SAK julkaissut liitoille oppaan työstä ja ilmastosta

TEKSTI SUVI SAJANIEMI

SAK on julkaissut ammattiliitoille oppaan siitä, miten työntekijät otetaan huomioon sopeutumisessa ilmastonmuutokseen. Kestävyyskriisi pitäisi liitoissa muistaa kuitenkin kokonaisuudessaan, sanoo keskusjärjestön ilmastoasiantuntija Anni Toiviainen.

– Ilmastonmuutos on megatrendi, joka läpäisee kaiken työnteon ja kaikkien ammattien arjen. Vaikka kaikki ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehdyt toimet onnistuisivat täydellisesti, jo tähänastiset hiilidioksidipäästöt vaikuttavat ja tulevat vaikuttamaan kaikkeen, SAK:n ilmastoasiantuntija Anni Toiviainen sanoo.

Kuumat kesät, kuivuus, rajut sateet ja tulvat, liukkaus… Nämä kaikki ilmastonmuutokset seuraukset ovat jo todellisuutta.

– Esimerkiksi hellejaksot lisäävät työn kuumarasitusta. Työ on tauotettava uudelleen. Ehkä työsuojelulainsäädäntöä on myös tämän takia uudistettava?

Reilu eli oikeudenmukainen siirtymä on aivan keskeinen asia ay-liikkeelle.

Tämä on esimerkki siitä, miten työntekijät on otettava huomioon tulevaisuuden muuttuvissa oloissa. Ay-liike on kyllä pitänyt yllä keskustelua ilmastonmuutoksen hillinnästä, mutta ei niinkään siihen sopeutumisesta. Toiviainen sanoo, että nimenomaan siksi tuoretta opasta Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja työelämä tarvitaan.

Ay-liike on nostanut esiin myös vaatimukset ”reilusta siirtymästä”. Ilmastotoimien pitää kohdella kaikkia yhteiskuntaluokkia reilulla tavalla.

– Reilu eli oikeudenmukainen siirtymä on aivan keskeinen asia ay-liikkeelle. Sen toteutuessa ilmastopoliittiset toimet on helpompi hyväksyä ja niihin on helpompi sitoutua, Toiviainen alleviivaa.

ILMASTOKURSSI MURIKKAAN?

SAK:n asiantuntija sanoo, että ensimmäiseksi ammattiliittojen pitäisi nostaa jäsentensä, luottamushenkilöidensä ja asiantuntijoidensa tietämystä ilmastonmuutoksesta.

– Ei yhtään hassumpi ajatus!

Näin Toiviainen vastaa heittoon siitä, että Teollisuusliittohan voisi järjestää Murikka-opistoonsa ilmastonmuutoksen teemakurssin. Hän myös kaavailee, että samalla päästäisiin miettimään eri toimialojen ja yksittäisten työpaikkojen omia ratkaisuja.

– Ilmastotieteilijät eivät tietenkään tunne kaikkia työolosuhteita, tarvitaan työntekijöiden ja asiantuntijoiden osaamisen ”törmäyttämistä” ratkaisujen löytämiseksi.

”KOKONAISPALETTI” MUISTETTAVA

Ay-liikkeen pitäisi Toiviaisesta muistaa kaikissa toimissaan ”kokonaispaletti”. Tällä hän tarkoittaa sitä, että ilmastokriisi liittyy täysin elimellisesti biodiversiteetin, eli elonkirjon, kaventumiseen, vesien saastumiseen ja kaikkiin muihinkin kriiseihin mikromuovin harjoittamaa maailmanvalloitusretkeä unohtamatta.

– Tämä on raflaavasti sanottu, mutta silti totta: Elinkelvottomalla planeetalla ei ole yhtäkään työpaikkaa. Mikään inhimillinen toiminta, mukaan lukien taloudellinen toiminta, ei voi jatkua niin, että se ylittäisi maapallon ekologiset reunaehdot. Tämä on ihmiskunnan kohtalonkysymys.

Kestävyyteen kuuluu niin ekologinen, sosiaalinen kuin taloudellinenkin ulottuvuus.

Konkreettisena apuna siihen, miten noita reunaehtoja ja ”kokonaispalettia” voisi hahmottaa, Toiviainen tarjoaa elinkaariajattelua. Esimerkiksi sähköautoilla ajaminen on vähäpäästöistä, mutta autojen valmistaminen vie paljon energiaa ja resursseja, ja akkumateriaalien louhintaan saattaa liittyä ihmisoikeuksien polkemista, työntekijöiden hyväksikäyttöä ja ympäristön saastumista. Toiviaisesta ay-liike voisi pohtia sähköautoilun kaltaisissa kompleksisissa asioissa kestävyyden merkitystä kokonaisvaltaisesti.

Myös sosiaalisen kestävyyden käsite tulisi muistaa, sovellutuksena esimerkkimme: vähävaraisimmilla ei ole varaa autoon, sähköautosta puhumattakaan.

– Kestävyyteen kuuluu niin ekologinen, sosiaalinen kuin taloudellinenkin ulottuvuus, Toiviainen muistuttaa.