Jenni Uljas: Työn­te­ki­jöi­den lisään­ty­mis­ter­veyttä ja vauvoja pitää suojella työpaikoilla

Huhti­kuun 2024 alussa astui voimaan uutta, entistä tiukem­paa lain­sää­dän­töä työn­te­ki­jöi­den lisään­ty­mis­ter­vey­den ja vauvo­jen suoje­le­mi­seksi. Kaikki lisään­ty­mis­ter­vey­delle vaaral­li­set aineet siir­tyi­vät tiukem­man sään­te­lyn piiriin syöpä­lain­sää­dän­nön puolelle. Vanha lisään­ty­mis­ter­veys­a­se­tus muutet­tiin koske­maan myös raskau­den ja vauvo­jen suoje­lua. Jatkossa työpai­koilla pitää kiin­nit­tää huomiota myös imet­tä­vien ja vasta synnyt­tä­nei­den suojeluun.

Lisään­ty­mi­selle vaaral­li­set aineet voivat vaikut­taa miehen tai naisen hedel­mäl­li­syy­teen. Aineet voivat vaikut­taa myös sikiön kehi­tyk­seen aiheut­ta­malla kesken­me­noja, synnyn­näi­siä epämuo­dos­tu­mia tai vaiku­tuk­sia sukuso­lui­hin. Lisäksi osa aineista voi erit­tyä äidin­mai­toon ja aiheut­taa hait­taa imetet­tä­välle lapselle.

Näitä aineita voi esiin­tyä monissa teol­li­suus­liit­to­lais­ten alojen työteh­tä­vissä. Esimer­kiksi monet liuo­ti­nai­neet ja metal­lit voivat aiheut­taa hait­taa lisään­ty­mis­ter­vey­delle. Myös tietyissä työpro­ses­seissa, esimer­kiksi hitsaus­työssä, voi muodos­tua lisään­ty­mi­selle vaaral­li­sia aineita.

Raskau­den suoje­lua pitää työpai­koilla tehos­taa myös muiden kuin kemial­lis­ten altis­tei­den osalta. Riskien arvioin­nissa huomioon otet­ta­via asioita ovat muun muassa yötyö, melu ja liial­li­nen kuormitus.

Jokai­sen lisään­ty­mis­ter­veyttä pitää suojella.

Työnan­ta­jan velvol­li­suus on tunnis­taa vaaral­li­set aineet, arvioida työn­te­ki­jöi­den altis­tu­mi­nen ja mini­moida altis­tu­mi­sesta aiheu­tu­vat riskit. Työter­veys­huol­lon tehtävä on arvioida terveys­vai­ku­tuk­set ja ehdot­taa toimen­pi­teitä. Työter­veys­huol­lon apu koko proses­sissa kannat­taa hyödyntää.

Riskien­hal­lin­nassa suuressa roolissa on työn­te­ki­jöille tiedot­ta­mi­nen. Työn­te­ki­jöi­den täytyy tietää, minkä­lai­sia riskejä töihin liit­tyy ja miten riskejä halli­taan, jotta ihmi­set muis­ta­vat kertoa raskau­desta työnan­ta­jalle heti alku­vai­heessa. Raskau­den­suo­jelu on myöhäistä, jos toimen­pi­teitä aletaan tehdä vasta kun työn­tekijä ilmoit­taa äitiys­lo­man tarpeesta.

Lisään­ty­mi­selle vaaral­li­sille aineille altis­tu­vista työn­te­ki­jöistä on täyty­nyt pitää luet­te­loa 1.4.2024 alkaen. Vastaa­vaa listaa tulee pitää myös syöpä­vaa­ral­li­sille aineille altis­tu­neista. Lisään­ty­mis­ter­vey­delle vaaral­li­sille aineille altis­tu­neita ei kuiten­kaan ilmoi­teta ASA-rekis­te­riin. Muutok­sia tuli sekä syöpä­vaara-asetuk­seen, ASA-lakiin että lisään­ty­mis­ter­veys­a­se­tuk­seen. Muutok­set ovat siinä määrin isoja, että myös näiden nimet muuttuivat.

Laki­muu­tok­set tuli­vat voimaan varsin napa­kalla aika­tau­lulla ja saat­toi­vat mennä monella työpai­kalla ohi. Työter­veys­lai­tok­sen sivuilta löytyy hyvät ohjeet siitä, mitä pitää huomioida ja kuinka asiat saadaan kuntoon työpaikalla.

Kirjoit­taja on Teol­li­suus­lii­ton työympäristöasiantuntija.