Veli-Matti Kauppinen: Ammatil­linen aikuis­kou­lutus tarvitsee kunnianpalautuksen

TEKSTI VELI-MATTI KAUPPINEN
KUVA ANTTI HYVÄRINEN

Ammatil­lista koulu­tusta on leikattu kohtuut­toman paljon viime vuosina. Muun muassa aikuis­kou­lu­tus­tuki lopetet­tiin kokonaan ja uutta järjes­telmää ei ole vielä­kään saatu luotua tilalle. Suomessa on edelleen 400 000 työikäistä aikuista, jolta puuttuu ammatil­linen tutkinto. On selvää, että työpaikan vaihta­minen tai uuden ammatil­lisen osaamisen hankki­minen on tälle joukolle erittäin haastavaa.

Jos suoma­laisten työuria halutaan pidentää, täytyy hyväksyä ja ääneen sanoa, että se edellyttää useim­mille koulut­tau­tu­mista koko työuran ajan. Moni palkan­saaja tarvitsee uutta ammatil­lista koulu­tusta ja ammatin vaihtoa tai osaamisen päivit­tä­mistä, koska ammatitkin muuttuvat, kehit­tyvät tai joissain tapauk­sessa loppuvat kokonaan. Panostus ammatil­li­seen koulu­tuk­seen ja osaami­seen voidaan nähdä myös mahdol­li­suu­tena pidentää työuria ja vähentää pitkä­ai­kais­työt­tö­myyden riskiä. Tähän tarvi­taan konkreet­tisia toimen­pi­teitä tavoit­teiden rinnalle.

SAK:laisessa kentässä on pohdittu uutta jatkuvan oppimisen tuen mallia. Siinä keskei­senä ajatuk­sena on, että työn ja opiskelun yhdis­tä­minen onnis­tuisi aiempaa paremmin. Lisäksi tukea kohden­net­tai­siin vähem­mällä koulu­tus­ta­solla oleville henki­löille ja aloille, jotka kärsivät työvoi­ma­pu­lasta. Tavoit­teena mallissa on, että 80 prosenttia sen käyttä­jistä opiskelee työn ohessa. Tukea on työuran aikana käytet­tä­vissä 20 kuukautta, jos työntekijä tähtää koulu­tus­tason nosta­mi­seen tai hän koulut­tautuu työvoi­ma­pula-alalle. Juuri tämän kaltaista mallia tällä hetkellä tarvitsemme.

Jatkuva oppiminen tukee työlli­syyttä ja vähentää syrjäy­ty­misen riskiä.

Suuri osa suoma­lai­sista työnte­ki­jöistä on yli 45-vuotiaita. Jatkuva oppiminen ja osaamisen päivit­tä­minen koros­tuvat kaikissa työuran vaiheissa. Koulutus pitää nähdä inves­toin­tina, ei pelkkänä kulue­ränä. Koulu­te­tulla ja osaavalla työvoi­malla on merkit­tävää vaiku­tusta paitsi koko Suomen, myös aluei­demme elinvoimaan.

Yritykset, jotka panos­tavat henki­lös­tönsä osaamisen kehit­tä­mi­seen, pystyvät reagoi­maan markki­noiden muutok­siin nopeammin ja kehit­tä­mään uusia tuotteita ja palve­luja. Globaa­lissa talou­dessa meidän menes­tys­te­ki­jämme Suomessa on nimeno­maan osaaminen.

Fiksu yritys hyödyntää henki­lös­tönsä osaamista tehok­kaammin ja luo kulttuurin, jossa kokei­le­minen, kehit­tä­minen ja tiedon jakaminen ovat osa arkea. Tämä parantaa myös työnan­ta­ja­mie­li­kuvaa ja auttaa houkut­te­le­maan sekä sitout­ta­maan osaavaa työvoimaa.

Väestön ikään­tyessä ja työurien piden­tyessä on olennaista, että ihmisillä on mahdol­li­suus päivittää osaamis­taan koko työuran ajan. Jatkuva oppiminen tukee työlli­syyttä ja vähentää syrjäy­ty­misen riskiä. Samalla se edistää talou­del­lista kestä­vyyttä ja yhteis­kunnan kykyä vastata globaa­leihin haasteisiin.

Eduskun­ta­vaalit ovat ensi vuoden keväällä. Toivon hartaasti, että ammatil­linen koulutus ja aikuis­kou­lutus nousevat vahvasti esille muutenkin kuin vaalipuheissa.

Kirjoit­taja on Teolli­suus­liiton koulutuspäällikkö.

Tekijä