Valtuustohaastattelu: Työntekijöiden on äänestettävä, jotta hallitus vaihtuu
TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN
KUVAT TUUKKA RANTALA
Teollisuusliiton valtuuston jäsenet toivovat, että Suomen seuraava hallitus korjaisi edes osan nykyhallituksen työmarkkinatuhoista. Valtuuston jäsenillä on ajatuksia myös liiton kehittämiseen.
Teollisuusliiton valtuusto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseensa 27.–28.5.2026. Helsingissä järjestetyssä kokouksessa valtuuston jäseniä puhututtivat erityisesti tulevat eduskuntavaalit, työehdot, jäsenhankinta sekä jaksaminen.
Ensi vuoden huhtikuussa Suomessa järjestetään eduskuntavaalit. Teollisuusliiton valtuuston jäsenten selkeä, yhteinen toive on, että valta vaihtuisi hallituksessa ja suunta työmarkkinapolitiikassa muuttuisi. Kokoomuksen Petteri Orpon ja perussuomalaisten Riikka Purran johtaman hallituksen linja on ollut suuri pettymys valtuuston jäsenille.
– Ei linjaa voi mitenkään hyväksi kuvata. Omat sympatiani ovat etenkin lapsiperheissä. Esimerkiksi työttömyyskorvauksen lapsikorotuksen poisto hankaloittaa lapsiperheiden asemaa, valtuuston jäsen Anu Lammi kemian sektorilta huokaa.
Valtuuston jäsen Juha Meriläinen puutuotesektorilta sanoo, että verenpaine nousee, kun ajatteleekin hallituksen tekemiä toimia.
– Hallitus on elinkeinoelämän juoksukoira. Se on tehnyt elinkeinoelämälle edullisia päätöksiä ja tarkoituksena on ollut saada ay-liike ajettua alas, Meriläinen jyrähtää.
Hallitus on elinkeinoelämän juoksukoira.
– Hallituksen tekemät leikkaukset eivät ole olleet hyviä. Ne lupaukset, joilla he ennen vaaleja hakivat ääniä, eivät ole toteutuneet. He ovat tehneet aivan eri päätöksiä, mitä he ovat luvanneet, sanoo valtuuston jäsen Iiro Eriksson teknologiasektorilta.
Valtuuston jäsenten mielestä on selvää, että seuraavan hallituksen linjan on muututtava. Se vaatii, että suomalaiset äänestävät toiset puolueet johtoon ensi keväänä. Lammin mukaan myös teollisuusliittolaisia kaivataan äänestäjien aktivointityöhön.
– Meidän on jokaisen aktivoiduttava omissa piireissämme ja kerrottava vaihtoehdoista nykypolitiikalle. Työläiset eivät ole niin aktiivisia äänestäjiä kuin korkeakoulutetut, Lammi sanoo.
Meriläinen ja Eriksson ovat Lammin kanssa samaa mieltä. Aktivointitoimia tarvitaan.
– Duunareita pitäisi saada aktivoitua enemmän. Tämän näkee vaikkapa luottamusmiesvaaleissa, kun ihmisiä ei kiinnosta luottamustoimet eivätkä oikein vaalitkaan. Etenkin nuoriso olisi saatava äänestämään entistä aktiivisemmin, Eriksson lisää.
KORJATTAVA SE, MIKÄ ON KORJATTAVISSA
Seuraavalta hallitukselta valtuutetut toivoisivat korjaustoimia tehtyihin päätöksiin. Ansiosidonnaisen päivärahan porrastus tai työttömyyskorvauksen lapsikorotuksen ja ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden palautukset ovat vain pieni osa toivottavista korjaustoimista.
Totuus on valtuutetuille kuitenkin selvä: kaikkea tehtyä ei saa enää tekemättömäksi.
– Kaikkeahan uusi hallitus ei saa korjattua. Varmasti yritetään, mutta kaikkea tehtyä tuhoa ei saa korjattua, Meriläinen toteaa.
Ansiosidonnaisen porrastus oli todella typerä päätös.
– Esimerkiksi ansiosidonnaisen porrastus oli todella typerä päätös. Itse olin kelirikon aikaan lomautettuna ja sain joidenkin päivien ajan porrastuksen takia pienempää ansiosidonnaista päivärahaa. Ero täyteen päivärahaan oli selvä.
Lammi puolestaan pohtii, että ammattiliittojen jäsenille olisi tärkeää tuoda takaisin ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeus.
ULOSTULOJA JA AKTIVOINTIA
Eduskuntavaalit ovat ensi keväänä, mutta Teollisuusliiton valtuuston jäsenillä toimikausi jatkuu vielä noin vuoden. Teollisuusliiton seuraava liittokokous on vuonna 2028. Liittokokous tulee päättämään muun muassa liiton uudesta strategiasta, jonka valmistelutyö alkaa jo tänä vuonna.
Valtuuston jäsenillä on ehdotuksia, mitä liitossa olisi hyvä kehittää.
– Tykkään siitä, että siirrymme nykyaikaan mobiilisovelluksin ja sähköisin palveluin, Lammi sanoo.
Jäsenmäärän nostaminen ja jäsenten aktivointi ovat liitolle keskeisiä asioita, miettii puolestaan Eriksson.
– Tärkein asia on, että miten saamme aktivoitua ihmisiä. Olen monelle sanonut, että jos joku keksii, miten saamme ihmisiä aktivoitua, annan hänelle välittömästi banaanin. Aktivointi on vaikea tehtävä.
Näkyvyyden lisääminen voisi olla keino herättää ihmisten kiinnostusta liittoa kohtaan.
– Vaikka maailma on mobiili, meidän olisi näyttävä enemmän tapahtumissa ja tilaisuuksissa, Lammi ehdottaa.
– Ehkä liiton hallituksen pitäisi tehdä enemmän ulostuloja, jotta näkyisimme enemmän. Voi olla, että tätä kautta kiinnostus liiton toimintaan kasvaisi isommaksi. Eriksson pohtii.
Meriläinen puolestaan toivoo, että ammattiosastoille ei enää lisättäisi tehtäviä.
– Esimerkiksi nykyinen rästilistasysteemi on hankala. Osastomme pyörii hyvin pienen porukan voimin. Jaksaminen tulee nopeasti vastaan, Meriläinen sanoo.
Hän miettii, että jäsenmaksujen maksamista olisi syytää helpottaa tarjoamalla maksamiseen uusia vaihtoehtoja.
– Liitto voisi kehittää jäsenmaksuun esimerkiksi jonkinlaisen vuosimaksuvaihtoehdon, joka tasattaisiin vuoden loppuun mennessä, Meriläinen ehdottaa.
