Ajassa
Teollisuusliiton tutkimus: Työt löytyvät nyt suorilla kontakteilla – ”Ikä on keskeinen muuttuja”
Ylivoimaisesti parhain tapa löytää töitä on suora yhteydenotto työnantajaan. Teollisuusliiton tutkimuksessa työttömänä olleet liiton jäsenet kertovat, että työn puute, ikääntyminen ja työttömyyden pitkittyminen vaikeuttavat eniten työnsaantia.
TÄSTÄ ON KYSE
- Teollisuusliiton kyselytutkimus liiton työttömänä olleille jäsenille osoitti, että nuoremmat ja ammattitaitoiset löytävät nopeasti töitä. Sen sijaan yli 55-vuotiaiden on hankalaa löytää töitä, jolloin työttömyys voi pitkittyä.
- Kyselytutkimuksen tuloksista käy ilmi, että myös duunarialoilla töitä löytää parhaiten oman aktiivisuuden ja omien verkostojen kautta.
- Työnsaanti julkisten työvoimapalveluiden kautta arvioitiin heikoksi.
Työmarkkinat muuttuvat duunarialoillakin. Lukuisten työhakemusten tehtailu ja vain julkisiin työvoimapalveluihin turvautuminen eivät näytä helpottavan työnsaantia. Töitä löytyy olemalla itse aktiivinen ja ottamalla suoraan yhteyttä työnantajayrityksiin.
Teollisuusliiton työttömille jäsenille suunnatun kyselytutkimuksen mukaan ammattitaitoiset ja osaamista omaavat nuoret sekä keski-ikäiset löytävät usein töitä vain muutaman kuukauden työttömyysjakson jälkeen. Työnantaja katsoo hakijan eduksi sen, että hän on saanut työkokemusta useamman työnantajan palveluksesta. Myös valmius muuttaa työn perässä helpottaa työnsaantia.
Sen sijaan heikentyneestä työkyvystä kärsivillä ja osaamisensa päivittämistä vaativilla yli 55-vuotiailla miehillä näyttää olevan huomattavan suuri vaikeus löytää töitä. Heillä pitkäaikaistyöttömyys oli muita ikäryhmiä yleisempää.
Tämä kysely vahvisti käsitystämme siitä, että alalla kuin alalla ikä on keskeinen muuttuja, kun työtä ei löydetä.
Kyselyn vastaushetkellä työttömänä olleiden jäsenten mielestä suurimmat esteet työnsaannille olivat ikääntyminen sekä vaikeus löytää kokoaikaista työtä.
Moni vastaushetkellä työttömänä ollut koki myös, että työn perässä muuttaminen oli heille hankalaa. Nuorilla, alle 36-vuotiailla työnsaantia vaikeutti vähäinen työkokemus.
– Tämä kysely vahvisti käsitystämme siitä, että alalla kuin alalla ikä on keskeinen muuttuja, kun työtä ei löydetä. Tällöin työttömyysjaksot voivat pitkittyä, Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila sanoo.
– Tietysti täytyy muistaa, miksi työnantajat harjoittavat tällaista suoraa tai epäsuoraa ikäsyrjintää. Iän myötä työntekijöille saattaa tulla erilaisia fyysisiä ongelmia, joiden vuoksi työkyky alenee. Myös sairauspoissaolot saattavat lisääntyä. Moni työnantaja ei ole myöskään halukas kouluttamaan työntekijöitä työssä.
Anttila muistuttaa, että ilmiö on ongelmien vyyhti, johon ei ole vuosikausiin pystytty löytämään ratkaisua.
PARAS VÄYLÄ LÖYTÄÄ TYÖTÄ ON SUORA KONTAKTI
Sen sijaan työtä löytäneillä jäsenillä työnsaanti näyttää olleen kohtuullisen mutkatonta. Yllättävää oli, että enemmistö kyselyyn vastanneista oli vastaushetkellä töissä. Oman alansa osaamista ja koulutusta vastaaviin töihin jäsenet olivat päässeet keskimäärin vain muutaman kuukauden työttömyysjakson jälkeen.
Muuta kuin oman alan tai vähemmän vaativaa työtä on otettu vastaan vasta, kun työttömyys on pitkittynyt.
Selvästi parhain tapa löytää töitä on suora yhteydenotto työnantajayritykseen. 31 prosenttia kyselyyn vastanneista oli löytänyt nykyisen työnsä juuri suoran yhteydenoton kautta. Toinen merkittävä työnsaantikanava oli perheenjäsenet, ystävät ja tuttavat. Viidesosa (18 %) oli löytänyt töitä tätä kautta.
– Nämä ovat tämän tutkimuksen suurimpia löytöjä. Me tiedämme, että erilaiset verkostot ja siteet ihmisten välillä ovat olleet tärkeitä työnhaussa. Mutta tämä tutkimus osoittaa, että verkostoituminen ja oma aktiivisuus näyttävät tulleen myös duunareiden työnhakukeinoiksi.
Anttilan mielestä suurin syy muutokseen ovat kännykät. Niiden kautta on helppo olla kontaktissa työnantajiin soittamalla, tekstiviestein tai sähköpostitse. Kännykällä pääsee myös nettiin, josta löytää helposti erilaisiin työnvälityspalveluihin.
– Nokian “Connecting People” näkyy verkostoissa.
Kyselyssä joka kymmenes vastaushetkellä työssä oleva oli saanut nykyisen työnsä internetin työnvälityspalveluiden, kuten Duunitorin tai Joblyn kautta.
Verkostoituminen ja oma aktiivisuus näyttävät tulleen myös duunareiden työnhakukeinoiksi.
Anttilan mielestä on mielenkiintoista, että suorat kontaktit työnantajiin näyttävät olevan myös työttömille luotetuin keino saada töitä. Kyselyn vastaushetkellä työttömänä olleista 69 prosenttia sanoi, että he ovat valmiita ottamaan itse yhteyttä suoraan työnantajiin ja hakemaan töitä sitä kautta.
– Työnantajat ovat jättäneet ilmoittamatta avoimista työpaikoista, koska he eivät mitenkään pysty käsittelemään valtavia hakemustulvia, mitä työpaikkailmoitus tuottaa. Tiedetään, että paras väylä on suora kontakti työnantajaan.
PAKKOHAKU ON AJANHUKKAA
Julkisten työvoimapalveluiden kautta töitä on löytänyt vain erittäin harva. Vuoteen 2024 asti toimineiden TE-toimistojen kautta töitä oli saanut yhdeksän prosenttia vastaushetkellä työssä olevista jäsenistä.
Työvoimapalvelut siirtyivät kuntien hoidettavaksi vuoden 2025 alusta. Kyselyn perusteella näyttää siltä, että siirto ei toistaiseksi ole vauhdittanut työttömien työnsaantia toivotusti. Vain kaksi prosenttia kyselyyn vastanneista työssä olevista oli saanut töitä oman kunnan tai työllisyysalueen tarjoamien työvoimapalveluiden kautta.
– Tämä on suuri ongelma. Vaikka TE-palveluiden siirto on aiheuttanut yskintää eri puolilla Suomea ja meillä on tällä hetkellä suurtyöttömyys, työttömät eivät tahdo saada esimerkiksi aktivoivia palveluita. Näyttää siltä, että TE-palveluissa hoidetaan ainoastaan minimi eli soitetaan työttömälle ja tehdään työllistämissuunnitelma.
Hyvin harva ikääntyneistä löytää töitä ilman aktivoivia työllistämistoimia.
Erityisesti pitkäaikaistyöttömät tarvitsisivat aktivoivia työvoimapalveluita. Anttilan mielestä on yllättävää, että julkisissa palveluissa saatu apu on jäänyt vähäiseksi. Työttömien on mahdotonta päivittää osaamistaan, kun esimerkiksi erilaiset työkokeilut tai työllistämiskurssit ovat vain harvojen saatavilla.
– Minulle tämä oli ikävä, joskaan ei odottamaton tieto. Kaikkein vähiten työttömänä olleet olivat saaneet sellaisia palveluita, joissa voisi kerryttää osaamista, luoda verkostoja sekä parantaa työelämätaitoja työelämässä. Vain harva oli ollut esimerkiksi työkokeiluissa tai työllistämiskursseilla.
Työttömien patistaminen työnhakuun erilaisin pakkokeinoin ei näytä vauhdittavan työnsaantia juuri mitenkään. Työttömyysturvan ehdoksi asetetut määrälliset työnhakuvelvoitteet johtavat vain harvoin työpaikan löytymiseen.
Kyselyyn vastanneista vain seitsemän prosenttia oli löytänyt töitä niin sanotun pakkohaun kautta, 93 prosenttia ei. Anttilan mielestä pakkohaku onkin työnhakijalle lähinnä ajanhukkaa.
– Pakkohausta ei ole hyötyä heille, jotka löytävät työtä muutenkin. Eli nuoremmille ammattitaitoisille osaajille. Eikä pakkohausta ei ole hyötyä myöskään ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille, koska ikä estää pääsemästä edes työhaastatteluun. Hyvin harva ikääntyneistä löytää töitä ilman aktivoivia työllistämistoimia. Avain on elävät kontaktit työelämään.
TYÖTTÖMYYDEN PITKITTYMINEN ON RISKI HYVINVOINNILLE
Kysely osoitti myös, että työttömyys on ihmisille iso rasite niin henkisesti kuin taloudellisesti. Vastaajista 37 prosenttia arvioi taloudellisen tilanteensa heikoksi. Joka viides vastaaja puolestaan sanoi, että heidän yleinen hyvinvointinsa on heikko. Erityisesti pitkäaikaistyöttömillä oli vaikeaa.
– Hyvinvointi on paljolti kiinni siitä, millaisessa elämäntilanteessa henkilö on jäänyt työttömäksi ja kuinka kauan työttömyys kestää. Vauriot omaan jaksamiseen ja elämänhallintaan syntyvät näiden yhteisvaikutuksesta.
Teollisuusliiton kyselytutkimuksesta käy selvästi ilmi, että mitä pidemmän aikaa työttömyys on jatkunut, sitä heikommaksi ihminen arvioi oman jaksamisensa ja taloudellisen toimeentulonsa vuoden kuluttua.
Kyselyn vastanneista yli 250 päivää yhtäjaksoisesti työttömänä olleista noin joka kolmas arvioi, että hänen hyvinvointinsa on heikompi 12 kuukauden kuluttua kuin kyselyn vastaushetkellä. Enintään 30 päivää työttömänä olleista joka viides ennakoi hyvinvointinsa heikentyvän.
– Pitkäaikainen työttömyys heikentää ihmisen mahdollisuuksia suunnitella tulevaa ja ylipäätään nähdä tulevaisuuttaan valoisana, Anttila sanoo.
– Olen erityisen huolissani niiden ikääntyvien ihmisten jaksamisesta ja toimeentulosta, jotka joutuvat työttömäksi mutta joiden eläkeikään on vielä vuosia aikaa. Heillä eläke tulee olemaan alhainen, koska viimeiset työvuodet ennen eläkeikää kartuttavat eläkettä eniten. Meillä voi olla tulevaisuudessa tilanne, että takuueläkettä ja muuta toimeentuloturvaa tarvitsevien eläkeläisten joukko on suuri.
NÄIN KYSELY TEHTIIN
- Teollisuusliiton tutkimuksen tekemä kysely toteutettiin sähköisenä vuoden 2025 loka–marraskuussa.
- Kysely lähetettiin kaikille 1. tammikuuta 2024 – 31. syyskuuta 2025 työttömänä olleille jäsenille. Kyselyyn vastasi 4 027 jäsentä. Kyselyn vastausprosentti oli 13.
- Kyselyyn vastanneista vastaushetkellä töissä oli 1 828 jäsentä ja työttömänä 1 682 jäsentä.
- Teollisuusliiton sopimusaloilta eniten vastauksia tuli metalliteollisuudessa työskennelleitä jäseniltä (53 %). Vastaajista puutuoteteollisuudessa työskennelleitä oli 14 prosenttia. Merkittäviä vastaajaryhmiä olivat myös muovi- ja kemiantuoteteollisuuden, media- ja painoalan sekä auto- rengasaloilla työskennelleet jäsenet.
