Teollisuusliiton puutuotesektorin henkilökunta oli koolla liiton toimistolla Helsingissä 24.9.2024. Kuvassa ovat sopimusasiantuntija Eero Juhonen, assistentti Justus Mollberg, sektorin johtaja Katariina Stoor, sopimusasiantuntija Lauri Sallila, sopimuspäällikkö Anne Heiskanen ja sopimusasiantuntija Janne Naukkarinen.

Mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa neuvo­tel­laan jatkoa kymme­niin yritys­koh­tai­siin työehtosopimuksiin

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT TUUKKA RANTALA

Mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa päät­tyy noin 80 yritys­koh­taista työeh­to­so­pi­musta loppu­vuo­den 2024 aikana. Järjes­täy­ty­mi­sen merki­tys koros­tuu yritys­koh­tai­sissa neuvotteluissa.

Mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa loppu­vuosi 2024 on neuvot­te­lu­jen täyt­tämä, sillä noin 80 yritys­koh­taista työeh­to­so­pi­musta on päättymässä.

Teol­li­suus­lii­ton puutuo­te­sek­to­rin johtaja Kata­riina Stoor kertoo, että neuvot­te­lut uusista sopi­muk­sista aloi­tet­tiin suurim­pien yritys­ten kanssa keväällä ja neuvot­te­lu­tahti kiih­tyy loppu­vuo­den aikana.

Näillä näky­min moni sopi­mus tehdään sen jälkeen, kun isot vien­tia­lat ovat solmi­neet työeh­to­so­pi­muk­sensa. Pääna­vaa­jana pide­tyt tekno­lo­gia­teol­li­suu­den neuvot­te­lut käyn­nis­tyi­vät 12. syyskuuta.

– Moni yritys haluaa nähdä tekno­lo­gia­teol­li­suu­den ja kemian avauk­set ennen kuin ovat valmiita sopi­maan palk­ka­rat­kai­sun, Stoor arvelee.

110 TYÖEHTOSOPIMUSTA

Mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa siir­ryt­tiin yritys­koh­tai­siin työeh­to­so­pi­muk­siin vuonna 2022 sen jälkeen, kun työnan­ta­ja­jär­jestö Metsä­teol­li­suus ry oli lopet­ta­nut valta­kun­nal­lis­ten sopi­mus­ten teon.

Teol­li­suus­liitto on neuvo­tel­lut mekaa­ni­seen metsä­teol­li­suu­teen noin 110 yritys­koh­taista työeh­to­so­pi­musta, jotka koske­vat noin 93 prosent­tia alan työntekijöistä.

– On myös yrityk­siä, joissa henki­löstö on vain pakot­ta­van lain­sää­dän­nön ja työso­pi­mus­ten varassa, Stoor kertoo.

Meitä ei kuun­nella siksi, että olemme taita­via neuvot­te­li­joita, vaan siksi, että jäse­nis­tön voima on takanamme.

Suoma­lai­silla työmark­ki­noilla työeh­dot perus­tu­vat vahvasti työeh­to­so­pi­muk­siin, ja lain­sää­däntö on kirjoi­tettu sen mukaisesti.

– Työlain­sää­dän­nössä ei ole mini­mi­palk­kaa, palkal­li­sia perhe­va­paita tai loma­ra­hoja, Stoor luet­te­lee esimerkkejä.

JÄSENET TUOVAT VOIMAN

Yritys­koh­tai­set työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lut ovat alle­vii­van­neet järjes­täy­ty­mi­sen tärkeyttä. Jos yrityk­sessä on vähän liiton jäse­niä, se näkyy suoraan neuvottelumahdollisuuksissa.

– Työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lut ovat voima­laji. Meitä ei kuun­nella siksi, että olemme taita­via neuvot­te­li­joita, vaan siksi, että jäse­nis­tön voima on takanamme.

Valta­kun­nal­lis­ten järjes­tö­jen keske­nään solmi­mat yleis­si­to­vat työeh­to­so­pi­muk­set koske­vat kaik­kia alan yrityk­siä. Mekaa­ni­sessa metsä­teol­li­suu­dessa moni yritys­koh­tai­nen työeh­to­so­pi­mus on tehty vanhan yleis­si­to­van sopi­muk­sen pohjalta, mutta sopi­muk­sissa on vaihtelua.

– Yleis­si­to­vassa kentässä kaikki ovat samalla viivalla ja samat vähim­mäi­seh­dot koske­vat kaik­kia. Yritys­koh­tai­sessa kentässä kilpai­lua­se­telma on mutkik­kaampi, Stoor toteaa.

Puutuo­te­sek­to­rin johtaja Kata­riina Stoor.

TYÖEHDOT TUTUIKSI YRITYKSISSÄ

Ensim­mäi­sellä yritys­koh­tais­ten työeh­to­so­pi­mus­ten neuvot­te­lu­kier­rok­sella moni yritys sai ensim­mäi­sen koske­tuk­sensa työeh­to­so­pi­mus­ten tekemiseen.

– Jäi käsi­tys, että Metsä­teol­li­suus ry ei panos­ta­nut kovin paljoa siihen, että olisi valmis­tel­lut yrityk­siä neuvotteluihin.

Stoor kertoo, että kaikissa yrityk­sissä ei ollut selvää, mitä yritys­koh­tai­siin työeh­to­so­pi­muk­siin siir­ty­mi­nen tarkoitti. Osalle tuli yllä­tyk­senä, että mahdol­li­suu­det poiketa lain­sää­dän­nöstä tes-määräyk­sin ovat suppeam­pia, kun työeh­to­so­pi­mus ei ole valtakunnallinen.

– Ensim­mäi­sellä yritys­koh­tai­sella kier­rok­sella sopi­muk­set tuli käytyä läpi. Siinä oli opetuk­sel­lis­ta­kin element­tiä. Kävimme yhdessä läpi, mitä mikä­kin määräys tarkoittaa.

Jäi käsi­tys, että Metsä­teol­li­suus ry ei panos­ta­nut kovin paljoa siihen, että olisi valmis­tel­lut yrityk­siä neuvotteluihin.

Yritys­koh­tai­siin sopi­muk­siin siir­ryt­täessä useim­missa yrityk­sissä laadit­tiin yhtei­nen työeh­to­so­pi­mus tuotan­non työn­te­ki­jöille ja toimi­hen­ki­löille. Teol­li­suus­liitto tekee neuvot­te­luissa tiivistä yhteis­työtä toimi­hen­ki­löitä edus­ta­van Ammat­ti­liitto Pron kanssa.

Työn­te­ki­jä­ryh­mien työeh­toja on yhte­näis­tetty, mistä on ollut etua niin työn­te­ki­jöille kuin toimi­hen­ki­löille. Aiem­min toimi­hen­ki­löillä on ollut parem­pia työeh­toja esimer­kiksi sairausai­kaa ja perhe­va­paita koskien. Palve­lus­vuo­si­li­sä­jär­jes­telmä on aiem­min koske­nut ainoas­taan työntekijöitä.

– Olemme saaneet merkit­tä­viä paran­nuk­sia työeh­to­so­pi­mus­ten teks­tei­hin tämän yhteis­työn myötä, Stoor kertoo.

VAIN LIITTO TEKEE TYÖEHTOSOPIMUKSIA

Orpon-Purran oikeis­to­hal­li­tus on muut­ta­massa paikal­lista sopi­mista siten, että jatkossa myös yritys­koh­tai­sissa työeh­to­so­pi­muk­sissa olisi laajat mahdol­li­suu­det poiketa lainsäädännöstä.

Lisäksi työnan­ta­ja­jär­jes­töi­hin kuulu­mat­to­missa yrityk­sissä voitai­siin jatkossa hyödyn­tää yleis­si­to­van työeh­to­so­pi­muk­sen paikal­li­sen sopi­mi­sen mahdollisuuksia.

Puutuo­te­sek­to­rille on tullut tietoon, että jois­sain yrityk­sissä työnan­taja on pyrki­nyt teke­mään työeh­doista sopi­muk­sia ilman ammat­ti­liit­toa. Stoor muis­tut­taa, että lain­sää­däntö ei tunnusta tällai­sille sopi­muk­sille työeh­to­so­pi­muk­sen oikeusvaikutuksia.

Pääluot­ta­mus­mie­het sitou­te­taan neuvot­te­lu­pro­ses­siin. He ovat mukana tavoit­tei­den aset­ta­mi­sessa ja neuvottelupöydässä.

Myös Teol­li­suus­lii­ton sään­nöt ovat selkeät: vain liitto tekee työeh­to­so­pi­muk­sia, eivät esimer­kiksi ammat­tio­sas­tot tai pääluottamusmiehet.

Luot­ta­mus­mie­het ovat kuiten­kin keskei­sessä roolissa, kun yritys­koh­tai­sia työeh­to­so­pi­muk­sia neuvo­tel­laan ja solmi­taan. He ovat myös tärkeitä link­kejä henki­lös­tön suuntaan.

– Pääluot­ta­mus­mie­het sitou­te­taan neuvot­te­lu­pro­ses­siin. He ovat mukana tavoit­tei­den aset­ta­mi­sessa ja neuvottelupöydässä.

OSTOVOIMAN KEHITTÄMINEN KESKIÖSSÄ

Puutuo­te­sek­to­rin työeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lu­jen ylei­siä tavoit­teina ovat oikeu­den­mu­kai­nen ja osto­voi­maa paran­tava palk­ka­ke­hi­tys sekä Suomen halli­tuk­sen teke­mien työelä­mä­hei­ken­nys­ten paikkaaminen.

Puutuo­te­sek­to­rilla neuvo­tel­laan mekaa­ni­sen metsä­teol­li­suu­den ja bioteol­li­suu­den yritys­koh­tais­ten työeh­to­so­pi­mus­ten lisäksi valta­kun­nal­li­sia sopimuksia.

Puuse­pän­teol­li­suu­den yleis­si­tova työeh­to­so­pi­mus umpeu­tuu 30.4.2025. Hirsi­ta­lo­teol­li­suu­den yleis­si­tova sopi­mus on katkolla 31.5.2025, jos seuraa­van vuoden palkan­ko­ro­tuk­sista ei päästä sopuun.

Hirsi­ta­lo­teol­li­suu­den sopi­musala syntyi, kun aiem­min mekaa­ni­sen metsä­teol­li­suu­den valta­kun­nal­li­sen sopi­muk­sen piirissä olleet hirsi­ta­lo­y­ri­tyk­set halusi­vat alal­leen valta­kun­nal­li­sen työeh­to­so­pi­muk­sen. Tunnus­te­luja on tehty myös muiden uusien sopi­musa­lo­jen synnyttämiseksi.

– Tilan­netta on kartoi­tettu työnan­ta­ja­puo­len yhdis­tys­ten kanssa, mutta se ei ole vielä johta­nut tulok­siin, Stoor kertoo.

 

Lue lisää:

Mekaa­ni­sen metsä­teol­li­suu­den yrityk­set, joissa on yritys­koh­tai­nen työeh­to­so­pi­mus (Teollisuusliitto.fi)

Selvi­tys: Yritys­koh­tais­ten tes-neuvot­te­lu­jen suju­mi­sesta melko myön­tei­siä arvioita neuvot­te­li­joilta (Tekijä 5.9.2024)