk­set johta­vat väistämät­tä siihen johtopäätök­seen, että toteutues­saan nyt ehdote­tut määräyk­set oli­si­vat Suomen hyväksymien kan­sain­välis­ten sopimusvelvoit­tei­den vas­taisia.”

TYÖNANTAJAPUOLI KIITTÄÄ JA KRITISOI

Työrauha­lain­säädän­nön uud­is­tuk­set sai­vat myös tukea eduskun­nan valiokun­nille anne­tuis­sa lausun­nois­sa. Esimerkik­si Elinkei­noelämän keskus­li­it­to ja Suomen Yrit­täjät pitivät lain­säädän­töä oikean­su­un­taise­na.

Työ­nan­ta­japuolen lausun­nois­sa kuitenkin toiv­ot­ti­in hal­li­tuk­sen suun­nitelmia kovem­pia rajoituk­sia lakko-oikeu­teen.

”Lakiehdo­tuk­set jäävät kuitenkin eräiltä osin puut­teel­lisik­si eivätkä kor­jaa riit­tävästi edel­lä kuvat­tu­ja epäko­htia”, lausuu EK.

Suomen Yrit­täjien mukaan poli­it­tisia työ­tais­telu­ja olisi pitänyt rajoit­taa enem­män.

”Kat­somme, että rajan pitäisi olla selvästi lyhyem­pi, korkein­taan muu­ta­man tun­nin pitu­inen.”

LAKKORAJOITUKSET

Orpon hal­li­tuk­sen säätämät lakko­ra­joituk­set astu­i­v­at voimaan 18.5.2024.
• Poli­it­tiset lakot rajoitet­ti­in korkein­taan 24 tun­ti­in.
• Myötä­tun­to­lakko­ja rajoitet­ti­in aset­ta­mal­la niille suh­teel­lisu­us- ja kohden­tamis­vaa­timuk­sia.
• Lakkosakko­ja korotet­ti­in 10 000–150 000 euroon. Aiem­min oli vain ylära­ja 37 400 euroa.
• Säädet­ti­in henkilöko­htainen 200 euron seu­raa­mus­mak­su, jos työn­tek­i­jä jatkaa osal­lis­tu­mista tuomiois­tu­imen lait­tomak­si totea­maan lakkoon.

LUE MYÖS:

Lakko­ra­joituk­set muokkaa­vat työ­markki­noi­ta – ”Työn­tek­i­jöi­den mah­dol­lisu­ut­ta vaikut­taa on kaven­net­tu todel­la rajusti”

Lakko-oikeus on demokra­t­ian ytimessä – ”Ammu­taanko tässä demokra­ti­aa jalka­an?”

”Ensin viedään vaikut­tamis­mah­dol­lisu­udet ja sit­ten annetaan kep­piä” – korote­tut lakkosakot ovat suh­teet­toman kovia pie­nille ammat­tiosas­toille

”Suo­raan sanoen kepulipeliä” – lakko-oikeu­den rajoituk­set puhut­ta­vat työ­paikalla

”Kolmikan­taisia valmis­telu­pe­ri­aat­tei­ta ei ole kun­nioitet­tu” – lakimuu­tosten takia menos­sa on poikkeuk­selli­nen työ­markki­nakier­ros

Lakko­ra­joituk­set toi­vat peri­aat­teel­lisia muu­tok­sia lain­säädän­töön – ”ILO:n sopimuk­sista läh­tien ideana on, että työ­markki­noil­la neu­votel­laan”