TYÖYMPÄRISTÖ: Pelisäännöt korvaavalle työlle

Teollisuusliiton sopimusaloilla on taajaan epäselvyyttä korvaavasta työstä. Saako työnantaja pakottaa työntekijän sairauslomalla korvaaviin töihin? Mitä tehtäviä korvaavina töinä saa teettää? Liiton työympäristö- ja sosiaalipäivystys joutuu usein vastaamaan korvaavaa työtä koskeviin kysymyksiin.

Korvaavalla työllä tarkoitetaan työtä, jota työntekijä voi väliaikaisesti tehdä, jos on sairauden tai vamman vuoksi työkyvytön omiin tehtäviinsä, mutta työkykyä on jäljellä muihin tehtäviin. Työnantajan motiivi korvaavan työn teettämiseen on etenkin työtapaturmista aiheutuvien sairauspoissaolojen vähentäminen. Isoilla työnantajilla se näkyy suoraan tapaturmavakuutusmaksun tasossa.

Parhaimmillaan korvaava työ on työntekijälle tilaisuus esimerkiksi kouluttautua tai täydentää osaamistaan työpaikan muissa kuin omissa tehtävissä. Korvaava työ estää myös toimeentulon heikkenemisen, sillä korvaavan työn ajalta maksetaan lähtökohtaisesti työsopimuksen mukaista palkkaa.

PAKKO SUOSTUA?

Lainsäädäntö ei tunne korvaavaa työtä eikä siten säätele sen käyttämistä. Sen sijaan osassa työehtosopimuksista korvaavan työn käyttöä on linjattu. Teollisuusliiton työehtosopimuksista kuudessatoista on erilaisia kirjauksia korvaavasta työstä.

Lähtökohta on, että ketään ei pakoteta töihin, joihin ei kykene. Työnantajan onkin kunnioitettava työpaikan olosuhteet ja työtehtävät tuntevan työterveyslääkärin arviota sairauslomalaisen jäljellä olevasta työkyvystä sekä otettava huomioon työntekijän oma näkemys siitä, selviytyykö hän korvaavasta työstä.

EI SAA VAARANTAA TOIPUMISTA

Jos korvaavaa työtä halutaan teettää, on pelisäännöt syytä sopia yhteistoiminnassa. Ennen kaikkea etukäteen tulee olla mietittynä, mitä korvaavat työt voivat kullakin työpaikalla olla. Korvaavien töiden on oltava järkevää ja tuottavaa tekemistä eli jotain, mitä yrityksessä tehtäisiin joka tapauksessa.

Korvaavia töitä ei pidä käyttää, jos se aiheuttaa tartunnan vaaran muille työntekijöille. Korvaavan työn tekeminen ei saa myöskään pahentaa työntekijän sairautta tai haitata toipumista. Jos henkilön sairaus pahenee korvaavassa työssä, työnantajan toiminta saatetaan katsoa tuottamuksellisena toimintana työturvallisuusrikokseksi.

TYÖEHTOSOPIMUKSET, JOISSA KORVAAVA TYÖ MAINITAAN TAI MÄÄRITELLÄÄN:

  • Maaseutuelinkeinot
  • Turkistuotanto
  • Puutarha-ala
  • Viher- ja ympäristörakentamisala
  • Tekninen huolto ja kunnossapito
  • Teknologiateollisuus
  • Kaivosala
  • Pelti- ja teollisuuseristysala
  • Puusepänteollisuus
  • Kemian perusteollisuus
  • Öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuus
  • Muoviteollisuus ja kemian tuoteteollisuus
  • Veneenrakennusteollisuus
  • Harja- ja sivellinalat
  • Kumiteollisuus
  • Autoalan kauppa ja korjaamotoiminta

TEKSTI SAILA RUUTH

TYÖYMPÄRISTÖ: Miten päihteet saa testata?

Työpaikkojen huumetestausta säätelee laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Alkoholitesteistä ei laki sano mitään, mutta työterveyshuoltolaki antaa asiassa työnantajalle tiettyjä oikeuksia.

Työpaikkojen huumetestausta säätelee varsin tarkasti laki yksityisyyden suojasta työelämästä. Niin rekrytoinnissa kuin työsuhteen aikanakin huumetestejä voi edellyttää vain, jos kyse on työstä, joka edellyttää tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Lisäksi lain mukaan työskentelyn huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena on vaarannettava vakavasti työturvallisuutta, liikenneturvallisuutta tai esimerkiksi lisättävä riskiä taloudelliseen tai ympäristövahinkoon.

Yksityisyydensuojalain lisäksi työterveyshuoltolaki määrää, että työpaikalla on oltava yhdessä henkilöstön kanssa tehty kirjallinen päihdeohjelma, mikäli huumetestejä halutaan käyttää. Tarkoitus on jo ennalta suunnitella työpaikan käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi.

Päihdeohjelmasta pitää selvitä, keitä huumetestaus koskee, missä tilanteessa testataan ja mitä tapahtuu, jos testinäyte on positiivinen. Vastaavasti on sovittava, mitä tapahtuu, jos työntekijä ei noudata ohjelmassa sovittuja testaus- ja hoitoonohjauskäytäntöjä.

SÄÄTELEMÄTTÖMÄT PUHALLUTUKSET

Siinä missä huumetestauksesta on selkeästi säädetty laissa, alkoholitestauksesta ei ole säädetty mitään. Työterveyshuoltolaki kuitenkin sanoo, että työntekijällä ei ole ilman perusteltua syytä oikeutta kieltäytyä terveystarkastuksesta, jossa selvitetään työntekijän työ- tai toimintakykyä työstä aiheutuvien, terveydentilaan kohdistuvien vaatimusten vuoksi. Tähän perustuen työnantajalla voidaankin katsoa olevan oikeus lähettää työntekijä työterveyshuoltoon testattavaksi, mikäli työnantajalla on perusteltu epäily siitä, että työntekijä on alkoholin vaikutuksen alaisena.

Joillain työpaikoilla on kuitenkin sovittu myös säännönmukaisista puhallutuksista osana yrityksen ennaltaehkäisevää päihde- ja työturvallisuustyötä. Tällaisten massapuhallutusten perustelut ja pelisäännöt on syytä sopia yhdessä henkilöstön kanssa yt- tai työsuojelutoimikunnassa ja kirjata yrityksen päihdeohjelmaan.

PELISÄÄNTÖJÄ JA YHTEISTYÖTÄ

Perusteluja puhallutuksille ilman epäilyä päihtymyksestä voi hakea huumetestauksen lakisääteisistä perusteluista. Mikäli yrityksessä tehtävät työt ovat tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä vaativia, puhallutukset voivat olla perusteltuja. Jos työpaikalla on esimerkiksi runsaasti liikennettä tai käytetään vaarallisia koneita tai vaikka kemikaaleja tai räjähteitä, voi työnantaja vahvistaa työn turvallisuutta puhalluttamalla säännönmukaisesti kaikki työmaalle saapuvat.

Aivan kuten huumetestauksissa, päihdeohjelmaan on syytä kirjata myös alkoholitestauksista, kuka saa puhalluttaa, ketkä puhallutetaan, mitä seuraamuksia siitä on, jos viisari värähtää, millainen hoitoonohjausmalli on käytössä ja miten työntekijöiden yksityisyys suojataan eli ketkä saavat tietää mahdollisista positiivisista testituloksista.

Puhallutusten pitää aina olla tasapuolisia. Kun pelisäännöt huumetestausten, puhallutusten sekä varhaisen puuttumisen ja hoitoonohjaamisen suhteen on sovittu yhdessä ja tiedotettu koko henkilöstölle, mahdollisten ongelmien ilmetessä niiden käsitteleminen on kaikille osapuolille helpompaa.

TEKSTI SAILA RUUTH

Lisää tietoa näistä oppaista:

Työterveyslaitoksen ”Päihdeohjelmaopas – malli päihdeohjelman tekemiseen työpaikalla”

Työmarkkinakeskusjärjestöjen ”Päihdehaitat hallintaan!”

TYÖYMPÄRISTÖ: Työsuojeluvalvonnan uudistuksella kohti ketteryyttä?

Työsuojelun vastuualueiden pitäisi muuttua Luovaksi eli valtion lupa- ja tarkastusvirastoksi. Ay-liike haluaa uudistukselta huolellisempia työpaikkatarkastuksia, sanoo Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola. Virkamiesjohto toivoo ketteryyttä koneistoon.

Tätä kirjoitettaessa ei ole vielä varmuutta siitä, toteutuuko sote-uudistus tai sen kylkiäinen maakuntauudistus. Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola toteaa, että uudistusten kohtalosta huolimatta työsuojeluvalvontaa on muutettava. Viiden alueellisen aluehallintoviraston eli AVI:n alaisuudessa toimivien työsuojelun vastuualueiden on muututtava valtakunnallisesti ohjatuksi toiminnaksi.

– Aluerajat ovat keinotekoiset. Monilla yrityksillä on toimintaa ympäri Suomea. Ja valtakunnallisessa organisaatiossa tarkastajat pystyisivät erikoistumaan myös pienten toimialojen erityisongelmiin ja tekemään sitten tarkastuksia ympäri maata.

Esimerkkeinä erikoistumista vaativista aloista ovat vaikkapa kaivokset ja puutarhat. Työpaikkatarkastuksista tulisi vaikuttavampia, kun tarkastaja tuntisi toimialan omine erityispiirteineen jo valmiiksi hyvin.

Valtakunnallinen toiminta ei tarkoita alueellisuuden katoamista.

– Emme tietenkään tahdo, että alueellisia toimipisteitä lopetettaisiin. Toiminnan suunnittelu ja ohjaus olisivat valtakunnallisia, mutta toiminta alueellista ja paikallista.

”AKKUNA AUKEAA”

Työympäristöpäällikön mielestä valtakunnallisessa virastossa avautuisi myös aivan uusi akkuna ammattiyhdistysliikkeen vaikuttamistyölle.

– Nykyisin kaikissa AVI:en yhteydessä toimivissa lautakunnissa ei ole Teollisuusliiton edustusta. Mutta valtakunnallisen viraston yhteydessä kokoontuisivat toimialoittain neuvottelukunnat (tai vastaavat), joissa olisi mukana kyseisen toimialan ammattiliiton edustajia.

Esimerkiksi Teollisuusliitossa on liiton aktiivijäsenistä ympäri maata koottu työympäristö- ja tasa-arvojaosto. Pesolan mielestä tämä jaosto voisi antaa nimenomaan alueellisestikin tärkeät eväät liiton edustajille, kun Luovassa suunnitellaan tarkastusten kohteita ja painopistealueita.

– Parempi ohjaus, tehokkaampi resurssien käyttö, summaa Pesola uudistuksen tavoitteita.

Työympäristöpäällikkö kieltää olevansa digiuskovainen, mutta tarkastusten yhteydessä digitaalisten työvälineiden käyttö voisi toden totta sujuvoittaa ja tehostaa toimintaa.

Pesola vaatii myös ennalta ilmoittamattomien työsuojelutarkastusten lisäämistä ja harmaan talouden torjunnan määrärahojen palauttamista.

– On työpaikkoja, jotka tarvitsevat yllätystarkastuksen. Harmaa talous hyödyttää monia tahoja. Jos tilaajat haluaisivat tosissaan saada harmaan talouden torjunnan kuntoon, he siihen kyllä pystyisivät. Mutta tilaajat saavat tuotteet tai palvelut halvemmalla, kun alihankintaketjuissa tehdään työt harmaassa taloudessa. Raha puhuu.

”TYÖ TEHDÄÄN TEHOKKAAMMIN”

– Asiakas keskiöön, ketteryyttä koneistoon, tasalaatuista valvontaa, näin määrittelee uudistuksen tavoitteet Raimo Antila, sosiaali- ja terveysministeriön työ- ja tasa-arvo-osaston johtaja.

Antilankin mukaan valtakunnallisesti suunnitellulla ja kohdennetulla toiminnalla ja erikoistumisella saadaan samalla tarkastajamäärällä enemmän tehoja irti.

– Jos huomataan puutteita jollain toimialalla, tai esiin nousee jokin tietty ilmiö ympäri maata, ei enää mietitä alueellisia toimivaltarajoja. Tarkastukset ja neuvonta voidaan kohdentaa oikein, Antila toteaa.

Antila lupaa myös tiivistä yhteistyötä sidosryhmien kuten juuri esimerkiksi ammattiliittojen kanssa. Vielä hän ei voi määritellä, mitä tämä täsmällisesti olisi.

Lisää ennalta ilmoittamattomia työpaikkatarkastuksia Antila ei lupaa.

– Pääsääntöisesti valvonta tehdään virka-aikana. Osa tarkastuksista tulee edelleen olemaan ennakoimattomia, nimenomaan sellaisille työpaikoille, jossa on oletetusti ongelmia ja laiton tila.  Onneksi tällaisia työnantajia on rajallinen määrä. Vastuulliset työnantajat ottavat tarkastukset mahdollisuutena kehittää toimintaansa.

Tilaajavastuulakiin tai veronumeron käyttöön ei olla tekemässä muutoksia, ja harmaan talouden torjunnan määrärahat ovat tietysti poliittisten päättäjien tahdon takana.

– Harmaan talouden torjuntaan laitetuista määrärahoista maksettiin merkittävä osa takaisin valtiolle laiminlyöntimaksuina. Jatkamme tietysti harmaan talouden torjuntaa nytkin, mutta se on muista resursseista pois.

– Kentällä tekemistä riittää, mutta yksittäisten epäkohtien sijaan on vaikuttavampaa valvoa, että mekanismit ovat kunnossa.

Pimeä työ eli missään asiakirjoissa näkymättömien työntekijöiden uurastus (ja samalla heidän hyväksikäyttönsä) leviää EU-maissa.

– EU:n komission taholta on jo kiinnitetty huomiota siihen, että pimeää työtä tehdään entistä enemmän EU-maissa. Suomi tekee jo nyt pimeän työn torjunnassa yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa, Antila kertoo.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
JUHA PESOLAN KUVA JYRKI LUUKKONEN
RAIMO ANTILAN KUVA LAURA TAMMISTO

TYÖYMPÄRISTÖ: Mikä Työturvallisuuskeskus?

Työturvallisuuskeskus TTK tekee töitä paremman ja turvallisemman työelämän puolesta. Teollisuusliiton edustajat istuvat keskuksen työalatoimikunnissa, mutta vieläkään keskuksen työtä ei tunneta liitossa riittävän hyvin, sanoo Teollisuusliiton työympäristöasiantuntija Pentti Hartikainen.

– Olemme Teollisuusliiton työympäristöyksikössä tiedostaneet, että työpaikoilla ei riittävästi tunneta Työturvallisuuskeskuksen työtä. Työturvallisuuskeskus tarjoaa kuitenkin mahdollisuuksia kehittää työelämää turvallisemmaksi ja laadukkaammaksi, työympäristöasiantuntija Pentti Hartikainen painottaa.

TTK on puolueeton asiantuntijaorganisaatio. Se keskittyy työsuojeluun, työhyvinvointiin, työterveyteen ja työturvallisuuteen. TTK järjestää koulutuksia, tuottaa painettuja ja sähköisiä oppaita ja tarjoaa muitakin käytännöllisiä työkaluja työpaikkojen kehittämiseen yhteistyössä. TTK hallinnoi virallisia Työturvallisuus- ja Työhyvinvointikortteja ja ylläpitää työsuojeluhenkilörekisteriä.

Keskuksen rahoitus tulee muun muassa tapaturmavakuutuslaitoksilta. Keskuksen työtä johtaa hallitus, jossa istuu edustus niin työntekijä- kuin työnantajajärjestöistäkin.

Toiminnan tärkein ydin suunnitellaan toimialaryhmissä ja työalatoimikunnissa. Toimialaryhmiä on neljä; teollisuusryhmä, palveluryhmä, kuntaryhmä ja kuljetus- ja logistiikkaryhmä. Teollisuudessa ja kuljetusalalla on lisäksi 20 erillistä työalatoimikuntaa.

Työalatoimikunnat toteuttavat erilaisia hankkeita, julkaisevat oppaita ja esitteitä, järjestävät koulutusta ja tekevät yhteistyötä sidosryhmien kanssa, joista tärkeimpiin kuuluvat alan oppilaitokset.

Kunkin työalan toimikunta kokoontuu kolme-neljä kertaa vuodessa, ja yhden kokouksen yhteydessä on käynti työpaikalla tai vierailu sidosryhmän luona. Sihteerinä toimii TTK:n asiantuntija, mutta puheenjohtajuus kiertää. Toimikunnan päätösten on oltava aina yksimielisiä.

Teollisuusliiton toimitsijat ja Teollisuusliiton aktiivit luottamusmiehet istuvat edustamassa liittoa seuraavissa työalatoimikunnissa; kemianteollisuus, graafinen teollisuus, puutuoteteollisuus, metsäalat, maatalousalat, tekstiili- ja kenkäteollisuus, autoala, kumiteollisuus- ja autorengasala ja teknologia-ala. Teollisuusryhmä koordinoi koko alaa koskevia hankkeita ja koulutuksia, ja Teollisuusliitolla on edustus myös tässä ryhmässä.

– Haluamme kehittää omaakin toimintaamme niin, että työpaikkojen ja Työturvallisuuskeskuksen välinen tietojen vaihto tiivistyy ja saamme vaikutettua keskuksen toimintaan, Hartikainen toteaa.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA KITI HAILA

TYÖYMPÄRISTÖ: EU käy syövän torjuntaan

Työssä altistuminen johtaa vuosittain arviolta 120 000 syöpätapaukseen ja 80 000 syöpäkuolemaan Euroopan unionin maissa. Unioni päivittää nyt niin sanotun syöpädirektiivin sairaustapausten torjumiseksi.

Suomessa työperäisiä syöpiä on vuosittain arviolta 1 600–2 700, mikä edustaa 5,3–8,4 prosenttia kaikista syöpätapauksista. Näistä noin kymmenesosa hyväksytään ammattitaudeiksi. Vuonna 2011 arvioitiin 1 135 ihmisen kuolleen työperäiseen syöpään.

Lähes kaikki viime vuosien sairaustapaukset johtuvat edelleen asbestista. Asbestisairaudet puhkeavat useimmiten vuosikymmeniä altistumisen jälkeen.

Työperäisestä syövästä aiheutuu arviolta 334 miljardin euron taloudelliset menetykset EU-maissa joka vuosi. Syöpiä on päätetty torjua EU:ssa usein eri keinoin. Näistä merkittävin lienee niin sanotun syöpädirektiivin (2004/37/EY) päivitys neljällä direktiivillä vuosina 2016–2019.

Direktiiveissä säädetään raja-arvoja useille aineille työpaikan hengitysilmassa. Tähän asti sitovat raja-arvot ovat olleet vain bentseenillä, kovapuupölyllä ja vinyylikloridilla. Useimmille syöpää aiheuttaville aineille ei ole olemassa haitatonta pitoisuutta. Raja-arvot päätetään huomioiden terveydelliset ja teknistaloudelliset vaikutukset. Kaikille syöpädirektiivin päivityksissä mukaan otetuille aineille tai yhdisteille ei tule raja-arvoja, mutta niille altistumista on vähennettävä.

ENSIMMÄINEN PÄIVITYS annettiin viime vuoden joulukuussa. Siinä on raja-arvot 11:lle uudelle aineelle ja päivitetyt raja-arvot kahdelle. Päivitys tulee soveltaa kansalliseen lainsäädäntöön vuoden 2020 tammikuuhun mennessä. Ensimmäisen aallon aineista Suomen kannalta merkittävimpiä lienevät kiteinen piidioksidi (eli kvartsi), kromi (VI) ja kovapuupöly. Korkeita kvartsipitoisuuksia on mitattu erityisesti kaivosteollisuudessa, kromipitoisuuksia hitsauksessa ja plasmaleikkauksessa.

TOISESSA PÄIVITYSEHDOTUKSESSA on raja-arvot viidelle aineelle. Ilman raja-arvoa jäävät bentso(a)pyreeniä sisältävät PAH-seokset ja käytetyt moottoriöljyt, mutta niitäkin koskevat siis samat, tarkat altistumista vähentävät toimenpiteet.

Parlamentti käsittelee myös sytotoksisten lääkkeiden ja dieselpakokaasujen lisäämistä direktiiviin. Altistuminen dieselkaasuille saattaa komission arvion mukaan johtaa 230 000 työntekijän keuhkosyöpäkuolemaan 60 vuodessa. Kovaa kiistelyä aiheuttavat dieselpakokaasut jäävät kuitenkin luultavasti neljänteen päivitykseen.

KOLMANNESSA PÄIVITYSEHDOTUKSESSA on raja-arvot kadmiumille, berylliumille, arseenille epäorgaanisine yhdisteineen, MOCA:lle ja formaldehydille. MOCA:a lukuun ottamatta näitä kaikkia on esiintynyt suomalaistenkin työpaikkojen hengitysilmassa nyt ehdotettuja raja-arvoja suurempina pitoisuuksina.

NELJÄS PÄIVITYSEHDOTUS on tulossa vuoden 2019 aikana. Siihen on luultavasti tulossa raja-arvot nikkelille, akryylinitriilille ja bentseenille. Nikkeliä esiintyy korkeina pitoisuuksina etenkin hitsauksessa metallituotteiden valmistuksessa ja metallin valussa, hionnassa ja pinnoituksessa. Toivottavasti direktiivityö jatkuu edelleen, sillä päivityksiin on tulossa vain jäävuoren huippu EU:n lainsäädännössäkin syöpävaarallisiksi luokitelluista aineista.

PÄIVITYS TYÖPAIKKOJEN HENGITYSILMAN SYÖPÄVAARALLISIIN AINEISIIN, EU 12/2017

KEMIALLINEN TEKIJÄ KÄYTTÖ JA ESIINTYMINEN SYÖPÄTYYPPI
Kvartsipöly * Kaivokset, louhinta, kivi- ja rakennustyö, valimot, lasi, sementti… Keuhkosyöpä, silikoosi
Tulenkestävät keraamiset kuidut Metalliteollisuus ja energiantuotanto Keuhkosyöpä
Kovapuupöly Puun työstö, huonekalujen valmistus ja rakentaminen Nenänielualueen sekä nenän sivuonteloiden syöpä
1,2-epoksipropaani Kemikaalien valmistus ** Imukudoksen syöpä, verta muodostavien elinten syöpä, leukemia
1,3-butadieeni Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus, öljynjalostus, kumi- ja muovituotteiden valmistus Imukudoksen ja verta muodostavien elinten syöpä
2-nitropropaani Peruskemikaalien valmistus ** Maksakasvaimia
Akryyliamidi Peruskemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus Haimasyöpä
Vinyylibromidi Kemikaalien, kumi- ja muovi- sekä nahkatuotteiden valmistus ** Maksasyöpä
Kromi VI + yhdisteet Ruostumaton teräs, sementti, pinnoitteet Keuhko- ja nenänielualueen sekä nenän sivuonteloiden syöpä
Etyleenioksidi Sterilointi, öljy- ja kaasuteollisuus ** Leukemia
Hydratsiini Paperin ja paperituotteiden , lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus, energian tuotanto, korroosion esto, veden käsittely Keuhko-ja paksusuolisyöpä
O-toluidiini Kemikaalien ja kumituotteiden valmistus ** Virtsarakon syöpä
Vinyylikloridi monomeeri Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus, Suomessa: jätteenkäsittely, höyrykoneet ja lämmityskattilat Veri- ja imusuonikasvaimet

* Hengittyvä kiteinen piidioksidi
** Ei juurikaan käytetä Suomessa

TEKSTI JENNI ULJAS

Lähde: Riitta Sauni: Työperäinen syöpä on ehkäistävissä. Työterveyslääkäri 4/2017

TYÖYMPÄRISTÖ: Ei lämmin luita riko, vai rikkooko?

Vanha viisaus lämpimästä pitää paikkansa lomalla. Työpaikalla korkeaksi kohonnut lämpötila voi aiheuttaa vakaviakin tapaturmia tai sairauskohtauksia.

Työtilojen korkea lämpötila vaikuttaa ihmiseen monin eri tavoin. Kehon lämpö nousee ja aineenvaihdunta vilkastuu. Sydän rasittuu, sillä keho pyrkii viilentämään itseään automaattisesti vilkastuttamalla ihon veronkiertoa. Lihasten verenkierto heikkenee. Ihmisen toimintakyky laskee.

Aineenvaihdunnan kiihtyminen aiheuttaa kehossa nestehukkaa. Ihminen voi hikoilla jopa litran tunnissa. Kehon suola- ja nestetasapaino järkkyy, jos emme silloin muista juoda riittävästi.

Runsas hikoilu voi ärsyttää myös ihoa ja altistaa ihosairauksille. Hormonitoiminta muuttuu kuumassa, mikä voi aiheuttaa turvotusta alaraajoissa. Kehon suolatasapainon muuttuminen aiheuttaa kramppeja ja kourituksi. Ulkona työskennellessä iho altistuu auringon UV-säteilylle ja palovammoille.

MITEN VÄLTTÄÄ RISKEJÄ?

Ihmisen elimistö tottuu lämpötilan muutoksiin. Tämä vie kuitenkin noin viikon. Siksi lämpimässä ja kuumassa työskennellessä on syytä juoda runsaasti. Juotavan nesteen on hyvä sisältää suoloja ja energiaa, lyhytaikaisissa altistuksissa riittää vesi.

Lainsäädännössä ei ole suoraan raja-arvoja työskentelylämpötiloille. Työnantajan on työturvallisuuslain mukaan selvitettävä, onko työskentelyssä sellaista vaaraa, joka aiheuttaa haittaa työntekijän terveydelle. Tämä tapahtuu vaarojen arvioinnin perusteella.

Suosituksia työskentelylämpötiloille:

Työn raskaus Lämmön tuotto Lämpötilasuositus Ilman liike
kevyt istumatyö alle 150 W 21–25 °C alle 0,1 m/s
muu kevyt työ 150–300 W 19–23 °C alle 0,1 m/s
keskiraskas työ 300–400 W 17–21 °C alle 0,5 m/s
raskas työ 400–W 12–17 °C alle 0,7 m/s

Jos työpaikan ilman lämpötila helteellä ylittää teknisistä toimista huolimatta 28 astetta, työnantajan on rajoitettava työntekijöiden työskentelyaikaa. Työrupeaman pituus saa olla enintään 50 minuuttia tunnissa, jos työntekijä tekee pakkotahtisesti kevyttä tai keskiraskasta työtä ja lämpötila on 29–33 °C.

Jos lämpötila on tällaisessa työssä yli 33 asteen, tunnissa saa työskennellä enintään 45 minuuttia. Työntekijän on päästävä siis viileämpiin työtiloihin 10–15 minuutiksi tunnissa.

TEKSTI JUHA SUTINEN
KUVA JYRKI LUUKKONEN

Lisätietoa aiheesta saa työympäristöyksikön päivystysnumerosta: 020 690 449

Lähde: Työterveyslaitos, työskentely kuumassa

Työympäristöseminaarista eväät untuvikoillekin

”Ei ole enää kynnystä soittaa liiton asiantuntijoille. Tuossahan ne pyörii, ja heidän kanssaan voi mennä juttelemaan.” Ensimmäisen kauden työsuojeluvaltuutettu Johanna Ruokolahti on heti saanut eväitä omaan työhönsä Teollisuusliiton työympäristöseminaarista.

Teollisuusliiton Murikka-opistolla Tampereen Teiskossa jatkuu tänään liiton ensimmäinen eli historiallinen, kaksipäiväinen työympäristöseminaari. Se on koonnut lähes 120 osallistujaa ympäri Suomea.

Patria Aviation Oy:ssä Hallissa lentokoneasentajana työskentelevä Johanna Ruokolahti kuvailee tulevansa työsuojeluvaltuutettuna ”suoraan sanottuna ihan puskista, ei minulla ole mitään pohjia”.

– Minä tulin tänne imemään kaiken tiedon, mitä vain ikinä löydän. Ja haluan oppia, mistä löydän lisää tietoa, Ruokalahti toteaa.

Työympäristöpäällikkö Juha Pesola oli avannut seminaarin esitelmällä, jossa liiton strategian – eli Pesolan sanoin toimintasuunnitelman – pääteemat nousivat esiin. Ne kelpasivat Ruokolahdellekin.

– Yhteisvoima, sopiminen, neuvokkuus, ne liiton ydinajatukset piirtyivät mieleeni. Minä teen niistä huoneentaulun ja liiman sen työpaikan seinällä. Ne ajatukset kelpaavat ohjenuoraksi omaankin elämään.

Sinne omalle työpaikalle valtuutettu haluaisi löytää keinot työhyvinvoinnin ja jaksamisen kohentamiseen. Niiden taustasyy on kylläkin selvä.

– Kiirettä, kiirettä, kiirettä… sellaistahan se tahtoo olla nykypäivänä joka paikassa. Minun ja useimpien muiden työntekijöiden mielestä syynä on se, että tekijöitä ei ole tarpeeksi, Ruokolahti toteaa.

KUNTOA JA MUISTUTUKSIA

– Kuntotesti oli hyvä porkkana!

Antti Tikki on juuri käynyt seminaarin työpajoihin kuuluvassa Suomi-miehen kuntotestissä hyvällä menestyksellä (kuvassa Tikkin kuntotestiä vetää opiskelija Sini Lällä Kuntoa Kaiken Ikää -hankkeesta). Tikki on työsuojeluasiamies ja operaattori Neste Oil Oyj:llä Porvoossa. Tikki kertoo ne kaksi muutakin syytä, jotka houkuttelivat hänet seminaariin.

– Kun näitä asioita hoitaa, on hyvä saada muistutus, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon. Ja halusin tulla Murikkaan, koska en ole aiemmin käynyt täällä. Olen saanut paikasta todella positiivisen vaikutelman. On valoisaa ja siistiä.

Tikki kuvaa oman työpaikkansa kohennettavaksi asiaksi sen ihan kaikkein perinnäisimmän.

– Tiedonkulku. Siihen satsataan kyllä koko ajan ja meille on tullut paljon informatiivisia alustoja. On näyttöä, sovelluksia, sisäistä intraa, sähköpostia. Mutta välillä tuntuu, että ehkä liikaakin. Tietoa ei löydy, vaikka kyllä se on jossakin.

Sahatyöläinen, työsuojeluvaltuutettu Jukka Alanko on lähtenyt puolestaan hakemaan ihan perinteisiä asioita työympäristöseminaarista.

– Haluan saada uutta tietoa ja tavata uusia ihmisiä.

UPM Seikun sahan työsuojeluvaltuutettu Alanko Porista on tyytyväinen oman työnantajansa ottamaan linjaan.

– Työturvallisuuden ryhtiliike aloitettiin meillä muistaakseni vuonna 2012. Työturvallisuus on nyt prioriteetti ja siitä puhutaan yleisestikin. Kokouskäytännöissä se on ykkösaihe.

Kaikki rutiininomaiset työturvallisuuden kohentamisen konstit ovat sahalla käytössä turvallisuuskävelyineen ja -havaintoineen. Tulosta on myös tullut, sillä Alanko kertoo tapaturmataajuuden pudonneen ”ihan älyttömästi”. Sairauspoissaolot ovat myös vähentyneet, kiitos omailmoitusjärjestelmän.

– Nyt on ollut puhetta jopa omailmoituksen pidentämisestä viiteen päivään, Alanko kertoo.

Työympäristöseminaarin antina olivat ensimmäisenä päivänä esitelmien lisäksi työpajat, joissa puitiin kemikaaliturvallisuutta, työtapaturmia ja viranomaisyhteistyötä unohtamatta Suomi-miehen ja -neidon kuntotestiä ja niiden tulosten purkua.

– Työpajat ovat hyviä. Mutta enemmän aikaa niihin pitäisi varata, Alanko toteaa.

MIELEN TERVEYTTÄ VOI VAALIA

Seminaarin ensimmäisen päivän lopputeemana oli mielenterveys työpaikoilla.

Vaasan Wärtsilän työsuojeluvaltuutettu Ari Rintala kertoi seminaariväelle, miten moninaisin keinoin yritys on satsannut mielenterveyden ylläpitoon. Wärtsilällä satsataan siihenkin, että mielenterveysongelmien takia sairauslomalla olleet saadaan mutkattomasti takaisin työn pariin. Keinoja on yritetty löytää myös siihen ongelmaan, että muu työyhteisö ei oikein uskalla antaa töitä sairauslomalta palanneelle.

– Me valmennamme jo etukäteen sen työyhteisön, johon sairauslomalainen palaa, tietenkin hänen itsensä luvalla, Rintala kertoi yhdestä hyväksi havaitusta käytännöstä.

Tänään keskiviikkona seminaarin teemoihin kuuluvat muun muassa työsuojelun viranomaistoiminnan muutokset ja työntekijän sosiaaliturvan ajankohtaisimmat asiat.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT JYRKI LUUKKONEN

TYÖYMPÄRISTÖ: ”Maltti on valttia” – kokeneen työsuojeluvaltuutetun vinkit jaksamiseen

Omat joukot kotona, maltti, kurssit ja verkostot. Nämä ovat Tarvo Taljan salasanat luottamustoimessa jaksamiseen.

Tarvo Talja ehti toimia 16 vuotta Versowoodin Vierumäen yksikön työsuojeluvaltuutettuna Heinolassa, ennen kuin luottamuspesti päättyi viime vuoden lopussa. Ennen valtuutetun tehtäviä hän oli työsuojeluasiamies ja puuliittolaisen ammattiosaston aktiivinen jäsen. Sahatyömies Talja on nyt ammattiosastonsa varapuheenjohtaja ja Teollisuusliiton työympäristö- ja tasa-arvojaoston puheenjohtaja.

Psykologinen pelisilmä, uupumaton keskustelu ja neuvottelusuhteiden rakentaminen auttavat Taljan mielestä pitkälle.

– Pitkän uran etuna on ollut se, että oppi näkemään, kenen puoleen kannattaa yrityksessä kääntyä. Kuka missäkin asiassa voi vaikuttaa.

Versowood on maan suurin yksityinen sahanomistaja. Talja kertoo tyytyväisenä olleensa siinä pitkässä prosessissa mukana, kun Suomen kaikissa 12 yksikössä on nyt samanlaiset, tasokkaat työsuojelun pelisäännöt ja samanlaiset suojavaatteet ja varusteet. Uupumaton uurastus on saanut palkintonsa.

Talja sanoo aina myös kertoneensa vastuussa olevalle työnantajan edustajalle epäkohdasta.

– Minä en rupea kotona asiaa murehtimaan. Minä olen vienyt asian eteenpäin, Talja kuvaa jaksamisensa keinovalikoimaa.

– Kurssit ovat ensiarvoisen tärkeitä. Pääsee vaihtamaan kuulumisia, ja syntyy tukiverkosto. Kukaan ei tiedä kaikkea, kannattaa puhua ongelmista ja kysellä muilta. Silloin huomaa, että enhän minä olekaan yksin ja erikoinen. Samanlaisia kivikasoja ne kollegat siirtävät paikasta toiseen kuin minäkin, Talja naurahtaa.

– Oman ilmaisutaidon kehittäminen, se on tärkeää. Tämähän on koko ajan sosiaalista kanssakäyntiä, toisten ihmisten kanssa tekemistä. Taito ilmaista itsensä ja lukutaito siitä, milloin on otollinen aika mennä toiselle jotain esitystä tekemään, tuovat itsevarmuutta, Talja huomauttaa.

Kaikkein raskainta uran varrella lienee ollut työntekijän puolella todistaminen raastuvassa vakavan tapaturman jälkeen. Talja kritisoi lepsua lainsäädäntöä, joka ei tuo jopa raajan menettämisestä tai pahasta palamisesta kuin ehkä vain mitättömät korvaukset. Prosessit voivat myös kestää vuosikausia.

”Omat joukot kotona”, niistä Talja yllyttää pitämään huolta.

– Olen nähnyt monta tapausta, että on palettu loppuun tai on mennyt sukset ristiin, jos on noustu luottamustoimissa ihan korkeimmalle tasolle.

Entä upouuden luottamushenkilön sudenkuopat, millaiseen ansaan ei ainakaan kannata langeta?

– Tämä on pitkäjänteistä työtä, eli maltti on valttia. Heti ei kannata mennä kauheita vaatimaan työsuojelupäälliköltä, Talja toteaa.

KOULUTTAUDU!

– Koskaan ei voi liikaa korostaa kouluttautumisen merkitystä. Monipuolinen kouluttautuminen on kaiken perusta, alleviivaa liiton työympäristöyksikön asiantuntija Marjut Lumijärvi.

– Jokainen meistä on joskus vasta-alkaja, tekemällä oppii. Eikä kaikkea voi muuttaa yhdessä tai kahdessa vuodessa, Lumijärvi vielä lisää kaikkien ensimmäistä kertaa luottamustehtävään lähtevien lohdutukseksi.

Myös Lumijärvi korostaa vertaistuen merkitystä omassa jaksamisessa. Murikan kursseilla pääsee verkostoitumaan, ja nyt vertaistukea jakavat myös liiton Facebook-ryhmät; Teollisuusliiton luottamusmiehet ja Teollisuusliiton työsuojeluvaltuutetut.

– Näissä suljetuissa ryhmissä voi keskustella turvallisesti, Lumijärvi toteaa ja kehottaa kaikkia asianosaisia liittymään ryhmään.

– Ihminen on sosiaalinen eläin. Ihminen viihtyy toisten ihmisten kanssa ja saa voimaa sosiaalisista suhteista.

Lumijärvi allekirjoittaa sen toteamuksen, että yksikään liitto, edes suuri ja mahtava Teollisuusliitto, ei ole sen arvoinen, että sen takia kannattaisi rikkoa ihmissuhteensa. On jopa uskallettava pistää kännykkä kiinni perjantai-illan saunan jälkeen ja ylipäänsä vapaa-ajalla.

Juuri nyt on nousukausi, mutta se ei näytä vähentävän luottamusmiesten taakkaa.

– Vuoden 2009 lamassa tuli paljon pyyntöjä jaksamiskoulutuksiin. Nyt niitä tulee taas. Tämä kertoo siitä, että kun menee hyvin, töitä on paljon, mutta ihmisiä ei ole yhtään sen enempää. Tämä luo ylitöitä, kiirettä ja stressiä. Luottamushenkilöillä on paljon tehtäviä.

– Mutta älä tee työnantajan töitä työnantajan puolesta. Älä lähde jakamaan esimerkiksi yt-neuvotteluissa työkavereitasi vuohiin ja lampaisiin, irtisanottaviin ja muihin.

Yksi neuvo ylitse muiden Lumijärvellä on antaa.

– Kunnon yöunista kannattaa pitää kiinni. Uni on se, joka häiriintyy stressistä kaikkein helpoimmin.

MITEN JAKSAA?

  1. Asiat tärkeysjärjestykseen
    – Erottele ne asiat, joille voit tehdä jotakin ja ne, joihin et voi itse vaikuttaa.
  2. Realismi
    – Älä tee työnantajan tehtäviä. Delegoi.
  3. Puhu asioista
    – Ääneen pohdinta jäsentää ajatuksia, ratkaisut löytyvät. Etenkin vertaistukijuttelu auttaa.
  4. Käänny tarvittaessa työterveyshuollon puoleen
  5. Huolehdi riittävästä unesta
  6. Kuntoile
  7. Käy kursseilla

Lähteenä käytetty soveltuvin osin: Ensiapua luottamushenkilöiden jaksamiseen. Metalliliitto 2010.

”Harrastan aika rankasti mökkeilyä. Vaimon vanhassa kotipaikassa on tilaa ja lääniä heilua”, Tarvo Talja kertoo. Hyötyliikunta onkin hänelle tärkeä rentoutumiskeino. Iän myötä myös perheen merkitys vain kasvaa. Jo kaksinkertaisen, kohta kolminkertaisen ”Papan” tehtävät tuntuvat aina vain hauskemmilta, Talja sanoo.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT JUHA TANHUA

TYÖYMPÄRISTÖ: Häirintä ei ole huumoria

Häiritsijät kuittaavat tekonsa tyypillisesti huumoriksi ja pyrkivät leimaamaan häirinnän kohteen huumorintajuttomaksi ihmiseksi. Näin häpeä tapahtuneesta siirretään häiritsijältä häiritylle. Suurin osa häirinnästä saa tapahtua ilman, että siihen puututaan mitenkään.

Seksuaalista häirintää näkyväksi tehnyt #metoo-ilmiö pyyhkäisi viime syksynä myös Suomen yli. Sosiaalisesta mediasta liikkeelle lähtenyt keskustelu saavutti lopulta vallankin kammarit, kun ministerit Jari Lindström, Annika Saarikko ja Pirkko Mattila kutsuivat muun muassa työmarkkinajärjestöt pohtimaan keinoja vähentää häirintää työelämässä.

Tammikuussa työnantajapuolen EK eli Elinkeinoelämän keskusliitto teetti asiasta kyselyn. Tulokset kertovat, että #metoo:lle on työelämässä tarvetta. Lähes 40 prosenttia naisista ja noin 10 prosenttia miehistä ilmoittaa kokeneensa seksuaalista häirintää työelämässä. Kaikkein eniten häirintää kohtaavat nuoret naiset.

Vielä häirinnän laajuuttakin merkittävämpi havainto on se, että suurin osa häirinnästä saa tapahtua ilman, että siihen puututaan mitenkään. Alle 20 prosenttia häirintää kokeneista sanoo huomauttaneensa asiasta häiritsijälleen. Hieman yli 20 prosenttia on ilmoittanut asiasta esimiehelleen. Ilmoituskynnys on korkea. Useimmat häirintää kokeneet pelkäävät, ettei heidän asiaansa oteta vakavasti.

Kaikki epäasiallinen käytös ei ole luonteeltaan seksuaalista, eikä kiellettyä ole vain fyysinen häirintä ja ahdistelu. Häirintää on kaikki loukkaava, vihjaileva ja ilkeä puhe ja käytös. Lait kieltävät myös lievemmät teot.

Yleisesti puhutaan kiusaamisesta, kun tarkoitetaan niitä lukuisia epäasiallisen kohtelun muotoja, joita työelämässä esiintyy ja jotka ovat yhtä lailla kiellettyjä kuin seksuaalinenkin häirintä. Työpaikalla saatetaan sulkea joku ulos porukasta, kyseenalaistaa tämän osaaminen, vaikeuttaa työntekoa, tehdä naurunalaiseksi, väheksyä ja solvata monin eri tavoin.

VASTUU ON TYÖNANTAJALLA

Työnantajalla on lain mukainen vastuu häirinnän ennaltaehkäisemisestä ja poistamisesta. Keinot ovat lopulta yksinkertaiset.

Työnantajan on linjattava ja säännöllisesti muistutettava, että työpaikalla vallitsee nollatoleranssi häirintään. Häirintää ei hyväksytä ja siihen puututaan.

Yhteistoiminnassa on sovittava selkeät toimintatavat. Työntekijöiden on tiedettävä, kenelle häirinnästä voi ilmoittaa ja heidän on voitava luottaa siihen, että asia otetaan vakavasti. Etenemisreitin on oltava selvä myös siinä tapauksessa, ettei lähiesimies puutu häirintään tai hän itse on häiritsijä. Työnantajan on koulutettava esimiehet.

EK tilasi tutkimuksen Taloustutkimus Oy:ltä. Kyselyyn vastasi 2 128 työikäistä, ja virhemarginaali on +/- 2 prosenttiyksikköä.

 

MIKÄ ON HÄIRINTÄÄ?

Tasa-arvolaki kieltää seksuaalisen häirinnän.

”Sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä. ”

Yhdenvertaisuuslaki kieltää häirinnän muun syyn kuten iän, alkuperän, uskonnon, ammattiyhdistystoiminnan, vammaisuuden tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella.

”Loukkaava käyttäytyminen, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti luodaan halventava, nöyryyttävä, uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri.”

Työturvallisuuslaki kieltää häirinnän ja epäasiasiallisen kohtelun, joka aiheuttaa työntekijän terveydelle haittaa tai vaaraa.

Rikoslaki määrittelee seksuaalisen ahdistelun, joka on aina fyysistä, ja kunnianloukkauksen, jossa valheellisia tietoja tai vihjauksia levittämällä tai muutoin aiheutetaan vahinkoa toiselle tai halvennetaan toista.

 

TEKSTI SAILA RUUTH, TEOLLISUUSLIITON SOSIAALI- JA TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA
KUVA WIKIMEDIA COMMONS

TYÖYMPÄRISTÖ: Älä hio sorvilla käsin!

Hiomanauhan kanssa on hengenvaarallista hioa mitään käsin sorvilla, joka pyörii. Tämän työmenetelmän takia Suomessa kuoli työntekijä viimeksi vuonna 2015.

Teollisuusliiton työympäristöasiantuntija Mika Poikolainen (kuvassa) on löytänyt hiomanauhan sorvin liepeiltä työpaikkakäynnillään. Hän pysähtyy keskustelemaan nauhan käytöstä muistuttaen, että hiomanauhan käyttö käsin sorvilla on johtanut säännöllisesti vakaviin tapaturmiin ja jopa kuolemantapauksiin.

Tässä väärässä työmenetelmässä työntekijä pitää molemmilla käsillään kiinni hiomanauhasta, joka on kärkisorviin kiinnitetyn pyörivän kappaleen ympärillä. Käytetyllä työmenetelmällä saadaan hiottua kappaleen pinta tasaiseksi, mutta samalla työntekijän kädet voivat joutua nauhan ja pyörivän, hiottavan kappaleen väliin, jolloin käsi pyörii kappaleen mukana.

Työturvallisuuslain mukaan työssä saa käyttää vain sellaisia koneita ja työvälineitä, jotka ovat niitä koskevien säännösten mukaisia sekä kyseiseen työhön ja työolosuhteisiin sopivia ja tarkoituksenmukaisia. Hiontatyöhön tulee käyttää siihen tarkoitettuja laitteita tai kärkisorviin hiontatyötä varten asennettavaa lisälaitetta.

Ihmishenki on mittaamattoman kallis. Kalliiksi työturvallisuusrikos tulee euroissa myös sille yritykselle, jossa sallitaan tämä riskialtis hiontamenetelmä. Jutun alussa mainittu kuolemaan johtanut tapaturma sattui Hollolassa vuoden 2015 tammikuussa. Päijät-Hämeen käräjäoikeus langetti yritykselle 20 000 euron suuruisen yhteisösakon. Varatoimitusjohtaja sai yli 4 000 euron ja työnjohtaja yli 2 000 euron sakkorangaistuksen.

Tässä oikeuteen menneessä työtapaturmassa sorvaaja puristui akselin ja johteiden välissä kuoliaaksi. Tapaturma sattui, kun työntekijä oli hiomassa rullakuljettimen akselia manuaalisesti hiomanauhalla automaattisorvin ovien ollessa auki. Hionnan aikana sorvaajan hiha tai käsine oli juuttunut tai jäänyt akselin väliin ja vetänyt samalla sorvaajan akselin ja johteiden väliin puristuksiin siten, että sorvaaja menehtyi. Tapahtumalla ei ollut silminnäkijöitä. Työtapaturman jälkeen yhtiössä kiellettiin kyseinen käsinhionta ja kehitettiin työtehtävään toisenlainen tekninen ratkaisu.

Poikolainen kertoo, että aiemmin jopa ammattioppilaitoksissa opetettiin tällaista riskialtista työmenetelmää. Työsuojeluviranomaiset joutuivat tiedottamaan vielä vuonna 2014 asiasta. Poikolaisen käsityksen mukaan oppilaitokset ovat nyttemmin noudattaneet viranomaisten tiukkaa kehotusta luopua tämän tavattoman riskialttiin työmenetelmän opettamisesta.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ