Avainsana: lakko-oikeus

MAAILMA: Lakko-oikeuden loukkaukset lisääntyneet

Hallitukset ja työnantajat loukkaavat koronapandemian varjolla työntekijöiden oikeuksia monessa maassa, tiivistää ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC:n kesällä julkistettu raportti The 2021 Global Rights Index ay-oikeuksien tilasta maailmassa.

8.10.2021

KUVA YLLÄ: Ay-oikeudet maailmankartalla: Mitä punaisempi alue, sitä pahempi tilanne on työntekijöiden näkökulmasta.

Intiassa hallitus rajoitti lakko-oikeutta, Etelä-Afrikassa Volkswagen irtisanoi luottamusmiehiä väittäen heidän kiihottaneen töiden keskeyttämiseen, kun työpaikalla oli paljon koronatartuntoja, ja Brasiliassa Nestlé käytti pandemiaa tekosyynä työehtosopimusten rikkomiseen, ITUC listaa esimerkkejä.

Vuosittainen raportti on jo kahdeksas. ITUC keräsi siihen tietoja jäsenliitoiltaan 149 maasta. Tietoja verrataan 97:ään Kansainvälinen työjärjestö ILO:n yleissopimuksissa taattuun työntekijän oikeuteen. Tulokset pisteytetään ja maat jaetaan viiteen luokkaan.

Pahimpaan luokkaan joutui 35 maata, kuten Afganistan, Kiina ja Kuwait. Niissä oikeuksien toteutumiselle ei ole takeita. Näidenkin alle jäi yhdeksän maata, joissa valtio on käytännössä romahtanut. Ne kärsivät joko sisällissodasta, kuten Syyria, Jemen ja Keski-Afrikan tasavalta, tai raa’asta miehityksestä, kuten Palestiina.

Parhaimpaan luokkaan pääsi 11 maata. Niissä oikeuksien loukkaukset ovat satunnaisia. Joukko koostuu kaikista pohjoismaista, muutamasta muusta Euroopan maasta, kuten Alankomaat, Italia ja Saksa, sekä Uruguaysta.

Lakko-oikeus oli yleisimmin rikottu työntekijöiden oikeus. Sitä rajoitettiin 129 maassa, siis 87 prosentissa maista. Vuonna 2014 lakko-oikeutta rajoitettiin 63 prosentissa maista.

Yleisimmin lakko-oikeuden loukkaus merkitsee joko ay-johtajien asettamista syytteeseen lakoista tai lakkoon osallistuneiden irtisanomista.

Toiseksi loukatuin oikeus on ITUC:n selvityksen mukaan työehtosopimusten neuvotteluoikeuden loukkaaminen. Sitä tapahtui 79 prosentissa selvityksen maista. Tämäkin luku oli 63 prosenttia vuonna 2014.

”Työnantajien vilpittömän neuvotteluhalun puute kertoo särkyneestä yhteiskuntasopimuksesta”, raportti tiivistää. Suomalaisen teollisuuden työnantajat haluavat ilmeisesti osaltaan edistää ajan henkeä.

ITUC kirjaa joka vuosi maailman kymmenen huonointa maata työntekijöille. Jo viime vuodelta niistä tuttuja olivat Bangladesh, Brasilia, Egypti, Filippiinit, Honduras, Kolumbia, Turkki ja Zimbabwe. Uusina joukkoon tulivat Myanmar ja Valko-Venäjä.

Ammattiliittojen aktiiveja murhattiin kuudessa maassa: Brasilia, Filippiinit, Guatemala, Kolumbia, Nigeria ja Myanmar. Ay-väkeä pidätettiin 68 maassa.

TEKSTI HEIKKI JOKINEN
KUVA ITUC GLOBAL RIGHT INDEX 2021

LAKOSSA 9.–11.12. Jyväskylän Maintpartnerilla: ”Palkankorotuksia odotetaan”

”Toivomme, että sopimukset saataisiin aikaan, mutta olemme valmiita jyrkempiinkin toimenpiteisiin”, sanoi Maintpartnerin Jyväskylän toimipisteen pääluottamusmies Kimmo Sandelin keskiviikkona tämän lakon kolmantena ja viimeisenä päivänä.

KUVA YLLÄ: ”Kikyt tulivat ilman kustannusvaikutuksia, ja porukan mielestä ne myös lähtevät ilman kustannusvaikutuksia”, sanoo pääluottamusmies Kimmo Sandelin. Hänet kuvattiin Maintpartnerin portilla lakkouhan aikaan marraskuun 2019 lopussa.

Pääluottamusmies Kimmo Sandelinin mukaan ihmiset työpaikalla ovat sitä mieltä, että ”kikyt” eli kilpailukykysopimuksen 24 lisätuntia ovat olleet ja menneet.

– Porukan mielestä kolme vuotta piisasi. Kikyt tulivat ilman kustannusvaikutuksia, ja porukan mielestä ne myös lähtevät ilman kustannusvaikutuksia. Ihan normaaleja palkankorotuksia odotetaan näiltä neuvotteluilta. Mitään heikennyksiä ei haluta.

Näiden asioiden puolesta ja vuoksi porukka on ollut Sandelinin mukaan valmis lähtemään lakkoon ja näyttämään kentän kannan.

– Lakossa on ollut koko porukka. Lakkovartiointi on pyörinyt, ja porukka ollut mukana. Lakko on pitänyt, eikä tiedossa ole poikkeamia.

Toimipisteessä on vajaa 30 työntekijää. Pääluottamusmies Sandelin antaa heille ison kiitoksen.

– Kaikki ovat olleet mukana taistossa ja näyttäneet oman mielipiteensä kiitettävästi. Meillä porukka on samaa mieltä siitä, minkä takia jouduttiin näihin asioihin. He ymmärtävät ne ja ovat niiden kannalla ja takana.

Työntekijöillä kasvaa huoli siitä, miten pystyy tulemaan toimeen työllänsä ja elättämään perheensä,  pääluottamusmies Kimmo Sandelin kertoo.

OSTOVOIMAN LASKU OLISI KOHTALOKASTA

Sandelin mukaan kilpailukykykeskustelussa vähemmälle huomiolle on jäänyt se ajatus, pitäisikö työnantajan maksaa kilpailukykysopimukseen sisältynyt työntekijöiltä siirretty miljardien eurojen eläkevakuutusmaksuhyöty työntekijöille takaisin.

– Se on paljon isompi potti kuin kikytunnit. Missä sen vaikutus näkyy? Ei minkäänlaisina investointeina, eikä muuna. Tulevaisuudessa ne näkyvät työntekijöillä kovenevana verotuksena.

– Itse sain juuri ensi vuoden verokortin. Mikään muu asia ei ole juuri muuttunut, mutta verotus kiristyi puolitoista prosenttia. Ei se puolen prosentin palkankorotuksella ole hoidettu, että ostovoima pysyisi. Kun inflaatio laukkaa hintoihin, se alkaa näkyä ihmisten kukkaroissa enenevässä määrin.

– Esimerkiksi kiinteistövero nousee sen verran paljon, että yksistään se söisi nyt esitetyn 0,5 prosentin keskimääräisen palkankorotuksen.

Sandelinin mukaan on vaikea ennustaa, mitä tapahtuu, jos ihmiset alkavat tulla yhä heikommin toimeen tienesteillään.

– Hinnat nousevat koko ajan, ja yhä vähemmän jää käteen normaalimenojen jälkeen. Huoli kasvaa siitä, miten pystyy tulemaan toimeen työllänsä ja elättämään perheensä. Onko se sitä, että sossun luukulta pitää hakea osa leipäänsä? Onko hyvinvointiyhteiskuntaa siinä vaiheessa enää olemassakaan? Kaikki se on hyvinvointivaltiosta pois, kun ei ole kulutusta valtion sisällä.

TEKSTI JARI ISOKORPI
KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

Pääluottamusmiesten ajankohtaispäivä Vantaalla: Neuvottelukierroksen ratkaisu omissa käsissä

Työnantajat ovat vakuuttaneet, että keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen aika on ohi. Silti he ovat tuoneet käynnissä olevalla työehtosopimuskierroksella eri neuvottelupöytiin samoja esityksiä.

HELSINKI–UUSIMAA PÄÄLUOTTAMUSMIESTEN AJANKOHTAISPÄIVÄ, VANTAA 15.11.2019

– Työnantajien esitykset toistuvat eri neuvottelupöydissä samanlaisina milteipä kirjoitusvirheitä myöten. Kattaus ei kuitenkaan ole kaikissa pöydissä täsmälleen sama, vaan vaihtelua on, mutta kokonaisuus on yhtenäinen ja koordinoidusti ohjattu.

– Tämä on ollut nyt selvästi nähtävissä, kun liitollamme on hoidettavanaan 33 työehtosopimusta, joista parhaillaan neuvotteluja käydään noin 20:sta, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi perjantaina 15.11. Teollisuusliiton Helsingin ja Uudenmaan alueen pääluottamusmiesten ajankohtaispäivillä Vantaalla.

Liiton puheenjohtaja Riku Aalto kertoi työehtosopimusneuvottelujen tilanteesta.

Esimerkkejä työnantajien esityksistä ovat jäsenmaksuperinnän lakkauttaminen, työntekijöiden lakko-oikeuden rajoittaminen ja työehtojen heikentäminen. Niiden lisäksi käynnissä olevalla kierroksella kummittelevat kilpailukykysopimuksen (kiky) mukaiset 24 ylimääräistä palkatonta työtuntia.

– Asetelma on siinä mielessä normaali, että työnantajat esittävät heikennyksiä. Tietyt teemat ovat kuitenkin nousseet tällä kierroksella korostuneesti esiin. Samalla pitää kuitenkin muistaa, että työnantajien esitykset ovat vasta esityksiä. Sopimuksia syntyy vasta sitten, kun me voimme ne sisällöltään hyväksyä. Siihen meillä on omat ajatukset ja tavoitteet.

JÄRJESTÄYTYMISESTÄ HUOLEHDITTAVA

Teollisuusliitto on jo aikaisemmin ilmoittanut, että talkootyön aika on ohi eli kiky-tunnit siirtyvät historiaan. Toisaalta Teollisuusliitto on katkaissut kemian sektorin työehtosopimusneuvottelut. Työnantajille on ilmoitettu selvästi, että neuvottelupöytään ei palata ennen kuin työnantaja on vetänyt esityksensä jäsenmaksuperinnän lakkauttamisesta pois.

– Näyttää siltä, että työnantajilla ei ole ollut neuvottelupainetta. Sitä olemme tässä vaiheessa kasvattaneet julistamalla ylityökiellon viidelle sopimusalallamme. Toivottavasti se riittäisi neuvottelujen vauhdittamiseksi, Aalto sanoi.

– Samalla kaiken taustalla on tärkeä muistaa, että neuvotteluvoimamme ja työehtosopimusten yleissitovuus nojaavat työntekijöiden järjestäytymiseen. Meidän on tehtävä jatkuvasti töitä sen eteen, että työntekijät liittyvät liittoon ja pysyvät sen jäseninä.

ENNEN KUULUMATONTA

Porvoossa toimivan Borealis Polymersin pääluottamusmies Elof Juselius, Hangossa sijaitsevan Helkama Bican pääluottamusmies Tanja Nuutinen ja Caverionin valtakunnallinen pääluottamusmies Juha Kapiainen suhtautuvat tuomitsevasti työnantajien neuvotteluesityksiin.

– Työnantajien esitykset ovat törkeitä. Tuntuu, että heillä ei ole halua tehdä sopimuksia, Juselius arvioi.

– Työnantajien avaukset ovat ennen kuulumattomia. Linja on puristava ja kiristävä. Heidän taktiikkanaan on pyrkimys ajaa heikennyksiä läpi aluksi jossain neuvottelupöydässä, minkä pohjalta he ryhtyisivät levittämään niitä muihin sopimuksiin, Kapiainen sanoo.

Helkama Bican pääluottamusmies Tanja Nuutinen.

– Arvostus työntekijöitä kohtaan on alentunut. Työntekijät nähdään pelkkänä resurssina, jota tarvitaan tehokkuuden toteuttamiseen. Säästöjä haetaan. Muuta arvoa työntekijällä ei juuri nähdä, Nuutinen toteaa.

AIKA HAVAHTUA

Pääluottamusmieskolmikolle työnantajien esitykset eivät kelpaa.

– Kentällä ollaan huolestuneita siitä, mihin tämä oikein johtaa. Työnantajien esitykset ovat sellaisia, että niitä ei voida hyväksyä. Pitääkö oikeasti käydä työtaistelujen kautta, että neuvotteluihin saadaan vauhtia ja ohjattua ne järkevälle uralle, Juselius pohtii.

– Jos sille tielle jouduttaisiin, niin minusta tilanne pitää hoitaa niin, että siinä realisoituu Teollisuusliiton voima laajasti, Kapiainen linjaa.

Caverionin valtakunnallinen pääluottamusmies Juha Kapiainen.

– Meillä on otettu ylityökielto tosissaan. On muistutettu toisia ja puhuttu keskenään esimerkiksi, että oletteko huomanneet, että ylityökielto jatkuu. Kiky on yksinään sellainen peikko, että sen poistamisesta kaikki ovat yhtä mieltä, Nuutinen kertoo.

Kolmikko on samaa mieltä järjestäytymisen tärkeydestä työntekijöiden etujen ajamisen perustana.

– Kaikki eivät välttämättä ajattele, mitä kaikkea jäsenyys tuo mukanaan. Se on paitsi henkilökohtaisia etuja myös tae sille, että työntekijöillä on ääni ja vipuvarsi työehtojen määrittelemisessä ja työelämän kehittämisessä myös tulevaisuudessa, Nuutinen tiivistää.

Borealis Polymersin pääluottamusmies Elof Juselius.

– Toivottavasti ihmiset havahtuvat ja liittyvät tai palaavat liiton jäseniksi. Havahduttamisen pitäisi nyt olla helppoa. Tosiasioiden selittäminen riittää, Juselius sanoo.

– Järjestäytymisen edistämiselle on suuri tarve. Isännän kämmenelle ei pidä jäädä, Kapiainen päättää.

TEKSTI PETTERI RAITO
KUVAT KITI HAILA