Ajassa
Okko Ojanen: Kouluun uusi oppiaine tukemaan nuorten teknistä osaamista ja ajattelua
Teknisen työn opetus peruskoulussa on vähentynyt rajusti, ja nuorten kädentaidot jäävät vajavaisiksi. Suomelle elintärkeä teknologia-ala kuitenkin tarvitsee tekijöitä tulevaisuudessakin. Tilannetta korjaamaan tarvitaan uusi oppiaine nimeltä tekninen työ ja teknologia, sanoo Okko Ojanen.
Peruskoulussa teknisen työn opettajana ja luokanopettajana työskentelevä Okko Ojanen tuntee lasten ja nuorten mielenmaiseman.
– Jokainen teknistä työtä opettanut tunnistaa varmasti tämän ilmiön: On ne oppilaat, joilla on lukuaineissa vaikeuksia, ja usein teknisen työn luokka on koulussa ainoa paikka, jossa tehdään heitä kiinnostavia asioita. Mutta silti aineen opetus on ajettu alas.
Asiaa opettajakollegoidensa kanssa ihmetellyt Ojanen ryhtyi toimeen. Hän oli vuonna 2024 mukana perustamassa Pro Teknologia ‑yhdistystä, jonka tavoite on kehittää suomalaisten ”teknistä yleissivistystä” sekä innostaa lapsia ja nuoria tekniikan pariin. Keinona tähän on tekninen työ ja teknologia ‑niminen oppiaine peruskouluun ja lukioon. Teollisuusliitto kuuluu yhdistykseen yhteisöjäsenenä.
Pro Teknologian sihteerinä toimiva Ojanen katsoo yhdistyksen palvelevan laajempaa yhteiskunnallista tarvetta.
– Suomessa on yhtaikaa työvoimapulaa ja työttömyyttä. Tämä on ainakin jossain määrin koulutuspoliittinen ongelma, jota uusi oppiaine auttaisi ratkomaan.
MONIMATERIAALINEN KÄSITYÖ HIIPI OPETUSSUUNNITELMIIN
Aiemmin peruskoulussa oli itsenäiset oppiaineet tekninen työ ja tekstiilityö, joista oppilas saattoi valita jommankumman.
– Vuoden 2016 perusopetuksen opetussuunnitelmaan ilmestyi niin sanottu monimateriaalinen käsityö, jossa yhdistetään teknisen työn ja tekstiilityön materiaaleja sekä työskentelymenetelmiä.
Monimateriaalisen käsityön käsite saa Ojaselta kovaa kritiikkiä.
– Sille ei ole tutkimukseen eikä tarpeeseen perustuvaa pohjaa. Kukaan ei tunnu kunnolla tietävän, mitä se lopulta tarkoittaa, en minäkään. Opetussuunnitelmaan se tuli nähdäkseni siksi, että oppiaineen kehitykseen vaikuttavista käsityön professoreista yhdelläkään ei ole teknisen työn taustaa.
Opettaja voi herättää oppilaissa oivalluksia siitä, miten matematiikka ja luonnontieteet liittyvät käsillä tehtävään työhön.
Uudistuksen toivottiin vähentävän oppiaineiden sukupuolittuneisuutta, sillä tytöt valitsivat teknisen työn harvemmin kuin pojat. Seurauksena oli kuitenkin se, että käsityön suosio valinnaisaineena laski selvästi sekä tyttöjen että poikien parissa. Muutos näyttää jääneen pysyväksi.
Opettajat eivät monimateriaalisessa käsityössä ehdi kunnolla opettaa oppilaille sen paremmin teknisen työn kuin tekstiilityönkään taitoja.
– Teknisen työn opettajankoulutus yliopistoissa on lakkautettu, ja nykyään käsityönopettajien koulutuksessa esimerkiksi metalliteknologian osuus on mitätön. On vielä kuntia ja kouluja, joissa tilanne on kohtuullinen, mutta tulevaisuudessa oppilaita ei voi innostaa tekniikan pariin ilman osaavia opettajia. Siksi pitää perustaa teknisen työn ja teknologian opettajankoulutus, sanoo Ojanen.
KÄYTÄNNÖN TYÖ TUKEMAAN TEKNIS-LOOGISTA AJATTELUA
Tekninen työ ja teknologia eli TTT muistuttaisi kouluaineena päällisin puolin teknistä työtä mutta painottaisi enemmän teknis-loogisen ajattelun kehittämistä.
– Teknisiä lainalaisuuksia voi oppia konkreettisen työskentelyn yhteydessä, ja näin syntynyttä ymmärrystä pystyy soveltamaan uudelleen erilaisissa tilanteissa, Ojanen selittää.
Opettaja voi herättää oppilaissa oivalluksia siitä, miten matematiikka ja luonnontieteet liittyvät käsillä tehtävään työhön. Näitä yhteyksiä pystyy tuomaan esille opetuksen lomassa.
Kansainvälisesti katsottuna tekninen työ on ollut suomalaisen koululaitoksen erikoisuus, minun mielestäni vahvuus.
– Ajatellaan vaikka poranterän kierrosnopeutta. Joka materiaalille on laskettavissa ihanteellinen leikkuunopeus, jota käyttämällä saadaan siisti reikä eikä terä murru, ja laskemisessa tarvitaan ympyrän geometriaa ja piin arvoa. Tai jos mietitään hitsauskaasujen reagointia hitsaussulan kanssa, niin sehän on kemiaa.
Opetettavat asiat alkavat usein kiinnostaa nuoria siinä vaiheessa, kun he huomaavat niillä olevan merkitystä ”oikeassa elämässä”. Tämä pätee Ojasen mukaan etenkin heihin, joille lukuaineet eivät maistu.
SUOMEN EI PIDÄ HAASKATA VAHVUUTTAAN
– Kansainvälisesti katsottuna tekninen työ on ollut suomalaisen koululaitoksen erikoisuus, minun mielestäni vahvuus. Monessakaan maassa vastaavaa oppiainetta ei ole, kertoo Ojanen.
Kiinalaiset opetusalan ammattilaiset ovatkin käyneet Suomessa opintomatkoilla ja rakentaneet suomalaistyylisiä teknisen työn tiloja; Kiina pyrkii siis ottamaan haltuun sellaista osaamista, josta täällä ollaan luopumassa. Pro Teknologia ‑yhdistyksen mielestä suunta pitää kääntää.
– TTT-oppiainetta ja tekstiilityötä tulisi opettaa kahtena erillisenä oppiaineena kaikille oppilaille, sukupuoleen katsomatta. Tämä olisi myös sukupuolten tasa-arvon kannalta paras ratkaisu ja tukisi tyttöjen suuntautumista tekniikan aloille.
Ojanen listaa TTT:n hyötyjä kansantaloudelle: Suomen teknologiaosaaminen säilyy, nuoret työllistyvät paremmin, vientiteollisuudelle riittää työvoimaa ja tuotanto pysyy Suomessa.
– Lisäksi uusi oppiaine olisi kustannustehokas ratkaisu, sillä se ei välttämättä edes vaadi perusopetuksen kokonaistuntimäärän nostoa. Opettajat ja teknisen työn tilatkin ovat vielä suurelta osin olemassa.
OKKO OJANEN
Teknisen työn opettaja ja luokanopettaja Ulvilassa. Pääainekoulutuksena yliopistossa teknisen työn opettaja, työskennellyt myös erityisluokanopettajana ja lastensuojelulaitoksen ohjaajana. Vuonna 2024 perustetun Pro Teknologia ‑yhdistyksen sihteeri. Tehnyt aiemmin töitä teollisuudessa, rakennuksilla ja sopimussotilaana.
