Ihmis­kauppa näyttäytyy usein pakko­työnä – ”Tunnis­tet­tavia hälytys­merk­kejä on useita”

TÄSTÄ ON KYSE

• Ihmis­kaupan uhrien autta­mis­jär­jes­telmä auttaa ihmis­kaupan uhriksi joutu­neita, heidän alaikäisiä lapsiaan sekä ihmis­kaup­pa­ri­kok­sissa todis­ta­jina toimivia.
• Suomessa ihmis­kaupan uhriksi joutunut on usein tehnyt pakkotyötä.
• Ihmis­kaupan ja työperäisen hyväk­si­käytön torjun­taan tarvi­taan tiukempaa lainsää­däntöä ja valvontaa.

Vuonna 2025 ihmis­kaupan uhrien autta­mis­jär­jes­tel­mällä oli yhteensä 1 634 asiakasta. Viime vuonna uusia asiak­kaita järjes­tel­mään otettiin 271, joista 141 oli joutunut ihmis­kaupan uhriksi Suomessa.

Ihmis­kaupan uhrien autta­mis­jär­jes­telmä on kansal­linen asian­tun­ti­ja­vi­ran­omainen, joka auttaa ihmis­kaupan uhreja, heidän alaikäisiä lapsiaan sekä ihmis­kaup­pa­ri­kok­sissa todis­ta­jana toimivia henki­löitä. Autta­mis­jär­jes­telmä on osa Maahan­muut­to­vi­rastoa, joka kuuluu sisämi­nis­te­riön hallinnonalaan.

Autta­mis­jär­jes­telmä ei itse aktii­vi­sesti etsi ihmis­kaupan uhreja, vaan asiak­kaat ohjau­tuvat järjes­tel­mään jonkin muun tahon esittä­mänä. Esimer­kiksi viran­omainen, järjes­tö­työn­te­kijä tai muu ihmis­kaupan uhria avustava henkilö voi olla yhtey­dessä järjes­tel­mään ja esittää henkilön ottamista avun piiriin.

Myös uhri itse voi olla suoraan yhtey­dessä autta­mis­jär­jes­tel­mään soitta­malla päivys­tys­nu­me­roon tai laitta­malla sähkö­postia. Järjes­tel­mään voi olla yhtey­dessä myös kuka tahansa muu, joka epäilee kohdan­neensa ihmiskauppaa.

Esityksen saatuaan autta­mis­jär­jes­telmä arvioi, onko tilan­teessa viitteitä ihmis­kau­pasta ja tarvit­seeko henkilö apua ihmis­kaupan uhriksi joutu­misen vuoksi.
Järjes­telmän kautta tuleva apu voi olla esimer­kiksi sosiaali- ja terveys­pal­ve­luja, turval­lista majoi­tusta, oikeu­del­lista neuvontaa sekä yleistä ohjausta ja neuvontaa.

IHMISKAUPALLA ON USEITA MUOTOJA

Ihmis­kauppa on aina vakava rikos. Siinä rikoksen tekijä saattaa uhrinsa alistei­seen asemaan ja hyväk­si­käytön kohteeksi, jotta tekijä voisi hyötyä uhris­taan talou­del­li­sesti tai muusta syystä.

Autta­mis­jär­jes­telmän tilas­toissa pakkotyö on yleisin hyväk­si­käyt­tö­muoto. Vuonna 2025 tapauksia oli eniten metsä­ta­lou­dessa, ravit­se­mus­toi­min­nassa, maata­lou­dessa ja puutar­han­hoi­dossa sekä rakennusalalla.

Autta­mis­jär­jes­tel­mässä ihmis­kauppa näyttäytyy myös muun muassa pakkoa­vio­liit­toina sekä seksu­aa­li­seen hyväk­si­käyt­töön liitty­vänä ihmiskauppana.

Ihmis­kauppaa on hyvin monenlaista.

Ylitar­kas­taja Terhi Tafari ihmis­kaupan uhrien autta­mis­jär­jes­tel­mästä muistuttaa, että ihmis­kauppa ei liity yksino­maan Suomeen tullei­siin, ulkomaa­lais­taus­tai­siin ihmisiin.

– Ihmis­kauppaa on hyvin monen­laista. Äsket­täin uutisissa oli tapaus, jossa suoma­laisen ihmisen haavoit­tu­vuutta oli käytetty hyväksi. Tekijä käytti uhriin pakot­tavaa kontrollia ja kiris­tystä. Uhrilta vietiin rahat ja hänen henki­lö­tie­to­jaan käytet­tiin rikol­li­seen toimin­taan, Tafari kertoo.

Ihmis­kauppa ja ilmiön laajuus ovat viime vuosina nousseet yhä näkyvämmin esille. Thaimaa­laisten marjan­poi­mi­joiden kaltoin­koh­telua koskevaa oikeu­den­käyntiä on seurattu laajalti mediassa. Media on rapor­toinut paljon myös muun muassa nepali­lais­ra­vin­to­loiden kokkien pakko­työstä sekä vastaa­vista ongel­mista telakoilla ja rakennuksilla.

Ylitar­kas­taja Tafarin mukaan on ollut myönteistä nähdä, että muun muassa poliisi tunnistaa ihmis­kauppaa ja sen eri muotoja yhä paremmin.

HÄLYTYSMERKKEJÄ TYÖPAIKOILLA JA KOTIYMPÄRISTÖSSÄ

Tafari kertoo, että ihmis­kaupan uhrien autta­mis­jär­jes­tel­mään tulee lähes viikoit­tain yhtey­den­ot­toja taval­li­silta kansa­lai­silta, jotka epäilevät ympäril­lään tapah­tuvan ihmiskauppaa.

– Pyrimme sitten ohjaa­maan yhtey­de­not­tavaa henkilöä, miten hän voisi esimer­kiksi tavata mahdol­lista ihmis­kaupan uhria ja välittää tälle tietoa avusta niin, ettei kumpi­kaan osapuoli joutuisi vaaraan.

Ihmis­kaup­paan viittavia hälytys­merk­kejä on useita. Niitä olisi hyvä tunnistaa niin työpai­koilla kuin kotiympäristössä.

– Selkeästi pidemmät työpäivät, puutteel­liset varus­tukset ja työtur­val­li­suus, näkyvä fyysinen tai henkinen kaltoin­koh­telu, palkan­maksun ongelmat tai vapaa-ajan puute voivat viitata hyväk­si­käyt­töön, Tafari luettelee ihmis­kaup­paan viittaavia hälytysmerkkejä.

– Nämä eivät aina tarkoita suoraan, että kyseessä olisi ihmis­kaupan uhri, mutta voivat kertoa ainakin joistakin työperäisen hyväk­si­käytön piirteistä. Jos asioita aletaan selvittää tarkemmin, huomiota kannattaa kiinnittää tilan­tei­siin, joissa paikalla on ”kaveri­tulkki”, joka kertoo asioista toisen puolesta.

Ihmis­kaupan uhrille hyppy pois kontrollin alaisuu­desta on yksi hänen elämänsä suurim­mista hypyistään.

Työntekijä saattaa olla hermos­tunut, vetäy­tynyt tai aggres­sii­vinen, eikä vaikuta tietävän, miten omia asioita hoide­taan. Hän saattaa myös vältellä joistakin asioista puhumista tai selittää niitä oudosti. Myös henkilön heikot asuino­lo­suh­teet voivat paljastaa hyväksikäytön.

Ilman uhrin suostu­musta ihmis­kaupan uhrien autta­mis­jär­jes­telmän on mahdo­tonta auttaa.

Uhrin kokema pelko, epäluot­tamus viran­omaisia kohtaan, kieli­tai­dot­to­muus sekä tiedon puute voivat olla syitä, miksi uhri ei halua ottaa apua vastaan.

– Ihmis­kaup­paan, erityi­sesti työvoiman hyväk­si­käyt­töön, liittyy usein myös velka­suhde tai uhrin velkaan­tu­minen kotimaas­saan sekä tarve elättää kotimaassa olevaa perhet­tään, jolloin uudel­leen työllis­ty­minen mahdol­li­simman nopeasti voi olla tärkeämpää kuin avun hakeminen, Tafari sanoo.

– Pitää muistaa, että ihmis­kaupan uhrille hyppy pois kontrollin alaisuu­desta on yksi hänen elämänsä suurim­mista hypyis­tään, mitä hän elämänsä aikana tulee tekemään ja hän tekee hypyn yksin. Tässä tilan­teessa tieto siitä, mitä apua uhrille voidaan antaa, helpottaa päätöksen tekemistä.

HUOLI KASVAA JÄRJESTÄYTYMÄTTÖMIEN YRITYSTEN TYÖNTEKIJÖISTÄ

Ihmis­kauppa on työperäisen hyväk­si­käytön muodoista vakavin. Teolli­suus­liiton ulkomaa­lais­taus­taisen työvoiman yksikön päällikkö Riikka Vasama muistuttaa, että kuten ihmis­kauppaa, myös työpe­räistä hyväk­si­käyttöä on monenlaista.

Ääripäässä on rangais­tava ihmis­kauppa, mutta hyväk­si­käyttöä on esimer­kiksi alipalk­kaus, joka ei ole rangaistavaa.

– Kun esimer­kiksi alipalk­kaus on tietoista ja jatkuvaa, se on myös hyväk­si­käyttöä, Vasama sanoo.

Rikos­lain­sää­däntö on muuttu­massa, ja esimer­kiksi työpe­räistä hyväk­si­käyttöä koskevat rikos­ni­mik­keet ja tunnus­mer­kistöt ovat muutok­sessa. Mutta edelleen­kään esimer­kiksi palkka­var­kaus ei ole Suomessa rikos. Palkka­var­kau­della tarkoi­te­taan palkan tai palkan­li­sien maksa­matta jättä­mistä tai työeh­to­so­pi­muksen alittavaa palkkausta.

Hyväk­si­käyt­tö­on­gelmat eivät ole niinkään suurten, järjes­täy­ty­neiden yritysten ongelmia, vaan ne kasau­tuvat pieniin, järjes­täy­ty­mät­tö­miin yrityk­siin, joissa ei ole liittojen jäseniä, ei pääluot­ta­mus­miestä eikä muuta­kaan paikal­lista edunval­vontaa. Tämä joukko on valitet­tavan suuri.

– Huoleni kohdistuu nimeno­maan yrityk­siin, jossa on matala järjes­täy­ty­mi­saste ja joissa ei ole minkään­laista henki­lös­tö­edus­tusta. Näissä työpai­koissa liitto ei voi olla miten­kään läsnä.

Vasaman mielestä on ilahdut­tavaa, että puhe ihmis­kau­pasta ja työpe­räi­sestä hyväk­si­käy­töstä on kasvanut viime vuosina. Nyt Suomessa jo tunnus­te­taan, että ihmis­kauppaa ja työpe­räistä hyväk­si­käyttöä tapahtuu täälläkin.

LISÄÄ VALVONTAA JA KIREÄMPÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Vuosi­kausia jatku­neita ongelmia ei kuiten­kaan saada kitkettyä ilman voimak­kaita toimia. Esimer­kiksi halli­tuksen esitys työperäisen hyväk­si­käyttöä koskevan lainsää­dännön muutta­mi­seksi on Vasaman mielestä pisara meressä.

– Hyväk­si­käyttö on juurtunut monille aloille tavaksi toimia. Tarvi­taan lainsää­dännön kiris­tyksiä. Tällä hetkellä tilanne on se, että kiinni jäämisen riski on vähäinen ja rangais­tukset pieniä, Vasama sanoo.

– Myös valvon­taan olisi lisät­tävä resurs­seja ja valvo­valle viran­omai­selle olisi saatava lisää toimi­val­tuuksia. Esimer­kiksi työsuo­je­lu­vi­ran­omainen voisi langettaa huomat­ta­vasti kovempia hallin­nol­lisia sanktioita sääntörikkomuksista.

Tarvi­taan lainsää­dännön kiristyksiä.

Viran­omaiset eivät joka paikkaan ehdi, ja siksi on tärkeää, että esimer­kiksi työnte­kijät työpai­koil­laan kiinnit­tävät huomiota epäilyt­tä­vään toimin­taan. Havain­tojen kanssa ei pidä jäädä toimettomaksi.

– Jokainen liiton jäsen voi hyödyntää omaa kokemus­taan työelämän osaajana ja pitää silmät auki työperäisen hyväk­si­käytön tunnis­ta­mi­seksi esimer­kiksi oman työpaikan alihank­ki­jay­ri­tysten työnte­ki­jöiden taikka paikal­listen tutta­vien työsuh­teiden osalta, Vasama sanoo.

– Huoles­tut­ta­vien havain­tojen kanssa ei tarvitse jäädä yksin, vaan niistä voi olla yhtey­dessä liiton ulkomaa­lais­taus­taisen työvoiman yksik­köön, tai suoraan ihmis­kaupan uhrien auttamisjärjestelmään.

Lue lisää Ihmis­kaupan uhrien autta­mis­jär­jes­tel­mästä täältä

Lue lisää Teolli­suus­liitto-sovel­luk­sesta täältä

Teolli­suus­liiton jäseneksi voit liittyä täältä