Koronavuosi toi jotain hyvääkin – työtapaturmia ennätyksellisen vähän

Työpaikkatapaturmat vähenivät vuonna 2020 teollisuudessa 12 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Lomautukset selittävät kokonaismäärän laskua, mutta tapaturmat vähenivät myös työtunteihin suhteutettuna.

23.4.2021

Vuonna 2020 tapahtui ennätyksellisen vähän työtapaturmia, kertovat Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) tilastot.

Viime vuonna vakuutusyhtiöt korvasivat 103 700 palkansaajille sattunutta työtapaturmaa. Tapaturmia sattui lähes 18 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019.

Tilastossa ovat mukana työtapaturmat, joiden johdosta maksettiin korvauksia esimerkiksi hoitokuluista, kuntoutuksista tai ansionmenetyksistä.

Vuonna 2020 korvatuista työtapaturmista 87 500 oli työpaikkatapaturmia ja 16 200 työmatkatapaturmia.

Vuoden 2020 työtapaturmien määrä on vertailukelpoisen tilastohistorian pienin. Edellinen ennätys on vuodelta 2014, jolloin tilastoitiin noin 115 700 työtapaturmaa.

Teollisuuden toimialalla tapahtui viime vuonna noin 13 800 työpaikkatapaturmaa, mikä on noin 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019.

Vuoden 2020 luvut ovat tässä vaiheessa arvioita, jotka on laskettu tilastoitumisen viivettä oikaisevalla selvityskertoimella. Luvut tarkentuvat vielä myöhemmin.

KORONA ON KESKEISIN SELITTÄJÄ

Tietokanta-analyytikko Janne Sysi-Aho TVK:n tutkimusyksiköstä kertoo, että koronapandemia ja sen seuraukset ovat työtapaturmien vähentymisen takana. Normaalina vuonna hän olisi pitänyt varmana, että tilastoissa on virhe.

– Korona on varmasti se merkittävin tekijä, Sysi-Aho toteaa.

Talouden hiljentymisen takia muun muassa teollisuudessa työntekijöitä on lomautettu, mikä on vaikuttanut työtapaturmien määrään. Työtuntien vähentyminen ei kuitenkaan selitä koko laskua, sillä tapaturmien määrä väheni myös suhteutettuna tehtyihin työtunteihin.

Sysi-Aho pohtii, että määrän lisäksi myös työn sisältö ja intensiteetti ovat voineet korona-aikana muuttua vähentäen tapaturmia.

Työtapaturmista reilu kolmannes liittyy liikkumiseen. Etätöiden yleistyminen on yksi syy työtapaturmien vähenemisen taustalla. Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan yli miljoona suomalaista on tehnyt korona-aikana etätöitä.

SANOMALEHDENJAKO TAPATURMA-ALTISTA

Tapaturma-altteimpia töitä tekevät sanomalehdenjakajat ja lähetit, joilla työpaikkatapaturmien taajuus oli vuonna 2020 noin 165 tapaturmaa miljoonaa tehtyä työtuntia kohti. Heidän tapaturmataajuudessaan ei tapahtunut merkittävää muutosta vuoteen 2019 verrattuna.

Keskimäärin palkansaajien tapaturmataajuus oli viime vuonna 25. Tapaturmataajuus laski vuonna 2020 eri aloilla kautta linjan. Ainoastaan yksityisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa tapaturmataajuus jatkoi edellisvuosien kasvua.

Korona-ajan positiiviset vaikutukset työtapaturmien määrään voivat jäädä osin pysyviksi.

– Aiemmistakin muutoksista on nähty, että niillä on rakennemuutosvaikutus, Sysi-Aho toteaa.

PUHELINSOVELLUS APUNA TURVALLISUUSTYÖSSÄ

Työterveyslaitoksen koordinoiman Nolla tapaturmaa -foorumin 450 jäsentyöpaikasta 33 saavutti nollan tapaturman tavoitteen vuonna 2020. Yksi näistä työpaikoista on Patria Land Oy, joka sai myös korkeimman työturvallisuuden tasoluokituksen foorumilta.

Patrian Hämeenlinnan tehtaalla on töissä  noin 240 henkeä. Tehtaalla valmistetaan ja huolletaan esimerkiksi panssaroituja raskaita ajoneuvoja.

Työsuojeluvaltuutettu Arto Urkko edustaa vähän yli 60 tuotantotyöntekijää. Hän kertoo, että suurimmat tapaturmariskit ovat koneistamossa ja huollossa. Esimerkiksi ruostuneiden pulttien auki vääntämisessä voi sattua avaimien luiskahduksia.

Turvallinen työkulttuuri syntyy pitkän ajan kuluessa yhteistyön tuloksena. Urkko arvioi, että Hämeenlinnan tehtaalla vähäinen työntekijöiden vaihtuvuus on ollut yksi turvallisuuden vahvistaja.

– Työturvallisuus syntyy kaikkien tekemisestä, Urkko sanoo.

Koko ajan on tavoitteena, että tehdään työpaikasta turvallinen, niin työ tuottaa tulostakin.

Vuoden ajan työpaikalla on ollut käytössä sovellus, jonka avulla työntekijät voivat ilmoittaa turvallisuuteen liittyvistä epäkohdista tai muista havainnoistaan.

Sovellusta voi käyttää puhelimella ja havaintoon voi liittää valokuvan. Tapahtumat kirjautuvat järjestelmään ja menevät vastuuhenkilöiden tietoon. Järjestelmästä voi jälkikäteen tarkistaa, mitä ilmoituksen perusteella on tehty.

Sovellus on työsuojeluvaltuutetun mukaan kätevä lisä yhteiseen turvallisuustyöhön.

– Koko ajan on tavoitteena, että tehdään työpaikasta turvallinen, niin työ tuottaa tulostakin, Urkko sanoo.

TIETO LISÄÄ TYÖTURVALLISUUTTA

Työympäristöjuristi Mari Koskinen Teollisuusliiton työympäristöyksiköstä kertoo, että työtapaturmien vähentäminen lähtee työpaikoilla riskien arvioinnista ja hallinnasta. Tiedon lisääminen on yksikön keskeinen tehtävä.

– Yritetään saada työpaikoille yhä enemmän tietoisuutta riskeistä ja vastuista, Koskinen kertoo.

Koronavuosi on vähentänyt tehtyjä työtunteja ja erityisesti matkustamista. Työtapaturmien vähentymisen taustalla on vahvasti myös pitkäjänteinen turvallisuustyö.

Yritetään saada työpaikoille yhä enemmän tietoisuutta riskeistä ja vastuista.

Koskinen pitää mahdollisena, että korona-aikana pandemiaan liittyvien riskien kartoitukset ovat saattaneet lisätä myös muiden riskien tunnistamista. Poikkeusaikana työpaikoilla on esimerkiksi saatettu tehdä enemmän yhteistyötä työterveyshuollon kanssa, jolloin muitakin epäkohtia on havaittu ja korjattu.

Korona-aikana joillain aloilla etätyön yleistyminen on vähentänyt työtapaturmia. Koskinen muistuttaa, että kotona etätyöpäivän aikana sattuneista tapaturmista harva lasketaan työtapaturmiksi. Esimerkiksi liukastuminen keittiöön kävellessä ei ole työtapaturma, sillä lain mukaan kotona vain suoraan työnteon yhteydessä sattuneet tapaturmat ovat työtapaturmia.

Yleinen havainto turvallisuustyössä on, että työntekijöiden ottaminen mukaan riskien arviointiin ja torjuntaan tuo hyviä tuloksia. Tapaturmien ennaltaehkäisy on kaikkien osapuolien yhteinen etu.

– Aina se harmittaa, kun huomaa, että on sattunut jotakin ja se olisi voitu estää ennalta, Koskinen kertoo juristina käsittelemistään tapauksista.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
GRAFIIKKA EMILIE UGGLA

REPORTAASI: Murata valmistaa elintärkeitä antureita

Murata valmistaa Vantaalla antureita, joita käytetään esimerkiksi autoissa ja sydämentahdistimissa. Työntekijät arvostavat vaihtelevia tehtäviä sekä mahdollisuutta opiskella ja edetä uralla.

23.4.2021

KUVA YLLÄ: Aluevastaava Sanna Nieto Pinzon pukee suojavarusteita, jotka tarvitaan Muratan tuotannon puhdastiloissa.

MURATA ELECTRONICS OY

PERUSTETTU 1991 nimellä VTI Technologies. Osa Murata-konsernia vuodesta 2012.
KOTIPAIKKA Vantaa
TUOTANTO Anturit, joita käytetään autoteollisuudessa, terveysteknologiassa ja teollisuuden sovelluksissa.
HENKILÖSTÖ 1 100, josta tuotannossa lähes 800.
LIIKEVAIHTO yli 169 milj. euroa (3/2020 päättyneellä tilikaudella)

Valmis anturi on kotelo, joka sisältää anturielementit ja älymikropiirit.
Valmis anturi on kotelo, joka sisältää anturielementit ja älymikropiirit.

Murata Electronics Oy suunnittelee, kehittää ja valmistaa Suomessa patentoituun teknologiaan perustuvia antureita, joilla mitataan muun muassa kiihtyvyyttä, kallistusta, tärinää ja painetta.

– Antureita on käytännössä kaikkialla, missä on liikettä, toteaa pääluottamusmies Jarkko Leppänen.

– Ja jos ei vielä ole, on se potentiaalinen käyttökohde, lisää työsuojeluvaltuutettu Niko Kuusisto.

Anturien synnyttämän tiedon pohjalta erilaiset laitteet ja järjestelmät voivat säädellä toimintaansa.

Muratan antureita käytetään esimerkiksi henkilöautoissa, rekoissa, leikkuupuimureissa, metsätyökoneissa, matkustajalentokoneissa, silloissa, tunneleissa, sairaalasängyissä ja sydämentahdistimissa.

Yhtiö on maailman johtava autoteollisuuden kiihtyvyys- ja kaltevuusantureiden valmistaja. Antureiden avulla auto esimerkiksi korjaa kuljettajan ajovirheitä ja helpottaa mäkilähtöä.

Vantaalla Martinlaakson teollisuusalueella toimiva Murata on myös johtava sydämentahdistimien liikeantureiden toimittaja. Terveydenhuollossa esimerkiksi sänkyyn asennetut anturit voivat tunnistaa, onko potilas paikalla.

– Käyttökohteet ovat niin vaativia, että meillä valmistettujen tuotteiden pitää olla erittäin laadukkaita ja toimintavarmoja, Leppänen toteaa.

Pääluottamusmies Jarkko Leppänen
Pääluottamusmies Jarkko Leppänen kertoo, että sekä Muratalla että ammattiosastossa on menossa sukupolvenvaihdos.

TYÖNTEKIJÄT ERI TAUSTOISTA

Muratalla on henkilöstöä noin 1 100, joista noin 70 prosenttia työskentelee tuotannossa. Työntekijöiden keski-ikä on vähän yli 30 vuotta. Ikähaitari on 18-vuotiaista eläköityviin.

– Työ ei vaadi tiettyä ammattikoulutusta. Meiltä löytyy alanvaihtajia ja koulusta suoraan tulevia, Kuusisto sanoo.

Taantumavuosien 2008 ja 2009 jälkeen yhtiön tuotanto kasvoi nopealla tahdilla. Kuusisto aloitti Muratan tuotannossa operaattorin töissä heti armeijan jälkeen vuonna 2011.

– Tulin pahimmassa sumassa. Omalla linjalla oli viisi ihmistä ja kokenein oli puoli vuotta ollut talossa, Kuusisto muistelee.

Perehdytyksessä oli kiivaan kasvun aikaan puutteita, joten työntekijöiden vaihtuvuus oli suurta.

– Kouluttaminen piti opetella uudestaan, Kuusisto kertoo.

Sittemmin kouluttamiseen on panostettu enemmän ja työntekijöiden vaihtuvuus on vähentynyt.

Vaihtuvuutta on pyritty hillitsemään myös lisäämällä työtehtävien kiertoa ja talon sisäisiä etenemismahdollisuuksia. Muratalle on myös avattu opintopolku, jossa työnantaja tukee työn ohessa suoritettavaa ammatti- ja ammattikorkeakoulutusta.

– Opintopolku on omiaan parantamaan uramahdollisuuksia, Leppänen toteaa.

Muratan tuotanto tapahtuu puhdastiloissa, joissa pienetkin epäpuhtaudet olisivat ongelma.
Muratan tuotanto tapahtuu puhdastiloissa, joissa pienetkin epäpuhtaudet olisivat ongelma.

TUOTANTO PUHDASTILOISSA

Muratan tuotannossa tehdään töitä puhdastiloissa, suojavarusteet päällä. Mikrometrien kokoluokassa liikkuvien tuotteiden rinnalla hius on valtava roska.

– Pölyhiukkanenkin on ongelma, Kuusisto toteaa.

Puhdastiloissa työskentely jakaa mielipiteitä työntekijöiden joukossa, mutta lähtökohtaisesti puhtaissa tiloissa työskentely on vetovoimatekijä rekrytoinnissa.

Anturielementtien valmistuksen lähtökohtana ovat parin kämmenen kokoiset ohuet piikiekot. Kiekkoja käsitellään lukuisissa erilaisissa työvaiheissa, joissa koneet prosessoivat kiekkoja kemikaalien ja kaasujen avulla. Kun halutut mikrometriset muodot on saavutettu, kiekot yhdistetään.

Kootusta kiekosta rajataan yksittäiset anturielementit, minkä jälkeen elementit kulkevat jälleen lukuisien työvaiheiden läpi.

Seuraavaksi anturielementit koteloidaan ja yhdistetään älymikropiireihin. Tämän jälkeen anturit viimeistellään ja testataan. Lopuksi valmiit anturit pakataan ja lähetetään maailmalle lentokoneen kyydissä.

Valmis anturi voi olla sormenpään kokoinen ja sen sisällä voi olla yksi tai useampia anturielementtejä. Elementtien sisällä on puolestaan millimetrin tuhannesosissa mitattavia rakenteita, kuten jousia.

Tuotantoprosessi piikiekosta valmiiksi anturiksi voi kestää esimerkiksi kuukauden ja sisältää sata työvaihetta omine koneineen.

TEHTÄVIEN KIERTO TUO MIELEKKYYTTÄ

Max Blomqvist on työskennellyt Muratan tuotannossa operaattorina vuodesta 2019.

Työhön kuuluu muun muassa tuotteiden siirtämistä koneiden käsiteltäväksi, prosessin tarkkailua ja laadunvarmistusta.

Tehtävät kiertävät päivittäin, jolloin yhtenä päivänä esimerkiksi siirretään tuotteita pinsettien avulla.

– Seuraavana päivänä sormet ovat hellänä, mutta katseletkin silloin mikroskoopin läpi, Blomqvist antaa esimerkin.

Operaattori Max Blomqvist
Operaattori Max Blomqvist toimii ammattiosaston puheenjohtajana. Korona-aikana osaston toimintaa on pyritty virkistämään etäyhteyksien avulla.

Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa myyntineuvottelijana, timanttiporaajana ja sähkömiehenä.

Muratalla Blomqvist laskee työn hyvien ja huonojen puolien menevän suurin piirtein tasan.

– Aiemmissa työpaikoissa on ollut enemmän ketutusta kuin onnistumisen riemua, Blomqvist vertailee.

Blomqvist toimii Länsi-Vantaan Metallityöväen ammattiosasto 255:n puheenjohtajana. Työolojen parantamishalu veti mukaan toimintaan.

– Olen huomannut, että asioihin voi vaikuttaa, jos on mukana ay-toiminnassa, Blomqvist sanoo.

Anturielementit valmistetaan piikiekoista, jollaista työntekijä käsittelee tässä pinseteillä.
Anturielementit valmistetaan piikiekoista, jollaista työntekijä käsittelee tässä pinseteillä.

HYVÄ NEUVOTTELUYHTEYS

Työehtosopimuksen tulkinta ja paikallinen sopiminen ovat sujuneet Muratalla hyvin, arvioi pääluottamusmies Leppänen.

– Meillä on kohtuullisen hyvä neuvotteluyhteys. Mikäli havaitaan poikkeamia, ne korjataan, hän kertoo.

Leppänen korostaa, että toimiva edunvalvonta on yleensä yhdessä tekemistä, ei kaupankäyntiä.

Järjestäytymisaste on takavuosina vaihdellut työpaikalla. Tällä hetkellä järjestäytyneitä on noin 35 prosenttia työntekijöistä.

Työntekijöiden vaihtuvuuden vähentyessä myös järjestäytyminen on ollut kasvamaan päin. Pääluottamusmiehen mukaan sekä työpaikalla että ammattiosastossa on ollut menossa sukupolvenvaihdos.

Vuonna 2018 Muratalla aloittanut Leppänen on työskennellyt aiemmin muun muassa paperitehtaalla, kirjapainossa sekä rakennusalalla.

Aiemmallakin työurallaan luottamustehtävissä toiminut Leppänen valittiin pääluottamusmieheksi tämän vuoden alusta alkaen. Muratalla hän on toiminut myös työsuojeluasiamiehenä ja työsuojeluvaravaltuutettuna.

– Joka päivä on ollut opettavainen ja joka päivä ollut kiva tulla töihin, Leppänen sanoo.

KEMIKAALIEN JA ASENTOJEN KANSSA TARKKANA

Muratalla työstettävät tuotteet ovat mittakaavaltaan pieniä, mutta monet työsuojelulliset seikat ovat samoja kuin perinteisemmässä teollisuudessa.

– Suurimmat työllistäjät työsuojelun kehittämisen kannalta ovat kemikaalit sekä ergonomiset työskentelyasennot, työsuojeluvaltuutettu Kuusisto toteaa.

Hän on toiminut aiemmin myös luottamusmiehenä.

– Yhteistyö on sujunut hyvin työnantajan kanssa. Ollaan kohtuullisen avoimia kehitystyölle, Kuusisto kertoo.

Hän pohtii, että työsuojelussa palkitsevinta on, kun saadaan ennalta estettyä tapaturma tai konflikti. Ihmisten välisissä suhteissa ja käytöksessä olevien ongelmien selvittely puolestaan on tehtävän kuormittava puoli.

työsuojeluvaltuutettu Niko Kuusisto
”Kymmenen vuotta olen ollut täällä töissä ja edelleen opin uutta”, kertoo työsuojeluvaltuutettu Niko Kuusisto.

Kuusisto sanoo, että työyhteisö on ollut tärkein seikka, mikä on pitänyt saman työnantajan leivissä. Myös tehtävän vaihtelevuus on plussaa.

– Kymmenen vuotta olen ollut täällä töissä ja edelleen opin uutta, Kuusisto sanoo.

Koronapandemia näkyi viime vuonna Muratan tuotteiden kysynnän laskuna. Lomautuksia on ollut, mutta osa ilmoitetuista lomautuksista jätettiin toteuttamatta vuoden lopulla virkistyneen kysynnän ansiosta.

Koronatartunnoilta on Muratalla pääosin säästytty. Yksittäinen tapaus on tullut tietoon, mutta virus ei päässyt leviämään laajemmin henkilöstöön.

– Maskipakko tuli loppusyksystä ja suositus monta kuukautta aiemmin, Kuusisto kertoo.

OPINTOPOLKU TYÖN OHESSA

Sanna Nieto Pinzon on työskennellyt Muratalla aluevastaavana vuodesta 2018.

– Työpäivän tehtäviin kuuluu seurata oman tiimin toimintaa sekä tuotteiden läpikulkua linjastolla, tarttua ongelmatilanteisiin ja kehittää toimintaa, Nieto Pinzon kertoo.

Aluevastaavana hän toimii esimiehen oikeana kätenä sekä operaattoreiden tukena päivittäisessä työssä. Myös tiedonvälitys on osa työnkuvaa.

– Suoritan satunnaisesti prosessia työntekijöiden kanssa, mutta pääosin työni on päätetyöskentelyä.

Aluevastaava Sanna Nieto Pinzon
Aluevastaava Sanna Nieto Pinzon suorittaa töiden ohessa tietoliikennetekniikan ammattiopintoja.

Ennen Muratalle tuloa hän työskenteli kymmenen vuotta ravintola-alalla muun muassa vuoropäällikkönä.

Nykypestistä Nieto Pinzon sai vinkin Muratalla töissä olleelta ystävältään. Alanvaihto ei ole kaduttanut, sillä työtehtävät ovat vastuullisia ja sosiaalisia. Myös työyhteisö miellyttää.

Hän tarttui Muratan tarjoamaan opintopolkuun vuoden 2019 lopulla. Työn ohessa suoritetut tietoliikennetekniikan ammattiopinnot valmistuvat näillä näkymin kuluvan vuoden aikana.

– Sähköalan opinnot tukevat nykyistä työtehtävääni monipuolisesti, Nieto Pinzon sanoo.

Työn ja opiskelun yhdistäminen on sujunut kevyesti. Opiskelun kannustimena on urakehityksen mahdollisuuden lisäksi Muratan tarjoama rahallinen palkkio valmistuville.

Nieto Pinzon kertoo, että pidemmän ajan suunnitelmissa ovat ammattikorkeakouluopinnot.

TYÖPORUKKA TUKEE TOISIAAN

Kenneth Kourula työskentelee Muratalla huolto-operaattorina. Työtehtäviin kuuluu muun muassa kaasupesurien puhdistukset, huollot, mittaukset ja kalibroinnit.

– Teen myös kehitystyötä kaasupesureiden puolelle. Vahingossa olen ominut sitä itselle, Kourula naurahtaa.

Hän on työskennellyt Muratalla vuodesta 2011 lähtien, eli Kourula lukeutuu Muratan kokeneeseen kaartiin. Myös hän sai vinkin avoimista töistä Muratan leivissä olleelta ystävältä.

Huolto-operaattori Kenneth Kourula
Huolto-operaattori Kenneth Kourula on pyrkinyt antamaan panoksensa edunvalvontaan ja työsuojeluun, vaikka ei olekaan toiminut virallisissa luottamustehtävissä.

Huolto-operaattorin pitää tuntea satoja laitteita, joten tietojen ja taitojen karttuminen ei tapahdu hetkessä. Ennen nykyistä tehtävää hän työskenteli operaattorina, kouluttajana ja ohjausvastaavana.

– On mahdollisuuksia edetä uralla. Se on pitänyt mielenkiinnon yllä tosi hyvin, Kourula sanoo ja kertoo, että seuraavaksi suunnitelmissa on saada teknikon titteli.

Työssä viihtymisestä pisteitä saavat myös kollegat.

– Osataan auttaa ja tukea toisiamme, Kourula sanoo.

LAATUA TÄRKEISIIN TUOTTEISIIN

Mira Junttila työskentelee Muratalla kouluttajana. Tehtävän ytimessä ovat työntekijöiden osaamisen ylläpito sekä laadun varmistaminen.

Osaamista pidetään yllä auditoinneilla, joihin kuuluu sähköinen tentti sekä katsaus työpisteelle, jossa operaattori näyttää miten tekee työn ja kouluttaja kysyy tarkentavia kysymyksiä.

– Tekee itselleen palveluksen, kun puuttuu ongelmakohtiin. Ei tarvitse palata niihin virheen muodossa, Junttila toteaa.

Laatua varmistetaan muun muassa työpisteitä parantamalla sekä ohjeita kehittämällä ja sanamuotoja selkeyttämällä.

– Pienellä asialla voidaan vaikuttaa monen ihmisen työhön, Junttila sanoo.

Kouluttaja Mira Junttila
Kouluttaja Mira Junttilan mukaan työn mielekkyyttä lisää tieto siitä, että anturit auttavat parantamaan ihmisten turvallisuutta ja terveyttä.

Merkonomikoulutuksen suorittanut Junttila on työskennellyt aiemmin kaupassa ja pankissa.

– Asiakaspalvelutaustasta on hyötyä täälläkin.

Hän aloitti Muratalla 2016 operaattorina kiekkovalmistuksessa. Vuoroperehdyttäjän tehtävien kautta hän siirtyi päätoimiseksi kouluttajaksi ja on viihtynyt hyvin.

– Työ pitää mielen virittyneenä. Yksikään päivä ei ole ollut samanlainen, Junttila sanoo.

Kehitystyöstä massatuotantoon

Japanilaiseen Murata-konserniin kuuluvan Murata Electronicsin historia alkaa vuodesta 1991, jolloin mittalaiteyritys Vaisala Oyj:stä irrotettiin tuotekehitysyksikkö VTI Technologies -yhtiöksi.

Alkuun toiminta oli pääosin autoalan anturien tuotekehitystä, mutta sittemmin skaala on laajentunut.

2000-luvun puolella toiminta laajeni anturien massatuotantoon vuonna 1998 valmistuneen tehtaan ansiosta. Tuotanto on kasvanut myös vuosina 2005 ja 2019 valmistuneiden tehdaslaajennusten myötä.

Nykyisin Murata valmistaa Vantaan tehtaalla yli 75 miljoonaa anturielementtiä vuodessa.

Japanilainen elektroniikkakomponenttien valmistaja Murata Manufacturing osti yrityksen vuonna 2012, jolloin nimi muuttui Murata Electronics Oy:ksi.

Murata-konsernilla on maailmanlaajuisesti henkilöstöä 74 000 ja liikevaihto oli 12,4 miljardia euroa vuonna 2019.

Työntekijä siirtää piikiekkoja prosessivaiheesta toiseen Muratan elementtivalmistuksessa. Takana kuljetetaan kemikaaleja.
Työntekijä siirtää piikiekkoja prosessivaiheesta toiseen Muratan elementtivalmistuksessa. Takana kuljetetaan kemikaaleja.

Autonominen ajaminen keihäänkärkenä

– Pitkän tähtäimen visio on, että mahdollistetaan turvallinen autonominen ajaminen, kertoo Murata Electronicsin toimitusjohtaja Tomy Runne.

Autonominen ajaminen tarkoittaa teknologian avulla itsekseen liikkuvia ja ympäristöön reagoivia ajoneuvoja. Autonomiset ajoneuvot tarvitsevat tarkkoja liikkeeseen liittyviä mittaustietoja, joita Muratan anturit tuottavat.

Hän arvioi, että autonomiset ajoneuvot tulevat kuluttajien käyttöön kymmenen vuoden kuluessa. Kehitystyö on siis kiivaassa vaiheessa, ja uutta tutkimustietoa saadaan jatkuvasti.

– Meillä on tärkeä rooli jälleen kerran, kun uusia applikaatioita ollaan kehittämässä, Runne kertoo yhteistyöstä asiakkaiden kanssa.

Hän muistuttaa, että Murata tekee kehitystyötä jatkuvasti myös terveysteknologioissa ja teollisuuden sovelluksissa. Samalla tavoitteena on säilyttää kärkipaikka autojen anturiteknologioissa.

– Autonominen ajaminen on keihäänkärki, Runne toteaa.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVAT ANNIKA RAUHALA ja MURATA

Turvallisuus on yhteistyötä

Kemianteollisuuden turvallisuuspalkinnot saaneiden Satatuote Oy:n ja Nokian Raskaat Renkaat Oy:n työsuojeluvaltuutetut kertovat, miten työturvallisuudesta pidetään huolta.

15.4.2021

Turvallisuustyöhön kannustavat Kemianteollisuuden turvallisuuspalkinnot jaettiin 13.4.

Yrityssarjoissa palkinnot saivat Nokian Raskaat Renkaat Oy, Kraton Chemical Oy sekä Satatuote Oy. Oppilaitoksista palkinnon saivat Careeria ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredu.

”Pidämme toinen toisistamme huolta”

– Luovuutta on tarvittu, että on saatu tauot turvallisesti läpi. Toinen toisistamme pidetään huolta, kuvailee työsuojeluvaltuutettu Taiju Ojala Satatuote Oy:n koronajärjestelyjä, jotka havaittiin turvallisuuspalkinnon arvoisiksi.

– Kivaltahan palkinto tuntuu! Hyvä, että pienikin saa tällaista huomiota, laadunvarmistaja Ojala iloitsee palkinnosta, jonka noin 30 tuotantotyöntekijän Satatuote Oy sai.

Yritys valmistaa erilaisia pakkausmateriaaleja ennen kaikkea lääke- ja elintarviketeollisuuteen.

– Meidän työmme ovat oikeastaan lisääntyneet. Koulut ovat olleet kiinni ja ihmiset etätöissä. Kaupasta haetaan nyt valmisruokia ja salaatteja, ja usein ne ovat meidän rasioissamme.

KOHTAAMISET MINIMIIN KORONA-AIKANA

Ojala tekee työtä yhdessä niistä kuuden hengen ryhmistä, jotka paiskivat myös yövuoroja. Jokaisella vuorolla on omat sosiaalitilansa, jotta kaikki kohtaamiset saadaan minimoitua.

– Minun vuorolleni tuotiin pihaan parakki, jossa meille on oma kahvihuone ja omat pukeutumis- ja WC-tilat. Vaikka talvella oli paljonkin pakkasta, jopa 25 astetta, lämmintä siellä oli. Me sanomme, että eihän me sieltä enää koskaan pois lähdetäkään, Ojala toteaa nauraen.

Ruokailuun mennään vuorosta vain kaksi ihmistä kerrallaan. Ojala kuvaa, että vaatii melkoista suunnittelua, kun poissa ollaan kolmeen kertaan puoli tuntia.

– On myös tavoitteena, että syömään mentäisiin aina saman parin kanssa, juurikin kaikkien kohtaamisten vähentämiseksi.

PANDEMIAN TORJUNTA ON YHTEISTÄ TYÖTÄ

Yrityksen johto on Ojalasta paneutunut koronan leviämisen estämiseen hyvin, aivan kuten asiaan sitoutuneet työntekijätkin.

– Yhtiö tarjoaa maskit ja jos ei pysty maskia käyttämään, myös visiiriä saa käyttää. Yhtiö on antanut maskit kotiinkin. Muistutusta ja ohjeistusta tulee erittäin säännöllisesti.

Taustalla on Ojalan mielestä myös huoli siitä, ketkä tuotteita oikein tekisivät, jos korona pääsisi leviämään.

– Ei meidän alan työntekijöitä ole niin vain saatavilla, tuotanto pysähtyisi hyvin nopeasti.

Työsuojeluvaltuutettu painottaa, että koropandemian torjunta on yhteistä työtä: Pidetään toinen toisistamme huolta, pestään käsiä, laitetaan maski, muistetaan että nyt pysytään vain omalla koneella eikä lähde ”seikkailemaan”, jolloin ehkä kohdattaisiin muita, eikä ketään ulkopuolisia päästetä tuotantotiloihin.

Palkintokin on luvassa:

– Kun korona on ohi, pidetään semmoinen saunailta, että!

”Tuntuu ihan loistavalta”

– Palkinnon saaminen tuntuu ihan loistavalta. Useiden vuosien määrätietoinen työ tuottaa nyt hedelmää, kuvailee tuntojaan Nokian Raskaat Renkaat Oy:n työsuojeluvaltuutettu Ari Niemelä.

Operaattori Niemelä on ollut Nokian renkailla töissä 25 vuotta. Hän hoitaa nyt moninaisten eri luottamustoimien jälkeen työsuojeluvaltuutetun tehtävää ensimmäistä kauttaan. Tehtaan turvallisuuskulttuuri on todellakin tehnyt harppauksia, kuten palkintoraati perusteluissaan mainitsee.

– Vain kuolleet ilmoitettiin, karrikoiden sanoen, Niemelä liioittelee tehtaan aiempaa tyyliä.

Herääminen tapahtui Niemelän mukaan vuoden 2016 tienoilla.

– Havaitsimme, että työtapaturmat ja sairauslomat ovat aika korkealla tasolla. Ei ollut minkäänlaista tilastointia läheltä piti -tilanteista eikä turvallisuushavainnoista. Sitten aloimme tehdä määrätietoista työtä.

Vinkkiä siitä, mitä pitää tehdä, saatiin ekskursiolta eli tutustumisretkeltä sellaiseen yritykseen, jossa asiat olivat jo mallillansa. Niemelä kertoo, että nyt Nokian Raskailla on otettu käyttöön esimerkiksi työsuojelun parikierrokset. Työsuojeluvaltuutettu ja -päällikkö kiertävät kaikki tehtaan viisi osastoa joka kuukausi.

– Meillä on vaihtuva aihepiiri, eli tarkkailemme ja kyselemme ihmisiltä aina tietystä aiheesta.

Osaston työsuojeluasiamies ja esimies tekevät kierroksia omalla osastollaan.

TURVALLISUUS VAATII JATKUVAA TYÖTÄ

Niemelä toteaa, että Safety 10 -järjestelmän kautta löytyi myös turvallisuusasioista kiinnostuneita työsuojeluasiamiehiä. Järjestelmä tarkoitti sitä, että työnantaja maksoi pientä korvausta niille työntekijöille, jotka ilmoittivat korjaamista vaativista paikoista.

Työsuojeluvaltuutettu luettelee, mitä kaikkea on tehtaalla saatu ”heräämisen” jälkeen aikaiseksi. Tapaturmista johtuvat sairauspoissaolot ovat vähentyneet nollaan (vuonna 2020), kiitos myös käyttöön otetun korvaavan työn mallin. Työmenetelmät ja ergonomia ovat kohentuneet. Paloturvallisuus on tarkempaa. Kemikaaliturvallisuus on tiukempaa.

Mikä on koko edistymisen ydin?

– Pitää olla tuolla kentällä. Yksin valtuutetun kopissa istumalla ei saa asioita aikaan. Pitää keskustella ihmisten kanssa, haastaa heitä miettimään omaakin työtään ja sen turvallisuutta. Ja ihan ylin johto on saatava ymmärtämään työturvallisuuden merkitys. Ei ole kovin hyvää mainosta asiakkaidenkaan suuntaan, jos turvallisuus on firmassa retuperällä. Yläkerran kanssa on käytävä jatkuvaa vuoropuhelua, Niemelä selittää edistymisen avainasioita.

Entä olisiko Nokian Raskailla jotain petrattavaa?

– Vielä kun saisi työntekijäkaartin enemmän aktivoitumaan, kun saisi niin työntekijät kuin esimieskaartinkin istumaan tämän asian päällä koko ajan, sillä turvallisuus ei ole pistemäinen suoritus eikä hanke. Pitää olla valmis tekemään töitä jatkuvasti, Niemelä painottaa.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI

Kemianteollisuuden turvallisuuspalkinnot kolmelle yritykselle ja kahdelle oppilaitokselle

Turvallisuustyöhön kannustavat palkinnot jaettiin Kemiat kohtaavat -virtuaalitilaisuudessa, jossa keskusteltiin myös tulevan talouskasvun edellytyksistä.

13.4.2021

Kemianteollisuuden turvallisuuspalkinnoilla kannustetaan yrityksiä ja oppilaitoksia turvallisuustyön kehittämiseen ja hyvien käytäntöjen jakamiseen. Vuoden 2021 palkinnot jaettiin 13.4. järjestetyssä Kemiat kohtaavat -virtuaalitilaisuudessa.

Suurten yritysten sarjassa palkittiin Nokian Raskaat Renkaat Oy. Palkintoraadin mukaan yritys on tehnyt muutaman vuoden aikana turvallisuuskulttuurin harppauksen ja saavuttanut tavoitteen nollasta tapaturmasta.

Keskisuurten yritysten sarjan voitti Kraton Chemical Oy, joka palkittiin nyt toista kertaa. Raadin mukaan yritys onnistuu vuosi vuoden jälkeen toteuttamaan uusia ennakoivan turvallisuustyön hankkeita ja on valmis jakamaan hyviä käytäntöjä muille alan yrityksille.

Pienten yritysten sarjassa palkittiin Satatuote Oy. Palkintoraati kiittää yritystä kyvystä ottaa koronatilanne haltuun sen eri vaiheissa: henkilöstön turvallisuudesta pidettiin huolta, ja samalla huoltovarmuuden kannalta tärkeä tuotanto pysyi keskeytyksittä käynnissä.

Nokian Raskaat Renkaat Oy:n ja Satatuote Oy:n työsuojeluvaltuutetut kertovat Tekijä-lehden haastattelussa, miten työntekijöiden turvallisuudesta on huolehdittu.

TURVALLISUUDEN KULTTUURIA OPPILAITOKSISSA

Oppilaitosten yleisen sarjan voitti itäisellä Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla toimiva ammatillinen oppilaitos Careeria. Palkintoraadin mukaan oppilaitoksessa on tartuttu systemaattisesti ja määrätietoisesti turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Oppilaitoksessa on ollut tavoitteena saada aikaan yhteisöllinen turvallisuuden ja hyvinvoinnin työskentelykulttuuri.

Oppilaitoksissa kemian sarjan voittajana palkittiin Tampereen seudun ammattiopisto Tredu. Raati kiittää tapaa, jolla oppilaitoksessa prosessiteollisuuden opinnot yhdistetään käytännönläheisesti ja innostavasti oikeiden tuotteiden valmistukseen. Koronavuonna oppilaitoksessa esimerkiksi aloitettiin käsidesin tuotanto.

PALKINNOT KANNUSTAVAT MUUTOKSENTEKIJÖITÄ

Palkintoraati sai lukuisia hyviä palkintohakemuksia. Tänä vuonna tuomaristo päätyi kannustamaan palkinnolla muutoksen tekijöitä.

– Palkitut ovat tarttuneet vahvasti turvallisuuskulttuurin kehittämiseen, ottaneet haltuun poikkeustilanteita ja jakaneet innovatiivisia uusia käytäntöjä myös muiden hyödynnettäväksi, kertoo raadin ajatuksista kilpailun koordinaattori Merja Vuori Kemianteollisuus ry:stä.

Palkinto on aiemmin jaettu neljä kertaa vuosina 2010, 2014, 2017 ja 2019. Oppilaitoksia palkittiin nyt kolmatta kertaa. Vuoden 2021 palkintovideo on katsottavissa YouTubessa.

Kilpailu järjestävät yhteistyössä Kemianteollisuus ry, Teollisuusliitto ry, Ammattiliitto Pro ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry. Palkintoraadissa oli järjestävien tahojen edustajien lisäksi ensimmäistä kertaa edustus Työturvallisuuskeskuksesta.

Kemianteollisuuden turvallisuuspalkinto on osa Responsible Care -vastuullisuusohjelmaa ja Työturvallisuuskeskuksen koordinoimaa Turvallisuuskumppani -yhteistyötä.

PANEELI POHTI TALOUSKASVUN TEKIJÖITÄ

Kemiat kohtaavat -verkkotapahtuman paneelikeskustelussa kysyttiin, miten pandemiasta ponnistetaan nousuun?

Keskustelemassa olivat Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n ekonomisti Sanna Kurronen, kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki ja sosialidemokraattien kansanedustaja Matias Mäkynen.

Paikallisen sopimisen tarpeellisuudesta panelistit olivat yleisellä tasolla yksimielisiä, mutta tarkemmissa sisällöissä ja toteutuksessa oli erilaisia näkemyksiä.

– Paikallisella sopimisella on saatu paljon hyvää aikaisesti, kun puhutaan nimenomaan sopimisesta. Jos puhutaan sanelusta, se ei tuo positiivista, Aalto totesi.

Hallituspuolueen Mäkynen linjasi, että paikallinen sopiminen on tärkeä jouston väline ja hallitusohjelman mukaisesti sopimista edistetään työehtosopimusten kautta. Oppositiopuolueen Lepomäki piti paikallista sopimista tärkeänä, minkä takia se tulisi kirjata lakiin. EVA:n Kurronen toivoi, että paikallisen sopimisen avulla yritysten reagointikyky paranisi suhdannevaihteluissa.

Valtion velkaantumisen pysäyttämisen keinoista panelistit olivat pääosin yksimielisiä. Yritysten toimintaympäristön parantaminen ja investointien tukeminen olivat kaikkien keinolistalla talouskasvun takaajina.

Panelisteilta myös kysyttiin, mitä konkreettista maan hallituksen pitäisi päättää kohta alkavassa kehysriihessään, jotta Suomeen saadaan lisää investointeja. Aalto nosti esiin teollisuuden sähköistämisen tuen ja Lepomäki kokonaisveroasteen laskemisen. Mäkynen ja Kurronen kannattivat yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tukea.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN

Jättirekrytointi on arkinen asia Uudenkaupungin autotehtaalla

Pääluottamusmies Jouni Varjonen kertoo, että Valmet Automotiven tuhannen työntekijän rekrytointikampanjaa ei välttämättä huomaa työpaikan arjessa. Uudet työntekijät saapuvat tehtaaseen perehdytyksen kautta tasaisena virtana ja jakautuvat töihin eri osastoille ja vuoroihin.

9.4.2021

KUVA YLLÄ: Uudenkaupungin autotehtaan opetuskeskukseen on rakennettu tuotantolinja töihin perehtymistä ja tehtävien harjoittelua varten.

Valmet Automotive ilmoitti 9.3. rekrytoivansa tuhat uutta työntekijää Uudenkaupungin ja Salon tehtaille. Jättirekrytointi ei kuitenkaan tarkoita mullistuksia työpaikan arkeen.

– Ei siinä mitään erikoista ole. On totuttu, että jatkuvasti tulee ihmisiä lisää, toteaa pääluottamusmies Jouni Varjonen Uudenkaupungin tehtaalta.

Hän kertoo, että uudet työntekijät tulevat porrastetusti ja jakautuvat eri osastoille ja eri vuoroihin, joten linjastolla rekrytointikampanjaa ei välttämättä huomaa. Uudenkaupungin autotehtaalla on neljä osastoa: hitsaamo, maalaamo, kokoonpano ja logistiikka.

Haastattelun aamuna Varjonen oli pitänyt perehdytystä noin 45 uudelle työntekijälle. Tällainen ryhmä on isoimmasta päästä, sillä kerralla tulee yleensä 20–50 uutta tekijää.

Ei siinä mitään erikoista ole. On totuttu, että jatkuvasti tulee ihmisiä lisää.

Perehdytys alkaa yleisten asioiden läpikäynnillä ja talon tavoille opettamisella. Seuraavaksi työn vaatimat taidot opitaan opetuskeskuksessa, eli training centerissä. Tämän jälkeen siirrytään töihin linjastolle, jossa perehdytys jatkuu.

Uusien työntekijöiden perehdytys hoituu siis rutiinilla. Vaihtuvuus voi silti olla myös kuormitustekijä työntekijöille.

– Yhden saa opetettua, niin tulee uusi tilalle. Onhan se stressaavaakin, Varjonen toteaa.

TILAUSKANTA VAHVISTUU, TEHTAITA VALMISTUU

Tuhannesta rekrytoitavasta työntekijästä 500 tulee Uudenkaupungin tehtaalle autonrakennukseen ja 200 akunrakennukseen. Salon akkutehtaalle haetaan 300 työntekijää.

Uudenkaupungin tehtaalla on nyt henkilöstöä noin 3 500, joista noin 2 900 on tuotannon työntekijöitä. Salon akkutehtaalla työskentelee noin 250 henkeä.

Rekrytointikampanjan taustalla ovat tilauskannan vahvistuminen sekä uusien akkutehtaiden valmistuminen.

Salon akkutehtaan laajennus valmistuu kesän aikana ja Uudenkaupungin tehtaalle valmistuu uusi akkutehdas loppuvuoden aikana. Akkutehtaille rekrytoidaan uusiin tehtäviin, autonrakennuksessa rekrytoinnit osittain korvaavat myös työntekijöiden vaihtuvuutta.

VAIHTUVUUTEEN EI YKSITTÄISTÄ SYYTÄ

Valmet Automotiven tuotantotyöntekijöiden vaihtuvuus oli viime vuonna noin 15 prosenttia työvoimasta. Uudenkaupungin tehtaan 2 900 työntekijästä laskettuna vaihtuvuus oli siis yli 400 henkeä. Vuonna 2019 vastaava vaihtuvuus oli noin 20 prosenttia.

Vaihtuvuuteen on monia syitä. Tuotantotyö ei vaadi koulutusta tai aiempaa työkokemusta, joten osa työntekijöistä on kokeilemassa alaa. Osa työskentelee välivuoden ajan ennen armeijaa tai opiskeluja.

Tällaisessa ihmismäärässä kohtaloita on niin monenlaisia.

Myös työnkuva aiheuttaa vaihtuvuutta. Kaikki eivät sopeudu liukuhihnatyöskentelyyn.

– Kolmivuorotyö on kuluttavaa ja raskasta. Lisäksi kuljetaan pitkiä matkoja töihin, Varjonen toteaa.

Uudenkaupungin tehtaalle on esimerkkisi Porista noin sadan kilometrin ja Turusta noin 80 kilometrin matka, joten niistä töissä käyvien työpäivät venyvät etäisyyksien takia.

Vaihtuvuuden taustalta on hankala erottaa yhtä muita merkitsevämpää syytä.

– Tällaisessa ihmismäärässä kohtaloita on niin monenlaisia. Ei ole yhtä yksittäistä syytä, vaan monta moninaista, Varjonen sanoo.

REKRYTOINNEISTA EI TILASTOPIIKKEJÄ

Työturvallisuuden kannalta perusteellinen perehdytys on tärkeää. Valmet Automotivella perehdytykseen kuuluvat työnkuvan mukaisten taitojen opettelun lisäksi muun muassa turvallisuus-, henkilöstö-, liitto-, terveys- ja ympäristöasiat.

– Henkilöt eivät aloita samaan aikaan vaan porrastetusti, jolloin perehdytykseen ja rauhalliseen oppimiseen voidaan käyttää tarvittava aika, sanoo työsuojeluvaltuutettu Jouni Wallin Uudenkaupungin autotehtaalta.

Hän kertoo, että rekrytointikampanjat eivät ole näkyneet piikkeinä tehtaan tapaturmatilastoissa.

Perehdytykseen ja rauhalliseen oppimiseen voidaan käyttää tarvittava aika.

Vuonna 2020 Valmet Automotiven autonrakennuksessa tapaturmataajuus (LTFI) oli 13,4. Tämä tarkoittaa, että miljoonaa tehtyä työtuntia kohti sattui 13,4 tapaturmaa, joista aiheutui enemmän kuin yksi työkyvyttömyyspäivä. Vuonna 2019 vastaava tapaturmataajuus oli 23,4.

Valmet Automotivella tilastojen parantumisen taustalla on panostus työturvallisuuteen.

– Kehitämme koko ajan yhteistyöllä prosesseja ja pyrimme olemaan askeleen edellä niin turvallisuuden, työergonomian kuin työhyvinvoinnin parantamisessa, Wallin kertoo.

Hän muistuttaa, että työturvallisuus on yhteinen asia.

– Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa oman työpaikan kehittämiseen, niin turvallisuuden kuin työhyvinvoinnin osalta, Wallin toteaa.

TYÖHAKEMUKSIA TULLUT 1 600

Valmet Automotiven viestintäpäällikkö Mikael Mäki kertoo, että kuukauden aikana yhtiö on saanut noin 1 600 työhakemusta. Korona-aika muokkaa myös rekrytointia.

– Kampanjointi on ensimmäistä kertaa siirretty tässä mittakaavassa verkkoon, Mäki kertoo.

Uusia työntekijöitä kaivataan suurimmalla kiireellä autonrakennukseen. Akkutehtailla työt alkavat, kun tehtaat valmistuvat tämän vuoden aikana.

Turvallinen työympäristö on ollut kampanjoinnin kohde pidempään.

Perehdytys on suunniteltu siten, että uusi työntekijä pystyy harjoittelemaan käytännön työtä ennen linjastolle siirtymistä.

– Training centeriin on rakennettu toimiva pätkä tuotantolinjaa, jossa pääsee harjoittelemaan käytännössä, Mäki kertoo.

Käytännön harjoittelu on erityisen tärkeää kokoonpano-osastolla, jossa tehdään eniten fyysistä työtä käsin. Hitsaamon ja maalaamon toiminnot on pitkälti automatisoitu robottien avulla.

Mäki muistuttaa, että koulutus ei pääty sen jälkeen, kun työntekijä on saatu perehdytettyä työskentelemään linjastolla. Tavoitteena on, että linjastolla töissä olevat osaavat hoitaa useampia tehtäviä. Töiden vaihtuvuus on tärkeää työergonomian ja tehtävien mielekkyyden kannalta.

Vuonna 2020 Valmet Automotiven tuotannossa työtapaturmat vähenivät ja työntekijöiden vaihtuvuus hidastui verrattuna edellisvuoteen. Mäki arvioi, että tämä kehitys on useiden tekijöiden summa.

– Ei ole mitään yhtä selkeää selitystä. Turvallinen työympäristö on ollut kampanjoinnin kohde pidempään, Mäki toteaa.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA VALMET AUTOMOTIVE

”Olisi toivottu toisenlaista tulosta” – UPM Timber vähentää 43 henkeä

Kaukaan sahan pääluottamusmies Jarno Merisalo sanoo, että työntekijöiden vähentäminen ja tuotannon kiriminen sopivat huonosti yhteen.

31.3.2021

– Olisi toivottu toisenlaista tulosta, mutta sillä on mentävä, mitä työnantaja päättää, toteaa Kaukaan sahan pääluottamusmies Jarno Merisalo yt-neuvottelujen lopputuloksesta.

UPM Timber on yt-neuvottelujen jälkeen päättänyt vähentää 43 henkilöä. Kaukaan sahalla vähennys on noin 20 henkeä, josta 15 on tuotannon työntekijöitä ja loput toimihenkilöitä. Tuotannossa vähennyksestä noin puolet on määräaikaisuuksien päättymisiä.

Merisalo harmittelee vähennysten mallia, sillä Kaukaan sahalla vähennykset olisi ollut mahdollista hoitaa myös eläköitymisten kautta. Vähennystarve pieneni neuvottelujen aikana, alussa vähennystarve oli korkeintaan 60 henkeä.

OPTIMOINTIA JA UUDISTUSTA

UPM Timber kertoo sulkevansa Kaukaan pientukkilinjan, optimoivansa Korkeakosken sahan toimintaa, uudistavansa kaikkien neljän sahansa johtamismallin sekä virtaviivaistavansa toimitusketjuaan.

Kaukaalla pientukkilinjan sulkeminen kesäkuun loppuun mennessä ja päälinjan tehostaminen ovat iso haaste, kun samalla vähennetään työvoimaa.

– Jos ajatus on, että pienemmällä porukalla saadaan kasvatettua tuotantoa lähelle vanhaa tasoa, tulee vahvoja haasteita, Merisalo toteaa.

TYÖHYVINVOINTIA EI SAA UNOHTAA

UPM kertoo tarjoavansa tukea henkilöille, joita vähennykset koskevat. Tuki tarkoittaa uudelleentyöllistymistä tukevia palveluita ja koulutusta.

– Muutosturvapaketissa on hyviäkin ajatuksia. Ei haluta jättää ihmisiä aivan tyhjän päälle, Merisalo pohtii.

Myös työsuojeluvaltuutettuna toimiva Merisalo toteaa, että uuteen tilanteeseen sopeutuminen on haaste erityisesti nyt korona-aikana, kun epidemia uhkaa lisätä poissaoloja. Tähän asti poissaoloja on korvattu ylitöitä tekemällä.

– Pitää ensin katsoa, että työhyvinvointi ja työturvallisuus säilyvät. Ei voi ajatella, että jäljelle jäävä porukka tekisi vielä kovempaa tulosta, Merisalo sanoo.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA MIINA MERISALO

Nolla tapaturmaa

Alkaneen uuden vuoden erinomainen tavoite on turvallinen ja terveellinen työympäristö kaikille työntekijöille. Tuotannon ja töiden järjesteleminen työpaikoilla niin, että tapaturmia tai altistumisia ei tapahdu, on täysin mahdollista. Sitä vastoin otaksuma, jonka mukaan töiden tekemistä ei voida toteuttaa ilman, että vahinkoja sattuu tai että riskejä ei kyetä ottamaan hallintaan, on aikansa elänyt.

Tekemistä kuitenkin riittää. Esimerkiksi kuolemaan johtaneiden työtapaturmien määrä Suomessa on vähentynyt polveillen 1990-luvulta lähtien, mutta silti niitä tapahtuu edelleen enemmän kuin kymmenen vuodessa.

Kirkas ajatus kaikkien mielessä varmasti on, että ensimmäistäkään kuolemaan johtanutta työtapaturmaa ei saa tapahtua. Nolla on siis itsestään selvä tavoite, mutta sitä ei saavuteta ellei turvallisuusasioihin paneuduta huolellisesti. Turvallisuuden tuottaminen ja ylläpitäminen on ketju, jonka jokaisen lenkin täytyy pitää. Jos pieneksi koetuissa osatekijöissä lipsutaan, on siemenet vakavammille riskeille ja niiden toteutumiselle kylvetty.

Ajatus ennakoivasta työturvallisuuskulttuurista on saavuttanut yhä enemmän jalansijaa turvallisen ja terveellisen työympäristön rakentamisessa. Käsite kalskahtaa komealta, mutta sen takaa löytyvät työpaikan arjessa helposti ymmärrettävät ainekset.

Lähtökohtana on se, että turvallisuutta pidetään aidosti tärkeänä asiana ja siitä kannetaan vastuuta koko organisaatiossa johdosta työntekijöihin. Sen rinnalla turvallisuus ymmärretään laajasti, toimintaan liittyvistä riskeistä tiedotetaan ja niistä ollaan tietoisia. Samalla kyse on myös siitä, että työntekijöille luodaan edellytykset suoriutua tehtävistään hyvin.

Laajasti ymmärretty ennakoiva työturvallisuus alkaa tuotannon suunnittelusta, jolla se ankkuroidaan osaksi tuotannon ja työpaikan rakennetta, teknistä toteutusta ja työn tekemisen arkea. Tällä perustalla turvallisuus voi toteutua tavoitteellisina päivittäisinä tekoina pysyvänä osana kaikkia toimintoja. Henkilökohtainen vastuu ja sitoutuminen laajentuu huolenpidoksi toisista ja muiden auttamiseksi toimimaan turvallisesti.

Turvallisuuden tuottamisen paras tavoite ja korkein taso on vaaran poistaminen. Aina se ei kuitenkaan ole täysin mahdollista. Silloin kuvaan astuvat erilaiset riskien ja työn suorittamisen kontrolloinnin ja hallinnan keinot tai esimerkiksi suojavarusteiden käyttäminen.

Joka tapauksessa työ pitää sovittaa ihmisille, ei toisinpäin. Kenenkään ei pidä altistua työssään hallitsemattomille turvallisuusriskeille saati kokea tapaturmia työpaikalla. Kun siihen päästään, on luotu olosuhde, josta työpaikka ja sen koko henkilöstö voivat olla ylpeitä. Nämä puolestaan ovat tehokkaita ajureita sille, että yritys voi menestyksellisesti saavuttaa tuotanto- ja tulostavoitteensa hyvän ilmapiirin vallitessa.


PETTERI RAITO
Päätoimittaja

13.1.2021

Pirjo Rosqvist: Kiire on edelleen ongelma työelämässä

Työelämän perusasioihin kuuluvat terveys, turvallisuus, toimeentulo, työsuhteen varmuus ja sopivuus sekä työntekijöiden tasapuolinen kohtelu. Työnteon mielekkyyteen sisältyvät vaikutusmahdollisuudet, työn ilo ja mielekkyys, työtahti, työnantajan antama tuki sekä työyhteisön yhteenkuuluvuus. Näkemykseni on, että turvallisuus, työn varmuus ja yhteenkuuluvuus ovat nousseet keskeisiksi asioiksi lähimenneisyydessä ja tulevaisuudessa.

SAK:n Hyvän työn mittari 2020 selvityksessä on kiinnitetty huomiota muun muassa kiireeseen työpaikoilla ja stressin tuntemukseen. Selvityksen mukaan kiireen tunne työelämässä näyttäisi olevan hiukkasen vähäisempää kuin muutama vuosi sitten, mutta se on edelleen työelämän suurimpia ongelmia.

Nyt asetelmaan on mukaan tullut korona ja sen vaikutukset työpaikan turvallisuusasioissa sekä päivittäisessä hygieniassa.

Tämä on käsitykseni mukaan vaikuttanut sen havaitsemiseen, että hutiloimalla ei hyvää tule, kun on kysymys työntekijöiden turvallisuudesta ja suojelusta.

Työpaikoilla ohjeistus on, että työkavereita ei kohdata niin kuin normaalisti, vaan esimerkiksi vuorovaihdoissa kuljetaan eri ovista, ruoka ja kahvitauot on porrastettu ja taukopaikkoja on useampia pienemmille ryhmille, jotta kohtaamisten määrä saadaan mahdollisimman vähäiseksi.

Selvityksen mukaan 55 prosenttia työntekijöistä kokee, että kiirettä on! Varsinkin teollisuudessa kiireen ihmiselle yleensä aiheuttaa kone. Toisaalta on työpaikkoja, joissa työt tehdään urakkana, jolloin työntekijä aiheuttaa yhdessä koneen kanssa kiireen parempaa ansiota tavoitellessaan. Työn kuormittavuus ja kiire koskettavat naisia enemmän kuin miehiä. Naisista reilu kolmannes kokee, että ei pysty tekemään työtään niin huolellisesti kuin haluaisi.

Usealle työntekijälle huoli työn pysyvyydestä aiheuttaa ahdistuneisuutta ja stressiä. SAK:n kyselyssä näin koki 17 prosenttia vastaajista. Jos tutkimus olisi tehty koronapandemian ilmaantuessa alkukeväästä tai nyt syksyn tullen, uskoisin, että epävarmuutta työn pysyvyydestä olisi raportoitu enemmän.

Tilanne on valitettava ja se on selvästi lisännyt stressiä. Sen tuntemuksista yleisin on hermostuneisuus ja ärtyisyys. Puolet työntekijöistä kertoo olevansa stressaantunut vähintään kerran tai pari kuukaudessa. Huolestuttavaa on, että myös nuoret kokevat entistä enemmän stressiä. Taitaa olla tuttu tunne kovin monille. Stressin myötä ei meinaa jaksaa pitää itsestänsä huolta. Sohvaperunaksi on niin helppo sortua.

Onneksi meillä on luonto lähellä. Sen rauhoittavasta ilmapiiristä saa nauttia. Liikunta eri muodoissaan ja muut harrastukset sekä perhe ja ystävät työn vastapainoksi ovat erittäin tärkeitä. Syksyn ja pimeyden tullessa niiden painoarvo vain kasvaa hyvinvoinnin ylläpitämisessä.

PIRJO ROSQVIST
Teollisuusliiton sopimusasiantuntija

KUVA KITI HAILA

Blogissa viitatun selvityksen löydät täältä

Juha Sutinen: Teknologia valjastettava turvallisuuden aisapariksi

Tulevaisuuteen on kiva kurkistella ja arvioida, miten esimerkiksi työelämä kehittyy. Ennustaminen on hankalaa, vaikka teknologian kehitystä näkee noin 20 vuoden päähän. Esimerkiksi digitelevisioita oli jo 80-luvulla, mutta kaupalliset versiot ovat yleistyneet vasta viime vuosina.

Epävarmuuden tulevaisuuden ratkaisuista tai siitä, mitkä tekniikat hyväksytään käyttöön, aiheuttavat ihminen sekä poliittiset valinnat.

Linjauksia on vedettävä esimerkiksi sen suhteen voiko Suomessa ajaa itseohjautuvalla autolla tai saako tekoäly tehdä ratkaisuja vaikkapa lääkehoidossa.

Vielä tänä päivänä tuntuu lähes tieteiselokuvalta, että jääkaappi kertoo sinulle, mitä voit syödä ja mitkä ruuat aiheuttavat terveydellesi riskejä. Kuitenkin tämä teknologia on jo olemassa.

Meihin laitetaan siru, joka mittaa erilaisia asioita kehosta. Jääkaappiin asennetaan lukija, joka koodaa kaapissa olevat ruuat ja niiden koostumuksen sekä sinun tietosi. Kun yrität ottaa sitä lempimakkaraasi, kone ilmoittaa, että kannattaisi harkita vielä.

KOHTI TURVALLISEMPIA TYÖYMPÄRISTÖJÄ

Teknologian kehittyminen on mahdollistanut robotit yksinkertaisissa ja vaarallisissa töissä. Turvallisuus ja työviihtyvyys ovat kiistatta lisääntyneet ja monista työvaiheista on tullut turvallisempia ja siistimpiä. Teknologialla voidaan hallita riskejä.

Edellä kuvattu kehitys jatkuu tulevaisuudessa. Turvallisuus ei sen myötä kuitenkaan lisäänny automaattisesti, vaan riippuu siitä, miten huolto, kunnossapito ja perehdytys toteutetaan.

Teknologia voi olla myös riski työturvallisuudelle. Työt saattavat pirstaloitua ja perinteiset työsuojelun yhteistoimintaelimet voivat hajota.

Työsuojeluvaltuutettujen ja työsuojelutoimikuntien toiminta voi pahimmassa tapauksessa lakata kokonaan.

Työterveyshuollon järjestäminen voi muuttua hankalaksi. Vastuu näiden asioiden järjestämisestä voi hämärtyä epäselväksi. Kehitys tuo haasteen meille edunvalvojille.

Meidän pitää olla mukana lainsäädännön valmistelussa, jotta työsuojelun yhteistoiminnan edellytykset varmistetaan myös tulevaisuudessa.

Keinoja voisivat esimerkiksi olla tilaajan pääasiallisen määräysvallan tai velvollisuuksien lisääminen.

TURVALLISUUS ALKAA KOULUTUKSESTA

Kun tulevaisuuden osaajia koulutetaan, ei ammatillisen opetuksen roolia voi vähätellä. Koulutuksen pitää olla monipuolista ja tulevaisuuteen tähtäävää.

Prosessinhoitajan pitää tietenkin saada perustaidot prosessin hoitamisesta ja koneistajan koneistamisesta työympäristö- ja turvallisuusasiat mukaan lukien.

Tähän pitäisi kuitenkin liittää myös ymmärrys tulevaisuudesta ja esimerkiksi siitä, mitä esimerkiksi tekoäly voisi tarkoittaa alalla tulevaisuudessa.

Ammatillinen koulutus muutettiin 1.8.1998 alkaen kestoltaan kolmevuotiseksi. Tämä toi tullessaan hyppytunteja ja erikoisia koulupäivän kestoja.

Koulutus pitäisi palauttaa takaisin kaksivuotiseksi, ja sillä tavalla työssä käynnin kaltaiseksi, että koulussa ollaan kahdeksan tuntia päivässä. Tämä loisi enemmän valmiuksia työelämää varten kuin epämääräiset pätkäkoulupäivät.

Ammatillisen koulutuksen reformia odotellessa.

JUHA SUTINEN 
Teollisuusliiton työympäristöasiantuntija

KUVA KITI HAILA