Valeuutisilla horjutetaan kansalaisten luottamusta demokratiaan, viranomaisiin, riippumattomaan mediaan, tuomioistuimiin, poliittisen vallan instituutioihin sekä asiantuntijatietoa tuottavaan tiedeyhteisöön.
Tästä on kyse
- Valeuutisista on tullut osa jokapäiväistä todellisuutta etenkin sosiaalisen median alustoilla. Niitä tuottaa muun muassa autoritaaristen maiden, kuten Venäjän, propagandakoneisto.
- Valheita uskotaan, koska niissä annetaan helppoja vastauksia monimutkaisen maailman ongelmiin.
- Valeuutisilla pyritään usein horjuttamaan vallitsevia instituutioita kuten tiedeyhteisöä ja tutkittua tietoa ja luomaan niiden tilalle varjotodellisuus. Erilaiset salaliittoteoriat sisältävät runsaasti valheita.
Kun Paavo Salonen haki Anton-poikansa Venäjältä takaisin Suomeen vuonna 2009, se oli bensaa Venäjän propagandakoneiston liekkeihin. Tapaus sopi Venäjän propagandakoneiston tarinaan, jossa rappeutuneita perhearvoja ajavien länsimaiden viranomaiset sortavat venäläisiä ja kaappaavat heidän lapsiaan.
Totuus oli kuitenkin toinen: Antonin äiti oli kaapannut pojan Venäjälle ja toiminut vastoin suomalaisen tuomioistuimen päätöstä, jonka mukaan Paavo Salonen oli Antonin yksinhuoltaja.
– Samanlaisia huoltajuuskiistoista alkunsa saaneita Venäjän informaatiovaikuttamisen kampanjoita on ollut muun muassa Norjassa ja Yhdysvalloissa. Ne palvelevat Venäjän propagandaa, jolla luodaan mielikuvaa länsimaista vihollisina, Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Teemu Oivo sanoo.
Venäjän eri kanavissaan levittämät valeuutiset kuuluvat samaan joukkoon kuin rokotevastaisuus, ilmastonmuutoksen kieltäminen, väestönvaihtoteoria sekä usko liskoihmisiin, juutalaisten salaliittoon ja hopeaveden parantavaan voimaan. Niillä halutaan horjuttaa kansalaisten luottamusta vallitseviin instituutioihin ja luoda vaihtoehtoinen todellisuus.
HELPPOJA SELITYKSIÄ KAOOTTISEEN MAAILMAAN
Ihmiset uskovat valeuutisiin ja salaliittoteorioihin, koska he haluavat ymmärtää ja jäsentää ahdistavaa ja kaoottista maailmaa.
– Kriisien tulva, kuten sodat, henkilökohtaiset kriisit ja taloudelliset ongelmat luovat tilanteen, jossa on kysyntää yksinkertaisille ja mustavalkoisille selityksille maailmasta. Ihmiset haluavat kuulla, miten asiat ”oikeasti” ovat, jotta he saisivat hallinnan tunteen, Joonas Pörsti sanoo. Hän on faktantarkistuspalvelu Faktabaarin päätoimittaja ja väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja tai Venäjän presidentin Vladimir Putin kaltaiset johtajat tarjoavat ongelmiin yksinkertaistettuja selityksiä. Yhdysvalloissa katse käännetään maahanmuuttajiin ja Venäjällä Ukrainaa väitetysti hallitseviin natseihin.
– Putinin Ukrainassa käytävälle sodalle tarjoama mustavalkoinen selitys sopii venäläisiin myytteihin, kuten suureen isänmaalliseen sotaan, eli Neuvostoliiton voittoon Saksasta toisessa maailmansodassa. Taustalla on ajatus siitä, että Venäjälle on aina hyökätty lännestä, Oivo sanoo.
KOLMENLAISIA VALHEITA
Valeuutisia on kolmenlaisia: dis‑, mis- vai malinformaatiota.
Misinformaatio on sisällöltään virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa, jota levitetään ilman tahallista harhauttamisen tarkoitusta.
Disinformaatio on puolestaan tahallisesti levitettyä virheellistä tietoa, jolla halutaan vahingoittaa tai johtaa vastaanottajaa harhaan. Muun muassa venäläiset trollitehtaat tuottavat ja levittävät disinformaatiota laajasti somekanavin. Ne ovat pyrkineet vaikuttamaan vaaleihin muun muassa Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Moldovassa.
Malinformaatio on informaatiohäiriöiden kolmas muoto. Se on oikeaa tietoa, mutta virheellisessä asiayhteydessä tai ilman olennaista taustaa. Sillä halutaan esimerkiksi aiheuttaa mainehaittaa yksityishenkilölle, yritykselle tai valtiolle.
VAARALLISTA DEMOKRATIALLE
Demokratia perustuu yhteiseen keskusteluun ja harkintaan. Moniääninen keskustelu on demokraattisen yhteiskunnan perusta, Johanna Vuorelma siteeraa yhdysvaltalaista filosofia Hannah Arendtia. Vuorelma on kansainvälisen politiikan yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa ja valtio-opin dosentti Turun yliopistossa.
Arendt on todennut totuudesta ja valheesta myös näin: ”Totalitaariselle vallalle ihanteellisia eivät ole vakaumukselliset natsit ja kommunistit, vaan ne, jotka eivät enää erota faktaa ja fiktiota toisistaan.”
Ihmiset haluavat ymmärtää ja jäsentää ahdistavaa ja kaoottista maailmaa.
Jos keskusteluun syötetään massoittain valheita, se vaikeuttaa avointa keskustelua ja demokratian toimintaa. Kun epäluottamus tiedeyhteisöä, vapaata mediaa, oikeuslaitosta ja terveydenhuoltoa kohtaan kasvaa, demokraattinen päätöksenteko kriisiytyy. Tähän valeuutisten levittäjät pyrkivät.
– Demokratia ja moniääninen yhteiskunta kulkevat käsi kädessä. Keskustelun on oltava vapaata. Yhteisten faktojen tuottamisen keskustelun pohjaksi on oltava luotettavaa. Jos yhteiset faktat puuttuvat, demokraattinen keskustelu on mahdotonta, Vuorelma sanoo.
PYSÄHDY, HARKITSE JA TARKASTA
Lähdekriittisyys ja medialukutaito ovat valeuutisten tunnistamisen perusta. Lähdekriittisyys tarkoittaa sen selvittämistä, mistä tieto on peräisin: Onko kyseessä aito uutisvideo vai tekoälyn tuottama sisältö?
Valeuutisten tunnistamisessa ja käsittelyssä on kolme vaihetta: pysähdy, harkitse ja tarkista tai yksinkertaisesti: ota kahvia.
– Valeuutiset ovat kohahduttavia. Siksi omat ajatukset pitää rauhoittaa ennen kuin klikkaa eteenpäin. Harkinta tarkoittaa ajan antamista itselle, kun tunteet ovat laantuneet. Tarkistamisessa kannattaa katsoa, mitä asiasta on sanottu muualla, esimerkiksi laatumediassa, Pörsti sanoo.
– On hyvä tunnistaa median eri genret ja esimerkiksi eri ammatti- ja poliittisten kulttuurien tavat tuottaa sisältöä ja käydä julkista keskustelua. Epäselvää taustaa oleviin sisällöntuottajiin kannattaa suhtautua erityisellä varauksella, Oivo sanoo.
